Systemoidussa katsauksessa ja meta-analyysissa «Bauer M, Dopfmer S. Lithium augmentation in treatm...»1 kartoitettiin kaikki kaksoissokkoutetut, kontrolloidut satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset (RCT), joissa litiumhoitoa vs lumetta oli käytetty tehostamaan masennuslääkevastetta lääkeresistentissä depressiossa. Systemoitu katsaus toi esiin 11 tutkimusta, joista yhdeksän voitiin joiltakin osin ottaa mukaan meta-analyysiin.
Kolmessa tutkimuksessa saavutettiin yli seitsemän vuorokauden hoitojakso ja seerumin litiumtaso > 0,50 mmol/l. Näissä kolmessa tutkimuksessa oli yhteensä 110 potilasta, niissä lääkevasteen OR oli 3,31 (95 % luottamusväli 1,46–7,53), absoluuttinen vasteen kasvu 27 %, NNT (number needed to treat) = 3,7. Meta-analyysin sisältämissä kliinisissä kokeissa oli käytetty kaikkiin keskeisiin masennuslääkeryhmiin kuuluvia lääkkeitä, joten tulos lienee sovellettavissa minkä tahansa masennuslääkkeen vaikutuksen tehostamiseen.
Systemoidussa Cochrane-katsauksessa «Stimpson N, Agrawal N, Lewis G. Randomised control...»2 etsittiin kaikki RCT:t, joissa oli tutkittu psykososiaalisten ja farmakologisten hoitojen tehoa niissä unipolaarisissa depressioissa, joissa potilas ei ollut hyötynyt käytetystä (yhdestä) masennuslääkkeestä. Hoitokokeiden edellytettiin kestäneen vähintään neljä viikkoa, mikä laski mukaan hyväksyttyjen RCT-tutkimusten lukumäärää. Kaikkiaan löytyi 16 RCT:tä, joissa oli 645 potilasta. Ainoa tutkituista interventioista, jonka tehoa meta-analyysi tilastollisesti tuki, oli litium-augmentaatio (absoluuttinen ero responssissa 25 %; 95 % luottamusväli 2–49, NNT = 4; 2–50). Koska kahdessa mukaan hyväksytyssä litium-augmentaatiota tutkineessa RCT:ssä oli yhteensä vain 50 potilasta, pitivät tutkijat löydöstä tilastollisesta merkitsevyydestä huolimatta epävarmana. Katsauksen ongelmana voidaan pitää vaatimusta hoitokokeen vähintään neljän viikon kestosta, mikä sulki useita nopeiden augmentaatiohoitojen tutkimuksia meta-analyysin ulkopuolelle.
Kohdan «Bauer M, Dopfmer S. Lithium augmentation in treatm...»1 päivittäneessä vuonna 2007 julkaistussa meta-analyysissä «Crossley NA, Bauer M. Acceleration and augmentatio...»3 koottiin yhteen kaikki satunnaistetut ja lumekontrolloidut litium-augmentaatiota koskevat RCT:t. Näitä oli kaikkiaan 10 ja niissä yhteensä 269 potilasta.
Litium-augmentaatio oli selvästi lumetta tehokkaampi: OR 3,11 (95 % luottamusväli 1,80–5,37; vasteen saaneiden osuus 41,2 vs 14,4 %, p < 0,001, NNT = 5). Pääosa näistä keskimäärin pienistä tutkimuksista koski trisyklisen masennuslääkkeen augmentaatiota, mutta muitakin lääkkeitä hoitokokeissa käytettiin, eikä esiin noussut eroja augmentoitavien lääkeryhmien välillä.
Tuoreessa (2014) laajassa katsauksessa «Bauer M, Adli M, Ricken R ym. Role of lithium augm...»4 käytiin läpi litium-augmentaatiota refraktaarisen depression hoidossa käsittelevä kirjallisuus. Uusia merkittäviä lumekontrolloituja tutkimuksia tai meta-analyyseja ei meta-analyysin «Crossley NA, Bauer M. Acceleration and augmentatio...»3 jälkeen aiheesta ole julkaistu.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
Kommentti: Litium-augmentaatio on aiemmin ollut yksittäisistä lääkeresistentin depression farmakologisista interventioista aiemmin teholtaan parhaiten kokeellisesti osoitettu, mutta ei enää nykyisin. Sen asema on muuttunut muiden hoitovaihtoehtojen lisääntyessä vähemmän keskeiseksi. Pääosa lumekontrolloiduista tutkimuksista saadusta näytöstä koskee tilannetta, jossa litiumia käytetään trisyklisen masennuslääkkeen yhteydessä. Tehoa uusien masennuslääkkeiden yhteydessä ei ole osoitettu yhtä hyvin, ja avoimien tutkimusten sekä kliinisen kokemuksen perusteella useat asiantuntijat katsovat sen olevan tällöin ainakin jonkin verran huonompi. Tämä olennaisesti rajoittaa hoidon käyttöaluetta.