Takaisin

Eteisvärinän estyminen ACE-estäjä- tai angiotensiinireseptorihoidon (AT) aikana

Näytönastekatsaukset
Heikki Huikuri
11.3.2017

Näytön aste: C

ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin (AT) salpaajat saattavat vähentää eteisvärinän ilmaantumista vajaatoiminta- ja verenpainepotilailla.

Useat suurten satunnaistettujen tutkimusten retrospektiiviset analyysit ovat osoittaneet, että ACE-estäjiä tai AT-salpaajia saaneilla sydämen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla esiintyy vähemmän eteisvärinää kuin lumelääkeryhmässä. Meta-analyysit näistä tutkimuksista ovat osoittaneet 30–48 %:n vähenemisen eteisvärinän esiintymisessä «Schneider MP, Hua TA, Böhm M ym. Prevention of atr...»1, «Healey JS, Baranchuk A, Crystal E ym. Prevention o...»2, «Jibrini MB, Molnar J, Arora RR. Prevention of atri...»3, «Anand K, Mooss AN, Hee TT ym. Meta-analysis: inhib...»4.

Vastaava meta-analyysi «Jibrini MB, Molnar J, Arora RR. Prevention of atri...»3 verenpainetautia sairastavilla potilailla on osoittanut 33 %:n aleneman eteisvärinän esiintymisessä ACE-estäjillä tai /AT-salpaajilla.

ACE-estäjien tai AT salpaajien teho eteisvärinän estossa on epävarmempi muissa potilasryhmissä. Valtimotautia sairastavilla potilailla AT-salpaajat eivät ole estäneet eteisvärinän ilmaantumista «Savelieva I, Camm J. Is there any hope for angiote...»5. Yhdessä satunnaistetussa tutkimuksessa «Healey JS, Baranchuk A, Crystal E ym. Prevention o...»2 irbesartaani yhdistettynä amiodaroniin oli tehokkaampi kuin amiodaroni yksinään estämään eteisvärinän ilmaantumista vuoden seurannassa rytminsiirron jälkeen «Madrid AH, Bueno MG, Rebollo JM ym. Use of irbesar...»6. Potilaat, joilla eteisvärinä oli kestänyt yli 7 vuorokautta ja joille tehtiin sähköinen rytminsiirto, satunnaistettiin amiodaroniryhmään (n = 75) ja amiodaroni + irbesartaani ryhmään (n = 79). NYHA IV vajaatoimintapotilaat suljettiin pois. Riskisuhde eteisvärinän uusiutumiseen keskimäärin 265 päivän seurannassa amiodaroni + irbesartaani ryhmässä oli 0,35 (95 % luottamusväli 0,12–0,46, p < 0,001) pelkkään amiodaroniin verrattuna. Meta-analyysit ovat osoittaneet 45–50 %:n vähenemisen eteisvärinä esiintymisessä sähköisen rytminsiirron jälkeen ACE-estäjillä tai AT-salpaajilla silloin, kun niitä on käytetty yhdessä rytmihäiriölääkkeiden kanssa «Schneider MP, Hua TA, Böhm M ym. Prevention of atr...»1, «Healey JS, Baranchuk A, Crystal E ym. Prevention o...»2, «Jibrini MB, Molnar J, Arora RR. Prevention of atri...»3, «Anand K, Mooss AN, Hee TT ym. Meta-analysis: inhib...»4. Yhdessä tutkimuksessa AT-salpaaja kandesartaani ilman samanaikaista rytmihäiriölääkettä ei vähentänyt eteisvärinän ilmaantumista rytminsiirron jälkeen lumelääkkeeseen verrattuna «Tveit A, Seljeflot I, Grundvold I ym. Effect of ca...»7.

AT-salpaaja valsartaani ei vähentänyt kohtauksenomaisia eteisvärinäepisodeja laajassa satunnaistetussa, sokkoutetussa tutkimuksessa «GISSI-AF Investigators., Disertori M, Latini R ym....»8. Tutkimukseen otettiin 1 442 potilasta, joilla oli vähintään yksi kardiovaskulaarinen vaaratekijä (85 %:lla verenpainetauti). Riskisuhde ensimmäisen eteisvärinän ilmaantumiseen valsartaaniryhmässä oli 0,99 (95 % luottamusväli 0,85–1,15, p = 0,084).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Vaikka varsinaisia satunnaistettuja vertailututkimuksia lumelääkkeeseen, joissa eteisvärinä olisi ollut ensisijaisena päätetapahtumana eteisvärinän estossa, ei ole tehty ACE-estäjillä eikä AT II-salpaajilla sydämen vajaatoiminnassa ja verenpainetaudissa, retrospektiiviset meta-analyysit viittaavat siihen, että nämä lääkkeet estävät eteisvärinän ilmaantumista vajaatoimintapotilailla ja myös verenpainepotilailla. Myöskin ACE-estäjien tai A-salpaajien käyttö rytmihäiriölääkkeen kanssa (useimmiten amiodaroni) saattaa vähentää eteisvärinän ilmaantumista sähköisen rytminsiirron jälkeen. Sen sijaan kohtauksenomaisen eteisvärinän estossa näistä lääkkeistä ei näyttäisi olevan hyötyä.

Kirjallisuutta

  1. Schneider MP, Hua TA, Böhm M ym. Prevention of atrial fibrillation by Renin-Angiotensin system inhibition a meta-analysis. J Am Coll Cardiol 2010;55:2299-307 «PMID: 20488299»PubMed
  2. Healey JS, Baranchuk A, Crystal E ym. Prevention of atrial fibrillation with angiotensin-converting enzyme inhibitors and angiotensin receptor blockers: a meta-analysis. J Am Coll Cardiol 2005;45:1832-9 «PMID: 15936615»PubMed
  3. Jibrini MB, Molnar J, Arora RR. Prevention of atrial fibrillation by way of abrogation of the renin-angiotensin system: a systematic review and meta-analysis. Am J Ther 2008;15:36-43 «PMID: 18223352»PubMed
  4. Anand K, Mooss AN, Hee TT ym. Meta-analysis: inhibition of renin-angiotensin system prevents new-onset atrial fibrillation. Am Heart J 2006;152:217-22 «PMID: 16875900»PubMed
  5. Savelieva I, Camm J. Is there any hope for angiotensin-converting enzyme inhibitors in atrial fibrillation? Am Heart J 2007;154:403-6 «PMID: 17719281»PubMed
  6. Madrid AH, Bueno MG, Rebollo JM ym. Use of irbesartan to maintain sinus rhythm in patients with long-lasting persistent atrial fibrillation: a prospective and randomized study. Circulation 2002;106:331-6 «PMID: 12119249»PubMed
  7. Tveit A, Seljeflot I, Grundvold I ym. Effect of candesartan and various inflammatory markers on maintenance of sinus rhythm after electrical cardioversion for atrial fibrillation. Am J Cardiol 2007;99:1544-8 «PMID: 17531578»PubMed
  8. GISSI-AF Investigators., Disertori M, Latini R ym. Valsartan for prevention of recurrent atrial fibrillation. N Engl J Med 2009;360:1606-17 «PMID: 19369667»PubMed