Takaisin

Tupakointi ja keuhkoahtaumatauti

Näytönastekatsaukset
Terttu Harju
21.11.2019

Näytön aste: A

Tupakointi on keuhkoahtaumataudin tärkein aiheuttaja. Tupakoinnin lopettaminen parantaa jo todetun taudin ennustetta.

Prospektiivinen, epidemiologinen tutkimus «Fletcher C, Peto R. The natural history of chronic...»1, jossa oli 1 136 miestä. Satunnaistettu tutkimus, 800:lle 8 vuoden seuranta, jossa muun muassa keuhkofunktioiden (FEV1) kehitys. Tutkimuksessa todetaan, että FEV1 laskee hitaasti normaalistikin, ja tupakointi voi aiheuttaa irreversiibelin obstruktion kehittymisen (ei kaikille). Jos tupakoitsija, jolla on obstruktio, lopettaa tupakoinnin, keuhkofunktiot eivät normalisoidu, mutta FEV1:n nopea lasku muuttuu "normaaliksi" varsinkin lievässä taudissa.

Tulosten mukaan FEV1:n lasku (ml/v) tupakoimattomilla 42 ± 6, aikaisemmin tupakoinneilla 37 ± 8, vähän tupakoivilla (alle 15 savuketta/vrk) 62 ± 5 ja runsaasti tupakoivilla (yli 15 savuketta/vrk) 80 ml/v, edelliset arvot lievää obstruktiota sairastavilla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Satunnaistettu monikeskustutkimus «Anthonisen NR, Connett JE, Kiley JP ym. Effects of...»2 (10 keskusta), 5 887 potilasta, astmaatikot suljettu pois. Keuhkofunktiossa FEV1/FEVC alle 70 %. Potilaat jaettu ryhmiin: 1/3:lle tavallinen hoito, 2/3:lle joko tehokas tupakoinnista vierotus tai lääkehoito (ipraprotium-bromidi vs lume). Tupakoinnista vieroitus käsitti intensiivisen 12 istuntoa käsittävän ohjelman, johon kuului myös nikotiinipurukumihoito. Seurannassa FEV1-muutokset 5 vuoden aikana.

Vain tupakoinnin lopetus vaikutti FEV1:n laskua hidastavasti. Tehokas tupakoinnista vieroitus (myös nikotiini) oli edellytyksenä hyville tuloksille.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Australialainen väestötutkimus «Peat JK, Woolcock AJ, Cullen K. Decline of lung fu...»3 suoritettiin vuosina 1966–81. Alkuperäisanalyysiin pyydettiin 6 000 aikuista vuonna 1981, tiedot analysoitiin retrospektiivisesti. Lopulliseen analyysiin otettiin 759 ei-tupakoitsijaa ja 225 tupakoitsijaa. Regressioanalyysissa tutkittiin FEV1:n laskunopeus, sukupuoli ja tupakointi.

Tutkimuksessa todettiin FEV1:n laskunopeus nopeammaksi tupakoijilla kuin ei-tupakoitsijoilla. Laskunopeus oli suhteessa tupakointimäärään.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Katsausartikkeli «Burrows B. Predictors of loss of lung function and...»4 (ei systemoitu katsaus), jossa käytiin tärkeimpiin kontrolloituihin tutkimuksiin perustuen läpi se tietämys, joka oli vuonna 1991 tiedossa keuhkofunktioiden laskunopeudesta keuhkoahtaumataudissa ja tupakoinnin merkityksestä obstruktion kehittymisessä. Katsauksessa oli 28 viitettä, jotka käsittivät keskeisimmät Medlinesta saatavat alkuperäistyöt.

Johtopäätöksenä tupakoinnin lopetuksen vaikutus FEV1:n laskuun oli selvempi lievässä keuhkoahtaumataudissa varsinkin, kun astmaatikot oli suljettu pois.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Tutkimuksessa «Doll R, Peto R, Wheatley K ym. Mortality in relati...»5 seurattiin kaikkia brittiläisiä mieslääkäreitä, otos 34 439 henkilöä. Seuranta 40 vuotta perustuen kuolintilastoihin. Alun perin kysymykset käsittelivät muun muassa tupakointitapoja. 40 vuotta myöhemmin vastaukset saatiin yli 10 000:lta. Viimeisen kerran yhteydenotot vuonna 1990. Kuolinsyyt perustuvat kuolintilastoihin. Tupakointitapojen mukaan ryhmät luokiteltiin tupakoimattomiin, vain savukkeita polttaviin, piipun ja sikarin polttajiin sekä useita laatuja polttaviin. Mortaliteetti arvioitiin erikseen 54:lle kuolinsyylle.

Todettiin positiivinen assosiaatio tupakointiin muun muassa keuhkoahtaumataudissa ja ennusteen parantuminen tupakoinnin lopettamisen jälkeen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Tutkimukseen «Tashkin DP, Clark VA, Coulson AH ym. The UCLA popu...»6 otettiin mukaan 2 400 kalifornialaista 3 eri alueelta. Tutkimus oli jatkoa vuonna 1973 aloitetulle tutkimukselle. Tutkimusasetelma käsitti haastattelun, virtaustilavuus-spirometrian ja 5 vuoden seurannan. Henkilöt jaettiin 4 ryhmään: tupakoimattomat, aikaisemmin lopettaneet, seurannan aikana lopettaneet ja tupakoitsijat.

Tutkimuksessa todettiin tupakoinnin lopettamisen vähentävän yskäoireita, hidastavan pienten hengitysteiden indeksien laskua 5 vuoden aikana tupakoijiin verrattuna siten, että 5 vuoden kohdalla keuhkofunktiot olivat edelleen huonommat kuin ei koskaan tupakoinneilla tai aikaisemmin lopettaneilla. Huomattavin keuhkofunktioiden parantuminen oli lopettaneilla, joille ei ollut vielä kehittynyt merkitsevää kroonista obstruktiota.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Katsaus «Peto R, Lopez AD, Boreham J ym. Mortality from tob...»7, joka perustuu aineistoihin Amerikan syöpäyhdistyksen tutkimuksesta, lisäksi kuolleisuusluvut WHO:n World Health Statistics -luetteloista vuosilta 1965, 1975 ja 1985. 9 eri tautiryhmää, joista keuhkoahtaumatauti oli 1.

Hengitystiesairauksien kohdalla tupakointi lisäsi miehillä merkitsevästi kuolevuutta keuhkoahtaumatautiin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Ei-systemoidun katsauksen «Henningfield JE. Nicotine medications for smoking ...»8 perusteella tupakoinnin lopettaminen onnistuu nikotiinikorvaushoidon avulla yli 2-kertaisesti verrattuna ei-nikotiinivieroitukseen. Katsaus käsitti noin 100 keskeisintä tutkimusta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Forey ym. julkaisivat 2011 meta-analyysin «Forey BA, Thornton AJ, Lee PN. Systematic review w...»9, jossa haettiin Medlinesta ennen vuotta 2007 julkaistut tutkimukset tupakointiin liittyvän keuhkoahtaumataudin, bronkiitin tai emfyseeman ilmaantuvuudesta ja esiintyvyydestä. Jokaisen päätetapahtuman RR tai OR sekä 95 % luottamusväli määritettiin nykyisen, aiemman ja elämänaikaisen tupakoinnin suhteen sekä annosvastesuhde tupakointimäärän suhteen. 218:sta tutkimuksesta päätetapahtumana oli COPD 133 tutkimuksessa, krooninen bronkiitti 101 tutkimuksessa ja emfyseema 28 tutkimuksessa.

Riskisuhteet olivat seuraavat: elämänaikainen tupakointi aiheutti kohonneen COPD-riskin (COPD 2,89, luottamusväli 2,63–3,17), kroonisen bronkiitin riskin (CB 2,69, luottamusväli 2,50–2,90) ja emfyseemariskin (emfyseema 4,51, luottamusväli 3,38–6,02). Tupakointi tutkimushetkellä lisäsi myös kaikkien päätetapahtumien riskiä (COPD 3,51, luottamusväli 3,08–3,99; CB 3,41, luottamusväli 3,13–3,72; emfyseema 4,87, luottamusväli 2,83–8,41).

Tupakoinnin lopettaneilla riskisuhteet olivat pienemmät kuin tupakoitsijoilla: COPD, RR 2,35, luottamusväli 2,11–2,63; CB, RR 1,63, luottamusväli 1,50–1,78; emfyseema RR 3,52, luottamusväli 2,51–4,94). Riski kasvoi tupakointimäärän ja askivuosien myötä.

Keuhkoahtaumataudin ja kroonisen bronkiitin riski väheni korkeamman aloittamisiän myötä, ja COPD-riski väheni tupakoinnin lopettamisesta kuluneen ajan pitenemisen myötä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Meta-analyysi vahvistaa tupakoinnin ja keuhkoahtaumataudin, kroonisen bronkiitin ja emfyseeman syy-seuraussuhteen.

Kirjallisuutta

  1. Fletcher C, Peto R. The natural history of chronic airflow obstruction. Br Med J 1977;1:1645-8 «PMID: 871704»PubMed
  2. Anthonisen NR, Connett JE, Kiley JP ym. Effects of smoking intervention and the use of an inhaled anticholinergic bronchodilator on the rate of decline of FEV1. The Lung Health Study. JAMA 1994;272:1497-505 «PMID: 7966841»PubMed
  3. Peat JK, Woolcock AJ, Cullen K. Decline of lung function and development of chronic airflow limitation: a longitudinal study of non-smokers and smokers in Busselton, Western Australia. Thorax 1990;45:32-7 «PMID: 2321175»PubMed
  4. Burrows B. Predictors of loss of lung function and mortality in obstructive lung diseases. Eur Respir Rev 1991;1:340-5
  5. Doll R, Peto R, Wheatley K ym. Mortality in relation to smoking: 40 years' observations on male British doctors. BMJ 1994;309:901-11 «PMID: 7755693»PubMed
  6. Tashkin DP, Clark VA, Coulson AH ym. The UCLA population studies of chronic obstructive respiratory disease. VIII. Effects of smoking cessation on lung function: a prospective study of a free-living population. Am Rev Respir Dis 1984;130:707-15 «PMID: 6497153»PubMed
  7. Peto R, Lopez AD, Boreham J ym. Mortality from tobacco in developed countries: indirect estimation from national vital statistics. Lancet 1992;339:1268-78 «PMID: 1349675»PubMed
  8. Henningfield JE. Nicotine medications for smoking cessation. N Engl J Med 1995;333:1196-203 «PMID: 7565976»PubMed
  9. Forey BA, Thornton AJ, Lee PN. Systematic review with meta-analysis of the epidemiological evidence relating smoking to COPD, chronic bronchitis and emphysema. BMC Pulm Med 2011;11:36 «PMID: 21672193»PubMed