Takaisin

Suurivirtauksinen happihoito keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoidossa

Näytönastekatsaukset
Witold Mazur
21.11.2019

Näytön aste: D

Kostutetun hapen anto suurella virtauksella nenäkanyylilla (NHF = Nasal High Flow) lienee hieman tavanomaista happiviiksien avulla annettavaa hoitoa tehokkaampi, mutta riittävä tutkimusnäyttö pahenemisvaiheessa käytöstä puuttuu.

Akuutissa hengitysvajauksessa hypokseemisia potilaita on menestyksellisesti hoidettu perinteisten happiviiksien ja kasvomaskin lisäksi myös NHF-hapella. Tässä menetelmässä lämmintä ja kostutettua ilmaa puhalletaan potilaalle nenäkanyylin kautta suurella virtauksella. Suuren virtauksen tuottama paine, noin 1–3 cmH2O, mahdollistaa pienen positiivisen ilmatiepaineen uloshengityksen lopussa, joka vähentää hengitystyötä. Akuutissa pahenemisvaiheessa lisähapella hoidetuilla keuhkoahtaumapotilailla hiilidioksidiretentio on melko yleinen ongelma.

Tutkimusnäyttö siitä, kuinka tehokas NHF-happihoito on standardimenetelmiin verrattuna keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa hypoksemisilla ja hyperkapnisilla potilailla, on hyvin niukka. Lisäksi NHF-happihoidon vaikutus hyperkapnisessa hengitysvajauksessa voi olla erilainen kuin hypoksemisessa hengitysvajauksessa on kuvattu.

Yhden keskuksen satunnaistetussa vaihtovuoroisessa tutkimuksessa «Pilcher J, Eastlake L, Richards M ym. Physiologica...»1 24 sairaalaan joutunutta potilasta, joilla oli akuutti keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe, laitettiin vuorotellen happiviiksille ja NHF-hapelle (virtaus 35 l/min). Jompaakumpaa hoitoa annettiin satunnaisesti, ja hoitojen välillä pidettiin ainakin 15 minuutin puhdistamisjakso. Ensisijaisena päätemuuttujana oli ihon kautta mitattu hiilidioksidiosapaine (PtCO2) 30 minuutin kohdalla hoidon aloituksesta ja mukautettu PtCO2-arvoon lähtötilanteessa (nk. 0 aika).

NHF-happi vähensi perinteisiä happiviiksiä tehokkaammin PtCO2:a (ero -1,4 mmHg; 95 % luottamusväli -2,2 – -0,6), P = 0,001), mutta hoitomenetelmien välillä 30 minuutin kohdalla ei ollut tilastollisesti eroa happikylläisyyden (SpO2) (-0,02 % (95 % luottamusväli -0,8–0,7), P = 0,96) ja hengitystaajuuden vähenemisen (-2,0 hengitystä/min (95 % luottamusväli -4,5– 0,4), P = 0,099) suhteen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Eteläkorealaisessa retrospektiivisessä tutkimuksessa «Kim ES, Lee H, Kim SJ ym. Effectiveness of high-fl...»2 selvitettiin 1 yliopistosairaalan teho-osastolla NHF-happihoidon käyttökelpoisuutta äkillisen hypokseemisen ja hyperkapnisen hengitysvajauksen hoidossa. Hengitystoiminnan säätöarvojen lisäksi mitattiin valtimoverikaasut ennen NHF-hoitoon siirtymistä ja 1 ja 24 tunnin kuluttua NHF-hoidon aloittamisesta. 37 potilasta rekrytoitiin tutkimukseen (mediaani ikä, 72 vuotta; vaihteluväli 17–85 vuotta; miehet, 24 (72,7 %)). Potilailla oli pääasiassa keuhkokuume (36,4 %) ja akuutti keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe (33,4 %).

Ennen siirtymistä NHF-happihoitoon suurta osaa potilaista (60,6 %) hoidettiin perinteisillä happiviiksillä. Keskimäärin sisäänhengitysilman happiprosentti oli 0,45 ± 0,2, NHF:n happivirtaus 0,45 ± 0,2 ja hoidon kesto 3,6 ± 4,1 päivää.

Tulovaiheessa valtimoveren PaCO2 oli 55,0 ± 12,2 mmHg ja perinteisillä happiviiksillä se oli noussut 1,0 ± 7,7 mmHg. NHF-hoito sekä 1 ja 24 tunnin kohdalla vähensi PaCO2:ta 4,2 ± 5,5 ja 3,7 ± 10,8 mmHg, vastaavasti johtaen hyperkapnian merkittävään vähenemiseen (P = 0,006 ja 0,062, vastaavasti).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti

Kahdessa pienessä potilasaineistossa NHF-happihoito osoittautui käyttökelpoiseksi ja toimivaksi hoitamaan keuhkoahtaumataudin pahenemisen aiheuttamaa lievää hyperkapnista hengitysvajausta hyvin lyhyellä ajanjaksolla (ad 24 t). Tulosten perusteella ei luotettavasti pystytä arvioimaan sitä, mikä on NHF-hoidon paremmuus ja kliininen hyöty verrattuna perinteisiin menetelmiin pidemmällä aikavälillä ja hyvin heterogeenisessa keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihepotilasryhmässä. Tuore tutkimusnäyttö on rohkaiseva, mutta kliiniselle käytännölle merkitykseltään vain suuntaa-antavaa.

Kirjallisuutta

  1. Pilcher J, Eastlake L, Richards M ym. Physiological effects of titrated oxygen via nasal high-flow cannulae in COPD exacerbations: A randomized controlled cross-over trial. Respirology 2017;22:1149-1155 «PMID: 28470831»PubMed
  2. Kim ES, Lee H, Kim SJ ym. Effectiveness of high-flow nasal cannula oxygen therapy for acute respiratory failure with hypercapnia. J Thorac Dis 2018;10:882-888 «PMID: 29607161»PubMed