Takaisin

Riskiryhmien seulonnan vaikutus depression tunnistamiseen perusterveydenhuollossa

Näytönastekatsaukset
Teija Kivekäs ja Sami Pirkola
8.1.2020

Näytön aste: C

Depression riskiryhmiin suunnattu seulonta perusterveydenhuollossa saattaa parantaa sairauden tunnistamista.

Katsauksessa «Gilbody S, Sheldon T, House A. Screening and case-...»1 selvitettiin depression seulonnan hyödyllisyyttä ei-psykiatrisissa hoitoyksiköissä (perusterveydenhuolto, yleissairaalat). Meta-analyysi perustui 16 satunnaistettuun interventiotutkimukseen, joissa oli yhteensä 7 576 potilasta.

Seulontainstrumenttien käytön todettiin parantavan hiukan kliinikoiden depression tunnistamista (RR 1,27, 95 % luottamusväli 1,02–1,59). Kun kyselyt suunnattiin kaikille potilaille ja tulokset annettiin kliinikoille lähtöpisteistä välittämättä, vaikutusta depression tunnistamiseen ei havaittu (RR 1,03, 95 % luottamusväli 0,85–1,24). Seulonta lisäsi intervention käyttöä (RR 1,30, 95 % luottamusväli 0,97–1,76) joskaan antidepressiivisen lääkehoidon käynnistämisen osalta vaikutusta ei ollut todettavissa (RR 1,20, 95 % luottamusväli 0,87–1,66). Seitsemän tutkimuksen osalta oli käytettävissä tietoa myös masennuksen ennusteesta; myönteisiä tuloksia ei todettu (standardized mean difference -0,02, 95 % luottamusväli -0,25–0,20).

Yksinään käytettyinä seulontainstrumenteilla ei tutkimuksen mukaan ole juuri vaikutusta depression tunnistamiseen tai hoitotuloksiin. Tulosten perusteella ei ole oikeutettua suositella pelkkää seulontainstrumenttien käyttöä ilman laajempia hoito-organisaation toimintaan liittyviä toimenpiteitä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Meta-analyysistä suljettiin pois sellaiset tutkimukset, joissa seulonta kytkeytyi osaksi laajempaa hoidon kehittämishanketta. Meta-analyysiin otettiin mukaan ei-psykiatrisissa terveydenhuollon toimipisteissä tehdyt tutkimukset (myös yleissairaaloissa).

Systemaattisessa katsauksessa «O'Connor E, Rossom RC, Henninger M ym. Screening f...»2 päivitettiin aiemmin tehdyn meta-analyysin «O'Connor EA, Whitlock EP, Beil TL ym. Screening fo...»3 tuloksia koskien perusterveydenhuollossa tapahtuvan depression seulonnan hyötyjä ja haittoja 18 vuotta täyttäneillä aikuisilla, mukaan lukien ikääntyneet henkilöt. Tutkimuksessa selvitettiin, vähentääkö seulonta aikuisten ja ikääntyneiden henkilöiden sairastavuutta ja kuolleisuutta, ja parantaako seulonta toimintakykyä ja elämänlaatua. Samoja asioita selvitettiin aiemmasta meta-analyysistä poiketen myös raskaana olevien ja hiljattain synnyttäneiden osalta.

Katsaukseen etsittiin eri tietokannoista (mm. Medline, PubMed, PsycINFO, Cochrane) edellisen meta-analyysin jälkeen (1.1.2009–20.1.2015) julkaistuja laadultaan melko hyviä tai hyviä RCT-tutkimuksia, kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia sekä systemaattisia katsauksia, meta-analyyseja ja laajoja havainnoivia tutkimuksia. Tutkimuksia etsittiin myös toisten katsausten viitteiden avulla. Raskaana olevien ja hiljattain synnyttäneiden osalta aineistoa etsittiin 1.1.2012 alkaen.

Yhdeksän vähintään melko hyvälaatuista tutkimusta antoi viitettä siitä, että seulonta, johon liittyi hoito-ohjelma, lisäsi depression hoidon tuloksellisuutta ja remissioita. Tutkimusnäyttö depression seulonnan terveysvaikutuksista oli tämän katsauksen perusteella lähes yhtäläinen aiempaan saman tutkimusryhmän katsaukseen «O'Connor EA, Whitlock EP, Beil TL ym. Screening fo...»3 verrattuna. Yhtä iäkkäämpiä henkilöitä (75 vuotta tai vanhempia) koskevaa tutkimusta lukuun ottamatta kaikki muut tutkimukset olivat jo aiemmassa, vuoden 2009 katsauksessa saatavilla.

Raskaana olevien tai hiljattain synnyttäneiden osalta seulonnan hyötyjä koskevia tutkimuksia oli 6 ja haittoja koskevia 1. Missään näistä tutkimuksista ei verrattu suoraan seulontaa ja tavanomaista hoitoa tavanomaiseen hoitoon ilman depression seulontaa. Synnytyksen jälkeen tapahtuvaa depression seulontaohjelmaa koskevissa tutkimuksissa todettiin depressioriskissä 28–59 % vähentyminen seurantaohjelman jälkeen 3–5 kuukauden seurannassa verrattuna tavanomaiseen hoitoon.

Katsauksien perusteella arvioituna tutkimusnäyttö on heikko siitä, että depression seulonta perusterveydenhuollossa lisäisi positiivisia terveysvaikutuksia. Valtaosa tutkimuksista, joissa näyttöä löytyi, koski raskaana olevia tai hiljattain synnyttäneitä sekä aikuisia erityisesti silloin, jos seulontaohjelmaan liittyi myös hoito-ohjelma. Tutkimusten perusteella ei pystytty arvioimaan, onko seulonta välttämätön osa tulosten vaikuttavuutta. Ikääntyneiden osalta positiivinen näyttö jäi vähäiseksi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Systemaattisessa katsauksessa «O'Connor E, Rossom RC, Henninger M ym. Primary Car...»4 selvitettiin depression seulonnan hyötyjä ja haittoja 18 vuotta täyttäneiden raskaana olevien ja hiljattain synnyttäneiden naisten osalta. Katsaukseen etsittiin eri tietokannoista (mm. Medline, PubMed, PsycINFO, Cochrane) laadultaan melko hyviä tai hyviä RCT-tutkimuksia, kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia sekä systemaattisia katsauksia, meta-analyyseja ja laajoja havainnoivia tutkimuksia (1.1.2012 – 20.1.2015). Tutkimuksia etsittiin myös toisten katsausten viitteiden avulla.

Raskaana olevien tai hiljattain synnyttäneiden osalta seulonnan hyötyjä koskevia tutkimuksia löytyi kaikkiaan kuusi (n=11 869), joista yksi oli hyvälaatuinen ja viisi melko hyvälaatuista. Tutkimuksista viisi koski hiljattain synnyttäneitä ja yksi raskaana olevia. Tutkimuksissa todettiin depressioriskissä 18–59 % vähentyminen seurantaohjelman jälkeen 3–5 kuukauden seurannassa verrattuna tavanomaiseen hoitoon. Hiljattain synnyttäneiden osalta vähentymistä todettiin 28–59 %, raskaana olevia koskeneessa tutkimuksessa 18%, mikä ei ollut tilastollisesti merkittävä väheneminen mutta kuitenkin samansuuntainen kuin hiljattain synnyttäneitä koskevat tulokset «Siu AL, US Preventive Services Task Force (USPSTF)...»5. Osa seurantaohjelmista sisälsi depression seulonnan lisäksi myös hoito-ohjelman.

Neljässä kuudesta tutkimuksesta ei suljettu pois naisia, joiden tiedettiin olleen masentuneita jo aiemmin. Ainoastaan yhdessä hiljattain synnyttäneitä koskeneessa tutkimuksessa (n=462) raportoitiin, ettei seulonnasta ollut haittaa. Muut viisi tutkimusta eivät raportoineet haitoista mitään.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Hollantilaisessa prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa «Baas KD, Wittkampf KA, van Weert HC ym. Screening ...»6 selvitettiin 3 korkean riskin ryhmään kuuluviin henkilöihin (mielenterveysongelmista kärsivät, epämääräisistä somaattisista oireista kärsivät, useasti lääkärin vastaanotolle hakeutuvat henkilöt) kohdistuvan masennuksen seulonnan vaikuttavuutta perusterveydenhuollossa. Tutkimukseen osallistui 3 terveyskeskusta ja yhteensä 12 lääkäriä. Potilaita oli yhteensä 15 996. Riskiryhmiin kuuluvista potilaista 1 687:lle lähetettiin PHQ-kysely, jonka 780 palautti. Potilaista 226:lla PHQ-9:n pistemäärät olivat 10 tai enemmän.

SCID-I-haastatteluun osallistui 173 (76,5 %). SCID-haastattelussa 71 henkilöllä todettiin vakava masennustila; 36 (51 %) sai jo hoitoa masennukseen, 14 (20 %) kieltäytyi hoidosta ja 4 henkilöä ei tullut vastaanotolle. Seulonnan tuloksena 17 henkilöä (1 % 1 687:stä) aloitti masennuksen hoidon.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Tutkijat näkivät ongelmaksi ennen kaikkea seulonnassa tunnistettujen masennuspotilaiden vaikeuden hyväksyä hoidon käynnistämisen tilaan, johon he eivät itse olleet hakeneet apua. Pelkästään masennuksen tunnistaminen ei riitä, vaan potilaat pitää saada vakuuttuneiksi hoidon käynnistämisestä ja jatkamisesta. Tätä voi edistää esimerkiksi case management -toiminnan liittäminen hoito-ohjelmiin.

Systemaattiseen katsaukseen «Thombs BD, Arthurs E, El-Baalbaki G ym. Risk of bi...»7 etsittiin eri tietokannoista vuosina 2005–2009 julkaistuja katsauksia ja meta-analyyseja, joissa selvitettiin masennuksen seulonnan diagnostista tarkkuutta. Vain 8 tutkimusta (4 %) 197 yksittäisestä tutkimuksesta, jotka sisältyivät 17 systemaattiseen katsaukseen ja meta-analyysiin, sulki pois sellaiset potilaat, joilla oli jo ennestään depressiodiagnoosi tai jotka saivat hoitoa depression vuoksi. Yhdessäkään meta-analyysissa tai systemaattisessa katsauksessa ei käsitelty mahdollista harhaa, joka liittyi näiden potilaiden mukaan ottamiseen. Näin siitä huolimatta, että 10 tutkimuksessa käytettiin laadun arviointimenetelmiä, jotka sisälsivät myös aineiston kokoonpanoon liittyviä kysymyksiä.

Katsauksessa todettiin, että seulontainstrumenttien tarkkuuden arviointiin tähtäävissä tutkimuksissa harvoin suljetaan pois sellaiset potilaat, joilla on jo depressiodiagnoosi tai jotka saavat hoitoa depression vuoksi. Tämä voi aiheuttaa tuloksiin harhaa ja johtaa siten vähentyneeseen tarkkuuteen tuloksissa, joihin erilaiset hoitosuositukset perustuvat. Erityisesti tämä korostuu silloin, kun jo diagnosoitujen tai hoidossa olevien potilaiden määrä kasvaa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kanadalaisten tekemässä meta-analyysissä «Keshavarz H, Fitzpatrick-Lewis D, Streiner DL ym. ...»8 etsittiin eri tietokannoista tutkimuksia, joissa oli seulottu masennusta 18 vuotta täyttäneillä henkilöillä 1) perusterveydenhuollon väestössä tai 2) korkean riskin potilailla. Katsaukseen löydettiin 5 kvasieksperimentaalista tutkimusta (ennen-jälkeen design, ei satunnaistettu kontrolliryhmä), joissa tutkittiin väestötasolla masennuksen seulonnan vaikutusta itsemurhalukuihin 65 vuotta täyttäneillä henkilöillä. Kaikki 5 tutkimusta oli tehty maaseudulla Japanissa.

Niiden perusteella saatiin rajoitettua tietoa depression seulonnan vaikuttavuudesta itsemurhalukuihin. Tutkimuksiin liittyi paljon menetelmällisiä heikkouksia. Yhtään tutkimusta, jossa olisi selvitetty seulonnan mahdollisia haittoja, ei löytynyt.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: heikko
  • Kommentti: Tulosten tulkintaa rajoittaa tutkimusten vähäinen määrä. Kaikki tutkittavat olivat 65 vuotta täyttäneitä. Tulosmuuttujana oli itsemurhakuolleisuus. Tutkimukset liittyivät laajempaan itsemurhien ehkäisyohjelmaan.

Uusiseelantilaisessa case-tutkimuksessa «Goodyear-Smith FA, van Driel ML, Arroll B ym. Anal...»9 selvitettiin depression seulontaan liittyviin meta-analyyseihin liittyvää päätöksentekoa. Meta-analyysien avulla oli selvitetty seulonnan vaikuttavuutta, mutta päädytty päinvastaisiin johtopäätöksiin. Tutkimuksessa identifioitiin 5 systemaattista katsausta, jotka on toteutettu vuosina 2001–2009. 3 näistä oli Gilbodyn työryhmän tekemiä, 1 Cochrane-katsaus. Mikään näistä ei suositellut seulonnan käyttöä, kun taas 2 yhdysvaltalaisessa katsauksessa sitä suositeltiin (USPTF; U.S. Preventive Services Task Force 2002 ja 2009).

Tutkimuksessa analysoinnin kohteeksi valittiin edellä mainituista 5 katsauksesta 2 systemaattista katsausta. Molemmat sisälsivät kaikkiaan 26 RCT-tutkimusta, joista osa oli keskenään eri tutkimuksia (vaikka yhtä lukuun ottamatta samat tutkimukset olisivat olleet molempien ryhmien saatavilla). Molemmissa edellä mainituissa katsauksissa oli samat 3 tutkimuskysymystä: vaikuttavuus tunnistamisen sekä hoidon ja potilaaseen liittyvien tulosmuuttujien suhteen. Päätulosmuuttujana oli hoidon käynnistämiseen johtanut depression seulonta.

Case-tutkimuksessa todettiin, että erityisesti tiettyjen kahden tutkimuksen mukaan ottaminen tai poisjättäminen johti kyseiset meta-analyysit erilaisiin loppupäätelmiin seulonnan hyödyllisyydestä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Systemaattiset meta-analyysit ovat tutkijoiden mukaan vähemmän objektiivisia kuin yleisesti oletetaan. Vahvat ennakko-oletukset voivat vaikuttaa tutkimusten sisäänotto- ja poissulkupäätöksiin ja tulkintaan.

Espanjalaisessa tutkimuksessa «Romera I, Montejo ÁL, Aragonés E ym. Systematic de...»10 selvitettiin, lisääkö depression suhteen korkean riskin ryhmään kuuluviin henkilöihin kohdistuva seulonta depression tunnistamista, tai parantaako se hoitotuloksia.

Tutkimuksessa satunnaistettiin perusterveydenhuollon lääkärit interventio- (n = 35) tai vertailuryhmään (n = 34). Interventioryhmään kuuluville lääkäreille annettiin seulontaan liittyvää koulutusta, ja heidän oli määrä seuloa rutiinimaisesti potilailtaan masennusta vähintään 6 kuukauden ajan. Vertailuryhmän lääkärit toimivat tavanomaisella tavalla.

Interventio- ja kontrolliryhmän välillä ei todettu merkittävää eroa depression tunnistamisessa (58,0 vs 48,1 %; OR 1,40, 95 % luottamusväli 0,73–2,68, p = 0,309). Myöskään depressiota sairastavien hoidon toteutumisessa ei todettu merkittäviä eroja (p = 0,390). 2 potilaaseen liittyvää tekijää lisäsi depression tunnistamista: psykiatrinen monihäiriöisyys ja työkyvyttömyys.

Interventioryhmän lääkäreiden sitoutumista seulontaan, seulonnan käytettävyyttä ja hyväksyttävyyttä arvioitiin kuukausittain. Seulontaan sitoutumiseen liittyvä pistemäärä (vaihteluväli 1–6; 1 = ei koskaan – 6 = hyvin usein) oli interventioryhmän lääkäreillä keskimäärin 4,4 ± 1,0 (4 = silloin tällöin).

Tutkimuksessa ei voitu todeta systemaattisella korkean riskin henkilöihin kohdistuvalla seulonnalla olevan vaikutusta depression tunnistamiseen perusterveydenhuollossa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen
  • Kommentti: Lääkäreiden huono sitoutuminen seulontaan saattoi osaltaan vaikuttaa tuloksiin, mikä kuvaa hoitosuositusten käyttöönoton vaikeutta normaaleissa kliinisissä olosuhteissa.

Systemaattiseen katsaukseen «Thombs BD, Arthurs E, Coronado-Montoya S ym. Depre...»11 etsittiin tietokannoista CINAHL, EMBASE, ISI, MEDLINE ja PsychINFO 1.4.2013 mennessä julkaistuja RCT-tutkimuksia, joissa verrattiin seulonnan vaikutusta depression ennusteeseen raskaana olevilla ja synnyttäneillä naisilla. Vain 1 seulontaa koskeva RCT-tutkimus synnyttäneillä naisilla löydettiin; raskaana olevilla tehtyjä tutkimuksia ei löydetty lainkaan.

Kriteerit täyttävä Hong Kongissa tehty tutkimus selvitti depression seulontaa synnyttäneillä naisilla, joilla oli 2 kuukauden ikäinen lapsi (N = 462). Tutkimuksessa raportoitiin 6 kuukautta synnytyksen jälkeen depressio-oireiden vakioidun keskiarvojen eron (standardized mean difference, SMD) olleen 0,34 (95 % luottamusväli 0,15–0,52, p < 0,001). Vakioitu keskiarvojen ero (standardized mean difference, SMD) oli 44:ää uutta interventioryhmään kuulunutta hoidettua naista kohden noin 1,8 verrattuna ei-seulottuihin naisiin.

Harhan riski todettiin suureksi, koska tulosmuuttujia muutettiin tutkimuksen jälkeen ja koska raportoitu vaikuttavuusluku hoidettua naista kohden oli 6–7 kertaa suurempi kuin vastaavissa hoitointerventioissa. Tutkimuksessa todettiin, että ei ole olemassa depression seulontaa koskevaa hyvin suunniteltua ja toteutettua RCT-tutkimusta raskaana olevilla tai synnyttäneillä naisilla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tutkimuksessa «Thombs BD, Ziegelstein RC, Roseman M ym. There are...»12 uudelleenarvioitiin vuoden 2009 yhdysvaltalaisessa hoitosuosituksessa (US Preventive Services Task Force recommendation, USPSTF 2009) mukana olleet depression seulontaa koskevat RCT-tutkimukset. Mukaan otettiin vain tutkimukset, joissa verrattiin depression ennustetta seulottujen ja ei-seulottujen välillä sekä niillä, jotka täyttivät seuraavat 3 kriteeriä: mukaan otettavien potilaiden kelpoisuuden määrittely ja satunnaistaminen tapahtui ennen seulontaa; pois jätettiin potilaat, joilla oli jo aiemmin diagnosoitu depressiojakso tai joita oli hoidettu depression vuoksi; seulottaville ja ei-seulottaville potilaille tarjottiin samantasoista hoitoa. USPSTF-suosituksessa mukana olleiden tutkimusten lisäksi uudelleenarvioitiin Cochrane-katsauksessa mukana olleita tutkimuksia ja etsittiin uusia tutkimuksia.

9:stä USPSTF-suosituksessa mukana olleesta RCT-tutkimuksesta 4 ei täyttänyt mitään 3:sta edellä mainituista kriteereistä, 4 tutkimusta täytti 1:n ja 1 tutkimus 2 kriteeriä. Cochrane-katsauksessa oli 2 RCT-tutkimusta, joita ei ollut sisällytetty USPSTF-suositukseen. Molemmat täyttivät 1:n 3:sta kriteeristä. Muita mukaan otettavia tutkimuksia ei löytynyt.

RCT-tutkimukset eivät tämän tutkimuksen perusteella tue USPSTF-suositusta seuloa perusterveydenhuollossa depressiopotilaita, jos hoito-ohjelma on saatavilla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Systemaattiseen katsaukseen «Roseman M, Saadat N, Riehm KE ym. Depression Scree...»13 etsittiin eri tietokannoista (MEDLINE, MEDLINE In-Process, EMBASE, PsycINFO, Cochrane CENTRAL, LILACS) depression seulontaa koskevia RCT-tutkimuksia, jotka oli julkaistu 2.2.2017 mennessä. Tutkimusten tuli verrata depression ennustetta lapsilla ja nuorilla (ikä 6–18 vuotta).

Yhtään kriteerit täyttävää RCT-tutkimusta ei löytynyt. Systemaattisen katsauksen perusteella ei ole RCT-tutkimukseen perustuvaa tietoa, joka tukee depression seulontaa lapsilla ja nuorilla. Seulontasuosituksien laatijoiden pitäisi tutkijoiden mukaan arvioida seulonnan mahdollisia haittoja ja terveydenhuollon niukkojen voimavarojen kohdentamista.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Systemaattisessa katsauksessa «van der Zee-van den Berg AI, Boere-Boonekamp MM, I...»14 etsittiin eri tietokannoista (SCOPUS, PsychINFO ja CINAHL) toukokuuhun 2014 mennessä julkaistuja tutkimuksia, jotka koskivat depression seulontaa synnyttäneillä naisilla. Tutkimuksessa tulosmuuttujat koskivat sekä äitiä että lasta. 6 tutkimusta täytti sisäänottokriteerit, näistä 2 arvioitiin laadukkaiksi ja 4 heikkotasoisiksi. 4 tutkimuksessa (sisältäen 2 laadukasta, joista toinen oli tehty Hong Kongissa, toinen Yhdysvalloissa) seulontaan yhdistettiin tehostettu hoito. Näissä tutkimuksissa interventioryhmässä todettiin kohenemista depression tunnistamisessa tai hoitoon ohjaamisessa tai hoidossa; myös äitien depressio-oireissa todettiin kohenemista.

Muissa tulosmuuttujissa ei todettu kohenemista (lapsilla ainoa tulosmuuttuja oli paino). Katsauksen todetaan tarjoavan rajoitettua mutta positiivista näyttöä sen suhteen, että synnyttäneiden naisten depression seulonta kannattaa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tutkimuksessa «Oyama H, Sakashita T. Effects of universal screeni...»15 selvitettiin depression universaalia seulontaa keski-ikäisillä henkilöillä, jotka asuivat Pohjois-Japanissa 10 eri maaseutualueella, jossa itsemurhaluvut olivat korkeita (2 400 asukasta, 40–64-vuotiaita). Alueet jaettiin interventioryhmään (4 ryhmää) ja vertailuryhmään (6 ryhmää). Interventioon sisältyi 2 vuotta kestävä depression seulontaohjelma sisältäen depression tunnistamisen ja hoidon. Lisäksi molemmille ryhmille kuului 4 vuotta kestävä koulutuksellinen tiedon jakaminen. Kaikkia 900 interventioalueella asuvaa henkilöä pyydettiin osallistumaan tutkimukseen, ja heistä 49,2 % osallistui seulontaan. Depressio-oireiden arvioinnissa käytettiin CES-D-mittaria (The Center for Epidemiologic Studies Scale).

5 vuoden seurannassa interventioryhmään osallistuvilla depressio-oireiden todettiin vähentyneen vertailuryhmään osallistuneita enemmän. Universaali seulonta ja siihen liittyvä hoito on tämän tutkimuksen perusteella hyödyllistä vähentämään depressio-oireita keski-ikäisillä henkilöillä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Tutkimuksessa «Oyama H, Sakashita T. Differences in specific depr...»16 selvitettiin depression universaalia seulontaa keski-ikäisillä henkilöillä, jotka asuivat Pohjois-Japanissa 10 eri maaseutualueella, jossa itsemurhaluvut olivat korkeita (2 400 asukasta, 40–64-vuotiaita). Alueet jaettiin interventioryhmään (4 ryhmää) ja vertailuryhmään (6 ryhmää). Interventioon sisältyi 2 vuotta kestävä depression seulontaohjelma sisältäen depression tunnistamisen ja hoidon. Lisäksi molemmille ryhmille kuului 4 vuotta kestävä koulutuksellinen tiedon jakaminen. Kaikkia 900 interventioalueella asuvaa henkilöä pyydettiin osallistumaan tutkimukseen, ja heistä 49,2 % osallistui seulontaan. Depressio-oireiden arvioinnissa käytettiin CES-D-mittaria (The Center for Epidemiologic Studies Scale).

5 vuoden seurannassa interventioryhmään osallistuvilla todettiin merkittävästi vähemmän pisteitä depressiivisen affektin, somaattisten oireiden ja interpersoonallisten ongelmien alueilla; CES-D-kokonaispisteiden osalta tulokset olivat marginaalisia; positiivisen affektin osalta ei merkittäviä tuloksia todettu. Universaalinen seulonta ja siihen liittyvä hoito-ohjelma voi olla tehokas estämään depressio-oireita, mutta sillä ei ole vaikutusta psyykkiseen hyvinvointiin keski-ikäisillä henkilöillä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Kirjallisuutta

  1. Gilbody S, Sheldon T, House A. Screening and case-finding instruments for depression: a meta-analysis. CMAJ 2008;178:997-1003 «PMID: 18390942»PubMed
  2. O'Connor E, Rossom RC, Henninger M ym. Screening for depression in adults: an updated systematic evidence review for the U.S. Preventive Services task Force. Evidence synthesis no. 14-05208-EF-1. Agency for Healthcare Research and Quality: Rockville, MD 2016
  3. O'Connor EA, Whitlock EP, Beil TL ym. Screening for depression in adult patients in primary care settings: a systematic evidence review. Ann Intern Med 2009;151:793-803 «PMID: 19949145»PubMed
  4. O'Connor E, Rossom RC, Henninger M ym. Primary Care Screening for and Treatment of Depression in Pregnant and Postpartum Women: Evidence Report and Systematic Review for the US Preventive Services Task Force. JAMA 2016;315:388-406 «PMID: 26813212»PubMed
  5. Siu AL, US Preventive Services Task Force (USPSTF)., Bibbins-Domingo K ym. Screening for Depression in Adults: US Preventive Services Task Force Recommendation Statement. JAMA 2016;315:380-7 «PMID: 26813211»PubMed
  6. Baas KD, Wittkampf KA, van Weert HC ym. Screening for depression in high-risk groups: prospective cohort study in general practice. Br J Psychiatry 2009;194:399-403 «PMID: 19407268»PubMed
  7. Thombs BD, Arthurs E, El-Baalbaki G ym. Risk of bias from inclusion of patients who already have diagnosis of or are undergoing treatment for depression in diagnostic accuracy studies of screening tools for depression: systematic review. BMJ 2011;343:d4825 «PMID: 21852353»PubMed
  8. Keshavarz H, Fitzpatrick-Lewis D, Streiner DL ym. Screening for depression: a systematic review and meta-analysis. CMAJ Open 2013;1:E159-67 «PMID: 25077118»PubMed
  9. Goodyear-Smith FA, van Driel ML, Arroll B ym. Analysis of decisions made in meta-analyses of depression screening and the risk of confirmation bias: a case study. BMC Med Res Methodol 2012;12:76 «PMID: 22691262»PubMed
  10. Romera I, Montejo ÁL, Aragonés E ym. Systematic depression screening in high-risk patients attending primary care: a pragmatic cluster-randomized trial. BMC Psychiatry 2013;13:83 «PMID: 23497463»PubMed
  11. Thombs BD, Arthurs E, Coronado-Montoya S ym. Depression screening and patient outcomes in pregnancy or postpartum: a systematic review. J Psychosom Res 2014;76:433-46 «PMID: 24840137»PubMed
  12. Thombs BD, Ziegelstein RC, Roseman M ym. There are no randomized controlled trials that support the United States Preventive Services Task Force Guideline on screening for depression in primary care: a systematic review. BMC Med 2014;12:13 «PMID: 24472580»PubMed
  13. Roseman M, Saadat N, Riehm KE ym. Depression Screening and Health Outcomes in Children and Adolescents: A Systematic Review. Can J Psychiatry 2017;62:813-817 «PMID: 28851234»PubMed
  14. van der Zee-van den Berg AI, Boere-Boonekamp MM, IJzerman MJ ym. Screening for Postpartum Depression in Well-Baby Care Settings: A Systematic Review. Matern Child Health J 2017;21:9-20 «PMID: 27520555»PubMed
  15. Oyama H, Sakashita T. Effects of universal screening for depression among middle-aged adults in a community with a high suicide rate. J Nerv Ment Dis 2014;202:280-6 «PMID: 24647214»PubMed
  16. Oyama H, Sakashita T. Differences in specific depressive symptoms among community-dwelling middle-aged Japanese adults before and after a universal screening intervention. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2014;49:251-8 «PMID: 23824236»PubMed