Keuhkoahtaumatauti

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä
21.11.2019

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Tehokkain tapa ehkäistä keuhkoahtaumatautia on savuttomuus.
  • Diagnostiikkaa tulee parantaa, ja siihen tulee liittää tupakasta vieroitus.
  • Tupakoinnin lopettaminen ja liikunta ovat keskeinen osa hoitoa.
  • Lääkehoidolla vähennetään oireita, kuten rasituksessa ilmenevää hengenahdistusta, ja estetään pahenemisvaiheita.
  • Liitännäissairaudet huonontavat ennustetta, ja niiden toteaminen sekä suositusten mukainen hoito ovat osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa.
  • Pitkään tupakoineiden henkilöiden keuhkoahtaumatautia voidaan seuloa oirekyselyllä ja mikrospirometrialla terveydenhuoltokäyntien yhteydessä.
  • Keuhkoahtaumataudin diagnostiikka perustuu riskitekijöiden arvioon, oireisiin ja spirometriaan. Spirometriassa todetaan palautumaton obstruktio, ja avaavan lääkkeen antamisen jälkeen FEV1/FVC on < 0,7. Taudin vaikeuden luokittelevat oireet, pahenemisvaiheet ja FEV1-suureen Z-arvo.

Kohderyhmät ja tavoite

  • Suositus on tarkoitettu perusterveydenhuoltoon (työterveyshuolto mukaan luettuna) ja erikoissairaanhoitoon. Tavoitteena on parantaa keuhkoahtaumataudin diagnostiikkaa ja luoda yhtenäinen hoito- ja seurantakäytäntö sekä tukea osaamista.

Määritelmiä

  • Keuhkoahtaumatauti (Chronic Obstructive Pulmonary Disease, COPD) on yleinen estettävissä oleva sairaus, jota tulee hoitaa. Sille ovat tyypillisiä jatkuvat hengitystieoireet, etenevä ilmateiden ahtaus ja krooninen tulehdus, joka syntyy, kun ihminen hengittäessään altistuu haitallisille hiukkasille ja kaasuille «Global Strategy for the Diagnosis, Management and ...»1.
  • Sairauteen vaikuttaa kolme osatekijää, joiden keskinäinen merkitys vaihtelee potilaittain:
    • krooninen keuhkoputkitulehdus
    • uloshengitysvirtauksen hidastuminen, joka johtuu ilmateiden ahtaumasta ja keuhkorakkuloiden tuhoutumisesta, emfyseemasta
    • keuhkojen ulkopuoliset vaikutukset (ks. kohta Keuhkoahtaumataudin kokonaisvaltainen arvio «A3»2).
  • Krooninen keuhkoputkitulehdus määritellään pitkäaikaiseksi limannousuksi, jota ilmenee vähintään kolmena kuukautena vuodessa ainakin kahtena peräkkäisenä vuotena, kun taustalla ei ole muuta keuhkosairautta (esim. bronkiektasiatautia eli keuhkoputkien laajentumatautia). Krooninen keuhkoputkitulehdus voi edeltää keuhkoahtaumatautia. Kroonisessa keuhkoputkitulehduksessa (ilman ahtaumaa) spirometrian tulos on normaali.
  • Keuhkoputkien ahtaumassa uloshengitysvirtaus on hidastunut paitsi hengitysteiden ahtauman myös emfyseemaan liittyvän keuhkojen kimmovoimien pienenemisen vuoksi.
  • Keuhkoahtaumatautiin liittyy myös keuhkojen ulkopuolisia muutoksia, joiden taustalla lienee systeeminen tulehdus «MacNee W. Systemic inflammatory biomarkers and co-...»2. Sydän- ja verisuonisairaudet, aivoverenkierron sairaudet, diabetes, verenpainetauti, psykiatriset sairaudet, suolisto- ja munuaissairaudet, osteoporoosi ja syöpä ovat keuhkoahtaumatautipotilailla yleisempiä kuin ikäkaltaistetulla väestöllä. Edenneeseen tautiin voi liittyä hauraus-raihnausoireyhtymä, jolle tyypillisiä ovat lihaskato ja laihtuminen. Taudin myötä potilaan liikkuminen vähenee ja hän kokee terveydentilansa heikoksi «Donaldson AV, Maddocks M, Martolini D ym. Muscle f...»3.
  • Keuhkoahtaumataudin ilmiasu vaihtelee esimerkiksi pahenemisvaiheiden esiintymisen, kroonisen keuhkoputkitulehduksen oireiden, obstruktion ja emfyseeman vaikeusasteen sekä samanaikaisen astman tai eosinofiilimäärän mukaan. Ilmiasu vaikuttaa ennusteeseen, taudin kulkuun ja hoidon valintaan.

Epidemiologia

Vaaratekijät

Ehkäisy

Diagnostiikka

  • Keuhkoahtaumataudin diagnoosi perustuu altistushistoriaan, oireisiin ja bronkodilataation jälkeisessä spirometriassa havaittavaan keuhkoputkien ahtaumaan (obstruktioon).

Altistavien tekijöiden kartoittaminen

  • Tupakkatuotteella tarkoitetaan kulutukseen sopivaa, tupakasta kokonaan tai osittain koostuvaa tuotetta. Tupakkatuotteet voidaan jakaa savuttomiin ja poltettavaksi tarkoitettuihin tupakkatuotteisiin
  • Keuhkoahtaumataudin riskitekijöistä selvitetään
    • tupakointi askivuosina (päivittäin poltettujen askien määrä x tupakoinnin kesto vuosina), passiivinen tupakointi ja työperäinen altistuminen
    • aiemmat hengitystieinfektiot ja astma
    • suvun hengitystiesairaudet (astma, keuhkoahtaumatauti).

Oireet

Potilaan tutkiminen

  • Keuhkoahtaumataudin diagnoosia ei voi tehdä pelkästään kliinisten löydösten perusteella, mutta ne voivat antaa viitteitä keuhkoahtaumataudista ja sen vaikeusasteesta «Global Strategy for the Diagnosis, Management and ...»1.
  • Keuhkojen auskultaatiossa saatetaan kuulla uloshengityksen vinkunaa, rahinoita tai hengitysäänen hiljentymistä, mutta auskultaatiolöydös voi olla myös normaali.
  • Vaikeaan tautimuotoon liittyvät lepohengenahdistus, hengitystaajuuden suureneminen, apuhengityslihasten käyttö, lihasmassan väheneminen ja sydämen oikean puolen vajaatoiminnan merkit.

Keuhkojen toimintakokeet

Taulukko 1. Keuhkoahtaumataudin kliininen vaikeusaste Suomessa
KEUHKOAHTAUMATAUDIN KLIININEN VAIKEUSASTE
CAT-testi = COPD Assessment Test, keuhkoahtaumataudin arviointitesti
FEV1 = Forced Expiratory Volume in 1 second, sekuntikapasiteetti
Z-arvo = Tuloksen poikkeama viitearvoaineiston keskihajonnan (SD) kerrannaisena
Lievä
  • Ei toistuvia pahenemisvaiheita
  • Vähäiset oireet, (CAT-testi yleensä < 10 pistettä)
  • FEV1-mittauksen Z-arvo yleensä ≥ -2,5
  • Ei säännöllisen lääkityksen tarvetta
Vaikea
  • Toistuvia pahenemisvaiheita
  • Jatkuvat oireet (CAT-testi yleensä > 10 pistettä)
  • Säännöllisen lääkityksen tarve
Erittäin vaikea
  • Toistuvia vaikeita pahenemisvaiheita
  • Hyvin hankalat päivittäiset oireet (CAT-testi yleensä ≥ 20 pistettä)
  • FEV1-mittauksen Z-arvo yleensä < -4,0
  • Säännöllisen lääkityksen tarve

Kuvantamistutkimukset

  • Keuhkoahtaumatautidiagnoosia ei tehdä keuhkojen röntgenkuvauksen perusteella, mutta se kuuluu perustutkimuksiin, koska sen avulla voidaan yleensä sulkea pois muita hengitystieoireita aiheuttavia sairauksia, kuten keuhkosyöpä, tuberkuloosi, pneumonia sekä sydänsairaudet ja keuhkopussin sairaudet.
  • Lievässä keuhkoahtaumataudissa keuhkojen röntgenlöydös on melkein aina normaali.
  • Edenneessä taudissa radiologiset löydökset, kuten laakeat palleakaaret, tippamainen sydänvarjo, niukentunut keuhkojen ääriosien verekkyys tai emfyseemabullat, viittaavat keuhkoahtaumatautiin.
  • Tietokonetomografiaa ei tarvita rutiininomaisesti keuhkoahtaumataudin diagnoosimenetelmänä, mutta sitä käytetään erikoissairaanhoidossa tarpeen mukaan ongelmatapauksissa diagnoosin tarkentamiseksi, erotusdiagnostiikassa (poikkeava röntgenkuva) sekä leikkaushoidon (keuhkojen pienennys, keuhkonsiirto) arvioinnissa «Xie X, de Jong PA, Oudkerk M ym. Morphological mea...»28.

Laboratoriotutkimukset

Keuhkoahtaumataudin kokonaisvaltainen arvio

  • Oireiden ja elämänlaadun kartoittamisessa voidaan käyttää kyselylomakkeita, kuten laaja-alaisempaa CAT (COPD Assessment Test) -testiä «Jones PW, Harding G, Berry P ym. Development and f...»31, «Jones PW, Brusselle G, Dal Negro RW ym. Properties...»32 tai hengenahdistusta kartoittavaa mMRC (modified Medical Research Council dyspnea scale) -testiä «Modified Medical research council dyspnea scale (mMRC)»2.
  • Keuhkoahtaumataudin vaikeusasteeseen vaikuttavat potilaan oireet, pahenemisvaiheet, ja spirometriassa todettu obstruktion vaikeusaste FEV1-mittauksen Z-arvon mukaan määritettynä (taulukko «Keuhkoahtaumataudin kliininen vaikeusaste Suomessa...»1).
  • Keuhkojen ulkopuoliset muutokset sekä liitännäissairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, metabolinen oireyhtymä ja masennus, ovat keuhkoahtaumatautipotilailla yleisempiä kuin muilla samanikäisillä yhtä kauan tupakoineilla.
  • Ravitsemustila, erityisesti laihtuminen, kartoitetaan.
  • Suorituskykyä arvioidaan vähintään kysymällä potilaan arviota esimerkiksi siitä, kuinka hyvin hän kykenee nousemaan portaita tai kuinka pitkän matkan hän jaksaa kävellä. Tarvittaessa suorituskyky testataan tarkemmin esimerkiksi 6 minuutin kävelytestillä tai rasitusergometrilla.
  • Toimintakykyä arvioidaan vähintään kysymällä potilaan harrastuksista, kotiaskareista, raskaista töistä suoriutumisesta ja työstä poissaoloista.

Erotusdiagnoosi

Keuhkoahtaumataudin seulonta terveydenhuoltokäynnin yhteydessä

Hoidon tavoitteet

  • Keuhkoahtaumataudin hoidon tavoitteina ovat
    • oireiden ja elämänlaadun paraneminen
    • taudin etenemisen hidastuminen
    • pahenemisvaiheiden ehkäiseminen
    • kuolleisuuden pieneneminen
    • liitännäissairauksien huomioiminen ja hoito (ks. edellä kohdassa Keuhkoahtaumataudin kokonaisvaltainen arvio «A3»2).
    • potilaan jatkuva tukeminen sairauden kanssa pärjäämiseksi (omahoito ja hoitoon sitoutuminen)
    • oikea-aikainen elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelman tekeminen.

Kokonaisvaltainen hoito

Ohjattu omahoito

  • Keuhkoahtaumatautipotilaan omahoidolla tarkoitetaan hänen osallistumistaan oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen terveydenhuollon ammattilaisten tukemana.
  • Omahoitoon kuluvat oman voinnin seuraaminen ja oireiden tunnistaminen, säännöllinen lääkkeiden otto sekä lääkityksen sääteleminen lääkäriltä saatujen ohjeiden mukaan infektioiden ja pahenemisvaiheiden yhteydessä.
  • Yksilöllinen toimintasuunnitelma sisältää valmiiksi varalle kirjoitetut glukokortikoidi- ja antibioottireseptit sekä selkeät (kirjalliset) toimintaohjeet. Osalle potilaista omahoito sopii hyvin, mutta heikentyvän voinnin taustalla voi olla myös muita syitä, jotka jäävät tällöin toteamatta.
  • Ohjattu omahoito, joka sisältää yksilöllisen toimintasuunnitelman pahenemisvaiheita varten, luultavasti pienentää hengitysongelmasta johtuvan sairaalahoidon riskiä ja parantaa elämänlaatua «Ohjattu omahoito, joka sisältää yksilöllisen toimintasuunnitelman pahenemisvaiheessa luultavasti vähentää hengitysongelmasta johtuvan sairaalahoidon riskiä ja parantaa elämänlaatua.»B.
  • Edelleenkään ei ole näyttöä siitä, että omahoidon avulla voitaisiin vähentää päivystyskäyntejä ja pienentää pahenemisvaiheiden esiintyvyyttä ja kuolleisuutta.

Liikunnallinen kuntoutus

Ravitsemustilan huomioiminen

Rokotukset

Keuhkoahtaumataudin lääkehoito

Säännöllisen pitkäaikaisen lääkehoidon periaatteet

Taulukko 2. Keuhkoahtaumataudin hoidossa käytettävät lääkeaineet ryhmiteltyinä vaikutuksensa ja sen keston mukaan sekä lääkkeiden yhteiskäytön periaatteet
Jos kliiniset indikaatiot puoltavat seuraavien lääkeaineryhmien yhdistämistä, siihen ei ole farmakologista estettä. Samalle potilaalle valitaan kustakin lääkeaineryhmästä vain yksi käytettävä lääkeaine. Huomioi kiinteiden yhdistelmävalmisteiden tapauksessa (ICS + LABA, LABA + LAMA, ICS + LABA + LAMA), ettei niiden rinnalle valita samoista ryhmistä toisia lääkeaineita. Lyhytvaikutteisen ja pitkävaikutteisen beeta2-agonistin yhdistämisessä ei yleensä ole ongelmia, mutta lyhytvaikutteisen ja pitkävaikutteisen antikolinergin yhdistäminen voi lisätä haittavaikutusten riskiä.
Lyhytvaikutteiset beeta2-agonistit (Short-acting β2-agonists (SABA)):
  • fenoteroli, salbutamoli, terbutaliini
Lyhytvaikutteiset antikolinergit (Short-acting muscarinic antagonist (SAMA))*:
  • ipratropium**
Pitkävaikutteiset beeta2-agonistit (Long-acting β2-agonist (LABA)):
  • vaikutuksen kesto noin 12 h: formoteroli,salmeteroli
  • vaikutuksen kesto noin 24 h: olodateroli, indakateroli, vilanteroli
Pitkävaikutteiset antikolinergit (Long-acting muscarinic antagonist (LAMA)):
  • vaikutuksen kesto noin 12 h: aklidinium
  • vaikutuksen kesto noin 24 h: glykopyrronium, tiotropium, umeklidinium**
Hengitettävät glukokortikoidit (Inhaled corticosteroids (ICS)) yhdistelmävalmisteissa:
  • inhaloitavat glukokortikoidit (beklometasoni, budesonidi, flutikasonipropionaatti, flutikasonifuroaatti, mometasoni, siklesonidi)*
Suun kautta otettavat:
  • fosfodiesteraasiestäjät (roflumilasti, teofylliini)
* Kiinteät kombinaatiot ICS + LABA tai ICS + LABA + LAMA.
** Lyhytvaikutteisen ja pitkävaikutteisen antikolinergin yhdistäminen voi lisätä haittavaikutusten riskiä (ks. tarkemmin kohta Keuhkoputkia avaavien lääkkeiden yhdistäminen «A1»4).
Taulukko 3. Tupakoinnin lopettamisen, liikunnan ja keuhkoahtaumataudin hoidossa käytettävien lääkkeiden vaikutuksia keuhkoahtaumataudissa
Tupakoinnin lopettaminen Liikunta Lyhytvaikutteinen avaava (beeta2-agonisti tai antikolinergi) Pitkävaikutteinen beeta2-agonisti Pitkävaikutteinen antikolinergi Inhalaatiosteroidin lisääminen vaikeassa keuhkoahtaumataudissa * Roflumilasti vaikeassa keuhkoahtaumataudissa
+ Selvä suotuisa vaikutus
(+) Vähäinen tai mahdollinen suotuisa vaikutus
- Ei vaikutusta
? Ei tutkittua tietoa
* Käytännössä tarkoittaa useimmiten yhden tai kahden pitkävaikutteisen avaavan vaihtamista inhalaatiosteroidia sisältävään ns. kombinaatiovalmisteeseen
Oireet + + + + + (+) -
Obstruktion lievittyminen + - + + + (+) (+)
Pahenemisvaiheiden väheneminen + + - + + + +
Taudin eteneminen (vuosittainen FEV1:n pieneneminen) + ? - - - (+) ?
Kuolleisuus + + - - - (+) ?
Kuva 1.

Keuhkoahtaumataudin hoidon tavoitteet, niiden saavuttamiseksi käytössä olevat lääkkeet ja lääkityksen jatkamisen periaatteet.

SABA = lyhytvaikutteinen beeta2-agonisti, SAMA = lyhytvaikutteinen antikolinergi, LABA = pitkävaikutteinen beeta2-agonisti, LAMA = pitkävaikutteinen antikolinergi, ICS = inhaloitava glukokortikoidi, CAT = COPD Assessment Test, FEV1 = sekuntikapasiteetti, FVC = nopea vitaalikapasiteetti, PEF = uloshengityksen huippuvirtaus.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 2.

Keuhkoahtaumataudin diagnostiikka ja arviointi sekä ilmiasun ja hoidon määräytyminen.

SABA = lyhytvaikutteinen beeta2-agonisti, SAMA = lyhytvaikutteinen antikolinergi, LABA = pitkävaikutteinen beeta2-agonisti, LAMA = pitkävaikutteinen antikolinergi, ICS = inhaloitava glukokortikoidi, CAT= COPD Assessment Test, FEV1 = sekuntikapasiteetti.

PDF-versio «hoi06040a.pdf»1

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Keuhkoahtaumataudin pitkäaikaisessa hoidossa käytettävät lääkkeet

Keuhkoputkia avaavat lääkkeet

Lyhyt- ja pitkävaikutteiset beeta2-agonistit (SABA, LABA)

Lyhyt- ja pitkävaikutteiset antikolinergit (SAMA, LAMA)

Keuhkoputkia avaavien lääkkeiden yhdistäminen

Inhaloitavat glukokortikoidit (ICS)

Kuva 3.

ICS-lääkityksen aloittaminen keuhkoahtaumataudissa.

ICS-lääkitys kuuluu alusta asti astma-keuhkoahtaumatauti-ilmiasua sairastavan lääkitykseen, mutta tavallisessa keuhkoahtaumataudissa sen rooli on epäselvempi. Osalla keuhkoahtaumatautipotilaista ICS-lääkitys vähentää toistuvia pahenemisvaiheita, mutta siihen voi liittyä myös haittoja. Oheisen taulukon avulla voi arvioida, milloin kannattaa aloittaa ICS-lääkitys pitkävaikutteisen avaavan lääkityksen (LAMA tai LABA) rinnalle.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Inhaloitavan glukokortikoidin ja pitkävaikutteisen avaavan lääkkeen yhdistelmä

Kaksoisavaavat

Kolmoisyhdistelmähoito

  • Aiemmasta säännöllisestä hoidosta huolimatta edelleen oireisilla tai pahenemisvaiheista kärsivillä keuhkoahtaumatautipotilailla kolmoisyhdistelmähoidon (ICS + LABA + LAMA) on todettu olevan ICS + LABA -yhdistelmää ja avaavia lääkkeitä tehokkaampi vähentämään pahenemisvaiheita, parantamaan keuhkofunktiota ja parantamaan oireita ja elämänlaatua. Tuoreen meta-analyysin mukaan kolmoishoidon paremmuus LABA + LAMA -hoitoon nähden pahenemisvaiheiden vähentämisessä on yhteydessä veren eosinofiilimäärään (NNT 8,6 potilailla, joilla B-Eos ≥ 0,3 x 109 solua/l; NNT 46,3 potilailla, joilla B-Eos < 0,3 x 109 solua/l). Meta-analyysin mukaan pneumoniariski oli kolmoishoidolla 1,3-kertainen LABA + LAMA -hoitoon nähden, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä «Cazzola M, Rogliani P, Calzetta L ym. Triple thera...»123.

Inhalaatiosteroidin hyödyt ja haitat

Inhaloitavan lääkehoidon keventämisen periaatteet

Kuva 4.

ICS-lääkityksen vähentäminen tai lopettaminen keuhkoahtaumataudissa

Osa keuhkoahtaumatautipotilaista hyötyy ICS-lääkityksestä lähinnä pahenemisvaiheiden vähenemisen myötä, mutta ICS-hoitoon voi liittyä myös haittoja. Oheisen kuvion perusteella voi arvioida, milloin ICS-hoitoa kannattaisi kokeilla vähentää tai lopettaa. Astma-keuhkoahtaumatauti-ilmiasua sairastavien hoitoon ICS kuuluu.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Roflumilasti

Muut pitkäaikaisessa hoidossa käytettävät lääkkeet

Oraalinen glukokortikoidi

Teofylliini

Makrolidit

  • 11 tutkimusta sisältäneen meta-analyysin mukaan makrolidien (erytromysiini tai atsitromysiini) 6–12 kuukauden säännöllisellä käytöllä on saatu vähennetyksi keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita «Cui Y, Luo L, Li C ym. Long-term macrolide treatme...»136.
  • Potilailla, joilla on suuri pahenemisvaiheen riski, atsitromysiini käytettynä joko 250 mg päivässä tai 500 mg kolmena päivänä viikossa vuoden ajan vähentää pahenemisvaiheita tavanomaiseen hoitoon nähden. Aktiivisesti tupakoivilla hyöty vaikuttaa vähäisemmältä «Han MK, Tayob N, Murray S ym. Predictors of chroni...»137.
  • Makrolidien laajamittaista käyttöä keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheiden estämiseksi hillitsee pelko niiden haittavaikutusten esiintymisestä sekä bakteerien makrolidiresistenssin lisääntymisestä «Cui Y, Luo L, Li C ym. Long-term macrolide treatme...»136. Atsitromysiinin pitkäaikaiseen käyttöön liittyy enemmän haittavaikutuksia, kuten bakteeri-resistenssin kehittyminen, pitkittynyt QTc-aika ja kuulon heikkeneminen «Cui Y, Luo L, Li C ym. Long-term macrolide treatme...»136.
  • Koska makrolidin aloittaminen pitkäaikaiseksi hoidoksi vaatii edeltäviä tutkimuksia (esim. yskösviljelyt) ja riski-hyötysuhteen arviointia, suositellaan, että arvio tehdään ainoastaan erikoissairaanhoidossa.

Liman eritykseen tai koostumukseen vaikuttavat lääkkeet (mukolyytit)

Fenotyypitys, lääkehoito ja vastearvio

  • Keuhkoahtaumataudin lääkehoito ja sen valinta pohjautuvat kunkin potilaan yksilölliseen sairauden ilmiasuun, oireiden määrään ja pahenemisvaiheriskiin. Potilaiden luokittelu ja lääkehoito esitetään kuvassa «Keuhkoahtaumataudin diagnostiikka ja arviointi sekä ilmiasun ja hoidon määräytyminen»2.
  • Säännöllinen lääkehoito aloitetaan kaikille potilaille, joilla on säännöllisesti haittaavia oireita tai suuri riski saada keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita.
  • Keuhkoahtaumataudin lääkehoito perustuu suurelta osin hengitettäviin lääkkeisiin, jolloin sopivan inhalaattorin valinta (taulukko «Sopivan inhalaattorin valinta...»4) ja huolellinen inhalaatio-ohjaus ovat tärkeitä.
  • Kaikilla potilailla hoidon tavoitteena on vähentää oireita ja mahdollisia pahenemisvaiheita.
  • Olennaista hoidon valinnassa on ilmiasun perusteella valita joko pitkävaikutteiset avaavat lääkkeet tai heti alusta saakka niiden rinnalle myös hengitettävä glukokortikoidi.
  • Ilmiasu, hoitovaste ja sopiva lääkitys ja sen mukainen lääkehoito tulee arvioida uudelleen jokaisen seurantakäynnin yhteydessä «Keuhkoahtaumataudin diagnostiikka ja arviointi sekä ilmiasun ja hoidon määräytyminen»2, koska ilmiasu saattaa taudin edetessä muuttua (erityisesti pahenemisvaiheiden riskin osalta) «Agusti A, Edwards LD, Celli B ym. Characteristics,...»55.
  • Aina hoitovastetta arvioidessa on syytä kiinnittää huomiota inhalaattorin valintaan, inhalaatiotekniikkaan ja erotusdiagnostiikkaan.

Inhalaatiolaitteen valinta

  • Huomattava osa potilaista ei osaa käyttää inhalaattoriaan oikein «Yawn BP, Colice GL, Hodder R. Practical aspects of...»139, joten sen käyttöä on tärkeää opettaa lääkitystä aloitettaessa ja seurantakäynneillä.
  • Jauheinhalaattorin käyttö ei vaadi potilaalta laitteen laukaisun ja sisäänhengityksen koordinointia, mutta se vaatii riittävän sisäänhengitysvoiman ja -nopeuden.
  • Ponnekaasuaerosolin käyttö ei vaadi suurta sisäänhengitysnopeutta, mutta potilaan pitää osata koordinoida laitteen laukaisu sisäänhengityksen alkuun.
  • Tilanjatkeen käyttö ponnekaasuaerosolien kanssa vähentää koordinaation tarvetta, ja osa laitteista vähentää suuhun ja nieluun jäävien suurien lääkepisaroiden määrää «Laube BL, Janssens HM, de Jongh FH ym. What the pu...»140.
  • Vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavilla sisäänhengitysnopeus ei aina riitä jauheinhalaattorin käyttöön «Wieshammer S, Dreyhaupt J. Dry powder inhalers: wh...»141. Tällöin tulisi käyttää ponnekaasuaerosolia. Koordinaatio-ongelmien vuoksi tarvitaan usein myös tilanjatke ja tarvittaessa naamari ja avustaja.
  • Sopivan inhalaattorin valinnan periaatteet esitetään taulukossa «Sopivan inhalaattorin valinta...»4.
Taulukko 4. Sopivan inhalaattorin valinta
Sopivan inhalaattorin valinta
  1. Arvioi käsi-hengityskoordinaatio.
  2. Arvioi tai mittaa sisäänhengitysnopeus.
Hyvä koordinaatio Huono koordinaatio
Sisäänhengitysnopeus > 30 l/min Sisäänhengitysnopeus < 30 l/min Sisäänhengitysnopeus > 30 l/min Sisäänhengitysnopeus < 30 l/min
Jauheinhalaattori
Ponnekaasuaerosoli
Soft Mist Inhaler
Autohaler
(Nebulisaattori)
Ponnekaasuaerosoli
Soft Mist Inhaler
(Nebulisaattori)
Jauheinhalaattori
Autohaler
Ponnekaasuaerosoli
+ tilanjatke
(Soft Mist Inhaler)
(Nebulisaattori)
Ponnekaasuaerosoli
+ tilanjatke
(Soft Mist Inhaler)
(Nebulisaattori)
Mukailtu lähteestä «Chapman KR, Voshaar TH and Virchow JC. Inhaler cho...»142

Kotihappihoito

Kotihappihoidon aloittamisen kriteerit

  • Potilaan tulee olla tupakoimaton ja riittävän yhteistyökykyinen. Hänellä tulee myös olla krooninen, pitkälle edennyt keuhkosairaus. Lisäksi valtimoveren happiosapaineen tulee kahdessa erillisessä vähintään 3 viikon välein otetussa näytteessä olla alle 7,3 kPa, kun potilas hengittää huoneilmaa ja on stabiilissa vaiheessa. Kriteeri täyttyy myös, jos happiosapaine on 7,3–8,0 kPa ja jokin seuraavista lisäkriteereistä täyttyy:
    • merkkejä kohonneesta keuhkovaltimopaineesta, esimerkiksi turvotuksia
    • sekundaarinen polysytemia (hematokriitti yli 55 %)
    • oksimetrian avulla todettu ja happihoidolla korjautuva merkittävä yöunen aikainen hypoksemia, joka ei johdu samanaikaisesta uniapneataudista
    • merkittävät neuropsykologiset oireet, jotka korjautuvat happihoidolla.
    • happihoidolla saavutettu toivottu vaste (PaO2 yli 8,0 kPa) ilman haitalliseksi katsottavaa valtimoveren hiilidioksidiosapaineen nousua.
  • Happihoito toteutetaan sairaalan apuvälineyksiköstä lainattavalla happirikastimella ja kodin ulkopuolella happipullojen avulla. Kalliimpi vaihtoehto on nestehappi (kotisäiliö ja täytettävä kannettava säiliö). Nestehappi ja happipullot määrätään reseptillä. Potilas tilaa hapen kaasujen toimittajalta «http://www.linde-healthcare.fi/»3, «http://www.woikoski.fi/»4 ja saa hapesta ja laitteiden vuokrasta sairausvakuutuksen peruskorvauksen. Kuntoutusohjaaja toimii asiantuntijana happihoidon aloituksessa, ohjauksessa ja kotiseurannassa.
  • Happihoidon käyttämättömyys tai tupakointi happihoidon aikana on aihe kotihappihoidon lopettamiseen, ja tämä tulee kirjata sairauskertomukseen.
  • Jos keuhkoahtaumatautipotilaan happikyllästeisyys stabiilissa tilanteessa ja levossa on yli 90 %, happihoidon kriteerit eivät todennäköisesti täyty.

Noninvasiivinen ventilaatio stabiilissa keuhkoahtaumataudissa

Keuhkoahtaumataudin kirurginen hoito

  • Keuhkonsiirron ensisijaisena tavoitteena on aina elinajan piteneminen. Tässä suhteessa keuhkonsiirtotoiminnan parhaat tulokset saavutetaan muissa sairauksissa kuin keuhkoahtaumataudissa.
  • Pitkä tupakointihistoria aiheuttaa usein liitännäissairauksia ja suurentuneen syöpäriskin, jotka voivat estää keuhkonsiirron.
  • Jos kyseessä ei ole alfa1-antitrypsiinin puutokseen liittyvä keuhkoahtaumatauti tai emfyseema, keuhkonsiirtokriteerit täyttävä suorituskyvyn ja keuhkofunktion pienenemä kehittyy vasta melko korkeassa iässä.
  • Keuhkoahtaumatauti ei myöskään etene yhdenmukaisesti tai suoraviivaisesti loppuvaiheessaan, joten kuolleisuutta on vaikeaa ennustaa pelkän obstruktion vaikeusasteen perusteella.
  • Jos tauti etenee ja oireet lisääntyvät maksimaalisesta lääkkeettömästä (mm. liikunnallinen kuntoutus) ja lääkkeellisestä hoidosta huolimatta, sopiva potilas voidaan lähettää erikoissairaanhoitoon keuhkonsiirtoarvioon. Keuhkoahtaumatautipotilaan oikeaa lähettämisen ja listalle asettamisen ajankohtaa arvioidaan BODE-indeksin avulla «Orens JB, Estenne M, Arcasoy S ym. International g...»144. BODE-indeksi on työkalu keuhkoahtaumatautipotilaan ennusteen arvioimiseksi, ja siinä otetaan huomioon painoindeksi, obstruktion vaikeusaste (FEV1, % viitearvosta), hengenahdistuksen aste (mMRC-testi) ja 6 minuutin kävelytestin tulos «Celli BR, Cote CG, Marin JM ym. The body-mass inde...»145. Ks. lisätietoa aiheesta «Keuhkoahtaumataudin kirurginen hoito»5.
  • Keuhkojen pienennysleikkauksessa (Lung Volume Reduction Surgery) poistetaan vaikeaa emfyseemaa sairastavilta keuhkoista pahimmin tuhoutuneita alueita. Volyymireduktiokirurgia ilmeisesti hyödyttää oikein valittuja potilaita «Volyymireduktiokirurgia ilmeisesti hyödyttää oikein valittuja potilaita.»B.
  • Endoskooppinen keuhkotilavuuden reduktio esimerkiksi keuhkoputkiin asennettavien venttiileiden avulla saattaa olla hoitomahdollisuus vaikeassa emfyseemassa. Vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavan hoidossa voidaan joutua harkitsemaan keuhkonsiirtoa, jos muilla hoitokeinoilla ei ole saavutettu suotuisaa vastetta ja potilaan elinaikaennuste on alle 2 vuotta.
  • Kun keuhkonsiirto tehdään yli 60-vuotiaalle, elinaikaennuste on ollut huonompi ja kroonisen hyljinnän riski suurempi kuin alle 60-vuotiailla keuhkoahtaumatautipotilailla «Inci I, Schuurmans M, Ehrsam J ym. Lung transplant...»146.

Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe

  • Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa potilaan hengitystieoireet äkillisesti vaikeutuvat tavanomaisesta päivittäisestä vaihtelusta. Pahenemisvaiheessa lääkitystä joudutaan väliaikaisesti tehostamaan «Global Strategy for the Diagnosis, Management and ...»1.
  • Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen diagnoosi on kliininen, ja sen merkkejä ovat
    • lisääntynyt hengenahdistus
    • yskä
    • mahdollisesti märkäiset yskökset.
  • Lääkehoidoittain ja hoitopaikoittain pahenemisvaiheet jaetaan vakavuutensa mukaan kolmeen kategoriaan:
    • lievät (lyhytvaikutteiset avaavat inhalaatiolääkkeet; avohoito, polikliinisesti)
    • keskivaikeat (avaavien inhalaatiolääkkeiden lisäksi suun kautta annosteltava glukokortikoidi tai antibioottikuuri; avohoito, polikliinisesti)
    • vaikeat (vaatii päivystyskäyntiä tai sairaalahoitoa; yleensä kaikki edellä mainitut lääkkeet ja happihoito; usein edellyttää hengitystukihoitoa mekaanisilla ventilaattoreilla).
  • Taipumus pahenemisvaiheisiin on yksilöllinen. Kaikilla potilailla ei esiinny pahenemisvaiheita, mutta osalla pahenemisvaiheita on toistuvasti. Heikentynyt keuhkotoiminta (FEV1 alle 50 % viitearvosta) suurentaa taudin pahenemisvaiheiden riskiä. Sairastettu pahenemisvaihe on seuraavan pahenemisvaiheen merkittävin riskitekijä.
  • Tärkeimmät pahenemisvaiheita laukaisevista tekijöistä ovat hengitystieinfektiot (60–80 % tapauksista) «Papi A, Bellettato CM, Braccioni F ym. Infections ...»147. Yksi mahdollinen toistuvien pahenemisvaiheiden aiheuttaja on hengitysteiden mikrobikolonisaatio. Potilaista 10 %:lla syynä on altistus ilmansaasteille.
  • Pahenemisvaiheeseen ajautuneen potilaan kokonaistilaa arvioitaessa tulisi sulkea pois muut mahdolliset tilan huononemisen syyt, kuten keuhkokuume, toistuva aspiraatio, sydäninfarkti, rytmihäiriöt, sydämen vajaatoiminta, keuhkoveritulppa, ilmarinta ja keuhkopussineste. Toisaalta edellä mainitut tilat voivat yhtä hyvin laukaista pahenemisvaiheen tai pahentaa sitä. Myös lääkehoidon keskeyttäminen saattaa johtaa pahenemisvaiheeseen.
  • Erityisesti sairaalahoitoon johtavat ja toistuvat pahenemisvaiheet heikentävät merkittävästi potilaan elämänlaatua ja ennustetta (sairaalahoidon jälkeen 3 ja 5 vuoden kuolleisuus 43 % ja 51 %) «Hoogendoorn M, Hoogenveen RT, Rutten-van Mölken MP...»148. Aiempi sairaalahoitoon johtanut pahenemisvaihe ja vaikeat liitännäissairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, liittyvät kuolemanriskiin pahenemisvaiheessa «Global Strategy for the Diagnosis, Management and ...»1, «Patel AR, Kowlessar BS, Donaldson GC ym. Cardiovas...»149.

Kliininen arvio ja tutkimukset

  • Keuhkoahtaumataudin pahenemisen tutkimus- ja hoitoalgoritmi esitetään kuvassa «Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe»5. Tilanne arvioidaan yksilöllisesti.
  • Pahenemisvaiheen arvioinnissa anamneesi on avainasemassa. Siinä tulee selvittää potilaan
    • glukokortikoidilla tai antibiootilla hoidettujen pahenemisvaiheiden määrä (onko ollut ≥ 2 pahenemisvaihetta vuodessa tai ≥ 1 sairaalahoitoon johtanut pahenemisvaihe?)
    • hengitystieahtauman vaikeusaste (FEV1) ennen pahenemisvaihetta
    • hengenahdistuksen ja uusien oireiden kesto ja voimakkuus
    • muut krooniset sairaudet ja liitännäissairaudet
    • nykyinen lääkitys ja lääkkeenottotekniikka.
Kuva 5.

Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe. © Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Alkututkimukset ja sairaalahoidon tarpeen arvio

  • Potilaalle tehdään kliininen tutkimus (mm. ihon syanoosi, kalpeus tai punakkuus, hengitystaajuus, sydän- ja hengitysäänet, apuhengityslihasten käyttö ja perifeeriset turvotukset).
  • Happikyllästeisyys arvioidaan pulssioksimetrilla (suuntaa-antava arvo).
  • Yskösnäytteen ulkonäkö arvioidaan. Märkäisyys eli purulenssi (yskös on väriltään kellertävä tai vihertävä) viittaa bakteeritulehdukseen ja on riittävä merkki antibioottikuurin aloittamiseksi «Global Strategy for the Diagnosis, Management and ...»1, vaikka CRP olisi normaali.
  • Erotusdiagnostisena tutkimuksena ja keuhkokuumetta tai ilmarintaa epäiltäessä tehdään keuhkojen röntgenkuvaus.
  • Potilaalle tehdään perusverikokeet (TVK, CRP, kreatiniini ja elektrolyytit) ja häneltä rekisteröidään EKG.
  • Spirometriaa ei ole suositeltavaa tehdä pahenemisvaiheen yhteydessä, koska tuolloin sen tekeminen saattaa olla potilaalle vaikeaa ja tulokset ovat epäluotettavia.
  • Pahenemisvaiheen vakavuuden ja potilaan perustilanteen (mm. hengitysahtauman vaikeusaste, sairastettujen pahenemisvaiheiden määrä ja liitännäissairaudet) mukaan pahenemisvaiheen hoito toteutetaan avohoidossa polikliinisesti (yli 80 % tapauksista) tai terveyskeskuksen, perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon vuodeosastolla.

Lisätutkimukset sairaalan päivystyspoliklinikalla

  • Potilaalle tehdään samat perustutkimukset kuin edellä ja mahdolliset puuttuvat tutkimukset täydennetään.
  • pH:n ja verikaasujen määritystä varten otetaan valtimoverinäyte.
  • Harkinnan mukaan tehdään laajempia diagnoosia tukevia ja erotusdiagnostisia tutkimuksia.

Pahenemisvaiheen hoito

  • Hoidon tavoitteena on
  • Peruslääkehoitoon, jonka käyttö onnistuu hyvin avohoidossa, kuuluvat keuhkoputkia avaavat lääkkeet (bronkodilataattorit), glukokortikoidi ja antibiootit.
    • Hypoksemian korjaus toteutetaan hallitusti lisähapella, joka annetaan happiviiksillä tai venturinaamarilla (ks. kohta Happihoito «A4»5).
  • Pahenemisvaiheen hoitona sairaalassa käytetään samoja peruslääkkeitä (bronkodilataattorit, glukokortikoidi ja antibiootit) kuin avohoidossa, mutta niiden antamistapa tai valmisteen muoto on usein erilainen (suun kautta vs. suonensisäinen; jauheinhalaattori tai ponnekaasuaerosoli vs. nebulisaattori). Lisäksi potilaiden heikentyneen yleistilan ja pahenemisvaiheen vaikeuden perusteella (kuva «Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe»5) käyttöön otetaan tarvittaessa lisähappihoito ja noninvasiivinen tai invasiivinen ventilaatiohoito mekaanisilla ventilaattoreilla.
  • Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheeseen liittyy yleistynyt tukosalttius, minkä vuoksi sairaalassa hoidetuille potilaille tulee harkita laskimotukoksen estohoitoa. Ks. Käypä hoito -suositus Laskimotukos ja keuhkoembolia «Laskimotukos ja keuhkoembolia»7, «Laskimotukos ja keuhkoembolia. Käypä hoito -suosit...»150, «Bertoletti L, Quenet S, Laporte S ym. Pulmonary em...»151.

Bronkodilataattorit

Glukokortikoidi

Antibioottihoito

Fysioterapia

Happihoito

Noninvasiivinen ventilaatio (NIV)

Invasiivinen ventilaatiohoito

  • Invasiivisen mekaanisen ventilaatiohoidon (hengityslaitehoito intubaatioputken tai henkitorviavanteen kautta) aloittaminen edellyttää aina perusteellista potilaskohtaista harkintaa. Hoito annetaan tehostetun valvonnan osastolla tai tehovalvonnassa.
  • Jos potilaalla on pitkälle edennyt keuhkoahtaumatauti eikä akuutin heikkenemisen takana ole korjattavissa olevaa tekijää, tehohoitoon tulee suhtautua pidättyvästi.

Sairaalan vuodeosastolta kotiutuminen

  • Vuodeosastolla annettuun hoitoon ja hoitojakson pituuteen vaikuttavat pahenemisvaiheen syy ja vaikeusaste, aiemmin sairastetut pahenemisvaiheet sekä liitännäissairaudet.
  • Hoidon tavoitteet ja rajoitukset huomioon ottaen suositellaan, että ennen kotiutumista otetaan kantaa inhalaatiolääkehoidon optimointiin, liitännäissairauksien tunnistamiseen ja hoitosuunnitelmaan, kotihappihoidon tarpeen arviointiin sekä yksilöllisesti liikunnallisen kuntoutuksen suunnitteluun.
  • Kotiutumisvaiheen hyvään käytäntöön sisältyvät omahoito-ohjaus, inhalaatiotekniikan tarkistus, jatkoseurannan tarpeen arviointi sekä sen ajankohdan ja paikan määrittäminen.
  • Varhainen seurantakäynti (kuukauden sisällä) pienentää riskiä joutua uuden pahenemisvaiheen vuoksi sairaalahoitoon «Gavish R, Levy A, Dekel OK ym. The Association Bet...»160.

Palliatiivinen hoito

Hoidon porrastus

  • Primaaridiagnostiikka tehdään perus- ja työterveyshuollossa, ja sen tavoitteena ovat varhainen diagnoosi ja onnistunut erotusdiagnostiikka.
  • Diagnostiikka perustuu anamneesiin (erityisesti tupakointianamneesiin), oireisiin ja spirometriatutkimukseen.
  • Epäselvät tapaukset, kliinisesti merkittävät erotusdiagnostiset ongelmat ja vaikeat tautimuodot sekä poikkeuksellisen nuorena sairastuneet kuuluvat erikoissairaanhoidon selvittelyyn.
  • Hoito ja seuranta toteutetaan pääosin perusterveydenhuollossa, niin että huomioidaan potilaiden monisairastavuus, ikärakenne ja sairauden yleisyys.
  • Ks. lisätietoa sosiaaliturvasta (lääkekorvaukset, hoito- tai vammaistuki sekä ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus) osoitteessa www.kela.fi «http://www.kela.fi/»5.

Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon tehtävät

  • Keuhkoahtaumataudin ehkäisyssä keskeisintä ovat tupakkatuotteiden käytön ehkäisy, tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuuden selvittäminen vastaanotolla ja tupakoinnin lopettaminen. Ks. Käypä hoito -suositus Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito»8, «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito...»22.
  • Tupakointitiedot kirjataan potilaskertomukseen.
  • Tupakoinnin lopettamista tuetaan kaikissa kontakteissa. Spirometria on tärkein diagnostinen tutkimus ja tarpeellinen taudin etenemisen kliinisen arvion osana. Oirekyselyä ja mikrospirometriaa voi käyttää seulontatutkimuksena.
  • Työterveyshuollossa on aiheellista pyrkiä vähentämään työntekijöiden altistumista erityisesti pölyille. Spirometria tehdään yksilöllisen tarpeen mukaan.
  • Ilmiasu ja sen mukainen lääkehoito arvioidaan jokaisella seurantakäynnillä. Seurannassa ja ohjauksessa hyödynnetään astma- tai keuhkoahtaumatautihoitajien osaamista.
  • Pahenemisvaiheissa turvataan riittävän varhainen hoito omahoito-ohjeilla ja tarvittaessa nopealla hoitoon pääsyllä.
  • Merkittävä osa sairaalahoitoa vaativista pahenemisvaiheista hoidetaan terveyskeskusten vuodeosastoilla. Tarvittaessa potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon, jos katsotaan, että hän kokonaisuuden kannalta hyötyy siirrosta.
  • Pitkälle edenneen keuhkoahtaumataudin hoito toteutetaan kokonaisvaltaisesti niin, että hyödynnetään myös palliatiivisen hoidon mahdollisuuksia.
  • Liikunnallisen ohjauksen tulee sisältyä olennaisena osana potilaskontakteihin.
  • Liikunnallista kuntoutusta toteutetaan sekä yksilö- että ryhmäohjauksessa.
  • Rokotukset pyritään saamaan mahdollisimman kattaviksi sekä kausi-influenssan että pneumokokin osalta.
  • Työkykyarvion tekee ensisijaisesti (työterveys)lääkäri, joka tuntee potilaan työolot ja työn vaatimukset. Epäselvissä tapauksissa pyydetään lisälausunto keuhkosairauksien erikoislääkäriltä.

Erikoissairaanhoidon tehtävät

  • Erikoissairaanhoidon vastuulla ovat
    • tupakasta vieroittaminen kaikissa potilaskontakteissa ja vieroittamisen ohjausmenetelmien alueellinen koordinaatio
    • vaativa erotusdiagnostiikka
    • happihoidon ja hengityslaitehoidon tarpeen arviointi, aloitus ja seurannan koordinointi
    • poikkeuksellisen nuorena sairastuneet
    • ammattitautiepäilyt (ohjaaminen Työterveyslaitoksen tutkimuksiin)
    • työ- ja toimintakykyarvio
    • vaativa akuuttihoito
    • liikunnallisen kuntoutuksen suunnittelu ja alueellinen koordinaatio sekä vaikeimmin sairaiden potilaiden kuntouttaminen
    • kirurgiset hoidot (keuhkonsiirtoarviot mukaan luettuina).
    • vaativat työkykyarviot
    • koulutus ja hoidon alueellinen koordinointi, (spirometriatutkimusten laadunvalvonta mukaan luettuna)
    • pitkälle edenneiden sairauksien hoitosuunnitelmien teko.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Keuhkoahtaumatauti-suosituksen historiatiedot «Keuhkoahtaumatauti, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»6

Puheenjohtaja:

Terttu Harju, dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri, apulaisylilääkäri; OYS:n medisiininen tulosalue, sisätaudit ja keuhkosairaudet

Jäsenet:

Hannu Kankaanranta, professori, keuhkosairauksien erikoislääkäri, ylilääkäri; Seinäjoen keskussairaala ja Tampereen yliopisto

Milla Katajisto, LL, keuhkosairauksien erikoislääkäri, osastonlääkäri; HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus

Maritta Kilpeläinen, dosentti, keuhkosairauksien ja keuhkoallergologian erikoislääkäri, ylilääkäri, vastuualuejohtaja, vs.; TYKS:n keuhkosairauksien vastuualue

Lauri Lehtimäki, dosentti, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, keuhkosairausopin apulaisprofessori; Tampereen yliopisto ja TAYS

Juho Lehto, LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, ylilääkäri; TAYS ja Tampereen yliopisto

Witold Mazur, dosentti, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus

Tuula Meinander, LL, BSc, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, terveydenhuoltoon erikoistuva lääkäri; TAYS Sydänsairaala, Käypä hoito -toimittaja

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 21.11.2019 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Terttu Harju: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Actelion, Boehringer-Ingelheim, Chiesi, Orion, AstraZeneca, Roche, GSK. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Actelion, Boehringer-Ingelheim, Chiesi, Orion, AstraZeneca, Roche, Mundipharma. Sivutoimet: yksityislääkäri Lääkärikeskus Mehiläinen.

Hannu Kankaanranta: Tutkimusrahoitus: AstraZeneca (maksettu instituutille). Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: AstraZeneca, Boehringer-Ingelheim, Orion Pharma. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: AstraZeneca, Boehringer-Ingelheim, Chiesi Pharma AB, GlaxoSmithKline, Mundipharma, Novartis, Orion Pharma, SanofiGenzyme. Luottamustoimet: European Respiratory Society (College of Experts; apuraha arviointi), Pirkanmaan kulttuurirahasto (apuraha-arviointi), Allergiatutkimussäätiö (apuraha-arviointi), Nordic Severe Asthma Network (vaikean astman pohjoismainen hoitosuositus työryhmä).

Milla Katajisto: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: ESMO SMT-Pharma, ERS, Mundipharma, Boehringer-ingelheim. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Orion, Boehringer, Roche, Chiesi.

Maritta Kilpeläinen: Tutkimusrahoitus: Boehringer-Ingelheim. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: AstraZeneca, Roche, Boehringer-Ingelheim, Novartis. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Chiesi, Boehringer-Ingelheim, Sanofi-Genzyme, Orionpharma, Teva. Luottamustoimet: Valvira, pysyvä asiantuntija. Muut sidonnaisuudet: SKLY, hallituksen jäsen, varapj.; SAIY, apurahatoimikunnan jäsen. Sivutoimet: Erityisasiantuntija, Turun yliopisto, Kliininen laitos, Keuhkosairausopin ja kliinisen allergologian oppiaine 2019.

Lauri Lehtimäki: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: AstraZeneca, GSK, Mundipharma. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: ALK, AstraZeneca, Boehringer Ingelheim, Chiesi, GSK, Mundipharma, Novartis, Orion, SanofiGenzyme, Teva.

Juho Lehto: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Bristol-Myers Squibb, Kyowa Kiri. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Kyowa Kiri, Orion, Roche, Lilly, Mundipharma, Amgen, Boehringer-Ingelheim. Ohjaushankkeet: OKM, Palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen koulutuksen monialainen ja työelämälähtöinen kehittäminen – hanke; STM Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämisen ohjausryhmä.

Witold Mazur: Tutkimusrahoitus: HUS. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: AstraZeneca, GlaxoSmithKline, Boehringer Ingelheim, Actelion. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Boehringer Ingelheim, Chiesi, GlaxoSmithKline, Novartis, AstraZeneca, Orion.

Tuula Meinander: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Bayer. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Suomen Lääkäriliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Kardiologinen Seura, Bayer; Boehringer Ingelheim, Terve Media Oy. Luottamustoimet: Neuvottelukunta: Sepelvaltimotauti neuvottelukunta, sihteeri ja jäsen, Käypä hoito, Diabetes neuvottelukunta, sihteeri ja jäsen, Käypä hoito; Sydänääni-lehden toimittaja ja nettitoimittaja, Suomen Kardiologinen Seura; Eurooppalaisen kardiologikoulutuksen opetussuunnitelman päivitystoimikunnan nuorten kardiologien edustaja, European Society of Cardiology; Pohjoismaisen työryhmän jäsen, Guidelines International Network; Tays Sydänsairaala, luottamusvaltuutettu, 2018–2020.

Kirjallisuusviite

Keuhkoahtaumatauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»6

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Global Strategy for the Diagnosis, Management and Prevention of Chronic Obstructive Lung Disease (2019 report), Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease (GOLD) 2019. Available from: http://www.goldcopd.org/ «http://www.goldcopd.org/»7
  2. MacNee W. Systemic inflammatory biomarkers and co-morbidities of chronic obstructive pulmonary disease. Ann Med 2013;45:291-300 «PMID: 23110517»PubMed
  3. Donaldson AV, Maddocks M, Martolini D ym. Muscle function in COPD: a complex interplay. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2012;7:523-35 «PMID: 22973093»PubMed
  4. Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A ym. (toim).Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017-tutkimus.Raportti 4/2018. http://URN:ISBN:978-952-343-105-8. «httphttp://URN:ISBN:978-952-343-105-8»8
  5. Vasankari TM, Impivaara O, Heliövaara M ym. No increase in the prevalence of COPD in two decades. Eur Respir J 2010;36:766-73 «PMID: 20693258»PubMed
  6. Alpha 1-antitrypsin deficiency: memorandum from a WHO meeting. Bull World Health Organ 1997;75:397-415 «PMID: 9447774»PubMed
  7. Kainu A, Pallasaho P, Piirilä P ym. Increase in prevalence of physician-diagnosed asthma in Helsinki during the Finnish Asthma Programme: improved recognition of asthma in primary care? A cross-sectional cohort study. Prim Care Respir J 2013;22:64-71 «PMID: 23299455»PubMed
  8. Kainu A, Pallasaho P, Pietinalho A. No change in prevalence of symptoms of COPD between 1996 and 2006 in Finnish adults - a report from the FinEsS Helsinki Study. Eur Clin Respir J 2016;3:31780 «PMID: 27534614»PubMed
  9. Andersén H, Lampela P, Nevanlinna A ym. High hospital burden in overlap syndrome of asthma and COPD. Clin Respir J 2013;7:342-6 «PMID: 23362945»PubMed
  10. Katajisto M, Laitinen T. Estimating the effectiveness of pulmonary rehabilitation for COPD exacerbations: reduction of hospital inpatient days during the following year. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2017;12:2763-2769 «PMID: 28989279»PubMed
  11. Kupiainen H, Kinnula VL, Lindqvist A ym. Successful Smoking Cessation in COPD: Association with Comorbidities and Mortality. Pulm Med 2012;2012:725024 «PMID: 23213517»PubMed
  12. Thun MJ, Carter BD, Feskanich D ym. 50-year trends in smoking-related mortality in the United States. N Engl J Med 2013;368:351-64 «PMID: 23343064»PubMed
  13. Pirie K, Peto R, Reeves GK ym. The 21st century hazards of smoking and benefits of stopping: a prospective study of one million women in the UK. Lancet 2013;381:133-41 «PMID: 23107252»PubMed
  14. Eisner MD, Anthonisen N, Coultas D ym. An official American Thoracic Society public policy statement: Novel risk factors and the global burden of chronic obstructive pulmonary disease. Am J Respir Crit Care Med 2010;182:693-718 «PMID: 20802169»PubMed
  15. Mehta AJ, Miedinger D, Keidel D ym. Occupational exposure to dusts, gases, and fumes and incidence of chronic obstructive pulmonary disease in the Swiss Cohort Study on Air Pollution and Lung and Heart Diseases in Adults. Am J Respir Crit Care Med 2012;185:1292-300 «PMID: 22492989»PubMed
  16. Trupin L, Earnest G, San Pedro M ym. The occupational burden of chronic obstructive pulmonary disease. Eur Respir J 2003;22:462-9 «PMID: 14516136»PubMed
  17. Blanc PD, Iribarren C, Trupin L ym. Occupational exposures and the risk of COPD: dusty trades revisited. Thorax 2009;64:6-12 «PMID: 18678700»PubMed
  18. Pallasaho P, Kainu A, Sovijärvi A ym. Combined effect of smoking and occupational exposure to dusts, gases or fumes on the incidence of COPD. COPD 2014;11:88-95 «PMID: 24111617»PubMed
  19. Harber P, Tashkin DP, Simmons M ym. Effect of occupational exposures on decline of lung function in early chronic obstructive pulmonary disease. Am J Respir Crit Care Med 2007;176:994-1000 «PMID: 17626912»PubMed
  20. Karvala K, Leino T, Oksa P ym. Altistelähtöinen työterveysseuranta. Kustannus Oy Duodecim, 2019, 1. painos
  21. Gooptu B, Ekeowa UI, Lomas DA. Mechanisms of emphysema in alpha1-antitrypsin deficiency: molecular and cellular insights. Eur Respir J 2009;34:475-88 «PMID: 19648523»PubMed
  22. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 19.6.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  23. Zwar NA, Marks GB, Hermiz O ym. Predictors of accuracy of diagnosis of chronic obstructive pulmonary disease in general practice. Med J Aust 2011;195:168-71 «PMID: 21843115»PubMed
  24. Blinderman CD, Homel P, Billings JA ym. Symptom distress and quality of life in patients with advanced chronic obstructive pulmonary disease. J Pain Symptom Manage 2009;38:115-23 «PMID: 19232893»PubMed
  25. Sovijärvi ARA, Kainu A, Malmberg P, Guldbrand A, Timonen K, Piirilä P. Spirometrian suorittaminen ja tulkinta – uudet suomalaiset ja monikansalliset viitearvot käyttöön. Suomen Kliinisen Fysiologian yhdistyksen ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen suositus 2015. Suom Lääkäril 2016;71:1673-81
  26. Aaron SD, Tan WC, Bourbeau J ym. Diagnostic Instability and Reversals of Chronic Obstructive Pulmonary Disease Diagnosis in Individuals with Mild to Moderate Airflow Obstruction. Am J Respir Crit Care Med 2017;196:306-314 «PMID: 28267373»PubMed
  27. Quanjer PH, Stanojevic S, Cole TJ ym. Multi-ethnic reference values for spirometry for the 3-95-yr age range: the global lung function 2012 equations. Eur Respir J 2012;40:1324-43 «PMID: 22743675»PubMed
  28. Xie X, de Jong PA, Oudkerk M ym. Morphological measurements in computed tomography correlate with airflow obstruction in chronic obstructive pulmonary disease: systematic review and meta-analysis. Eur Radiol 2012;22:2085-93 «PMID: 22699870»PubMed
  29. Agusti A, Fabbri LM, Singh D ym. Inhaled corticosteroids in COPD: friend or foe? Eur Respir J 2018;52: «PMID: 30190269»PubMed
  30. Kolsum U, Southworth T, Jackson N ym. Blood eosinophil counts in COPD patients compared to controls. Eur Respir J 2019;54: «PMID: 31221811»PubMed
  31. Jones PW, Harding G, Berry P ym. Development and first validation of the COPD Assessment Test. Eur Respir J 2009;34:648-54 «PMID: 19720809»PubMed
  32. Jones PW, Brusselle G, Dal Negro RW ym. Properties of the COPD assessment test in a cross-sectional European study. Eur Respir J 2011;38:29-35 «PMID: 21565915»PubMed
  33. Astma. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012 (viitattu 19.6.2019. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  34. Global strategy for asthma management and prevention, Global Initiative for Asthma (GINA) 2012. Available from http://www.ginasthma.org/. «http://www.ginasthma.org/»9
  35. Calverley PM, Burge PS, Spencer S ym. Bronchodilator reversibility testing in chronic obstructive pulmonary disease. Thorax 2003;58:659-64 «PMID: 12885978»PubMed
  36. Tashkin DP, Celli B, Decramer M ym. Bronchodilator responsiveness in patients with COPD. Eur Respir J 2008;31:742-50 «PMID: 18256071»PubMed
  37. Albert P, Agusti A, Edwards L ym. Bronchodilator responsiveness as a phenotypic characteristic of established chronic obstructive pulmonary disease. Thorax 2012;67:701-8 «PMID: 22696176»PubMed
  38. Broekhuizen BD, Sachs AP, Moons KG ym. Diagnostic value of oral prednisolone test for chronic obstructive pulmonary disorders. Ann Fam Med 2011;9:104-9 «PMID: 21403135»PubMed
  39. Callahan CM, Dittus RS, Katz BP. Oral corticosteroid therapy for patients with stable chronic obstructive pulmonary disease. A meta-analysis. Ann Intern Med 1991;114:216-23 «PMID: 1824614»PubMed
  40. Woolcock AJ. Corticosteroid-resistant asthma. Definitions. Am J Respir Crit Care Med 1996;154:S45-8 «PMID: 8756787»PubMed
  41. Burge PS, Calverley PM, Jones PW ym. Prednisolone response in patients with chronic obstructive pulmonary disease: results from the ISOLDE study. Thorax 2003;58:654-8 «PMID: 12885977»PubMed
  42. Chavannes NH, Schermer TR, Wouters EF ym. Predictive value and utility of oral steroid testing for treatment of COPD in primary care: the COOPT study. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2009;4:431-6 «PMID: 20037682»PubMed
  43. Price DB, Tinkelman DG, Halbert RJ ym. Symptom-based questionnaire for identifying COPD in smokers. Respiration 2006;73:285-95 «PMID: 16330875»PubMed
  44. Martinez FJ, Raczek AE, Seifer FD ym. Development and initial validation of a self-scored COPD Population Screener Questionnaire (COPD-PS). COPD 2008;5:85-95 «PMID: 18415807»PubMed
  45. Martinez CH, Murray S, Barr G ym. Respiratory Symptoms items from the COPD assessment test identify ever-smokers with preserved lung function at higher risk for poor respiratory outcomes. An analysis of the subpopulations and intermediate outcome measures in COPD Study Cohort. Annals Am Thorax Soc 2017;14:636-42
  46. Rytila P, Helin T, Kinnula V. The use of microspirometry in detecting lowered FEV1 values in current or former cigarette smokers. Prim Care Respir J 2008;17:232-7 «PMID: 18830521»PubMed
  47. Frith P, Crockett A, Beilby J ym. Simplified COPD screening: validation of the PiKo-6® in primary care. Prim Care Respir J 2011;20:190-8, 2 p following 198 «PMID: 21597667»PubMed
  48. Sichletidis L, Spyratos D, Papaioannou M ym. A combination of the IPAG questionnaire and PiKo-6® flow meter is a valuable screening tool for COPD in the primary care setting. Prim Care Respir J 2011;20:184-9, 1 p following 189 «PMID: 21597666»PubMed
  49. Haroon S, Jordan R, Takwoingi Y ym. Diagnostic accuracy of screening tests for COPD: a systematic review and meta-analysis. BMJ Open 2015;5:e008133 «PMID: 26450427»PubMed
  50. Yawn BP, Duvall K, Peabody J ym. The impact of screening tools on diagnosis of chronic obstructive pulmonary disease in primary care. Am J Prev Med 2014;47:563-75 «PMID: 25241196»PubMed
  51. Bolton CE, Bevan-Smith EF, Blakey JD ym. British Thoracic Society guideline on pulmonary rehabilitation in adults. Thorax 2013;68 Suppl 2:ii1-30 «PMID: 23880483»PubMed
  52. Katajisto M, Laitinen T. Keuhkopotilaan kuntoutus. Kirjassa: Keuhkosairaudet – Diagnostiikka ja hoito , ss. 464-70, Kustannus Oy Duodecim, 2013
  53. Gallefoss F, Bakke PS, Rsgaard PK. Quality of life assessment after patient education in a randomized controlled study on asthma and chronic obstructive pulmonary disease. Am J Respir Crit Care Med 1999;159:812-7 «PMID: 10051255»PubMed
  54. Ferreira IM, Brooks D, Lacasse Y ym. Nutritional support for individuals with COPD: a meta-analysis. Chest 2000;117:672-8 «PMID: 10712990»PubMed
  55. Agusti A, Edwards LD, Celli B ym. Characteristics, stability and outcomes of the 2011 GOLD COPD groups in the ECLIPSE cohort. Eur Respir J 2013;42:636-46 «PMID: 23766334»PubMed
  56. Decramer M, Celli B, Kesten S ym. Effect of tiotropium on outcomes in patients with moderate chronic obstructive pulmonary disease (UPLIFT): a prespecified subgroup analysis of a randomised controlled trial. Lancet 2009;374:1171-8 «PMID: 19716598»PubMed
  57. Jenkins CR, Jones PW, Calverley PM ym. Efficacy of salmeterol/fluticasone propionate by GOLD stage of chronic obstructive pulmonary disease: analysis from the randomised, placebo-controlled TORCH study. Respir Res 2009;10:59 «PMID: 19566934»PubMed
  58. Burge PS, Calverley PM, Jones PW ym. Randomised, double blind, placebo controlled study of fluticasone propionate in patients with moderate to severe chronic obstructive pulmonary disease: the ISOLDE trial. BMJ 2000;320:1297-303 «PMID: 10807619»PubMed
  59. Celli BR, Thomas NE, Anderson JA ym. Effect of pharmacotherapy on rate of decline of lung function in chronic obstructive pulmonary disease: results from the TORCH study. Am J Respir Crit Care Med 2008;178:332-8 «PMID: 18511702»PubMed
  60. Anthonisen NR, Connett JE, Kiley JP ym. Effects of smoking intervention and the use of an inhaled anticholinergic bronchodilator on the rate of decline of FEV1. The Lung Health Study. JAMA 1994;272:1497-505 «PMID: 7966841»PubMed
  61. Pauwels RA, Löfdahl CG, Laitinen LA ym. Long-term treatment with inhaled budesonide in persons with mild chronic obstructive pulmonary disease who continue smoking. European Respiratory Society Study on Chronic Obstructive Pulmonary Disease. N Engl J Med 1999;340:1948-53 «PMID: 10379018»PubMed
  62. Vestbo J, Sørensen T, Lange P ym. Long-term effect of inhaled budesonide in mild and moderate chronic obstructive pulmonary disease: a randomised controlled trial. Lancet 1999;353:1819-23 «PMID: 10359405»PubMed
  63. Lipson DA, Barnhart F, Brealey N ym. Once-Daily Single-Inhaler Triple versus Dual Therapy in Patients with COPD. N Engl J Med 2018;378:1671-1680 «PMID: 29668352»PubMed
  64. Kankaanranta H. Keuhkoahtaumataudin uudet lääkkeet indakateroli ja roflumilasti. Suom Lääkäril 2013;68:299-306
  65. Thomas M, Decramer M, O'Donnell DE. No room to breathe: the importance of lung hyperinflation in COPD. Prim Care Respir J 2013;22:101-11 «PMID: 23429861»PubMed
  66. O'Donnell DE, Flüge T, Gerken F ym. Effects of tiotropium on lung hyperinflation, dyspnoea and exercise tolerance in COPD. Eur Respir J 2004;23:832-40 «PMID: 15218994»PubMed
  67. O'Donnell DE, Sciurba F, Celli B ym. Effect of fluticasone propionate/salmeterol on lung hyperinflation and exercise endurance in COPD. Chest 2006;130:647-56 «PMID: 16963658»PubMed
  68. Berger R, Smith D. Effect of inhaled metaproterenol on exercise performance in patients with stable "fixed" airway obstruction. Am Rev Respir Dis 1988;138:624-9 «PMID: 3202416»PubMed
  69. Hay JG, Stone P, Carter J ym. Bronchodilator reversibility, exercise performance and breathlessness in stable chronic obstructive pulmonary disease. Eur Respir J 1992;5:659-64 «PMID: 1628722»PubMed
  70. Gross NJ, Petty TL, Friedman M ym. Dose response to ipratropium as a nebulized solution in patients with chronic obstructive pulmonary disease. A three-center study. Am Rev Respir Dis 1989;139:1188-91 «PMID: 2523681»PubMed
  71. Higgins BG, Powell RM, Cooper S ym. Effect of salbutamol and ipratropium bromide on airway calibre and bronchial reactivity in asthma and chronic bronchitis. Eur Respir J 1991;4:415-20 «PMID: 1830277»PubMed
  72. Vathenen AS, Britton JR, Ebden P ym. High-dose inhaled albuterol in severe chronic airflow limitation. Am Rev Respir Dis 1988;138:850-5 «PMID: 2462383»PubMed
  73. O'Driscoll BR, Kay EA, Taylor RJ ym. A long-term prospective assessment of home nebulizer treatment. Respir Med 1992;86:317-25 «PMID: 1448587»PubMed
  74. Jenkins SC, Heaton RW, Fulton TJ ym. Comparison of domiciliary nebulized salbutamol and salbutamol from a metered-dose inhaler in stable chronic airflow limitation. Chest 1987;91:804-7 «PMID: 3556051»PubMed
  75. Kankaanranta H, Moilanen E. Hengitysteiden sairauksien hoidossa käytettävät lääkeaineet. [Drugs used to treat respiratory diseases]. Kirjassa: Farmakologia ja Toksikologia [In: Pharmacology and Toxicology]. Koulu M., Tuomisto J. (Eds.). 8th ed. Kustannusosakeyhtiö Medicina Oy, 2012, pp. 513-40
  76. Kankaanranta H, Mäkelä M. Tukkeavat keuhkosairaudet. [Obstructive lung diseases]. Kirjassa: Kliininen farmakologia ja Lääkehoito [In: Clinical Pharmacology and Drug Treatment]. Neuvonen PJ, Backman JT, HimbergJ-J, Huupponen R, Keränen T, Kivistö KT. (Eds.). 2nd ed. Kandidaattikustannus Oy, 2011, pp. 323-45
  77. Global Initiative for chronic obstructive lung disease. Global strategy for the diagnosis, management, and prevention of chronic obstructive pulmonary disease (revised 2013). http://www.goldcopd.org «http://www.goldcopd.org»10
  78. Sestini P, Renzoni E, Robinson S ym. Short-acting beta 2 agonists for stable chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2002;3:CD001495 «PMID: 12519559»PubMed
  79. Cates CJ, Cates MJ. Regular treatment with salmeterol for chronic asthma: serious adverse events. Cochrane Database Syst Rev 2008;3:CD006363 «PMID: 18646149»PubMed
  80. Decramer ML, Hanania NA, Lötvall JO ym. The safety of long-acting ß2-agonists in the treatment of stable chronic obstructive pulmonary disease. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2013;8:53-64 «PMID: 23378756»PubMed
  81. Lee TA, Pickard AS, Au DH ym. Risk for death associated with medications for recently diagnosed chronic obstructive pulmonary disease. Ann Intern Med 2008;149:380-90 «PMID: 18794557»PubMed
  82. Mapel DW, Nelson LS, Lydick E ym. Survival among COPD patients using fluticasone/salmeterol in combination versus other inhaled steroids and bronchodilators alone. COPD 2007;4:127-34 «PMID: 17530506»PubMed
  83. Tashkin DP, Celli B, Senn S ym. A 4-year trial of tiotropium in chronic obstructive pulmonary disease. N Engl J Med 2008;359:1543-54 «PMID: 18836213»PubMed
  84. Vogelmeier C, Hederer B, Glaab T ym. Tiotropium versus salmeterol for the prevention of exacerbations of COPD. N Engl J Med 2011;364:1093-1103 «PMID: 21428765»PubMed
  85. Sims MW, Panettieri RA Jr. Profile of aclidinium bromide in the treatment of chronic obstructive pulmonary disease. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2011;6:457-66 «PMID: 22003291»PubMed
  86. Ulrik CS. Once-daily glycopyrronium bromide, a long-acting muscarinic antagonist, for chronic obstructive pulmonary disease: a systematic review of clinical benefit. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2012;7:673-8 «PMID: 23055716»PubMed
  87. Jones PW, Rennard SI, Agusti A ym. Efficacy and safety of once-daily aclidinium in chronic obstructive pulmonary disease. Respir Res 2011;12:55 «PMID: 21518460»PubMed
  88. Kerwin E, Hébert J, Gallagher N ym. Efficacy and safety of NVA237 versus placebo and tiotropium in patients with COPD: the GLOW2 study. Eur Respir J 2012;40:1106-14 «PMID: 23060624»PubMed
  89. Poole P, Sathananthan K, Fortescue R. Mucolytic agents versus placebo for chronic bronchitis or chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2019;5:CD001287 «PMID: 31107966»PubMed
  90. Rojas-Reyes MX, García Morales OM, Dennis RJ ym. Combination inhaled steroid and long-acting beta2-agonist in addition to tiotropium versus tiotropium or combination alone for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2016;6:CD008532 «PMID: 27271056»PubMed
  91. Appleton S, Jones T, Poole P ym. Ipratropium bromide versus short acting beta-2 agonists for stable chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2006;2:CD001387 «PMID: 16625543»PubMed
  92. Appleton S, Jones T, Poole P ym. Ipratropium bromide versus long-acting beta-2 agonists for stable chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD006101 «PMID: 16856113»PubMed
  93. Karner C, Cates CJ. Long-acting beta(2)-agonist in addition to tiotropium versus either tiotropium or long-acting beta(2)-agonist alone for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;4:CD008989 «PMID: 22513969»PubMed
  94. Farne HA, Cates CJ. Long-acting beta2-agonist in addition to tiotropium versus either tiotropium or long-acting beta2-agonist alone for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2015;10:CD008989 «PMID: 26490945»PubMed
  95. Cole JM, Sheehan AH, Jordan JK. Concomitant use of ipratropium and tiotropium in chronic obstructive pulmonary disease. Ann Pharmacother 2012;46:1717-21 «PMID: 23170031»PubMed
  96. Kankaanranta H, Lahdensuo A, Moilanen E ym. Add-on therapy options in asthma not adequately controlled by inhaled corticosteroids: a comprehensive review. Respir Res 2004;5:17 «PMID: 15509300»PubMed
  97. López-Campos JL, Calero Acuña C. What is in the guidelines about the pharmacological treatment of chronic obstructive pulmonary disease? Expert Rev Respir Med 2013;7:43-51 «PMID: 23551023»PubMed
  98. Yang IA, Clarke MS, Sim EH ym. Inhaled corticosteroids for stable chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;7:CD002991 «PMID: 22786484»PubMed
  99. Dransfield MT, Bourbeau J, Jones PW ym. Once-daily inhaled fluticasone furoate and vilanterol versus vilanterol only for prevention of exacerbations of COPD: two replicate double-blind, parallel-group, randomised controlled trials. Lancet Respir Med 2013;1:210-23 «PMID: 24429127»PubMed
  100. van der Valk P, Monninkhof E, van der Palen J ym. Effect of discontinuation of inhaled corticosteroids in patients with chronic obstructive pulmonary disease: the COPE study. Am J Respir Crit Care Med 2002;166:1358-63 «PMID: 12406823»PubMed
  101. Cazzola M, Rogliani P. In stable COPD, long-acting muscarinic antagonist plus long-acting beta-agonists resulted in less exacerbations, pneumonia and larger improvement in FEV 1 than long-acting beta-agonists plus inhaled corticosteroids. Evid Based Med 2017;22:183-184 «PMID: 28801320»PubMed
  102. Nannini LJ, Cates CJ, Lasserson TJ ym. Combined corticosteroid and long-acting beta-agonist in one inhaler versus inhaled steroids for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD006826 «PMID: 17943917»PubMed
  103. Loke YK, Cavallazzi R, Singh S. Risk of fractures with inhaled corticosteroids in COPD: systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials and observational studies. Thorax 2011;66:699-708 «PMID: 21602540»PubMed
  104. Bafadhel M, Peterson S, De Blas MA ym. Predictors of exacerbation risk and response to budesonide in patients with chronic obstructive pulmonary disease: a post-hoc analysis of three randomised trials. Lancet Respir Med 2018;6:117-126 «PMID: 29331313»PubMed
  105. Siddiqui SH, Guasconi A, Vestbo J ym. Blood Eosinophils: A Biomarker of Response to Extrafine Beclomethasone/Formoterol in Chronic Obstructive Pulmonary Disease. Am J Respir Crit Care Med 2015;192:523-5 «PMID: 26051430»PubMed
  106. Papi A, Vestbo J, Fabbri L ym. Extrafine inhaled triple therapy versus dual bronchodilator therapy in chronic obstructive pulmonary disease (TRIBUTE): a double-blind, parallel group, randomised controlled trial. Lancet 2018;391:1076-1084 «PMID: 29429593»PubMed
  107. Pascoe S, Locantore N, Dransfield MT ym. Blood eosinophil counts, exacerbations, and response to the addition of inhaled fluticasone furoate to vilanterol in patients with chronic obstructive pulmonary disease: a secondary analysis of data from two parallel randomised controlled trials. Lancet Respir Med 2015;3:435-42 «PMID: 25878028»PubMed
  108. Vestbo J, Papi A, Corradi M ym. Single inhaler extrafine triple therapy versus long-acting muscarinic antagonist therapy for chronic obstructive pulmonary disease (TRINITY): a double-blind, parallel group, randomised controlled trial. Lancet 2017;389:1919-1929 «PMID: 28385353»PubMed
  109. Casanova C, Celli BR, de-Torres JP ym. Prevalence of persistent blood eosinophilia: relation to outcomes in patients with COPD. Eur Respir J 2017;50: «PMID: 29167301»PubMed
  110. Vedel-Krogh S, Nielsen SF, Lange P ym. Blood Eosinophils and Exacerbations in Chronic Obstructive Pulmonary Disease. The Copenhagen General Population Study. Am J Respir Crit Care Med 2016;193:965-74 «PMID: 26641631»PubMed
  111. Hogg JC, McDonough JE, Gosselink JV ym. What drives the peripheral lung-remodeling process in chronic obstructive pulmonary disease? Proc Am Thorac Soc 2009;6:668-72 «PMID: 20008873»PubMed
  112. Pavord ID, Lettis S, Anzueto A ym. Blood eosinophil count and pneumonia risk in patients with chronic obstructive pulmonary disease: a patient-level meta-analysis. Lancet Respir Med 2016;4:731-741 «PMID: 27460163»PubMed
  113. Chapman KR, Hurst JR, Frent SM ym. Long-Term Triple Therapy De-escalation to Indacaterol/Glycopyrronium in Patients with Chronic Obstructive Pulmonary Disease (SUNSET): A Randomized, Double-Blind, Triple-Dummy Clinical Trial. Am J Respir Crit Care Med 2018;198:329-339 «PMID: 29779416»PubMed
  114. Nannini L, Cates CJ, Lasserson TJ ym. Combined corticosteroid and long-acting beta-agonist in one inhaler versus placebo for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD003794 «PMID: 17943798»PubMed
  115. Nannini LJ, Lasserson TJ, Poole P. Combined corticosteroid and long-acting beta(2)-agonist in one inhaler versus long-acting beta(2)-agonists for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;9:CD006829 «PMID: 22972099»PubMed
  116. Calverley PM, Anderson JA, Celli B ym. Salmeterol and fluticasone propionate and survival in chronic obstructive pulmonary disease. N Engl J Med 2007;356:775-89 «PMID: 17314337»PubMed
  117. Aaron SD, Vandemheen KL, Fergusson D ym. Tiotropium in combination with placebo, salmeterol, or fluticasone-salmeterol for treatment of chronic obstructive pulmonary disease: a randomized trial. Ann Intern Med 2007;146:545-55 «PMID: 17310045»PubMed
  118. Welte T, Miravitlles M, Hernandez P ym. Efficacy and tolerability of budesonide/formoterol added to tiotropium in patients with chronic obstructive pulmonary disease. Am J Respir Crit Care Med 2009;180:741-50 «PMID: 19644045»PubMed
  119. Cazzola M, Andò F, Santus P ym. A pilot study to assess the effects of combining fluticasone propionate/salmeterol and tiotropium on the airflow obstruction of patients with severe-to-very severe COPD. Pulm Pharmacol Ther 2007;20:556-61 «PMID: 16914336»PubMed
  120. Karner C, Cates CJ. Combination inhaled steroid and long-acting beta(2)-agonist in addition to tiotropium versus tiotropium or combination alone for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2011;3:CD008532 «PMID: 21412920»PubMed
  121. Nielsen R, Kankaanranta H, Bjermer L ym. Cost effectiveness of adding budesonide/formoterol to tiotropium in COPD in four Nordic countries. Respir Med 2013;107:1709-21 «PMID: 23856511»PubMed
  122. Oba Y, Keeney E, Ghatehorde N ym. Dual combination therapy versus long-acting bronchodilators alone for chronic obstructive pulmonary disease (COPD): a systematic review and network meta-analysis. Cochrane Database Syst Rev 2018;12:CD012620 «PMID: 30521694»PubMed
  123. Cazzola M, Rogliani P, Calzetta L ym. Triple therapy versus single and dual long-acting bronchodilator therapy in COPD: a systematic review and meta-analysis. Eur Respir J 2018;52: «PMID: 30309975»PubMed
  124. Chapman KR, Hurst JR, Frent SM ym. Long-Term Triple Therapy De-escalation to Indacaterol/Glycopyrronium in Patients with Chronic Obstructive Pulmonary Disease (SUNSET): A Randomized, Double-Blind, Triple-Dummy Clinical Trial. Am J Respir Crit Care Med 2018;198:329-339 «PMID: 29779416»PubMed
  125. Calverley PMA, Tetzlaff K, Vogelmeier C ym. Eosinophilia, Frequent Exacerbations, and Steroid Response in Chronic Obstructive Pulmonary Disease. Am J Respir Crit Care Med 2017;196:1219-1221 «PMID: 28306321»PubMed
  126. Chong J, Poole P, Leung B ym. Phosphodiesterase 4 inhibitors for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2011;5:CD002309 «PMID: 21563134»PubMed
  127. Calverley PM, Rabe KF, Goehring UM ym. Roflumilast in symptomatic chronic obstructive pulmonary disease: two randomised clinical trials. Lancet 2009;374:685-94 «PMID: 19716960»PubMed
  128. Fabbri LM, Calverley PM, Izquierdo-Alonso JL ym. Roflumilast in moderate-to-severe chronic obstructive pulmonary disease treated with longacting bronchodilators: two randomised clinical trials. Lancet 2009;374:695-703 «PMID: 19716961»PubMed
  129. Walters JA, Walters EH, Wood-Baker R. Oral corticosteroids for stable chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2005;3:CD005374 «PMID: 16034972»PubMed
  130. Schols AM, Wesseling G, Kester AD ym. Dose dependent increased mortality risk in COPD patients treated with oral glucocorticoids. Eur Respir J 2001;17:337-42 «PMID: 11405508»PubMed
  131. Barnes PJ. Theophylline. Am J Respir Crit Care Med 2013;188:901-6 «PMID: 23672674»PubMed
  132. Cazzola M, Page CP, Calzetta L ym. Pharmacology and therapeutics of bronchodilators. Pharmacol Rev 2012;64:450-504 «PMID: 22611179»PubMed
  133. Rossi A, Kristufek P, Levine BE ym. Comparison of the efficacy, tolerability, and safety of formoterol dry powder and oral, slow-release theophylline in the treatment of COPD. Chest 2002;121:1058-69 «PMID: 11948033»PubMed
  134. ZuWallack RL, Mahler DA, Reilly D ym. Salmeterol plus theophylline combination therapy in the treatment of COPD. Chest 2001;119:1661-70 «PMID: 11399688»PubMed
  135. Zhou Y, Wang X, Zeng X ym. Positive benefits of theophylline in a randomized, double-blind, parallel-group, placebo-controlled study of low-dose, slow-release theophylline in the treatment of COPD for 1 year. Respirology 2006;11:603-10 «PMID: 16916334»PubMed
  136. Cui Y, Luo L, Li C ym. Long-term macrolide treatment for the prevention of acute exacerbations in COPD: a systematic review and meta-analysis. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2018;13:3813-3829 «PMID: 30538443»PubMed
  137. Han MK, Tayob N, Murray S ym. Predictors of chronic obstructive pulmonary disease exacerbation reduction in response to daily azithromycin therapy. Am J Respir Crit Care Med 2014;189:1503-8 «PMID: 24779680»PubMed
  138. Poole P, Black PN, Cates CJ. Mucolytic agents for chronic bronchitis or chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;8:CD001287 «PMID: 22895919»PubMed
  139. Yawn BP, Colice GL, Hodder R. Practical aspects of inhaler use in the management of chronic obstructive pulmonary disease in the primary care setting. Int J Chron Obstruct Pulmon Dis 2012;7:495-502 «PMID: 22888221»PubMed
  140. Laube BL, Janssens HM, de Jongh FH ym. What the pulmonary specialist should know about the new inhalation therapies. Eur Respir J 2011;37:1308-31 «PMID: 21310878»PubMed
  141. Wieshammer S, Dreyhaupt J. Dry powder inhalers: which factors determine the frequency of handling errors? Respiration 2008;75:18-25 «PMID: 17911976»PubMed
  142. Chapman KR, Voshaar TH and Virchow JC. Inhaler choice in primary practice Eur Respir rev 2005;14:117-22
  143. Marin JM, Soriano JB, Carrizo SJ ym. Outcomes in patients with chronic obstructive pulmonary disease and obstructive sleep apnea: the overlap syndrome. Am J Respir Crit Care Med 2010;182:325-31 «PMID: 20378728»PubMed
  144. Orens JB, Estenne M, Arcasoy S ym. International guidelines for the selection of lung transplant candidates: 2006 update--a consensus report from the Pulmonary Scientific Council of the International Society for Heart and Lung Transplantation. J Heart Lung Transplant 2006;25:745-55 «PMID: 16818116»PubMed
  145. Celli BR, Cote CG, Marin JM ym. The body-mass index, airflow obstruction, dyspnea, and exercise capacity index in chronic obstructive pulmonary disease. N Engl J Med 2004;350:1005-12 «PMID: 14999112»PubMed
  146. Inci I, Schuurmans M, Ehrsam J ym. Lung transplantation for emphysema: impact of age on short- and long-term survival. Eur J Cardiothorac Surg 2015;48:906-9 «PMID: 25602056»PubMed
  147. Papi A, Bellettato CM, Braccioni F ym. Infections and airway inflammation in chronic obstructive pulmonary disease severe exacerbations. Am J Respir Crit Care Med 2006;173:1114-21 «PMID: 16484677»PubMed
  148. Hoogendoorn M, Hoogenveen RT, Rutten-van Mölken MP ym. Case fatality of COPD exacerbations: a meta-analysis and statistical modelling approach. Eur Respir J 2011;37:508-15 «PMID: 20595157»PubMed
  149. Patel AR, Kowlessar BS, Donaldson GC ym. Cardiovascular risk, myocardial injury, and exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Am J Respir Crit Care Med 2013;188:1091-9 «PMID: 24033321»PubMed
  150. Laskimotukos ja keuhkoembolia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 19.6.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  151. Bertoletti L, Quenet S, Laporte S ym. Pulmonary embolism and 3-month outcomes in 4036 patients with venous thromboembolism and chronic obstructive pulmonary disease: data from the RIETE registry. Respir Res 2013;14:75 «PMID: 23865769»PubMed
  152. Hendeles L, Hatton RC, Coons TJ ym. Automatic replacement of albuterol nebulizer therapy by metered-dose inhaler and valved holding chamber. Am J Health Syst Pharm 2005;62:1053-61 «PMID: 15901590»PubMed
  153. Miravitlles M, Anzueto A. Antibiotics for acute and chronic respiratory infection in patients with chronic obstructive pulmonary disease. Am J Respir Crit Care Med 2013;188:1052-7 «PMID: 23924286»PubMed
  154. Alahengitystieinfektiot (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 19.6.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  155. Butler CC, Gillespie D, White P ym. C-Reactive Protein Testing to Guide Antibiotic Prescribing for COPD Exacerbations. N Engl J Med 2019;381:111-120 «PMID: 31291514»PubMed
  156. Nouira S, Marghli S, Belghith M ym. Once daily oral ofloxacin in chronic obstructive pulmonary disease exacerbation requiring mechanical ventilation: a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2001;358:2020-5 «PMID: 11755608»PubMed
  157. O'Driscoll BR, Howard LS, Davison AG ym. BTS guideline for emergency oxygen use in adult patients. Thorax 2008;63 Suppl 6:vi1-68 «PMID: 18838559»PubMed
  158. Sellares J, Ferrer M, Anton A ym. Discontinuing noninvasive ventilation in severe chronic obstructive pulmonary disease exacerbations: a randomised controlled trial. Eur Respir J 2017;50: «PMID: 28679605»PubMed
  159. Frat JP, Coudroy R, Thille AW. Non-invasive ventilation or high-flow oxygen therapy: When to choose one over the other? Respirology 2019;24:724-731 «PMID: 30406954»PubMed
  160. Gavish R, Levy A, Dekel OK ym. The Association Between Hospital Readmission and Pulmonologist Follow-up Visits in Patients With COPD. Chest 2015;148:375-381 «PMID: 25611698»PubMed
  161. Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 19.6.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  162. Curtis JR. Palliative and end-of-life care for patients with severe COPD. Eur Respir J 2008;32:796-803 «PMID: 17989116»PubMed
  163. Rocker GM, Sinuff T, Horton R ym. Advanced chronic obstructive pulmonary disease: innovative approaches to palliation. J Palliat Med 2007;10:783-97 «PMID: 17592991»PubMed
  164. Pinnock H, Kendall M, Murray SA ym. Living and dying with severe chronic obstructive pulmonary disease: multi-perspective longitudinal qualitative study. BMJ 2011;342:d142 «PMID: 21262897»PubMed
  165. Patel K, Janssen DJ, Curtis JR. Advance care planning in COPD. Respirology 2012;17:72-8 «PMID: 22008225»PubMed
  166. Curtis JR, Engelberg RA, Nielsen EL ym. Patient-physician communication about end-of-life care for patients with severe COPD. Eur Respir J 2004;24:200-5 «PMID: 15332385»PubMed
  167. Solano JP, Gomes B, Higginson IJ. A comparison of symptom prevalence in far advanced cancer, AIDS, heart disease, chronic obstructive pulmonary disease and renal disease. J Pain Symptom Manage 2006;31:58-69 «PMID: 16442483»PubMed
  168. Elkington H, White P, Addington-Hall J ym. The healthcare needs of chronic obstructive pulmonary disease patients in the last year of life. Palliat Med 2005;19:485-91 «PMID: 16218161»PubMed
  169. Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 19.6.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  170. Jennings AL, Davies AN, Higgins JP ym. Opioids for the palliation of breathlessness in terminal illness. Cochrane Database Syst Rev 2001;4:CD002066 «PMID: 11687137»PubMed
  171. Abernethy AP, Currow DC, Frith P ym. Randomised, double blind, placebo controlled crossover trial of sustained release morphine for the management of refractory dyspnoea. BMJ 2003;327:523-8 «PMID: 12958109»PubMed
  172. Abernethy AP, McDonald CF, Frith PA ym. Effect of palliative oxygen versus room air in relief of breathlessness in patients with refractory dyspnoea: a double-blind, randomised controlled trial. Lancet 2010;376:784-93 «PMID: 20816546»PubMed
  173. Curtis JR, Cook DJ, Sinuff T ym. Noninvasive positive pressure ventilation in critical and palliative care settings: understanding the goals of therapy. Crit Care Med 2007;35:932-9 «PMID: 17255876»PubMed
  174. Ahmadi Z, Currow DC, Ekström M. Palliative oxygen for chronic breathlessness: what new evidence? Curr Opin Support Palliat Care 2017;11:159-164 «PMID: 28644301»PubMed
  175. Alfageme I, Vazquez R, Reyes N ym. Clinical efficacy of anti-pneumococcal vaccination in patients with COPD. Thorax 2006;61:189-95 «PMID: 16227328»PubMed
  176. Austin MA, Wills KE, Blizzard L ym. Effect of high flow oxygen on mortality in chronic obstructive pulmonary disease patients in prehospital setting: randomised controlled trial. BMJ 2010;341:c5462 «PMID: 20959284»PubMed
  177. Barnes H, McDonald J, Smallwood N ym. Opioids for the palliation of refractory breathlessness in adults with advanced disease and terminal illness. Cochrane Database Syst Rev 2016;3:CD011008 «PMID: 27030166»PubMed
  178. Barr RG, Rowe BH, Camargo CA. Methylxanthines for exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2003;2:CD002168 «PMID: 12804425»PubMed
  179. Booth S. Improving research methodology in breathlessness: a meeting convened by the MRC clinical trials unit and the Cicely Saunders Foundation. Palliat Med 2006;20:219-20 «PMID: 16764228»PubMed
  180. Bradley JM, O'Neill B. Short-term ambulatory oxygen for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2005;4:CD004356 «PMID: 16235359»PubMed
  181. Budweiser S, Hitzl AP, Jörres RA ym. Impact of noninvasive home ventilation on long-term survival in chronic hypercapnic COPD: a prospective observational study. Int J Clin Pract 2007;61:1516-22 «PMID: 17686094»PubMed
  182. Burrows B. Predictors of loss of lung function and mortality in obstructive lung diseases. Eur Respir Rev 1991;1:340-5
  183. Casanova C, Celli BR, Tost L ym. Long-term controlled trial of nocturnal nasal positive pressure ventilation in patients with severe COPD. Chest 2000;118:1582-90 «PMID: 11115443»PubMed
  184. Chaouat A, Weitzenblum E, Kessler R ym. A randomized trial of nocturnal oxygen therapy in chronic obstructive pulmonary disease patients. Eur Respir J 1999;14:1002-8 «PMID: 10596681»PubMed
  185. Clini E, Sturani C, Rossi A ym. The Italian multicentre study on noninvasive ventilation in chronic obstructive pulmonary disease patients. Eur Respir J 2002;20:529-38 «PMID: 12358325»PubMed
  186. Continuous or nocturnal oxygen therapy in hypoxemic chronic obstructive lung disease: a clinical trial. Nocturnal Oxygen Therapy Trial Group. Ann Intern Med 1980;93:391-8
  187. Cranston JM, Crockett AJ, Moss JR ym. Domiciliary oxygen for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2005;4:CD001744 «PMID: 16235285»PubMed
  188. Currow DC, Ekström M, Johnson MJ. The strength of evidence: low dose morphine for chronic breathlessness. Intern Med J 2018;48:102-103 «PMID: 29314519»PubMed
  189. Currow DC, McDonald C, Oaten S ym. Once-daily opioids for chronic dyspnea: a dose increment and pharmacovigilance study. J Pain Symptom Manage 2011;42:388-99 «PMID: 21458217»PubMed
  190. de Jong YP, Uil SM, Grotjohan HP ym. Oral or IV prednisolone in the treatment of COPD exacerbations: a randomized, controlled, double-blind study. Chest 2007;132:1741-7 «PMID: 17646228»PubMed
  191. Devine EC, Pearcy J. Meta-analysis of the effects of psychoeducational care in adults with chronic obstructive pulmonary disease. Patient Educ Couns 1996;29:167-78 «PMID: 9006233»PubMed
  192. Díaz O, Bégin P, Torrealba B ym. Effects of noninvasive ventilation on lung hyperinflation in stable hypercapnic COPD. Eur Respir J 2002;20:1490-8 «PMID: 12503709»PubMed
  193. Doll R, Peto R, Wheatley K ym. Mortality in relation to smoking: 40 years' observations on male British doctors. BMJ 1994;309:901-11 «PMID: 7755693»PubMed
  194. Duffy N, Walker P, Diamantea F ym. Intravenous aminophylline in patients admitted to hospital with non-acidotic exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease: a prospective randomised controlled trial. Thorax 2005;60:713-7 «PMID: 15939732»PubMed
  195. Eisner MD, Balmes J, Katz PP ym. Lifetime environmental tobacco smoke exposure and the risk of chronic obstructive pulmonary disease. Environ Health 2005;4:7 «PMID: 15890079»PubMed
  196. Ekström M, Ahmadi Z, Bornefalk-Hermansson A ym. Oxygen for breathlessness in patients with chronic obstructive pulmonary disease who do not qualify for home oxygen therapy. Cochrane Database Syst Rev 2016;11:CD006429 «PMID: 27886372»PubMed
  197. Ekström M, Nilsson F, Abernethy AA ym. Effects of opioids on breathlessness and exercise capacity in chronic obstructive pulmonary disease. A systematic review. Ann Am Thorac Soc 2015;12:1079-92 «PMID: 25803110»PubMed
  198. Ferreira IM, Brooks D, White J ym. Nutritional supplementation for stable chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;12:CD000998 «PMID: 23235577»PubMed
  199. Fletcher C, Peto R. The natural history of chronic airflow obstruction. Br Med J 1977;1:1645-8 «PMID: 871704»PubMed
  200. Forey BA, Thornton AJ, Lee PN. Systematic review with meta-analysis of the epidemiological evidence relating smoking to COPD, chronic bronchitis and emphysema. BMC Pulm Med 2011;11:36 «PMID: 21672193»PubMed
  201. Górecka D, Gorzelak K, Sliwinski P ym. Effect of long-term oxygen therapy on survival in patients with chronic obstructive pulmonary disease with moderate hypoxaemia. Thorax 1997;52:674-9 «PMID: 9337824»PubMed
  202. Henningfield JE. Nicotine medications for smoking cessation. N Engl J Med 1995;333:1196-203 «PMID: 7565976»PubMed
  203. Hersh CP, Dahl M, Ly NP ym. Chronic obstructive pulmonary disease in alpha1-antitrypsin PI MZ heterozygotes: a meta-analysis. Thorax 2004;59:843-9 «PMID: 15454649»PubMed
  204. Hersh CP, Hokanson JE, Lynch DA ym. Family history is a risk factor for COPD. Chest 2011;140:343-350 «PMID: 21310839»PubMed
  205. Holland AE, Hill CJ, Rasekaba T ym. Updating the minimal important difference for six-minute walk distance in patients with chronic obstructive pulmonary disease. Arch Phys Med Rehabil 2010;91:221-5 «PMID: 20159125»PubMed
  206. Huang W, Wang WR, Deng B ym. Several clinical interests regarding lung volume reduction surgery for severe emphysema: meta-analysis and systematic review of randomized controlled trials. J Cardiothorac Surg 2011;6:148 «PMID: 22074613»PubMed
  207. Jaakkola MS, Jaakkola JJ. Effects of environmental tobacco smoke on the respiratory health of adults. Scand J Work Environ Health 2002;28 Suppl 2:52-70 «PMID: 12058803»PubMed
  208. Jindal SK, Aggarwal AN, Chaudhry K ym. A multicentric study on epidemiology of chronic obstructive pulmonary disease and its relationship with tobacco smoking and environmental tobacco smoke exposure. Indian J Chest Dis Allied Sci 2006;48:23-9 «PMID: 16482948»PubMed
  209. Johannessen A, Bakke PS, Hardie JA ym. Association of exposure to environmental tobacco smoke in childhood with chronic obstructive pulmonary disease and respiratory symptoms in adults. Respirology 2012;17:499-505 «PMID: 22248329»PubMed
  210. Johnson MJ, Bland JM, Oxberry SG ym. Clinically important differences in the intensity of chronic refractory breathlessness. J Pain Symptom Manage 2013;46:957-63 «PMID: 23608121»PubMed
  211. Karner C, Chong J, Poole P. Tiotropium versus placebo for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;7:CD009285 «PMID: 22786525»PubMed
  212. Kim ES, Lee H, Kim SJ ym. Effectiveness of high-flow nasal cannula oxygen therapy for acute respiratory failure with hypercapnia. J Thorac Dis 2018;10:882-888 «PMID: 29607161»PubMed
  213. Kolodziej MA, Jensen L, Rowe B ym. Systematic review of noninvasive positive pressure ventilation in severe stable COPD. Eur Respir J 2007;30:293-306 «PMID: 17459893»PubMed
  214. Kopsaftis Z, Wood-Baker R, Poole P. Influenza vaccine for chronic obstructive pulmonary disease (COPD). Cochrane Database Syst Rev 2018;6:CD002733 «PMID: 29943802»PubMed
  215. McCrory DC, Brown CD. Anti-cholinergic bronchodilators versus beta2-sympathomimetic agents for acute exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2002;4:CD003900 «PMID: 12519615»PubMed
  216. McEvoy RD, Pierce RJ, Hillman D ym. Nocturnal non-invasive nasal ventilation in stable hypercapnic COPD: a randomised controlled trial. Thorax 2009;64:561-6 «PMID: 19213769»PubMed
  217. Moore RP, Berlowitz DJ, Denehy L ym. A randomised trial of domiciliary, ambulatory oxygen in patients with COPD and dyspnoea but without resting hypoxaemia. Thorax 2011;66:32-7 «PMID: 20880870»PubMed
  218. Nici L, Donner C, Wouters E ym. American Thoracic Society/European Respiratory Society statement on pulmonary rehabilitation. Am J Respir Crit Care Med 2006;173:1390-413 «PMID: 16760357»PubMed
  219. Nonoyama ML, Brooks D, Lacasse Y ym. Oxygen therapy during exercise training in chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2007;2:CD005372 «PMID: 17443585»PubMed
  220. O'Driscoll BR, Neill J, Pulakal S ym. A crossover study of short burst oxygen therapy (SBOT) for the relief of exercise-induced breathlessness in severe COPD. BMC Pulm Med 2011;11:23 «PMID: 21569473»PubMed
  221. Osadnik CR, McDonald CF, Jones AP ym. Airway clearance techniques for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;3:CD008328 «PMID: 22419331»PubMed
  222. Osadnik CR, Tee VS, Carson-Chahhoud KV ym. Non-invasive ventilation for the management of acute hypercapnic respiratory failure due to exacerbation of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2017;7:CD004104 «PMID: 28702957»PubMed
  223. Peat JK, Woolcock AJ, Cullen K. Decline of lung function and development of chronic airflow limitation: a longitudinal study of non-smokers and smokers in Busselton, Western Australia. Thorax 1990;45:32-7 «PMID: 2321175»PubMed
  224. Peto R, Lopez AD, Boreham J ym. Mortality from tobacco in developed countries: indirect estimation from national vital statistics. Lancet 1992;339:1268-78 «PMID: 1349675»PubMed
  225. Pilcher J, Eastlake L, Richards M ym. Physiological effects of titrated oxygen via nasal high-flow cannulae in COPD exacerbations: A randomized controlled cross-over trial. Respirology 2017;22:1149-1155 «PMID: 28470831»PubMed
  226. Puhan M, Scharplatz M, Troosters T ym. Pulmonary rehabilitation following exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD005305 «PMID: 19160250»PubMed
  227. Puhan MA, Gimeno-Santos E, Scharplatz M ym. Pulmonary rehabilitation following exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2011;10:CD005305 «PMID: 21975749»PubMed
  228. Quantrill SJ, White R, Crawford A ym. Short burst oxygen therapy after activities of daily living in the home in chronic obstructive pulmonary disease. Thorax 2007;62:702-5 «PMID: 17311844»PubMed
  229. Ram FS, Jones PW, Castro AA ym. Oral theophylline for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2002;4:CD003902 «PMID: 12519617»PubMed
  230. Ries AL. Minimally clinically important difference for the UCSD Shortness of Breath Questionnaire, Borg Scale, and Visual Analog Scale. COPD 2005;2:105-10 «PMID: 17136970»PubMed
  231. Ryrsø CK, Godtfredsen NS, Kofod LM ym. Lower mortality after early supervised pulmonary rehabilitation following COPD-exacerbations: a systematic review and meta-analysis. BMC Pulm Med 2018;18:154 «PMID: 30219047»PubMed
  232. Seersholm N, Kok-Jensen A, Dirksen A. Survival of patients with severe alpha 1-antitrypsin deficiency with special reference to non-index cases. Thorax 1994;49:695-8 «PMID: 8066566»PubMed
  233. Stolz D, Hirsch HH, Schilter D ym. Intensified Therapy with Inhaled Corticosteroids and Long-Acting ß2-Agonists at the Onset of Upper Respiratory Tract Infection to Prevent Chronic Obstructive Pulmonary Disease Exacerbations. A Multicenter, Randomized, Double-Blind, Placebo-controlled Trial. Am J Respir Crit Care Med 2018;197:1136-1146 «PMID: 29266965»PubMed
  234. Struik FM, Lacasse Y, Goldstein R ym. Nocturnal non-invasive positive pressure ventilation for stable chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2013;6:CD002878 «PMID: 23766138»PubMed
  235. Tanash HA, Nilsson PM, Nilsson JA ym. Clinical course and prognosis of never-smokers with severe alpha-1-antitrypsin deficiency (PiZZ). Thorax 2008;63:1091-5 «PMID: 18682522»PubMed
  236. Tashkin DP, Clark VA, Coulson AH ym. The UCLA population studies of chronic obstructive respiratory disease. VIII. Effects of smoking cessation on lung function: a prospective study of a free-living population. Am Rev Respir Dis 1984;130:707-15 «PMID: 6497153»PubMed
  237. Walters JA, Gibson PG, Wood-Baker R ym. Systemic corticosteroids for acute exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD001288 «PMID: 19160195»PubMed
  238. Walters JA, Tang JN, Poole P ym. Pneumococcal vaccines for preventing pneumonia in chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2017;1:CD001390 «PMID: 28116747»PubMed
  239. van Agteren JE, Carson KV, Tiong LU ym. Lung volume reduction surgery for diffuse emphysema. Cochrane Database Syst Rev 2016;10:CD001001 «PMID: 27739074»PubMed
  240. van Wetering CR, Hoogendoorn M, Mol SJ ym. Short- and long-term efficacy of a community-based COPD management programme in less advanced COPD: a randomised controlled trial. Thorax 2010;65:7-13 «PMID: 19703824»PubMed
  241. Vineis P, Airoldi L, Veglia F ym. Environmental tobacco smoke and risk of respiratory cancer and chronic obstructive pulmonary disease in former smokers and never smokers in the EPIC prospective study. BMJ 2005;330:277 «PMID: 15681570»PubMed
  242. Vollenweider DJ, Frei A, Steurer-Stey CA ym. Antibiotics for exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2018;10:CD010257 «PMID: 30371937»PubMed
  243. www.nice.org.uk/guidance/CG101 (accessed 19.11.2012) National Institute for Health and Clinical Excellence. Chronic Obstructive Pulmonary Disease. NICE Clinical Guideline 201. 2010
  244. Yin P, Jiang CQ, Cheng KK ym. Passive smoking exposure and risk of COPD among adults in China: the Guangzhou Biobank Cohort Study. Lancet 2007;370:751-7 «PMID: 17765524»PubMed
  245. Lenferink A, Brusse-Keizer M, van der Valk PD ym. Self-management interventions including action plans for exacerbations versus usual care in patients with chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2017;8:CD011682 «PMID: 28777450»PubMed
  246. Lee TA, Weaver FM, Weiss KB. Impact of pneumococcal vaccination on pneumonia rates in patients with COPD and asthma. J Gen Intern Med 2007;22:62-7 «PMID: 17351841»PubMed
  247. Nannini L, Poole P, Milan SJ ym. Combined corticosteroid and long-acting beta2-agonist in one inhaler versus placebo for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2013;11:CD003794 «PMID: 24214176»PubMed
  248. Chong J, Leung B, Poole P. Phosphodiesterase 4 inhibitors for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD002309 «PMID: 24190161»PubMed
  249. Long term domiciliary oxygen therapy in chronic hypoxic cor pulmonale complicating chronic bronchitis and emphysema. Report of the Medical Research Council Working Party. Lancet 1981;1:681-6 «PMID: 6110912»PubMed
  250. Long-Term Oxygen Treatment Trial Research Group., Albert RK, Au DH ym. A Randomized Trial of Long-Term Oxygen for COPD with Moderate Desaturation. N Engl J Med 2016;375:1617-1627 «PMID: 27783918»PubMed
  251. Leuppi JD, Schuetz P, Bingisser R ym. Short-term vs conventional glucocorticoid therapy in acute exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease: the REDUCE randomized clinical trial. JAMA 2013;309:2223-31 «PMID: 23695200»PubMed
  252. Lightowler JV, Wedzicha JA, Elliott MW ym. Non-invasive positive pressure ventilation to treat respiratory failure resulting from exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease: Cochrane systematic review and meta-analysis. BMJ 2003;326:185 «PMID: 12543832»PubMed
Jatka lukemista

A

Alfa1-antitrypsiinin puutteen ja keuhkoahtaumataudin yhteys

Alfa1-antitrypsiinin puutos on harvinainen keuhkoahtaumataudin (etenkin emfyseemafenotyyppi) vaaratekijä etenkin tupakoitsijoilla.

A

Influenssarokote keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheiden estossa

Influenssarokote vähentää keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita.

A

Inhaloitavan glukokortikoidin (ICS) + pitkäaikaisen β2-agonistin (LABA) yhdistelmä keuhkoahtaumataudin hoidossa

Inhaloitavan glukokortikoidin ja pitkävaikutteisen β2-agonistin yhdistelmä vähentää keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita ja parantaa keuhkofunktiota ja elämänlaatua.

A

Kaksoisavaavat keuhkoahtaumataudissa

Pitkävaikutteisten bronkodilataattoreiden yhdistelmä on tehokkaampi kuin pitkävaikutteinen β2-agonisti tai antikolinergi yksin keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheiden estossa ja saattaa vähentää oireita monoterapiaa tehokkaammin.

A

Keuhkoahtaumatautipotilaan kuntoutus

Keuhkoahtaumatautipotilaan kuntoutuksen tulee perustua tavoitteelliseen liikuntaharjoitteluun ja tähdätä pysyvästi aktiivisempaan elämäntapaan. Liikunnallinen kuntoutus parantaa keuhkoahtaumapotilaan suorituskykyä ja vähentää oireita sekä pahenemisvaiheita.

A

Liikunnallinen kuntoutus heti keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen jälkeen

Liikunnallinen kuntoutus myös heti keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen jälkeen on turvallista ja pienentää uuden sairaalahoidon ja kuoleman riskiä.

A

Lisähapen käyttö, kun pitkäaikaisen happihoidon kriteerit eivät täyty

Lisähapesta rasituksessa käytettäväksi ei ole hyötyä, jos pitkäaikaisen happihoidon kriteerit eivät täyty.

A

Noninvasiivinen ventilaatio (NIV) keuhkoahtaumataudin aiheuttaman hengityksen vajaatoiminnan hoidossa

Varhain standardihoidon ohella ensilinjan interventiona aloitettu NIV helpottaa hengenahdistusta, korjaa akuuttiin tilanteeseen liittyvää respiratorista asidoosia (nostaa pH:ta ja vähentää PaCO2:ta), vähentää intubaation tarvetta, pienentää hoidon epäonnistumisen riskiä, lyhentää sairaalahoidon pituutta ja pienentää kuolleisuutta.

A

Roflumilasti keuhkoahtaumataudin hoidossa

Roflumilasti vähentää keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita ja parantaa keuhkojen toimintaa, mutta sillä on merkittäviä haittavaikutuksia.

A

Systeeminen glukokortikoidi keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoidossa

Systeeminen glukokortikoidi nopeuttaa toipumista keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheesta, parantaa keuhkojen toimintaa (FEV1) ja valtimoveren hypoksemiaa, vähentää uusiutumisvaaraa ja hoidon epäonnistumista ja lyhentää sairaalahoidon pituutta lumelääkitykseen verrattuna. Suun kautta annettavan glukokortikoidin teho on samankaltainen kuin suonensisäisesti annettavan valmisteen.

A

Teofylliinin teho muun hoidon lisänä keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoidossa

Suonensisäisestä teofylliinista ei ole hyötyä keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoidossa.

A

Tiotropium keuhkoahtaumataudin hoidossa

Tiotropium vähentää keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita, parantaa keuhkofunktiota ja elämänlaatua ja vähentää keuhkoahtaumataudin oireita.

A

Tupakointi ja keuhkoahtaumatauti

Tupakointi on keuhkoahtaumataudin tärkein aiheuttaja. Tupakoinnin lopettaminen parantaa jo todetun taudin ennustetta.

B

Hallittu hapenanto keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoidossa

Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa happikyllästeisyyttä seuraten hallitusti nenäviiksien avulla toteutettu hapen anto tavoitteeseen 88–92 % ilmeisesti vähentää komplikaatioita ja pienentää kuolleisuutta suurivirtauksiseen happihoitoon verrattuna.

B

Happilisä keuhkoahtaumatautipotilailla, joiden pitkäaikais- tai kotihappihoidon kriteerit eivät täyty

Rasituksenaikainen tai lyhytaikainen oireenmukainen happilisä ei ilmeisesti lievitä merkittävästi hengenahdistusoireita keuhkoahtaumatautipotilaalla, jolla pitkäaikaishappihoidon kriteerit eivät täyty.

B

Hengitettävän lääkehoidon tehostaminen hengitysinfektion alkaessa

Hengitystieinfektion (nuhakuumeen) oireiden alkaessa inhaloitavan glukokortikoidin ja pitkävaikutteisen avaavan lääkeannoksen kaksinkertaistaminen 10 vuorokaudeksi ilmeisesti pienentää vaikean pahenemisvaiheen riskiä erityisesti suuren pahenemisvaiheen riskin potilailla.

B

Keuhkoahtaumatautipotilaan kotihappihoito ja kuolleisuus

Kotihappihoito ilmeisesti pienentää kuolleisuutta keuhkoahtaumatautipotilailla, joilla on vaikea hypoksemia.

B

Keuhkoahtaumatautipotilaan liikuteltava, mukana kulkeva happilisä

Pysyvässä happihoidossa olevat potilaat saattavat hyötyä rasituksessa käytettävästä, mukana kannettavasta happilisästä.

B

Kotihappihoito lievässä–keskivaikeassa hypoksemiassa

Kotihappihoidosta ei ole ilmeisesti apua kuolleisuuden pienentämiseen lievässä tai keskivaikeassa hypoksemiassa.

B

Liikunnallisen kuntoutusohjelman hyöty lievemmässä keuhkoahtaumataudissa

Liikunnallinen kuntoutus on ilmeisesti hyödyksi myös lievässä keuhkoahtaumataudissa, jos potilaan suorituskyky on heikentynyt.

B

Lisäravinteiden käyttö aliravituilla keuhkoahtaumatautipotilailla

Aliravittujen keuhkoahtaumatautipotilaiden paino ilmeisesti nousee kalori- ja proteiinipitoisten ja useimmiten myös hivenaineita ja vitamiineja sisältävien lisäravinteiden avulla ja niiden käyttöä voidaan harkita, ellei ravitsemusta muutoin saada korjatuksi.

B

Lyhyt vs tavanomainen systeeminen kortikosteroidikuuri keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoidossa

Viiden vuorokauden glukokortikoidikuuri suun kautta annosteltuna (esimerkiksi prednisoloni 40 mg:n vuorokausiannoksella) on ilmeisesti yhtä tehokas pahenemisvaiheen hoidossa kuin pidempi kuuri samalla annoksella.

B

Mikrospirometria keuhkoahtaumataudin seulonnassa

Mikrospirometria on ilmeisesti keuhkoahtaumataudin seulonnassa sensitiivisempi ja spesifisempi kuin oirekysely.

B

Passiivinen tupakointi ja keuhkoahtaumatauti

Ympäristön tupakansavualtistus ilmeisesti suurentaa keuhkoahtaumataudin riskiä.

B

Pneumokokkirokote keuhkoahtaumatautipotilailla

Pneumokokkirokote ilmeisesti vähentää keuhkokuumeita ja pahenemisvaiheita keuhkoahtaumatautipotilailla.

B

Salbutamolin ja salbutamoli-ipratropiumbromidin vertailu keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa

Inhaloitavan ipratropiumin liittämisestä salbutamoliin ei ilmeisesti ole hyötyä keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoidossa.

B

Teofylliini stabiilin keuhkoahtaumataudin hoidossa

Teofylliini ilmeisesti parantaa keuhkofunktiota keuhkoahtaumataudissa, mutta haittavaikutukset lisääntyvät.

B

Volyymireduktiokirurgian hyödyt vaikeassa emfyseemassa

Volyymireduktiokirurgia ilmeisesti hyödyttää oikein valittuja potilaita.

B

Yksilöllisesti räätälöity keuhkoahtaumatautipotilaan omahoito

Ohjattu omahoito, joka sisältää yksilöllisen toimintasuunnitelman pahenemisvaiheessa luultavasti vähentää hengitysongelmasta johtuvan sairaalahoidon riskiä ja parantaa elämänlaatua.

C

Happilisän tarpeellisuus keuhkoahtaumapotilaan liikunnallisessa kuntoutuksessa

Rasitushypoksemian korjaaminen rasituksenaikaisella happilisällä saattaa parantaa yksittäisen harjoitussuorituksen tulosta silloinkin, kun pysyvää happihoitokriteerit täyttävää hypoksemiaa eli valtimoveren hapenpuutetta ei ole kehittynyt, mutta tutkimusnäyttöä rasituksenaikaisen happilisän hyödystä pidemmällä aikavälillä ei ole.

C

Keuhkoputkien liman aktiivinen tyhjentäminen keuhkoahtaumatautipotilailla

Keuhkoputkien liman aktiivinen tyhjentäminen saattaa jonkin verran hyödyttää osaa keuhkoahtaumatautipotilaista.

C

Opioidi keuhkoahtaumatautiin liittyvän hengenahdistuksen hoidossa

Opioidi ilmeisesti lievittää hengenahdistusta vaikeassa keuhkoahtaumataudissa, kun muut hoidot eivät tuo riittävää apua.

C

Psykososiaalisen kuntoutuksen merkitys keuhkoahtaumataudissa

Potilasohjaus, perheenjäsenten neuvonta ja potilaan psykososiaalinen tukeminen on katsottu oleelliseksi osaksi keuhkoahtaumapotilaiden kuntoutusta, mutta näyttö niiden itsenäisestä vaikutuksesta kuntoutuksen tulokseen on melko vähäinen.

C

Yönaikainen noninvasiivinen ventilaatio (NIV) stabiilissa keuhkoahtaumataudissa

Yönaikainen noninvasiivinen ventilaatio (NIV) stabiilissa keuhkoahtaumataudissa ei hyperkapnisilla potilailla todennäköisesti vähennä pahenemisvaiheita tai sairaalahoidon tarvetta eikä paranna kaasujenvaihtoa, rasituksensietokykyä, elämänlaatua, hengityslihasvoimaa tai unen tehokkuutta, mutta se saattaa vähentää kuolleisuutta.

D

Suurivirtauksinen happihoito keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoidossa

Kostutetun hapen anto suurella virtauksella nenäkanyylilla (NHF = Nasal High Flow) lienee hieman tavanomaista happiviiksien avulla annettavaa hoitoa tehokkaampi, mutta riittävä tutkimusnäyttö pahenemisvaiheessa käytöstä puuttuu.

ICS-lääkityksen aloittaminen keuhkoahtaumataudissa
ICS-lääkityksen vähentäminen tai lopettaminen keuhkoahtaumataudissa
Keuhkoahtaumataudin diagnostiikka ja arviointi sekä ilmiasun ja hoidon määräytyminen
Keuhkoahtaumataudin hoidon tavoitteet, niiden saavuttamiseksi käytössä olevat lääkkeet ja lääkityksen jatkamisen periaatteet
Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe

Aiheeseen liittyviä suosituksia