Takaisin

Psykodynaaminen lyhytpsykoterapia masennustilojen hoidossa

Näytönastekatsaukset
Olavi Lindfors ja Jan-Henry Stenberg
11.6.2014

Näytön aste: A

Psykodynaaminen lyhytpsykoterapia on muiden terapiamuotojen veroinen masennustilojen akuuttivaiheen hoitomuoto.

Meta-analyysissa «Driessen E, Cuijpers P, de Maat SC ym. The efficac...»1, joka kattoi 23 vuosina 1979–2007 julkaistua tutkimusta (joista 13 satunnaistettua kliinistä koetta, N = 865) arvioitiin lyhyen psykodynaamisen psykoterapian (käyntikertojen vaihtelu 3–80, mediaani 16) vaikuttavuutta masennuksen hoidossa.

Muihin – yleisimmin kognitiivis-behavioraalisiin – terapioihin verrattuna psykodynaaminen psykoterapia oli terapian loppuessa hieman vähemmän tehokas masennusoireiden vähentämisessä (d = -0,35, 95 % luottamusväli -0,64 – -0,06). Kuuteen tutkimuksen perustuen 3 kuukauden seurannassa ja neljään tutkimukseen perustuen 12 kuukauden seurannassa ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Yksilömuotoisen psykodynaamisen psykoterapian ES (efektikoko) oli ryhmämuotoista parempi (d = 1,48 vs 0,83).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Hollantilaisessa vuosina 2006–2011 toteutetussa satunnaistetussa kliinisessä kokeessa «Driessen E, Van HL, Don FJ ym. The efficacy of cog...»2 (N = 341) verrattiin lyhyen kognitiivisen ja psykodynaamisen psykoterapian (kummassakin 16 käyntikertaa) vaikuttavuutta masennustilan hoitoon hoidon päättyessä ja yhden vuoden seurannassa hoitojen päätyttyä.

HAMD-asteikolla (Hamilton Rating Scale for Depression) arvioitu toipuneiden määrä hoidon päättyessä oli sama kummassakin hoitoryhmässä (22,7 %) eikä merkittäviä vaikuttavuuseroja ilmennyt myöskään seurantavaiheessa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Suomalaisessa vuosina 1994−2013 toteutetussa kliinisessä kokeessa «Knekt P, Lindfors O, Sares-Jäske L ym. Randomized ...»3 kaikkiaan 326 potilasta satunnaistettiin joko enintään 12 käynnin lyhyeen voimavarasuuntautuneeseen terapiaan, kertaviikkoiseen 20 käyntikerran lyhyeen psykodynaamiseen psykoterapiaan tai keskimäärin 2 viikoittaisen käynnin pitkäkestoiseen (noin 3 vuotta) psykodynaamiseen psykoterapiaan. Potilaista 85 %:lla oli masennushäiriö, yleisimmin vakava masennustila. Potilaita seurattiin 5 vuotta hoitojen alusta.

Lyhyiden terapioiden välillä ei todettu eroa vaikuttavuudessa. Lyhyessä terapiassa potilaiden masennusoireet vähenivät nopeammin kuin pitkässä terapiassa hoidetuilla: BDI-asteikolla (Beck Depression Inventory) erotus lyhyen ja pitkän psykodynaamisen terapian välillä vuoden kuluttua hoitojen alkamisesta oli 2,7 (95 % luottamusväli 0,4–5,1). Kolmen vuoden seurannassa masennusoireet vähenivät enemmän pitkässä kuin lyhyessä terapiassa (-3,4, 95 % luottamusväli -5,7 – -1,0). Viiden vuoden seurannassa «Knekt P, Lindfors O, Renlund C ym. Use of auxiliar...»4 tilastollisesti merkittävää eroa ei enää havaittu; tämä liittyi lyhyen terapian jälkeiseen runsaaseen muun hoidon käyttöön. Kun muun hoidon käyttö huomioitiin toipumiskriteerissä, pitkä terapia tuotti paremman vasteen viiden vuoden seurannassa (RR 1,52, p < 0,05).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Driessen E, Cuijpers P, de Maat SC ym. The efficacy of short-term psychodynamic psychotherapy for depression: a meta-analysis. Clin Psychol Rev 2010;30:25-36 «PMID: 19766369»PubMed
  2. Driessen E, Van HL, Don FJ ym. The efficacy of cognitive-behavioral therapy and psychodynamic therapy in the outpatient treatment of major depression: a randomized clinical trial. Am J Psychiatry 2013;170:1041-50 «PMID: 24030613»PubMed
  3. Knekt P, Lindfors O, Sares-Jäske L ym. Randomized trial on the effectiveness of long- and short-term psychotherapy on psychiatric symptoms and working ability during a 5-year follow-up. Nord J Psychiatry 2013;67:59-68 «PMID: 22563790»PubMed
  4. Knekt P, Lindfors O, Renlund C ym. Use of auxiliary psychiatric treatment during a 5-year follow-up among patients receiving short- or long-term psychotherapy. J Affect Disord 2011;135:221-30 «PMID: 21871667»PubMed