Shekarchian ym. «Shekarchian S, Van Laanen J, Esmaeil Barbati M, ym...»1 satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin oireisen posttromboottisen tai ei-tromboottisen lonkkalaskimoahtauman hoitoa konservatiivisesti tai stenttaustoimenpiteellä ja konservatiivisilla menetelmillä. Kaikilla potilailla oli taustalla jo ainakin vuosi konservatiivista hoitoa. Toimenpiteessä käytettiin laskimokäyttöön suunniteltua stenttiä. Elämänlaatumittarina käytettiin VEINES-QoL-pisteytystä sekä EQ-5D-5L-, PDI-, VCSS- ja Villalta-pisteytyksiä. Tuloksia vertailtiin lähtötilanteen ja 12 kuukauden kohdalla. Tutkimus jouduttiin keskeyttämään etuajassa heikon rekrytoinnin vuoksi (COVID-19). Tavoitteena oli rekrytoida 130 potilasta. Lopulta 63 potilasta satunnaistettiin, mutta ainoastaan 50 potilaasta saatiin riittävät seurantatiedot. VEINES-QoL-pisteiden perusteella toimenpideryhmään kuuluneiden elämänlaatu parani ja konservatiiviseen hoitoryhmään kuuluneiden huononi vuoden seuranta-aikana. Ero (adjusted mean difference) ryhmien välillä oli VEINES-QoL-pisteissä 8,07 (95 % luottamusväli 3,04–13,09; p = 0,002). PDI-pisteet (stenttausryhmän lähtötilanne 27,86, 12 kk 12,24; vertailuryhmän lähtötilanne 31,23, 12 kk 16,15; p = 0,011) ja VCSS-pisteet olivat myös stenttausryhmässä paremmat (stenttausryhmän lähtötilanne 7,18, 12 kk 4,78; vertailuryhmän lähtötilanne 7,78, 12 kk 7,92; p = 0,040). Villalta-pisteet olivat stenttausryhmässä pienemmät, mutta eivät merkitsevästi, ja EQ-5D-5L-pisteissä ei ollut eroa ryhmien välillä.
Rossin ym. «Rossi FH, Kambara AM, Izukawa NM, ym. Randomized d...»2 satunnaistetussa sokkoutetussa tutkimuksessa verrattiin oireisen lonkkalaskimoahtauman hoitoa stenttauksella tai konservatiivisella hoidolla. Toimenpiteessä ei käytetty nimenomaan laskimoihin suunniteltuja stenttejä. Sisäänottokriteerit olivat CEAP-luokka C3–C6 ja kipu VAS > 3 ja ≥ 50 %:n kaventuma IVUS:llä arvioituna. Kaikkia potilaita oli hoidettu samassa yksikössä jo vähintään vuoden ajan konservatiivisella hoidolla. Vaikutus oireisiin ja elämänlaatuun arvioitiin VAS-asteikolla sekä VCSS- ja SF-36-kyselyillä. Tutkimukseen satunnaistettiin 51 potilasta. Stenttiryhmään kuuluneiden kipu väheni VAS-asteikolla arvioituna merkitsevästi enemmän kuin konservatiiviseen hoitoryhmään kuuluneiden (stenttiryhmässä mediaani pieneni 9:stä 2,5:een, vertailuryhmässä 8:sta 7:ään, p < 0,001), stenttiryhmän VCSS-oirepisteet vähenivät merkitsevästi enemmän kuin konservatiivisen hoitoryhmän (stenttiryhmän mediaani pieneni 18,5:stä 11:een ja vertailuryhmän 15:stä 14:ään, p < 0,001), ja SF-36-kyselyllä arvioituna stenttiryhmään kuuluneiden elämänlaatu parani merkitsevästi konservatiiviseen hoitoryhmään kuuluneisiin verrattuna (stenttiryhmän mediaani suureni 53,9:stä 85,0:aan ja vertailuryhmän 48,3:sta 59,8:aan, p < 0,001).
Badeshan ym. «Badesha AS, Black SA, Khan G, ym. A meta-analysis ...»3 meta-analyysissa tutkittiin keskipitkän ja pitkän aikavälin tuloksia laskimostenttauksesta kroonisen laskimoahtauman hoidossa nimenomaan laskimokäyttöön tarkoitetuilla stenteillä. Analyysiin sisältyi 17 seurantatutkimusta ja yhteensä 2 218 potilasta. Stenttien yhden vuoden ensisijainen aukipysyvyys oli 83 % ja toissijainen 95 %. Stenttaustoimenpiteisiin ei liittynyt kuolleisuutta. Merkittävän verenvuodon yleisyys oli 1,7 % ja vähäisen 3,2 %. Stenteistä 5,0 % tukkeutui seurannan aikana. Oiremuuttujissa ja elämänlaatukyselyissä todettiin parantumista stenttauksen jälkeen, mutta näitä oli raportoitu vain osassa tutkimuksia.