Takaisin

Psykoterapian teho somaattisen sairauden yhteydessä esiintyvän depression hoidossa

Näytönastekatsaukset
Olavi Lindfors
8.1.2020

Näytön aste: A

Psykoterapia on tehokasta myös somaattisista sairauksista kärsivien potilaiden depression hoidossa.

Meta-analyysissa «van Straten A, Geraedts A, Verdonck-de Leeuw I ym....»1 tutkittiin yksilö- ja ryhmäpsykoterapioiden vaikutusta depressio-oireisiin potilailla, joilla oli somaattisen sairauden lisäksi kohonnut masennustaso (40 %:lla masennustila ja muilla vähintään keskivaikea masentuneisuus). Mukana oli 23 vuosina 1984–2008 julkaistua tutkimusta, joissa potilaat (n = 4 209) sairastivat diabetesta, epilepsiaa, HIViä tai AIDSia, koronaaritautia, reumaa, syöpää tai multippeliskleroosia. Psykoterapioista 60 % oli yksilö- ja 40 % ryhmäterapioita, kaikki lyhyitä (5–12 käyntiä) kognitiivis-behavioraalisia, supportiivisia, ongelmanratkaisu- tai interpersoonallisia terapioita. Yleisimmin vaikutusta verrattiin tavanomaiseen hoitoon. Lisäksi kognitiivis-behavioraalisen (n = 4) tai interpersoonallisen terapian (n = 2) tehoa verrattiin supportiiviseen terapiaan (n = 5) tai psykoedukaatioon (n = 1).

Psykoterapioiden vaikuttavuus kontrollihoitoon verrattuna oli hoitojen lopussa parempi (d = 1,00; 95 % luottamusväli 0,57–1,44) kuin vertailuryhmässä, ja 2 poikkeuksellisen hyviä tuloksia raportoineen tutkimuksen poistamisen jälkeen edelleen merkittävästi parempi (d = 0,42; 95 % luottamusväli 0,27–0,58), eikä muun muassa diagnostisilla kriteereillä ja tietyllä somaattisella sairaudella ollut yhteyttä efektikokoon. Kognitiivis-behavioraalinen ja interpersoonallinen terapia osoittautuivat supportiivista terapiaa toimivammiksi (d = 0,42; 95 % luottamusväli 0,14–0,69).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Meta-analyysissa «Beltman MW, Voshaar RC, Speckens AE. Cognitive-beh...»2 tutkittiin kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian vaikutusta depression (45 % tutkimuksista) tai depressiivisten oireiden hoitoon (55 % tutkimuksista) somaattisesti sairailla potilailla. Kaikkiaan 29:ssä vuosina 1984–2008 julkaistussa tutkimuksessa (n = 3 000) potilaat sairastivat diabetesta, HIViä tai AIDSia, munuaissairautta, reumaa, syöpää, verenkiertosairauksia tai useita eri somaattisia sairauksia. Psykoterapioista 55 % oli ryhmä- ja 45 % yksilöterapioita, kaikki lyhyitä (6–20 käyntiä) kognitiivis-behavioraalisia, ts. kognitiivisia käyttäytymisterapioita tai ongelmanratkaisuterapioita. Puolessa tutkimuksista vaikutusta verrattiin toiseen psykoterapiaan ja lopuissa tavanomaiseen muuhun hoitoon.

Masennustilaa sairastavien ryhmässä kognitiivis-behavioraalinen terapia vähensi masennusoireita enemmän kuin vertailuhoito (erotus -0,83; 95 % luottamusväli -1,36 – -0,31). Vaikuttavuus ei poikennut verrattaessa muuhun psykoterapiaan.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Systemaattisessa katsauksessa «Zimmermann FF, Burrell B, Jordan J. The acceptabil...»3 selvitettiin mindfulness-menetelmien (tietoisuustaitoihin perustuvan stressinhallinnan, sovelletun MBCT-terapian, hyväksymis- ja omistautumisterapian ja mindfulness-taideterapian) vaikutuksia potilaiden hyvinvointiin ja psykiatrisiin oireisiin erilaisten pitkälle edenneiden syöpäsairauksien hoidossa. Tutkimuksista 5 oli satunnaistettuja kliinisiä kokeita (N = 408), joissa vertailuryhmänä oli tavanomainen hoito, ja 3 oli pieniä prospektiivisia seurantatutkimuksia (N = 48). Valtaosassa mindfulness-terapiat toteutettiin ryhmämuotoisesti, valtaosin syöpäklinikassa ja istuntojen määrä oli 3–12. 5 tutkimuksessa vasteena oli masennusoireilu ja kaikissa lisäksi jokin muu psyykkisen hyvinvoinnin mittari.

Hoidon loppuun mennessä masentuneisuuden lieventymisen efektikoko oli keskisuuri (mediaani d = 0,36).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Päivitetyssä meta-analyysissa «Haller H, Winkler MM, Klose P ym. Mindfulness-base...»4 tutkittiin 10 satunnaistetun kliinisen kokeen (N = 1 709) pohjalta 6–8 viikon aikana toteutetun mindfulness-ohjelman (tietoisuustaitoihin perustuvan stressinhallinnan ja sovelletun MBCT-terapian) vaikutuksia rintasyöpäpotilaiden elämänlaatuun ja psykiatrisiin oireisiin. Valtaosalla potilaista rintasyöpä ei ollut metastasoitunut. Vertailuryhmänä oli useimmiten hoidon odottaminen ja tavanomainen hoito.

Tavanomaiseen hoitoon verrattuna mindfulness-terapia paransi hoidon loppuun mennessä enemmän elämänlaatua (SMD = 0,21; 95 % luottamusväli 0,04–0,39) ja vähensi masennusoireita (SMD = -0,34; 95 % luottamusväli -0,46 – -0,21). Masennusoireiden kohdalla etu havaittiin vielä 6 kuukauden seurannassa (SMD = -0,26; 95 % luottamusväli 0,47 – -0,04).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kirjallisuutta

  1. van Straten A, Geraedts A, Verdonck-de Leeuw I ym. Psychological treatment of depressive symptoms in patients with medical disorders: a meta-analysis. J Psychosom Res 2010;69:23-32 «PMID: 20630260»PubMed
  2. Beltman MW, Voshaar RC, Speckens AE. Cognitive-behavioural therapy for depression in people with a somatic disease: meta-analysis of randomised controlled trials. Br J Psychiatry 2010;197:11-9 «PMID: 20592427»PubMed
  3. Zimmermann FF, Burrell B, Jordan J. The acceptability and potential benefits of mindfulness-based interventions in improving psychological well-being for adults with advanced cancer: A systematic review. Complement Ther Clin Pract 2018;30:68-78 «PMID: 29389483»PubMed
  4. Haller H, Winkler MM, Klose P ym. Mindfulness-based interventions for women with breast cancer: an updated systematic review and meta-analysis. Acta Oncol 2017;56:1665-1676 «PMID: 28686520»PubMed