Takaisin

Keuhkoahtaumatautipotilaan kuntoutus

Näytönastekatsaukset
Milla Katajisto
21.11.2019

Näytön aste: A

Keuhkoahtaumatautipotilaan kuntoutuksen tulee perustua tavoitteelliseen liikuntaharjoitteluun ja tähdätä pysyvästi aktiivisempaan elämäntapaan. Liikunnallinen kuntoutus parantaa keuhkoahtaumapotilaan suorituskykyä ja vähentää oireita sekä pahenemisvaiheita.

American Thoracic Societyn ja European Respiratory Societyn näyttöön perustuva suositus «Nici L, Donner C, Wouters E ym. American Thoracic ...»1 keuhkopotilaiden kuntoutuksesta on vuodelta 2006. Sen mukaan kuntoutus on tarpeen optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta oireileville potilaille, joiden fyysinen aktiivisuus on alentunut, ja toistuvista pahenemisvaiheista kärsiville.

Kuntoutuskurssin tulee olla vähintään 20 ohjatun liikuntaharjoituksen pituinen. Ohjatut liikuntaharjoitukset tulisi toteuttaa 3 kertaa viikossa, vähintään 2 ohjattua ja 1 omaehtoinen harjoitus on hyväksyttävissä. Harjoittelun tulisi tapahtua riittävän tehokkaasti: yleinen suositus harjoittelulle on 60 % oiremaksimista tai Borgin asteikon (1–10) taso 4–6, mutta tarvittaessa on tyydyttävä kevyempään harjoitteluun. Kurssin tulee sisältää sekä ylä- että alaraajojen voima- ja kestävyysharjoittelua, myös intervalliharjoitukset voivat olla hyödyllisiä. Kakektisille suositellaan muita suuremmassa suhteessa lihaskuntoharjoittelua. Happilisä on harjoitellessa tarpeen heille, joilla on jo happihoito. NIV voisi auttaa osaa potilaista suorituksissa, mutta sen käyttö on niin hankalaa, ettei sitä suositella kuin erityistapauksissa. Painon poikkeavuuksiin tulisi puuttua. Potilasohjausta olisi hyvä antaa sairaudesta, hengitystekniikasta ja liman tyhjentämisestä. Depression ja ahdistuneisuuden havaitseminen ja huomioiminen tulisi tehdä mahdollisuuksien mukaan, tarvittaessa hoitoon ohjaus.

Kuntoutustuloksen toteaminen ja arvioiminen tapahtuu mittaamalla oireet kyselyin ja toistamalla suorituskykytestit ja elämänlaatukyselyt.

British Thoracic Societyn näyttöön perustuva suositus «Bolton CE, Bevan-Smith EF, Blakey JD ym. British T...»2 liikunnallisesta keuhkokuntoutuksesta on syksyltä 2013. Siinä todetaan, että liikunnallinen kuntoutus on itsestään selvästi oleellinen osa keuhkoahtaumataudin hoitoa, ja sitä tulee tarjota potilaalle sellaisenaan. Esteenä liikunnalliselle kuntouttamiselle on instabiili sydänsairaus tai liikuntaharjoittelun estävä tuki- ja liikuntaelimistön sairaus. Potilaat, joilla on MRC-kyselyn perusteella pisteitä 2 tai enemmän, hyötyvät liikunnallisesta kuntoutuksesta. Liikunnallista kuntoutusta tulee tarjota. Sen tavoitteena on vähentää hengenahdistusoiretta, parantaa suorituskykyä ja psyykkistä hyvinvointia sekä vähentää pahenemisvaiheita ja sairaalahoitoon päätymistä.

Potilaille, jotka ovat joutuneet keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen vuoksi sairaalahoitoon, tulisi tarjota liikunnallista kuntoutusta 1 kuukauden sisällä kotiutumisesta. Liikunnallisen kuntoutuskurssin tulee sisältää valvottua ja ohjattua monipuolista liikuntaharjoittelua: aerobista ja kestävyysharjoittelua sekä lihasvoimaharjoituksia. Harjoitusohjelma tulee tehdä huomioiden yksilölliset ominaisuudet, mieltymykset ja mahdolliset rajoitukset. Kuntoutuskurssin pituuden tulee olla 6–12 viikkoa, ja sen tulee pitää sisällään minimissään 12 ohjattua harjoitusta, mieluiten 2 kertaa viikossa, kannustaen myös omaehtoiseen liikkumiseen 0,5 tunnin ajan 5 kertaa viikossa. Kurssin tulee tähdätä elämäntapamuutoksiin ja liikuntaharjoittelun jatkumiseen sen päätyttyä.

Happilisää suositellaan potilaille, joiden happihoitokriteerit ovat täyttyneet ja joilla happihoito on käytössä. Hormoni- tai ravintolisiä ei suositella rutiinisti, mutta jos potilas on yli- tai alipainoinen, suositellaan kurssin yhteydessä ravitsemusneuvontaa. Jos BMI on alle 21, suositellaan ravintolisiä.

Liikunnallisen kuntoutuskurssin tulokset tulee mitata testaamalla suorituskyky ennen ja jälkeen kuntoutuksen sekä tehdä hengenahdistusoirekysely ja arvioida vaikutus terveydentilaan.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Nici L, Donner C, Wouters E ym. American Thoracic Society/European Respiratory Society statement on pulmonary rehabilitation. Am J Respir Crit Care Med 2006;173:1390-413 «PMID: 16760357»PubMed
  2. Bolton CE, Bevan-Smith EF, Blakey JD ym. British Thoracic Society guideline on pulmonary rehabilitation in adults. Thorax 2013;68 Suppl 2:ii1-30 «PMID: 23880483»PubMed