Takaisin

Ryhmäterapia masennuksen hoidossa

Näytönastekatsaukset
Olavi Lindfors
11.6.2014

Näytön aste: B

Lyhyillä ryhmäterapioilla voidaan ilmeisesti hoitaa masennustiloja yhtä tuloksellisesti tai lähes yhtä tuloksellisesti kuin yksilömuotoisilla lyhytterapioilla.

Meta-analyysissä «Cuijpers P, van Straten A, Warmerdam L. Are indivi...»1, joka kattoi 15 vuosina 1966−2007 julkaistua kliinistä satunnaistettua koetta ja joissa oli mukana 673 potilasta, verrattiin depression yksilö- ja ryhmämuotoisten, lyhyiden (käyntimäärä 6−20) psykoterapioiden vaikuttavuutta masennusoireiden vähenemiseen. Valtaosa terapioista edusti kognitiivisten psykoterapioiden eri muotoja.

Yksilöterapiat vähensivät masennusoireita enemmän kuin ryhmäterapiat (ES (efektikoko) = 0,20, 95 % luottamusväli 0,05−0,35, p < 0,01), mutta ero lienee kliinisesti vähämerkityksellinen; pidemmässä seurannassa eroa tuloksissa ei enää todettu. Yksilöterapioissa 12 tutkimuksen perusteella arvioituna hoidon keskeytyminen oli merkittävästi vähäisempää kuin ryhmämuotoisissa terapioissa (OR = 0,56, 95 % luottamusväli 0,37–0,86, p < 0,01).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ongelmanratkaisuterapian vaikuttavuutta depression hoidossa analysoitiin meta-analyysissä «Cuijpers P, van Straten A, Warmerdam L. Problem so...»2, joka sisälsi 13 vuosina 1986−2004 toteutettua satunnaistettua tutkimusta (N = 588). Yksilö- tai ryhmämuotoisen ongelmanratkaisuterapian (käyntikertojen määrä 6−12) vaikuttavuutta verrattiin suhteessa vertailuhoitoon (yleisimmin hoitoa odottavat tai tavanomainen psykiatrinen hoito).

Standardoitu keskimääräinen ES (efektikoko) oli yksilömuotoisessa terapiassa (8 tutkimusta) merkittävästi vähäisempi (ES = 0,20, 95 % luottamusväli 0,05−0,34) kuin ryhmämuotoisessa (5 tutkimusta) ongelmanratkaisuterapiassa (ES = 1,56, 95 % luottamusväli 1,15−1,97).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimusten laadussa oli kuitenkin erittäin mittavaa heterogeenisyyttä, mikä rajoittaa tulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä.

Systemaattisessa katsauksessa «Huntley AL, Araya R, Salisbury C. Group psychologi...»3 arvioitiin vuosina 1981–2010 julkaistuihin 23 satunnaistettuun tutkimukseen (joista 19 edusti kognitiivisia terapioita ja 4 yksittäisiä muita terapioita) perustuen perusterveydenhuollossa toteutetun lyhyen ryhmäterapian vs tavanomaisen hoidon (n = 19) tai yksilömuotoisen kognitiivisen terapian (n = 7) vaikutusta masennukseen.

Hoidon päättyessä masennusoireet (HAMD, Hamilton Rating Scale for Depression) vähenivät enemmän ryhmäterapiassa kuin tavanomaisessa hoidossa (-0,55, 95 % luottamusväli -0,78 – -0,32), ja kuuden tutkimuksen perusteella vaikuttavuusero näytti säilyvän muutaman kuukauden seurannan ajan. Yksilömuotoinen terapia tuotti paremman tuloksen kuin ryhmäterapia hoidon päättyessä (0,38, 95 % luottamusväli 0,09–0,66), mutta seurannassa eroa ei enää havaittu.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Cuijpers P, van Straten A, Warmerdam L. Are individual and group treatments equally effective in the treatment of depression in adults? A meta-analysis. Eur J Psychiatry 2008;22:38-51
  2. Cuijpers P, van Straten A, Warmerdam L. Problem solving therapies for depression: a meta-analysis. Eur Psychiatry 2007;22:9-15 «PMID: 17194572»PubMed
  3. Huntley AL, Araya R, Salisbury C. Group psychological therapies for depression in the community: systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2012;200:184-90 «PMID: 22383765»PubMed