American Thoracic Societyn ja European Respiratory Societyn suositus keuhkokuntoutuksesta «Rochester CL, Alison JA, Carlin B, ym. Pulmonary R...»1 on julkaistu 2023. Keuhkoahtaumataudin osalta todetaan, että vahva suositus liikuntaan painottuvan kuntoutuksen järjestämisestä koskee kaikkia potilaita, kohtalainen näyttö hyödystä on sekä vakaassa tilanteessa että sairaalahoitoisten pahenemisvaiheiden jälkeen. Suosituksessa todetaan, että jos potilas kieltäytyy kuntoutusjaksosta heti pahenemisvaiheen jälkeen, hänelle tulisi tarjota sitä taudin vakaammassa vaiheessa uudestaan. Intensiivisemmän kuntoutusjakson jälkeisen ylläpitokuntoutuksen hyödystä on vähemmän näyttöä.
Suosituksen pohjana ovat satunnaistetut, kontrolloidut (RCT-)tutkimukset, joita vakaan keuhkoahtaumataudin osalta löytyi 82. Kuntoutusohjelmat vaihtelivat runsaasti sekä sisällöltään että pituudeltaan, mutta kaikki ne sisälsivät sekä aerobista että lihaskuntoharjoittelua. Osaan tutkimuksista sisältyi opetusta ja ohjausta sekä hengitystekniikkaharjoittelua.
Kuntoutuksen tulosten arvioinnissa käytetyt mittarit vaihtelivat, 38 RCT-tutkimuksen meta-analyysin mukaan suorituskyky parani merkitsevästi 6 minuutin kävelytestissä, 43,93 m (95 %:n luottamusväli; 32,64–55,21 m; n = 1,879). Vastaavasti 8 tutkimuksen sukkulakävelytestissä keskimääräinen paranema oli 39,77 m (95 % luottamusväli, 22,38–57,15 m; 8, n = 694). Muutoksena aiempaan suositukseen todettiin, että kuntoutusta tulisi tarjota myös heille, joiden FEV1 ei ole alle 50 % viitearvosta
British Thoracic Societyn näyttöön perustuva suositus «Bolton CE, Bevan-Smith EF, Blakey JD, ym. British ...»2 liikunnallisesta keuhkokuntoutuksesta on syksyltä 2013. Siinä todetaan, että liikunnallinen kuntoutus on itsestään selvästi oleellinen osa keuhkoahtaumataudin hoitoa, ja sitä tulee tarjota potilaalle sellaisenaan. Esteenä liikunnalliselle kuntouttamiselle on instabiili sydänsairaus tai liikuntaharjoittelun estävä tuki- ja liikuntaelimistön sairaus. Potilaat, joilla on MRC-kyselyn perusteella pisteitä 2 tai enemmän, hyötyvät liikunnallisesta kuntoutuksesta. Liikunnallista kuntoutusta tulee tarjota. Sen tavoitteena on vähentää hengenahdistusoiretta, parantaa suorituskykyä ja psyykkistä hyvinvointia sekä vähentää pahenemisvaiheita ja sairaalahoitoon päätymistä.
Potilaille, jotka ovat joutuneet keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen vuoksi sairaalahoitoon, tulisi tarjota liikunnallista kuntoutusta 1 kuukauden sisällä kotiutumisesta. Liikunnallisen kuntoutuskurssin tulee sisältää valvottua ja ohjattua monipuolista liikuntaharjoittelua: aerobista ja kestävyysharjoittelua sekä lihasvoimaharjoituksia. Harjoitusohjelma tulee tehdä huomioiden yksilölliset ominaisuudet, mieltymykset ja mahdolliset rajoitukset. Kuntoutuskurssin pituuden tulee olla 6–12 viikkoa, ja sen tulee pitää sisällään minimissään 12 ohjattua harjoitusta, mieluiten 2 kertaa viikossa. Myös omaehtoiseen liikkumiseen kannustetaan 0,5 tunnin ajan 5 kertaa viikossa. Kurssin tulee tähdätä elämäntapamuutoksiin ja liikuntaharjoittelun jatkumiseen sen päätyttyä.
Happilisää suositellaan potilaille, joiden happihoitokriteerit ovat täyttyneet ja joilla happihoito on käytössä. Hormoni- tai ravintolisiä ei suositella rutiinisti, mutta jos potilas on yli- tai alipainoinen, suositellaan kurssin yhteydessä ravitsemusneuvontaa. Jos BMI on alle 21, suositellaan ravintolisiä.
Liikunnallisen kuntoutuskurssin tulokset tulee mitata testaamalla suorituskyky ennen ja jälkeen kuntoutuksen sekä tehdä hengenahdistusoirekysely ja arvioida vaikutus terveydentilaan.