Näytön astetta on laskettu tutkimusten pienten potilasmäärien vuoksi.

Cochrane-katsauksessa «Bradley JM, O'Neill B. Short-term ambulatory oxyge...»1 vuodelta 2009 analysoitiin 33 tutkimusta, joissa oli 543 keuhkoahtaumatautipotilasta. Potilaat oli satunnaistettu saamaan joko happilisää tai ilmaa rasitustestin aikana.

Happi paransi kestävyyttä (matka, aika, portaiden lukumäärä), ja maksimaalinen suorituskyky (rasitusaika ja kuorma) parani myös happiryhmässä verrattuna ilmaa saaneisiin. 6 minuutin kävelytestissä matka piteni 18,86 metriä (95 % luottamusväli 13,11–24,61) happiryhmässä verrattuna ilmaryhmään, kestävyyskävelyssä 18,61 metriä (95 % luottamusväli 12,83–24,39). Kestävyyskävelytestissä rasitusaika piteni 2,71 minuuttia (95 % luottamusväli 1,96–3,46). Maksimaalinen suorituskyky parani kävelytestissä 39,57 metriä (95 % luottamusväli 17,03–62,11), aika 1,06 minuuttia (95 % luottamusväli 0,67–1,46). Myös maksimaalinen hapenkulutus 3 eri tutkimuksessa parani, mutta tuloksia ei voinut yhdistää meta-analyysiksi. Hengästyneisyys happiryhmässä väheni, happiosapaine parani ja maksimiventilaatio laski happiryhmässä.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus: hyvä
• Kommentti: Kun potilaita valitaan rasituksenaikaiseen happihoitoon, arvio tulisi tehdä sitä happilisämuotoa käyttäen, joka tulee olemaan potilaalla käytössä. Hyöty eri alaryhmissä jäi edelleen epäselväksi: a) happihoidon kriteerit täyttävät potilaat, b) lepohypoksemia saturaatio < 90 %, c) 4 % saturaatiolasku ja < 90 % saturaatio kävelytestissä ilmaa hengittäen.

Kanadalaisessa tutkimuksessa «Lacasse Y, Lecours R, Pelletier C, ym. Randomised ...»2 24 pitkäaikaishappihoidossa olevaa potilasta käytti pelkkää happirikastinta tai mukana kuljetettavaa happilisää kodin ulkopuolella tai ilmaa 3 kuukauden jaksoissa. Interventiojaksojen välillä oli 1 kuukauden standardihoitoperiodi. Tutkimuksessa seurattiin elämänlaatua (Chronic Respiratory Questionnaire), rasituksen sietoa (6mwt) ja päivittäistä happilisän käyttöä. Tutkimus keskeytettiin ennenaikaisesti.

Mukana kuljetettavalla happilisällä ei ollut vaikutusta tutkittuihin päätemuuttujiin: 6mwt oli tutkimuksen alussa 235 m +/- 65 m ja muutos rikastinryhmässä -5 m (95 % luottamusväli -15 – -5 m) ja rikastin + mukana kuljetettava happilisä -ryhmässä -11 m (95 % luottamusväli -21 – -1 m) ja rikastin + mukana kuljetettava ilma - ryhmässä -7 m (95 % luottamusväli -17 – -3 m), p = 0,72. Tutkimus ei tue laajalle levinnyttä lisähapen käyttöä pitkäaikaishappihoidossa olevilla keuhkoahtaumapotilailla kodin ulkopuolella.

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus: hyvä

Kommentti: NICE «National Institute for Health and Clinical Excelle...»3 suosittelee rasituksenaikaista happilisää happihoidossa oleville, jotka toivovat happilisää kodin ulkopuolella liikkuessa ja ovat valmiit sitä käyttämään. Lisäksi sitä suositellaan potilaille, joilla on rasituksenaikainen desaturaatio ja parantunut suorituskyky tai hengenahdistusoire happilisällä ja jotka ovat motivoituneet käyttämään happilisää. Ambulatorista happilisää ei suositella keuhkoahtaumataudissa, jos PaO2 on suurempi kuin 7,3 kPa eikä ole rasituksessa esille tulevaa desaturaatiota.

Uutta tutkimustietoa kannettavan happilisän lisähyödystä pitkäaikaishappihoidon lisänä elinaikaan, elämänlaatuun tai sairaalahoitoihin ei löytynyt. Myöskään todisteita mukana kuljetettavan happilisän vaikutuksesta liikkuvuuteen (mobility) tai sosiaaliseen osallistumiseen tai kohentuneeseen rasituksen sietoon ei löytynyt. Mukana kuljetettava happilisä kotihappihoidon lisäksi ei ehkä ole hyödyllistä.