Takaisin

Hoitosukan rutiinimainen käyttö ensimmäisen alaraajalaskimotukoksen jälkeen

Näytönastekatsaukset
Veli-Pekka Harjola
8.5.2015

Näytön aste: B

Rutiinimaisesta lääkinnällisen hoitosukan käytöstä ei ilmeisesti ole hyötyä posttromboottisen oireyhtymän estossa, mutta se voi vähentää turvotusta tai kipua.

Ensimmäiseen hoitosukan merkitystä tutkivaan analyysiin «Kahn SR, Shapiro S, Wells PS ym. Compression stock...»1 otettiin mukaan 806 ensimmäistä, oireistproksimaalista SLT:ta sairastavaa potilasta. Potilaat satunnaistettiin sokkoutetusti joko 30–40mmHg:n lääkinnällisen hoitosukan tai lumesukan (paine alle 5mmHg nilkkatasolla) ryhmään 2 viikon sisällä diagnoosista ja ohjeistettiin käyttämään sukkaa päivittäin 2 vuoden ajan. Sukka vaihdettiin uuteen viimeistään 6 kuukauden välein. Aktiivihoitoryhmässä analysoitiin ne potilaat, jotka ilmoittivat käyttäneensä sukkaa vähintään 3 päivänä viikossa vähintään puolessa kontrollikäynneistä (kontrollikäynnit 1, 6, 12, 18 ja 24 kuukauden välein). Ensisijaiseksi päätetapahtumaksi määriteltiin PTS (posttromboottinen oireyhtymä) 6 kuukauden kohdalla tai myöhemmin diagnostisoituna Ginsbergin kriteerein (alaraajasärky ja turvotus yli 1 kuukauden ajan). PTS:n kumulatiivinen insidenssi oli 14,2% aktiivihoitoryhmässä ja 12,7% lumehoitoryhmässä (HR 1,13, 95% 0,73–1,76; p=0–58).

Johtopäätös: rutiinimainen hoitosukan käyttö ei ole perusteltua.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Toisessa tutkimuksessa «Aschwanden M, Jeanneret C, Koller MT ym. Effect of...»2potilaat, joilla oli proksimaalinen syvä laskimotukos, satunnaistettiin 6 kuukauden käyttö jälkeen lopettamaan hoitosukan käyttö (n = 84) tai jatkamaan vielä 18 kuukautta (n = 85). Päätetapahtumana oli PTS:n kehittyminen CEAP-luokituksen mukaisesti arvioituna. Potilaalta piti havaita vähintään C4-asteen löydöksiä eli laskimotautiin viittaavia ihomuutoksia, kuten pigmentoitumista, laskimoperäistä ekseemaa tai lipodermatoskleroosia (ihon ja ihonalaisen rasvakudoksen kovettumista).

Hoitoryhmässä C4-asteen päätetapahtuma kehittyi 11 potilaalle (13,1 %), mutta kellekään ei kehittynyt säärihaavaa keskimäärin 3,2 vuoden seurannan aikana ja verrokkiryhmässä 17:lle (20,0 %) (riskisuhde HR 0,60; 95 % luottamusväli 0,28–1,28, P = 0,19) keskimäärin 2,9 vuoden seurannan aikana.

PTS:n ilmaantuvuudessa 2 vuoden aikana ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Aiempi suositus hoitosukan käyttämisestä 2 vuoden ajan proksimaalisen alaraajan syvän laskimotukoksen jälkeen perustui tutkimukseen «Brandjes DP, Büller HR, Heijboer H ym. Randomised ...»3, jossa ei ollut lumekontrollia eikä toista ryhmää hoidettu lainkaan. Satunnaistetussa tutkimuksessa 96 syvään laskimotukokseen sairastunutta potilasta sai hoitosukan ja 98 potilasta toimi kontrollina. Molempia ryhmiä seurattiin 76 kuukautta. Jo ensimmäisen 24 kuukauden aikana hoitosukkaryhmästä 20 % ja kontrolliryhmästä 47 % sai lievän tai kohtalaisen posttromboottisen oireyhtymän, 11 % hoitosukkaryhmästä ja 23 % kontrolliryhmästä sai vaikean posttromboottisen oireyhtymän.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kirjallisuutta

  1. Kahn SR, Shapiro S, Wells PS ym. Compression stockings to prevent post-thrombotic syndrome: a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2014;383:880-8 «PMID: 24315521»PubMed
  2. Aschwanden M, Jeanneret C, Koller MT ym. Effect of prolonged treatment with compression stockings to prevent post-thrombotic sequelae: a randomized controlled trial. J Vasc Surg 2008;47:1015-21 «PMID: 18372153»PubMed
  3. Brandjes DP, Büller HR, Heijboer H ym. Randomised trial of effect of compression stockings in patients with symptomatic proximal-vein thrombosis. Lancet 1997;349:759-62 «PMID: 9074574»PubMed