Tässä systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «da Silva Dal Pizzol T, Knop FP, Mengue SS. Prenata...»1 arvioitiin sellaisten lasten synnynnäisten epämuodostumien riskiä, jotka olivat sikiöaikana altistuneet misoprostolille. Raskaudenaikainen misoprostolin käyttö arvioitiin haastattelemalla äitiä. Kaikissa tutkimuksissa ei raportoitu misoprostoliannosta tai altistuksen kestoa. Tutkimus sisälsi neljä tapaus-verrokkitutkimusta, joissa oli mukana yhteensä 4 899 synnynnäistä epämuodostumatapausta ja 5 742 verrokkia. Epämuodostumatapauksista 72:lla oli ollut raskaudenaikainen misoprostolialtistus, verrokeista 63:lla (OR mille tahansa epämuodostumalle 3,56, 95 % luottamusväli 0,98–12,98). Sikiöaikainen misoprostolialtistus oli erityisesti yhteydessä Möbiuksen oireyhtymään (OR = 25,31; 95 % luottamusväli 11,11–57,66) ja raajaepämuodostumiin (OR = 11,86; 95 % luottamusväli 4,86–28,90).
Tutkimus «Dal Pizzol Tda S, Sanseverino MT, Mengue SS. Expos...»2 sisälsi 120 raskaudenaikaista misoprostolialtistustapausta, joita verrattiin 4 575 tapaukseen, joissa altistumista lääkkeelle ei ollut tapahtunut. Tutkimuksessa havaittiin misoprostolin ja synnynnäisten epämuodostumien välinen yhteys (OR = 2,64; 95 % luottamusväli 1,03–6,75). Epämuodostumat misoprostoliryhmässä olivat keskushermoston ja raajojen vaurioita. Tutkimuksessa ei ollut tietoa muiden raskaudenkeskeytyslääkkeiden käytöstä eikä misoprostolialtistuksen ajankohdasta.