Eteisvärinä

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 22.03.2021 | Tila: voimassa Tulosta
Aihepiiri(t): Akuuttilääketiede, Kardiologia, Yleislääketiede
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä

Eteisvärinä

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä
22.3.2021

Ota käyttöön

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Se aiheuttaa yli kolmanneksen rytmihäiriöihin liittyvistä sairaalahoitojaksoista ja kuormittaa suuresti myös avoterveydenhuoltoa.
  • Iän ohella merkittävimmät eteisvärinälle altistavat tekijät ovat kohonnut verenpaine, sydänsairaudet, diabetes ja ylipaino.
  • Hoitamattomana eteisvärinä lisää kuolleisuutta, altistaa aivohalvaukselle ja muille tromboembolisille komplikaatiolle, huonontaa elämänlaatua ja voi aiheuttaa sydämen vajaatoiminnan (ns. takykardiamyopatia).
  • Eteisvärinän hoito valitaan yksilöllisesti niin, että huomioidaan rytmihäiriön aiheuttamat oireet sekä potilaan perussairaudet ja toiveet. Keskeisimmät hoitomuodot ovat
    • tromboembolisia komplikaatioita estävä antikoagulaatiohoito
    • perussairauden ja muiden rytmihäiriölle altistavien tekijöiden hoito
    • kammiotaajuuden optimointi (sykkeenhallinta)
    • sinusrytmin palauttaminen sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla ja rytmihäiriön uusiutumisen estäminen (rytminhallinta).
  • Potilaan ennusteen kannalta tärkeintä on oikein toteutettu antikoagulaatiohoito.
  • Invasiivinen hoito on aiheellinen, jos vaste lääkitykseen on puutteellinen tai lääkkeet aiheuttavat haittavaikutuksia.

Tiivistelmä ja potilasversio

Suosituksen tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on antaa tuoreeseen tutkimustietoon perustuva käytännönläheinen ohje eteisvärinän hoidosta, selventää yksilöllisen hoitolinjan valintaperusteita ja täsmentää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä työnjakoa.

Kohderyhmät

  • Ensisijainen kohderyhmä ovat eteisvärinän hoitoon osallistuvat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkärit, mutta suositus soveltuu myös muiden terveydenhuoltoalan ammattilaisten käyttöön.

Aiheen rajaus

  • Suositus koskee aikuisten eteisvärinän hoitoa muttei sellaisenaan sovellu esimerkiksi sydäninfarktiin, kajoaviin toimenpiteisiin (mm. sydänleikkaus, sepelvaltimoiden pallolaajennus) tai muuhun erityistilanteeseen liittyvän eteisvärinän hoitoon.
  • Eteislepatusta ja muita eteisvärinään läheisesti liittyviä supraventrikulaarisia rytmihäiriöitä käsitellään vain eteisvärinän hoitoon oleellisesti liittyviltä osin.

Määritelmä ja luokitus

  • Eteisvärinä on supraventrikulaarinen rytmihäiriö, jota luonnehtii eteisten nopea, järjestymätön sähköinen ja mekaaninen toiminta.
  • Eteisvärinä voidaan uusiutumistaipumuksensa ja kestonsa mukaan jakaa neljään päätyyppiin «Calkins H, Hindricks G, Cappato R ym. 2017?HRS/EHR...»1, «Hindricks G, Potpara T, Dagres N ym. 2020 ESC Guid...»2, (kuva «Eteisvärinän luokittelu uusiutumistaipumuksen ja keston mukaan jaoteltuna»6):
  • Kohtauksittainen (paroxysmal) eteisvärinä (ICD-10-koodi I48.0): sinusrytmi palautuu itsestään tai se palautetaan sähköisesti tai lääkkeellisesti rytminsiirrolla 7 vuorokauden kuluessa.
  • Jatkuva (persistent) eteisvärinä (I48.1): sinusrytmi ei palaudu 7 vuorokauden kuluessa, tai se palautetaan sähköisesti tai lääkkeellisesti rytmihäiriön kestettyä yli 7 vuorokautta.
  • Pitkään jatkunut (long-standing persistent) eteisvärinä (I48.1): eteisvärinän hoidoksi valitaan rytminhallinta (yleensä katetriablaatio), vaikka rytmihäiriö on jatkunut yli vuoden.
  • Pysyvä (permanent) eteisvärinä (I48.2): rytmihäiriö hyväksytään, koska rytminsiirto ei onnistu tai sitä ei pidetä aiheellisena.
  • Jako akuuttiin (alle 48 tuntia) ja pitkittyneeseen (vähintään 48 tuntia) eteisvärinään on tärkeä, kun suunnitellaan rytminsiirtoa.
  • Itsenäinen eteisvärinä ("lone atrial fibrillation") termiä käytetään muuten terveillä potilailla esiintyvästä eteisvärinästä «Hindricks G, Potpara T, Dagres N ym. 2020 ESC Guid...»2, «Kopecky SL, Gersh BJ, McGoon MD ym. The natural hi...»3. Sitä on pääasiassa alle 60-vuotiailla.
    • Jos potilaalle ilmaantuu ikääntymisen myötä liitännäissairauksia, kyseessä ei enää ole itsenäinen eteisvärinä.
  • Piilevä eteisvärinä (silent, subclinial) tarkoittaa tilannetta, jossa potilaalla on eteisvärinään sopivia oireita, mutta sitä ei ole saatu vielä diagnosoitua EKG:lla. Potilaalla voi olla todettavissa lyhytkestoisia eteisperäisiä rytmihäiriöitä esim. tahdistinlaitteen muistissa.

Epidemiologia

Esiintyvyys

Ilmaantuvuus

Syntymekanismit

Altistavat tekijät

Taulukko 1. Eteisvärinälle altistavia tekijöitä
Sydänperäiset syyt Muut syyt
Kohonnut verenpaine Diabetes
Sydämen vajaatoiminta Lihavuus
Sydämen läppäviat Uniapnea
Sepelvaltimotauti Kilpirauhasen toimintahäiriöt
Akuutti tai aiempi sydäninfarkti Munuaisten vajaatoiminta
Perikardiitti Tulehdukselliset sairaudet
Myokardiitti Dyslipidemia
Synnynnäinen sydänvika Elektrolyyttihäiriöt
Hypertrofinen kardiomyopatia Akuutti tai krooninen keuhkosairaus
  • keuhkokuume
  • keuhkoembolia
  • keuhkoahtaumatauti
Laajentava kardiomyopatia Feokromosytooma
Sairas sinus -oireyhtymä Runsas alkoholinkäyttö ("krapulaflimmeri")
Muut supraventrikulaariset rytmihäiriöt Tupakointi
Sydänleikkauksen jälkitila Huumeidenkäyttö (esimerkiksi kokaiini)

Seuraukset

Kuolleisuus

Tromboemboliset komplikaatiot

Taulukko 2. Tromboembolisten komplikaatioiden vaaran arviointi modifioidun CHA2DS2VASc-pisteytyksen avulla.
Riskitekijä Pisteet
Punaisella merkittyihin vaaratekijöihin ei voida vaikuttaa, mutta muihin tekijöihin liittyvää vaaraa voidaan pienentää niiden hyvällä hoidolla. Dekompensaation aiheuttanut sydämen vajaatoiminta altistaa tukoksille riippumatta vasemman kammion ejektiofraktiosta.

Maksimipisteet ovat 9, koska iästä saa yhden tai kaksi pistettä. Pisteytykseen perustuva suositus antitromboottisen hoidon valinnasta on esitetty kuvassa «Antitromboottisen hoidon valinta eteisvärinässä»3.
1 Aiempi sydäninfarkti, aortankaaren plakki tai vaikea perifeerinen valtimosairaus.
Congestive heart failure Sydämen vajaatoiminta 1
Hypertension Kohonnut verenpaine 1
A2ge ≥ 75 years Ikä ≥ 75 vuotta 2
Diabetes Diabetes 1
S2troke or TIA Aiempi aivohalvaus tai TIA 2
Vascular disease Valtimosairaus 1 1
Age 65–74 years Ikä 65–74 vuotta 1
Sex catecory female Naissukupuoli, jos ikä on ≥ 75 vuotta 1

Hemodynaamiset vaikutukset

Elämänlaatu

Diagnostiikka

  • Eteisvärinän diagnoosi pitää aina varmistaa EKG:llä (12-kytkentäinen EKG tai mikä tahansa muu lääkärin tarkastama EKG-tallenne).

Oireet ja kliiniset löydökset

  • Eteisvärinän aiheuttamat oireet ja kliiniset löydökset vaihtelevat sydän- ja muiden liitännäissairauksien, rytmihäiriön keston ja kammiotaajuuden sekä potilaan kunnon ja vireystilan mukaan.
  • Eteisvärinä saattaa olla täysin oireeton, mikä vaikeuttaa diagnostiikkaa.
  • Tavallisimpia eteisvärinän aiheuttamia oireita ovat
    • sydämentykytystuntemus (palpitaatio)
    • väsymys ja suorituskyvyn heikkeneminen
    • huimaus
    • rintakipu
    • hengenahdistus
    • polyuria.
  • Oireiden vaikeusasteen arvioinnissa suositellaan käytettäväksi European Heart Rhythm Associationin kehittämää EHRA-luokitusta (ks. taulukko «Eteisvärinän aiheuttamien oireiden EHRA-luokitus ...»3), «Kirchhof P, Bax J, Blomstrom-Lundquist C ym. Early...»54.
  • Synkopee on harvinaista ja herättää epäilyn vakavasta liitännäissairaudesta, kuten sinus- tai eteis-kammiosolmukkeen toimintahäiriöstä, aorttaläpän ahtaumasta tai Wolff–Parkinson–Whiten (WPW) oireyhtymästä.
  • Kliinisistä löydöksistä tyypillisin on epäsäännöllinen kammiotaajuus, joka voidaan helposti todeta sydäntä auskultoimalla tai valtimosykettä tunnustelemalla.
    • "Pulssivajeen" takia ranteessa tuntuva syke on usein hitaampi kuin stetoskoopilla kuuntelemalla laskettu tai EKG:stä mitattu.
Taulukko 3. Eteisvärinän aiheuttamien oireiden EHRA-luokitus «Kirchhof P, Bax J, Blomstrom-Lundquist C ym. Early...»54
EHRA-luokka Kriteerit
1 Ei oireita
2 Lieviä oireita, jotka eivät vaikuta päivittäiseen elämään
3 Vaikeita oireita, joiden takia päivittäinen elämä vaikeutuu
4 Sietämättömiä oireita, joiden takia päivittäistä elämää on pitänyt muuttaa

EKG-löydökset

Rytmihallintalaitteiden ja rytmivalvurin EKG-tallenteet

  • Rytminhallintalaitteet (hitaan sykkeen tahdistin, vajaatoimintatahdistin, rytmihäiriötahdistin) ja ihon alle asennettava rytmivalvuri seuraavat sydämen rytmiä jatkuvasti ja paljastavat siten eteisvärinän herkemmin kuin 12-kytkentäinen EKG, Holter-nauhoitus tai oire-EKG.
    • Yksikanavaisessa rekisteröinnissä tai tahdistinlaitteen tallentamassa rekisteröinnissä eteisvärinän diagnoosi edellyttää vähintään 30 sekunnin kestoista rytmihäiriötä (vertaa rekisteröintiä sinusrytmin aikaiseen tallenteeseen) «Hindricks G, Potpara T, Dagres N ym. 2020 ESC Guid...»2.
  • On kuitenkin vielä osin epäselvää, kuinka pitkä eteisvärinäepisodi on jatkuvassa seurannassa merkityksellinen antikoagulaatiohoidon tarpeen kannalta.
    • Nykykäsityksen mukaan mitä useampia tukosvaaratekijöitä potilaalla on, sitä lyhemmät eteisvärinäepisodit ovat merkityksellisiä.
    • Keskisuuren riskin (CHA2DS2VASc = 2) potilailla antikoagulaatiohoito on yleensä aiheellinen, jos tahdistinlaitteen muistiin tallentuneen eteisvärinäepisodin kesto on yli 24 tuntia.
    • Jos potilaalla on runsaasti muita tukosvaaratekijöitä (CHA2DS2VASc ≥ 3), ilmeisesti jo 5–6 minuutin mittaiset eteisvärinäepisodit lisäävät tukosvaaraa ja on hyvä harkita antikoagulaatiohoitoa «Botto GL, Padeletti L, Santini M ym. Presence and ...»55, «Healey JS, Connolly SJ, Gold MR ym. Subclinical at...»56.
    • Päätöstä antikoagulaatiohoidon tarpeesta ei pidä tehdä ilman laitteen muistiin tallentunutta EKG-otosta, jossa nähdään eteisvärinä.
  • Rytminhallintalaitteiden ja rytmivalvurin diagnostisia ominaisuuksia voidaan hyödyntää oireettoman eteisvärinän etsimisessä esimerkiksi salasyntyisen aivoverenkiertohäiriön jälkeen «Toni D, Lorenzano S, Strano S ym. Detection of Sil...»57.

Älypuhelinsovellukset ja muut omatoimiseen rytmiseurantaan tarkoitetut laitteet

  • Käytössä on useita erilaisia laitteita ja älypuhelinsovelluksia, joiden avulla voidaan rekisteröidä EKG tai seurata sykettä ja pulssiaaltoa esimerkiksi ranteesta tai sormenpäästä ilman kajoavia toimenpiteitä «Fung E, Järvelin MR, Doshi RN ym. Electrocardiogra...»58.
    • Laitteiden käyttö on yksinkertaista, ja niiden avulla sydämen sykettä voidaan helposti seurata usean viikon ajan tai pitempäänkin.
    • Yli 75-vuotiaat tai muuten erityisen suuressa eteisvärinäriskissä olevat potilaat (esim. kohonnut verenpaine, uniapnea) voivat käyttää niitä omatoimisessa havainnoinnissa. Aihetta tutkitaan vilkkaasti, ja siitä saadaan jatkuvasti lisätietoa.
  • Osassa laitteista eteisvärinän tunnistus perustuu pelkästään sykevälin vaihtelun analysointiin, eivätkä ne tallenna varsinaista EKG:tä.
    • Tunnistusalgoritmien kehittymisestä huolimatta eteisvärinän diagnoosi vaatii aina lääkärin tarkastaman EKG-otoksen.

Pulssin tunnustelu

  • Pulssin tunnustelu ranteesta tai kaulalta on eteisvärinän seulonnan perustyökalu.
  • Se kannattaa opettaa vastaanottokäyntien yhteydessä kaikille iäkkäille tai muuten suuressa eteisvärinäriskissä oleville potilaille.
  • Pulssin tunnustelussa kiinnitetään huomiota syketaajuuden lisäksi myös sykkeen säännöllisyyteen.
    • Jos syke on toistetussa mittauksessakin poikkeuksellisen nopea tai epäsäännöllinen, on EKG aiheellinen.

Erotusdiagnostiikka

  • Eteisvärinän tärkeimpiä erotusdiagnostisia vaihtoehtoja ovat muut eteisperäiset rytmihäiriöt, kuten eteislepatus (EKG-tietokanta «»1 (vaatii käyttöoikeuden)) ja supraventrikulaarinen takykardia (EKG-tietokanta «»2 (vaatii käyttöoikeuden)).
    • Yhtäkkiä alkava ja loppuva tasainen nopealyöntisyys viittaa supraventrikulaariseen takykardiaan.
    • Vähitellen alkava ja loppuva tasainen tykytys sopii paremmin sinustakykardiaan kuin eteisvärinään.
  • Aberroitunut tai pysyvään haarakatkokseen ja kammioiden varhaisaktivaatioon liittyvä eteisvärinä voi muistuttaa kammiotakykardiaa (EKG-tietokanta «»3 (vaatii käyttöoikeuden)).

Tutkimukset

  • Suositus eteisvärinäpotilaalle tehtävistä tutkimuksista esitetään taulukossa «Suositus eteisvärinäpotilaalle tehtävistä tutkimuksista...»4.
  • Perustutkimukset pitää tehdä kaikille potilaille eteisvärinän etiologiaa selvitettäessä ja pitkäaikaishoitoa suunniteltaessa, mutta laajat laboratorio- ja kuvantamistutkimukset eivät akuuttia kohtausta hoidettaessa yleensä ole tarpeen.
Taulukko 4. Suositus eteisvärinäpotilaalle tehtävistä tutkimuksista
Perustutkimukset
1. Anamneesi ja kliininen tutkimus
  • tukosvaaratekijät (CHA2DS2VASc-pisteet)
  • oireiden vaikeusaste (EHRA-luokitus)
  • eteisvärinän tyyppi (kohtauksittainen, jatkuva, pysyvä)
  • sydänsairaudet ja muut eteisvärinälle altistavat tekijät
  • karkea arvio kognitiivisesta toimintakyvystä (tarvittaessa muistitesti)
  • lääkitys ja muut hoidot
  • rytmihäiriön alku- ja loppumistapa, esiintymistaajuus ja kesto
  • huolellinen kliininen kardiovaskulaarinen tutkimus
2. EKG
  • rytmihäiriön diagnostiikka ja hoidon tehon seuranta
  • eteisvärinälle altistavien sairauksien diagnostiikka (vasemman kammion hypertrofia, haarakatkos, infarktiarpi, delta-aalto)
  • lääkevaikutuksen arviointi
3. Laboratoriotutkimukset
  • ensimmäisen kohtauksen jälkeen, suunniteltaessa estolääkitystä tai eteisvärinän toistuessa yllättävästi: perusverenkuva, natrium, kalium, kreatiniini, tyreotropiini, glukoosi, lipidit, virtsan seulontakoe
  • lisäksi voidaan tarvita hoidolle spesifisiä turvakokeita (esim. amiodaroni, dronedaroni, antikoagulaatiohoito)
4. Sydämen kaikututkimus
  • kaikille eteisvärinäpotilaille kertaalleen rakenteellisten sydänsairauksien sulkemiseksi pois
  • aina suunniteltaessa varsinaisen rytmihäiriölääkityksen (ryhmän I tai III lääkkeet) aloittamista
  • harkinnan mukaan tutkimuksesta voidaan luopua iäkkäillä potilailla, joilla ei ole viitteitä sydänsairauksista, jos hoitolinjaksi valitaan sykkeenhallinta
Lisätutkimukset
1. Muut kuvantamistutkimukset
  • sydän-keuhkoröntgenkuva epäiltäessä röntgenkuvassa näkyviä sydän- tai keuhkosairauksia
  • sydämen tietokonekuvaus tai magneettitutkimus erikoislääkärin harkinnan mukaan
2. EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti tai tapahtuma-EKG
  • rytmihäiriön diagnostiikka ja hoidon seuranta
3. Kliininen rasituskoe
  • rytmihäiriön diagnostiikka ja hoidon seuranta
  • sepelvaltimotaudin sulkeminen pois, kun suunnitellaan flekainidin aloittamista
4. Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikututkimus
  • suunniteltaessa varhaista (TEE-ohjattua) rytminsiirtoa
  • ennen eteisvärinän katetriablaatiohoitoa
5. Elektrofysiologinen tutkimus
  • rytmihäiriön diagnostiikka (leveäkompleksisen takykardian mekanismin selvittäminen, laukaisevan rytmihäiriön tunnistaminen)
  • suunniteltaessa katetriablaatiohoitoa (keuhkolaskimoiden isolaatio tai eteis-kammiosolmukkeen katkaisu)

Anamneesi ja kliininen tutkimus

  • Anamneesi:
    • tukoksille (CHA2DS2VASc-pisteet) ja verenvuodolle altistavat tekijät (HASBLED-pisteet)
    • oireet rytmihäiriön aikana (EHRA-luokitus)
    • kohonnut verenpaine ja muut eteisvärinälle altistavat sairaudet ja tekijät
    • karkea arvio kognitiivisesta toimintakyvystä (tarvittaessa muistitesti)
    • rytmihäiriön kesto ja kohtausten esiintymistaajuus (eteisvärinän tyyppi)
    • rytmihäiriön alkamis- ja loppumistapa (yhtäkkiä vai vähitellen)
    • laukaisevat tekijät
    • lääkkeet ja muut hoidot
    • lähisukulaisilla esiintyneet rytmihäiriöt ja sydänsairaudet
  • Kliininen tutkimus:
    • huolellinen kardiovaskulaarinen tutkimus: valtimosykkeen tunnustelu, sydämen ja keuhkojen auskultaatio, verenpaineen mittaus ja aiempien mittaustulosten tarkistus
    • eteisvärinän vaikutus hemodynamiikkaan (verenpaine) ja sydänlihaksen hapensaantiin (ST-T-muutokset)
    • viitteet eteisvärinälle ja tromboembolisille komplikaatioille altistavista tekijöistä ja muista sydänsairauksista

EKG

  • Rytmihäiriön aikana rekisteröidyssä EKG:ssä kiinnitetään huomiota P-aallon puuttumisen lisäksi kammiotaajuuteen ja sydänsairauksiin viittaaviin löydöksiin.
  • Normaalin sinusrytmin aikana rekisteröity EKG voi paljastaa monia eteisvärinän hoidon kannalta oleellisia seikkoja:
    • P-aallon muoto ja kesto: pitkittynyt, kaksihuippuinen P-aalto on merkki eteisvärinälle altistavasta eteisensisäisen tai eteistenvälisen johtumisen tai molempien hidastumisesta tai eteisten kuormituksesta
    • QRS-heilahduksen muoto ja kesto: vasemman kammion hypertrofia, infarktiarpi, haarakatkos, delta-aalto
    • PQ-aika: lyhentynyt WPW-oireyhtymässä, pidentynyt eteis-kammiojohtumisen häiriöissä.
    • QT-aika: pitkä QT -oireyhtymä ja muut repolarisaatiohäiriöt.
  • EKG:tä voidaan käyttää myös lääkevaikutuksen seurantaan analysoimalla lääkityksen aiheuttamia muutoksia
    • syketaajuudessa
    • PQ-ajassa
    • QRS-heilahduksen muodossa ja kestossa
    • QT-ajan pituudessa.

Laboratoriotutkimukset

  • Kun ensimmäisen kohtauksen jälkeen suunnitellaan estohoitoa tai kun eteisvärinä toistuu yllättävästi hoidon aikana, tehdään seuraavat perustutkimukset:
    • perusverenkuva
    • plasman elektrolyytit
    • plasman glukoosi
    • seerumin lipidit
    • kilpirauhasen toimintakokeet
    • virtsan seulontakoe (proteinuria, glukosuria)
    • antikoagulaatiohoidon ja estolääkityksen aloitukseen ja seurantaan liittyvät tutkimukset.

Sydämen kaikututkimus

  • Sydämen kaikututkimus on mahdollisten rakenteellisten sydänsairauksien toteamiseksi suositeltavaa tehdä kertaalleen kaikille potilaille, joilla todetaan eteisvärinä.
    • Iäkkäillä potilailla, joilla ei todeta viitteitä sydänsairauksista, siitä voidaan kuitenkin luopua, jos hoitolinjaksi valitaan sykkeenhallinta ja eteisvärinän kammiotaajuus on "taloudellinen".
  • Erityisen tärkeä sydämen kaikututkimus on, kun
    • suunnitellaan varsinaisen rytmihäiriölääkityksen (ryhmien I tai III lääkkeet) aloittamista tai
    • muissa tutkimuksissa todetaan rakenteelliseen sydänsairauteen viittaavia oireita tai löydöksiä.
  • Sydämen kaikututkimuksessa erityistä huomiota kiinnitetään seikkoihin, jotka vaikuttavat hoitolinjan, estohoidon (rytmihäiriölääkitys, kajoava hoito) ja antikoagulaatiohoidon valintaan «Troughton RW, Asher CR, Klein AL. The role of echo...»36, «McNamara RL, Tamariz LJ, Segal JB ym. Management o...»59:
    • vasemman kammion koko ja toiminta
    • vasemman eteisen koko
    • muut sydämen rakenteelliset poikkeavuudet, kuten infarktiarpi, läppäviat ja seinämähypertrofia
    • sydämen sisäiset hyytymät.
  • Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikututkimus (TEE) sulkee luotettavasti pois sydämensisäiset trombit «Manning WJ, Weintraub RM, Waksmonski CA ym. Accura...»60, «Saarela E, Koskela V, Strandberg M ym. Ruokatorven...»61.

Sydämen ja keuhkojen röntgenkuvaus

  • Sydämen ja keuhkojen röntgenkuva tutkitaan, jos epäillään, että eteisvärinän syynä on krooninen keuhkosairaus tai muu röntgenkuvasta havaittava sairaus tai tekijä.

Muut tutkimukset

  • EKG:n pitkäaikaisrekisteröintiä, tapahtuma-EKG:tä tai EKG:n rekisteröiviä älypuhelin- tai muita sovelluksia voidaan käyttää diagnostiikan lisäksi myös hoitovasteen arvioinnissa.
  • Kliininen rasituskoe on käyttökelpoinen rasituksen aikana ilmenevän eteisvärinän diagnostiikassa, pysyvän eteisvärinän sykkeenhallinnan arvioinnissa ja iskemian sulkemisessa pois, kun suunnitellaan IC-ryhmän rytmihäiriölääkkeen käytön aloittamista.
  • Sepelvaltimoiden ja sydämen kuvantaminen (varjoainekuvaus, tietokonetomografia, magneettitutkimus, isotooppitutkimus) voi olla aiheellinen, jos eteisvärinään liittyy rintakipua, hengenahdistusta tai muita sydänoireita. Kuvantamista voidaan käyttää myös vasemman eteisen anatomian selvittämiseen ennen katetriablaatiota (tietokonetomografia, magneettitutkimus) ja vasemman eteisen trombin poissulkemiseen (tietokonekuvaus).
  • Pulssin omatoiminen tunnustelu auttaa oireettoman eteisvärinän tunnistamisessa. Siitä samoin kuin edellä mainituista älypuhelin- ja muista sovelluksista voi olla hyötyä suuren riskin potilaiden seulonnassa ja hoidon seurannassa «Camm AJ, Lip GY, De Caterina R ym. 2012 focused up...»62.

Hoitolinjan valinta: sykkeen- vai rytminhallinta

Taulukko 5. Eteisvärinän kokonaisvaltainen hoito
1. Tromboembolisten komplikaatioiden esto
  • antikoagulaatiohoito
  • eteiskorvakkeen sulku, jos antikoagulaatiohoitoa ei voida käyttää
2. Perussairauksien hyvä hoito ja rytmihäiriöille altistavien ja laukaisevien tekijöiden eliminointi
3. Rytminhallinta
A. Rytminsiirto eli sinusrytmin palauttaminen
  • sähköinen rytminsiirto (kardioversio)
  • lääkkeellinen rytminsiirto
B. Sinusrytmin ylläpito
  • estolääkitys
  • katetriablaatiohoito
  • kirurginen hoito
4. Sykkeenhallinta eli kammiotaajuuden optimointi
  • lääkehoito
  • eteis-kammiosolmukkeen ablaatio ja tahdistinhoito, jos lääkehoito ei riitä

Akuutin kohtauksen hoito

Kammiovasteen hidastaminen akuutissa eteisvärinässä

Taulukko 6. Akuutin eteisvärinäkohtauksen kammiovasteen hidastamisessa tehokkaiksi osoittautuneita suoneen annettavia lääkkeitä
Lääke Annossuositus
Sykkeenhallintaan voidaan kiireettömissä tilanteissa käyttää myös suun kautta annettavia valmisteita.
Beetasalpaajat
Esmololi Alkuannos 10–50 mg nopeana ruiskeena, jatkoinfuusio 1–4 mg/min syketaajuuden ja verenpaineen mukaan
Metoprololi 5 mg hitaana ruiskeena; voidaan uusia 2–3 kertaa viiden minuutin välein
Kalsiuminestäjät
Verapamiili 2,5–5 mg hitaana ruiskeena; tarvittaessa toistetaan 10 mg:n kokonaisannokseen asti
Muut lääkkeet
Digoksiini 0,25–0,5 mg hitaana ruiskeena; voidaan uusia 2–3 kertaa 1–2 tunnin välein (kokonaisannos enintään 1 mg/vrk)
Amiodaroni Alkuannos 150–300 mg infuusiona 10–60 minuutissa, jatkoinfuusio 1 200–1 800 mg/vrk

Rytminsiirto

Sähköinen rytminsiirto

  • Sähköistä rytminsiirtoa eli kardioversiota voidaan käyttää sekä akuutin eteisvärinäkohtauksen hoidossa että elektiivisesti.
    • Akuutissa eteisvärinässä (< 48 tuntia) kardioversion teho on yli 90 %.
    • Eteisvärinän pitkittyessä rytminsiirron teho huononee, minkä takia elektiivisessä rytminsiirrossa pitää välttää turhia viiveitä.
  • Sähköisessä rytminsiirrossa sinusrytmi palautetaan QRS-heilahdukseen synkronoidulla bifaasisella tasavirtaiskulla kevyen anestesian aikana (kuva «Sähköinen rytminsiirto»11). Ks. Lääkärin käsikirjan artikkeli Sähköisen rytminsiirron suoritus «»4 (vaatii käyttöoikeuden).
  • Jos sinusrytmi ei palaudu maksimienergiallakaan, voidaan
  • Sähköinen rytminsiirto on vasta-aiheinen, jos
    • eteisvärinän syy on hoidettavissa (esim. elektrolyyttihäiriö, digitalismyrkytys tai vaikea kilpirauhasen liikatoiminta on korjattava ennen rytminsiirtoa)
    • potilaalla on sinus- tai eteis-kammiosolmukkeen vaikea toimintahäiriö eikä hänellä ole tahdistinta
    • rytmi vaihtelee spontaanisti sinusrytmin ja eteisvärinän välillä (rytmihäiriölääkkeitä voidaan käyttää).

Lääkkeellinen rytminsiirto

Taulukko 7. Lääkkeellisen rytminsiirron toteutus
1. Varmista, että käytettävissä on riittävät seurantavälineet (EKG-valvonta, verenpaineen mittaus, happisaturaation mittaus) ja valmius mahdollisen proarytmian hoitoon (defibrillaattori).
2. Kytke potilas EKG-monitoriin.
3. Avaa suoniyhteys ja tarvittaessa aloita nesteytys esimerkiksi fysiologisella keittosuolaliuoksella.
4. Hidasta kammiovastetta beetasalpaajalla (tai kalsiuminestäjällä tai digoksiinilla).
5. Valitse rytminsiirtoon käytettävä lääke yksilöllisesti niin, että huomioit eri lääkkeiden edut ja haitat.
  • Käytettävästä lääkkeestä riippumatta potilaan sykettä seurataan EKG-monitorista koko toimenpiteen ajan.
  • Proarytmisten vaikutusten tai niitä ennakoivien muutosten (esim. QRS-heilahduksen tai QT-ajan huomattava piteneminen) ilmaantuessa lääkkeen anto tulee lopettaa heti.
6. Sinusrytmin palautumisen jälkeen EKG-valvontaa jatketaan lääkkeen mukaan vähintään 3–4 tunnin ajan, minkä jälkeen hyväkuntoiset potilaat voidaan kotiuttaa.
7. Ellei sinusrytmi palaudu lääkkeen annon jälkeen, potilas pitää ohjata sähköiseen rytminsiirtoon eikä yrittää lääkkeellistä rytminsiirtoa toisella valmisteella.
Taulukko 8. Akuutin eteisvärinän rytminsiirrossa käytettäviä lääkkeitä.
Lääke Annossuositus Näytönaste
1) Erityistapauksissa voidaan käyttää myös suurempia annoksia.
Tehokkaiksi todetut
Flekainidi Suoneen 1–2 mg/kg 10–30 minuutin infuusiona (enintään 150 mg)
Suun kautta 300 mg:n kerta-annoksena 		«Flekainidi palauttaa sinusrytmin akuutissa eteisvärinässä tehokkaammin kuin lumelääke.»A
Vernakalantti Suoneen 3 mg/kg 10 minuutin infuusiona (enintään 339 mg),
tarvittaessa 15 minuutin kuluttua 2 mg/kg 10 minuutin infuusiona (enintään 226 mg) 		«Suonensisäisesti annettu vernakalantti on lumelääkettä tehokkaampi kääntämään eteisvärinän sinusrytmiin.»A
Amiodaroni Alkuannos 150–300 mg suoneen, jatkoinfuusio 1 200–1 800 mg/vrk1) «Amiodaroni palauttaa sinusrytmin akuutissa eteisvärinässä tehokkaammin kuin lumelääke.»B
Ibutilidi Suoneen 1 mg / 10 min (voidaan toistaa kertaalleen 10 minuutin kuluttua) «Ibutilidi on lumelääkettä tehokkaampi eteisvärinän rytminsiirrossa.»A
Tehosta ei riittävästi tietoa
Beetasalpaajat
Dronedaroni
Tehottomiksi todetut
Digoksiini Tehoton sekä suun kautta että suoneen annettuna
Kalsiuminestäjät Tehoton sekä suun kautta että suoneen annettuna «Kalsiuminestäjät eivät ilmeisesti palauta sinusrytmiä akuutissa eteisvärinässä.»B
Sotaloli Tehoton sekä suun kautta että suoneen annettuna «Suonensisäisesti tai suun kautta annettu sotaloli ei ole merkitsevästi parempi kuin lumelääke akuutin eteisvärinän rytminsiirrossa (alle 7 vuorokautta).»B

Antikoagulaatiohoito eteisvärinän rytminsiirron yhteydessä

Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa

Estohoito (rytminhallinta)

Estolääkitys

Taulukko 9. Yleisimmin käytössä olevien rytmihäiriölääkkeiden annokset eteisvärinän estohoidossa. Estohoidossa kannattaa suosia pitkävaikutteisia kerran vuorokaudessa otettavia valmisteita aina, kun sellainen on saatavana.
Lääke Suositeltava ylläpitoannos/vrk Näytön aste Annoksen muuttaminen vajaatoiminnan yhteydessä
1) Beetasalpaajaa on käytettävä varovasti sydämen vajaatoiminnassa, ja annosta on suurennettava hitaasti valmistajan ohjeiden mukaisesti.
2) Dronedaroni on vasta-aiheinen munuaisten ja maksan vaikeassa vajaatoiminnassa, mutta lievissä toimintahäiriöissä annosta ei tarvitse muuttaa.
Munuaiset Maksa Sydän
Tehokkaiksi osoittautuneet
Flekainidi 100–200 mg x 1 «Flekainidi estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lumelääke.»A Pienennä Vasta-aiheinen
Beetasalpaajat1) «Beetasalpaajat näyttävät vähentävän eteisvärinän uusiutumista rytminsiirron jälkeen verrattuna lumelääkkeeseen.»B
atenololi 50–100 mg x 1 Pienennä
bisoprololi 5–10 mg x 1
karvediloli 25–50 mg x 1
metoprololi 95–190 mg x 1 Pienennä
Amiodaroni 100–200 mg x 1 «Amiodaroni estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lumelääke.»A Pienennä
Dronedaroni2) 400 mg x 2 «Dronedaroni estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lumelääke.»A Vasta-aiheinen
Sotaloli 80–160 mg x 2 «Sotaloli estää kohtauksittaisen ja jatkuvan (persistoivan) eteisvärinän uusiutumisen rytminsiirron jälkeen tehokkaammin kuin lumelääke.»A Pienennä Varo käyttöä
Tehottomiksi osoittautuneet tai riittämättömästi tutkitut
Diltiatseemi «Kalsiuminestäjät yksinään eivät estä eteisvärinän uusiutumista.»C Pienennä Vältä käyttöä
Verapamiili «Kalsiuminestäjät yksinään eivät estä eteisvärinän uusiutumista.»C Pienennä Vältä käyttöä
Digoksiini Pienennä
Taulukko 10. Eteisvärinän hoidossa käytettyjen rytmihäiriölääkkeiden aiheuttamia proarytmisia vaikutuksia ja niiden hoito ja ehkäisy
Proarytmia Tyypillisiä aiheuttajia Kliinisiä piirteitä Hoito ja ehkäisy
Eteisperäinen nopealyöntisyys
Eteislepatus kammiovasteella 1:1 Ryhmien IA ja IC lääkkeet Nopea ja tasainen kammiovaste (150–220/min), usein leveä QRS-heilahdus Eteis-kammiojohtumisen hidastaminen (beetasalpaaja, kalsiuminestäjä tai digoksiini) Eteislepatuksen katetriablaatio
Eteisvärinän kammiovasteen nopeutuminen Ryhmien IA ja IC lääkkeet Kammiovaste nopeutuu, ja joskus eteisvärinä muuttuu eteislepatukseksi Eteis-kammiojohtumisen hidastaminen
Kammioperäinen nopealyöntisyys
Yhdenmuotoinen kammiotakykardia Ryhmän IC lääkkeet Laukaisevana tekijänä yleensä iskemia tai sydämen vajaatoiminta.
Takykardia voi olla lähes jatkuva (vallitseva) ja suhteellisen hidas 		Vältä käyttöä, jos potilaalla on rakenteellinen sydänvika.
Katetriablaatio
Kääntyvien kärkien kammiotakykardia Ryhmien IA ja III lääkkeet Monimuotoinen kammiotakykardia, jossa QRS-heilahduksen polariteetti vaihtelee sukkulamaisesti, "lyhyt-pitkä-lyhyt"-alkusekvenssi, QT-ajan ja QT-dispersion kasvu Elektrolyyttihäiriöiden korjaus, magnesium, isoprenaliini, ylitahdistus ja sen suojassa beetasalpaaja tai kalsiuminestäjä
Muita
Sinusbradykardia Beetasalpaajat, sotaloli, kalsiuminestäjät, digoksiini, amiodaroni ja dronedaroni Etenkin sinusrytmin palautuessa Lääkityksen lopettaminen, tarvittaessa tahdistus
Eteis-kammiokatkos Beetasalpaajat, sotaloli, kalsiuminestäjät, digoksiini, amiodaroni ja dronedaroni, flekainidi Eteisvärinän aikana hidas ja tasainen kammiovaste Lääkityksen lopettaminen, tarvittaessa tahdistus
Taulukko 11. Eteisvärinän hoidossa käytettävien rytmihäiriölääkkeiden aiheuttamia sydämenulkoisia haittavaikutuksia. Kaikki rytmihäiriölääkkeet voivat lisäksi aiheuttaa erilaisina iho- tai muina oireina ilmeneviä allergisia reaktioita. Suluissa olevat lääkkeet ovat saatavana Suomessa vain erityisluvalla.
Lääke Yleisiä haittavaikutuksia Harvinaisia haittavaikutuksia
(Disopyramidi) antikolinergiset vaikutukset (suun kuivuminen, virtsaumpi, ummetus) mahaärsytys, pahoinvointi, akuutti psykoosi, maksansisäinen kolestaasi, perifeerinen neuropatia, hypoglykemia, lihaskipu
(Kinidiini) ripuli, pahoinvointi, oksentelu kuume, päänsärky, huimaus, korvien soiminen, näköhäiriöt, ihottuma, LED, trombosytopenia, yliherkkyys valolle, maksavaurio
Flekainidi huimaus, näköhäiriöt pahoinvointi, oksentelu
(Propafenoni) ummetus, pahoinvointi, suun puutuminen ja kuivuminen, karvas maku, hypotensio ihottuma, leukopenia, maksavaurio, anoreksia, ekstrapyramidaalioireet, näköhäiriöt, unihäiriöt
Beetasalpaajat fyysisen suorituskyvyn heikentyminen, väsymys, raajojen kylmyys, klaudikaation paheneminen, unihäiriöt bronkusspasmi, hypoglykemia, depressio, lihaskouristukset, impotenssi
Amiodaroni kilpirauhasen toimintahäiriöt, maksa-arvojen suurentuminen, herkkyys valolle, huimaus, unihäiriöt, pahoinvointi, oksentelu, sarveiskalvon samentuma alveoliitti, keuhkofibroosi, maksavaurio, perifeerinen neuropatia, huimaus, unihäiriöt, pahoinvointi, oksentelu
Dronedaroni ruoansulatuselimistön häiriöt (ripuli, oksentelu, pahoinvointi, vatsakipu, dyspepsia), ihottuma, väsymys, heikkous valoherkkyys, makuhäiriöt
Ibutilidi pahoinvointi
Sotaloli samat kuin beetasalpaajilla pahoinvointi, oksentelu, ripuli
Vernakalantti makuhäiriöt, tuntoharhat, huimaus, bradykardia, hypotensio, pahoinvointi, oksentelu, suun kuivuminen, aivastelu, infuusiopaikan kipu kirvelyn tunne, hajuaistin häiriöt, uneliaisuus, silmien ärsytys, johtumishäiriöt, hengenahdistus, ripuli, raajakipu
Diltiatseemi nilkkaturvotus, ihon punoitus, päänsärky, pahoinvointi, ummetus, huimaus ihottuma, maksavaurio
Verapamiili ummetus, nilkkaturvotus, päänsärky, huimaus, hypotensio ihon punoitus, päänsärky, pahoinvointi, oksentelu, huimaus
Digoksiini ruokahaluttomuus, pahoinvointi, oksentelu, ripuli gynekomastia, trombosytopenia, eosinofilia, näköhäiriöt, väsymys, päänsärky

Ryhmän II lääkkeet (beetasalpaajat)

Ryhmän IC rytmihäiriölääkkeet

Ryhmän III lääkkeet (kaliumkanavan salpaajat)

Ryhmän IA rytmihäiriölääkkeet

Ryhmän IV lääkkeet (kalsiuminestäjät)

Digoksiini

ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin (ATR) salpaajat

Statiinit

Kalaöljyt

Lihavuuden hoito

Tahdistinhoito eteisvärinän estossa

Katetriablaatio eteisvärinän estossa

Kirurginen hoito eteisvärinän estossa

Kammiovasteen hidastaminen pysyvässä eteisvärinässä (sykkeenhallinta)

Lääkehoito

Taulukko 12. Pysyvän eteisvärinän kammiotaajuuden optimoinnissa yleisimmin käytettäviä lääkkeitä
Lääke Suositeltava ylläpitoannos/vrk Näytön aste
Beetasalpaajat «Beetasalpaajat ovat turvallisia ja tehokkaita pysyvän eteisvärinän kammiovasteen hidastamisessa.»A
Atenololi 50–100 mg x 1
Bisoprololi 5–10 mg x 1 (enintään 20 mg)
Karvediloli 25–50 mg x 1
Metoprololi 95–190 mg x 1
Kalsiuminestäjät «Kalsiuminestäjät eivät ilmeisesti palauta sinusrytmiä akuutissa eteisvärinässä.»B
Diltiatseemi 180–360 mg (voidaan tarvittaessa jakaa kahteen annokseen)
Verapamiili 120–480 mg (voidaan tarvittaessa jakaa kahteen annokseen)
Muut
Amiodaroni 100–200 mg x 1
Digoksiini 0,0625–0,375 mg x 1

Eteis-kammiosolmukkeen katetriablaatio

Antikoagulaatiohoito

Taulukko 13. Vuotovaaran arviointi HAS-BLED-pisteytyksen avulla.
Jokainen kohta on yhden pisteen arvoinen. Punaisella merkittyihin vaaratekijöihin ei voida vaikuttaa, mutta muihin tekijöihin liittyvää vaaraa voidaan useimmissa tapauksissa pienentää niiden hyvällä hoidolla. Vuotovaara on suurentunut, jos pisteiden summa on vähintään 3. Huomioi myös mahdollinen anemia ja trombosytopenia.
1) syöpä, anemia, trombosytopenia, trombosyyttinen toimintahäiriö, aiempi vuoto
Riskitekijä Pisteet
Hypertension Systolinen verenpaine yli 160 mmHg 1
Abnormal liver or kidney function Maksan tai munuaisten vaikea toimintahäiriö 1 molemmista
Stroke Aikaisempi aivohalvaus 1
Bleeding Verenvuototaipumus 1) 1
Labile INR INR-arvojen vaihtelu 1
Elderly Ikä yli 65 vuotta 1
Drugs or alcohol Vuotoriskiä lisäävä lääkitys tai alkoholin runsas käyttö 1 molemmista

Toimenpiteet ennen antikoagulaatiohoidon aloittamista

  • Ennen suoran antikoagulantin tai varfariinin käytön aloittamista on
    • varmistettava, ettei potilaalla ole antikoagulaatiohoidon tai spesifisen lääkkeen vasta-aiheita
    • tutkittava, onko vuotovaara suurentunut, ja korjattava kaikki ne vuotovaaraa lisäävät tekijät, joihin voidaan vaikuttaa.
      • Jos vakavan verenvuodon vaara on tästä huolimatta suurempi kuin eteisvärinän aiheuttama tukosvaara, antikoagulaatiohoitoa ei pidä aloittaa, mutta eteiskorvakkeen sulku voi tulla kyseeseen
    • selvitettävä, onko käytössä tukos- tai vuotavaaraa lisääviä lääkkeitä (yhteisvaikutukset)
    • tarkistettava verenpaine sekä munuaisten ja maksan toiminta
    • varmistettava hoitomyönteisyys.
  • Suositeltavia laboratoriotutkimuksia ovat perusverenkuva (Hb, trombosyytit), Krea (eGFR), ALAT ja P-TT (INR).

Suorat antikoagulantit

Taulukko 14. Suorien antikoagulanttien ominaisuuksia ja annosteluohjeita
Dabigatraani Apiksabaani Edoksabaani Rivaroksabaani
* Lähes 100 % ruoan kera
** Käytössä noudatettava erityistä varovaisuutta ja harkittava muita vaihtoehtoja
*** Kliininen merkitys vähäinen
PCC = protrombiinikompleksikonsentraatti
Vaikutusmekanismi Suora trombiinin (tekijä II) estäjä Suora tekijän Xa estäjä Suora tekijän Xa estäjä Suora tekijän Xa estäjä
Biologinen hyötyosuus 3–7 % 50 % 62 % 66 %*
Ruoan vaikutus imeytymiseen Ei vaikutusta Ei vaikutusta 6–22 % enemmän ruoan kera 39 % enemmän ruoan kera
Huippupitoisuus (tuntia) 2 1–4 1–2 2–4
Eliminaatio 80 % munuaisten ja
20 % muuta kautta 		27 % munuaisten ja
73 % muuta kautta 		50 % munuaisten ja
50 % muuta kautta 		35 % munuaisten ja
65 % muuta kautta
Puoliintumisaika (tuntia) 12–17 9–14 10–14 5–13
Normaali annos eteisvärinässä 150 mg x 2 Potilaan ikä ja paino huomioitava annostelussa 5 mg x 2 Potilaan ikä ja paino huomioitava annostelussa 60 mg x 1 Potilaan paino huomioitava annostelussa 20 mg x1 Otettava ruoan kanssa
Annostelu munuaisten vajaatoiminnassa
eGFR > 50 ml/min 150 mg x 2 5 mg x 2 60 mg x 1 20 mg x 1
eGFR 30–49 ml/min 110 mg x 2 5 mg x 2 30 mg x 1 15 mg x 1
eGFR 15–29 ml/min Vasta-aiheinen (2,5 mg x 2)** (30 mg x 1)** (15 mg x 1)**
eGFR < 15 ml/min Vasta-aiheinen Vasta-aiheinen Vasta-aiheinen Vasta-aiheinen
Yhteisvaikutukset
P-glykoproteiini Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä
CYP3A4 Ei Kyllä (kohtalainen) Kyllä (vähäinen) Kyllä (kohtalainen)
Vaikutuksen kumoaminen Idarusitsumabi Andeksaneetti alfa
PCC 		Andeksaneetti alfa
PCC 		Andeksaneetti alfa
PCC
Erityispiirteitä Dyspepsiaa 5–10 %:lle
Happosalpaajat heikentävät imeytymistä 12–30 %***
Säilytettävä foliopakkauksessa 		Teho voi heikentyä, jos eGFR > 95 ml/min ***
Taulukko 15. Suorien antikoagulanttien edut ja haitat varfariiniin verrattuna
Edut
Vähemmän kallonsisäisiä vuotoja
Vakioannostelu ja ennustettavampi annosvaikutus
K-vitamiinin saannin vaihtelu (ravinto) ei muuta vaikutusta
Vähemmän lääkeinteraktioita
Ei rutiinimaisen lääkevaikutuksen monitoroinnin tarvetta (helpompi ja mukavampi toteuttaa)
Merkittävät haitat
Vasta-aiheisia mitraaliläpän ahtaumassa ja potilailla, joilla on mekaaninen tekoläppä
Vasta-aiheisia vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa (annoksen pienentäminen lievemmissä tapauksissa)
Muita huomioitavia seikkoja
Monitorointimenetelmien huonompi saatavuus (lääkevaikutuksen ja hoitomyönteisyyden seuranta on vaativampaa silloin kun siihen on tarvetta)
Potilaan ikä ja paino vaikuttavat joidenkin valmisteiden annosteluun
Muut haittavaikutukset kuin vuodot tavallisempia (esim. dyspepsia)
Hinta
Lyhyempi käyttökokemus

Dabigatraani

Apiksabaani

Edoksabaani

Rivaroksabaani

Varfariini

Asetyylisalisyylihappo (ASA)

ADP-reseptorin P2Y12 salpaajat

Oraalisen antikoagulantin valinta

Eteiskorvakkeen sulku

Seuranta

  • Eteisvärinä on krooninen sairaus, joka edellyttää säännöllistä seurantaa.
  • Valtaosalla potilaista seuranta voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa.
    • Seurantakäyntien ajoitus riippuu potilaan taustasairauksista ja kokonaistilanteesta sekä rytmihäiriöiden esiintymisestä.
  • Seurantakäynnin aikana selvitetään,
    • onko potilaalla ollut aivoverenkierron häiriöön viittaavia oireita
    • ovatko aivoverenkierron häiriöiden ja verenvuotojen vaaratekijät muuttuneet (CHA2DS2VASc- ja HAS-BLED-pisteytys)
    • onko antikoagulaatiohoito toteutunut suositusten mukaisesti (varfariinihoidon aikana TTR:n tavoite on yli 80 %)
    • ovatko potilaan rytmihäiriöoireet helpottuneet hoidon vaikutuksesta (EHRA-luokka)
    • onko käytössä olevalle rytmihäiriölääkitykselle ilmaantunut vasta-aiheita (QRS-heilahduksen leveneminen, QT-ajan piteneminen, vasemman kammion hypertrofia, iskemia, vajaatoiminta)
    • onko eteisvärinän tyyppi muuttunut kohtauksittaisesta jatkuvaksi tai pysyväksi eteisvärinäksi
    • onko pysyvän eteisvärinän kammiovaste "taloudellinen".
  • Anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi tarkistetaan rutiinimaisesti 12-kytkentäinen EKG, jossa kiinnitetään huomiota muun muassa taulukossa «Suositus eteisvärinäpotilaalle tehtävistä tutkimuksista...»4 esitettäviin seikkoihin.
  • Muiden tutkimusten tarve arvioidaan yksilöllisesti. Mahdollisia tutkimuksia ovat muun muassa:
    • laboratoriotutkimukset (esim. pieni verenkuva, trombosyytit, elektrolyytit, kreatiniini, glukoosi, lipidit, antikoagulaatiohoidon ja rytmihäiriölääkityksen turvakokeet)
    • sydämen kaikututkimus
    • thorax-röntgenkuvaus
    • EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti
    • rasitus-EKG
    • invasiiviset tutkimukset
    • tarkemmat neurologiset selvittelyt.
  • Eteisvärinä ei yleensä aiheuta pitkäaikaista työkyvyttömyyttä eikä estä autolla ajoa.
    • Lyhytkestoinen sairausloma voi kuitenkin olla aiheellinen rytmihäiriökohtauksen, rytminsiirron tai esimerkiksi katetriablaatiohoidon takia.
    • Ammattiautoilun jatkaminen edellyttää suositusten mukaan toteutuvaa antikoagulaatiohoitoa.

Hoidon porrastus

  • Eteisvärinän hoito on monimutkaista ja vaatii moniammatillista osaamista ja hyvää yhteistyötä eri erikoisalojen (mm. kardiologia, sisätaudit, neurologia ja hyytymisasiantuntijat) ja perusterveydenhuollon välillä.
  • Erikoissairaanhoidon velvollisuutena on varmistaa alueellisten hoitoketjujen toimivuus ja järjestää oman alueensa hoitohenkilökunnalle koulutusta ja riittävät konsultaatiomahdollisuudet.
  • Perusterveydenhuollon lääkäreillä on oltava hyvät perustiedot eteisvärinäpotilaan
    • antikoagulaatiohoidon aiheista ja toteutuksesta
    • hoitolinjan (sykkeen- vai rytminhallinta) valintaan vaikuttavista tekijöistä
    • kammiotaajuuden optimoinnista
    • estolääkityksen aiheista ja seurannasta
    • invasiivisen hoidon aiheista
  • Perussairauksien ja altistavien tekijöiden hoito
    • Perussairauksien hyvä hoito on eteisvärinän hoidon kulmakivi riippumatta valitusta hoitolinjasta.
    • Päävastuu yleisimpien eteisvärinälle ja tromboembolisille komplikaatioille altistavien liitännäissairauksien, kuten hypertonian ja diabeteksen, diagnostiikasta ja hoidosta on perusterveydenhuollon lääkäreillä.
    • Erikoissairaanhoidossa on syytä hoitaa tavanomaiseen lääkitykseen huonosti reagoivat ja sellaiset potilaat, joiden liitännäissairaus vaatii invasiivisia tutkimuksia tai hoitoa.
  • Akuutin eteisvärinäkohtauksen hoito
    • Hoitolinja (sykkeen- tai rytminhallinta) voidaan yleensä valita perusterveydenhuollossa. Ongelmatapauksissa on aiheellista konsultoida kardiologia.
    • Sähköinen rytminsiirto vaatii anestesian, minkä takia se soveltuu vain harvoin perusterveydenhuollossa tehtäväksi.
    • Lääkkeellinen rytminsiirto voidaan tehdä myös hyvin varustetussa terveyskeskuksessa.
  • Eteisvärinän estohoito (rytminhallinta)
    • Beetasalpaajalääkitys voidaan aloittaa perusterveydenhuollossa.
    • Varsinaisen rytmihäiriölääkityksen (ryhmien I ja III lääkkeet) aloittaa kardiologi tai sydänsairauksien hoitoon perehtynyt sisätautilääkäri.
    • Terveyskeskus- tai työterveyslääkäri voi huolehtia potilaan jatkoseurannasta erikoislääkärin ohjeiden mukaisesti.
    • Invasiivisen hoidon suunnittelu ja toteutus kuuluvat rytmikardiologille.
  • Kammiotaajuuden optimointi (sykkeenhallinta)
    • Pysyvän eteisvärinän kammiotaajuuden optimoinnissa ja seurannassa päävastuu on perusterveydenhuollon lääkäreillä.
    • Erikoissairaanhoidossa on syytä hoitaa tavanomaiseen lääkitykseen huonosti reagoivat ja sellaiset potilaat, joiden liitännäissairaus vaatii erikoissairaanhoitoa.
  • Antikoagulaatiohoito
    • Perusterveydenhuollon lääkäreillä on päävastuu antikoagulaatiohoidon toteutuksesta.
  • Edellä esitetyt suositukset ovat ohjeellisia, ja niitä voidaan muokata paikallisesti niin, että alueellinen hoitoketju toimii mahdollisimman tehokkaasti.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä

Eteisvärinä-suosituksen historiatiedot «Eteisvärinä, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»8

Puheenjohtaja

Pekka Raatikainen, dosentti, ylilääkäri, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri; HUS Sydän- ja keuhkokeskus

Jäsenet

Kari Askonen, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri; Ylitornion terveyskeskus

Juhani Junttila, professori,kardiologian erikoislääkäri; OYS ja Oulun yliopisto

Tuomas Kiviniemi, dosentti, kardiologian erikoislääkäri; TYKS Sydänkeskus, Turun Yliopisto, tutkimusryhmän johtaja; Brigham and Women's Hospital, Harvard Medical School, Boston, USA, Research Fellow

Riho Luite, LL, kardiologian erikoislääkäri, KYS Sydänkeskus

Hannu Parikka, LT, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri; HUS Sydän- ja keuhkokeskus

Vesa Virtanen, dosentti, ylilääkäri, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri; TAYS Sydänkeskus Oy

Arja Tuunainen, dosentti, kliinisen neurofysiologian ja psykiatrian erikoislääkäri, Käypä hoito -toimittaja

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on tarkistettu 22.3.2021 julkaistun kohdennetun päivityksen yhteydessä.

Kari Askonen: Sivutoimet: Terveystalo, oma vastaanotto, yksityislääkäri. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Divicon Oy. Luottamustoimet: Lääkäriliiton professiovaliokunnan jäsen, Oulu. Ohjaushankkeet: Sote. Muut sidonnaisuudet: Divicon Oy.

Juhani Junttila: Sivutoimet: Oulun yliopistollinen sairaala, ylilääkäri. Tutkimusrahoitus: Abbot Medical Finland, Ingelheim. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Astra Zeneca, Boehringer Ingelheim, Bayer, Pfizer, MSD, Sanofi. Luottamustoimet: Valtakunnallinen terveyden tutkimuksen arviointiryhmän jäsen; Sydäntutkimussäätiön tieteellisen asiantuntijavaliokunnan jäsen. Muut sidonnaisuudet: Oulun Sydänkeskus Oy osakas.

Tuomas Kiviniemi: Tutkimusrahoitus:Atricure ltd, USA; Vifor Pharma, Sveitsi. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: AstraZeneca, Bayer, BMS-Pfizer, Boehringer-Ingelheim, MSD, Orionpharma. Luottamustoimet: Suomen Kardiologinen Seura, hallituksen jäsen.

Riho Luite: Sivutoimet: KYSTERI, kardiologian erikoislääkäri. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: BMS/Pfizer, Bayer, Biosense Webster. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Biosense Webster, Boston Scientific, Abbott, Medtronic.

Hannu Parikka: Sivutoimet: Terveystalo, Mehiläinen, Coronaria, HYKSin oy, yksityislääkäri. Tutkimusrahoitus: Abbott. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Biosense-Webster, Pfizer, BMS, Abbott, Duodecim, Suomen lääkäriliitto, Suomen Kardiologinen Seura, Suomen Liikennelääketieteen yhdistys. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Biotronik, Biosense-Webster, Boehringer-Ingelheim. Luottamustoimet: Suomen Liikennelääketieteen yhdistys, hallituksen varapuheenjohtaja.

Pekka Raatikainen: Sivutoimet: HYKSin Oy, TAYS Sydänsairaala, Coronaria Analyysipalvelut, yksityislääkäri. Tutkimusrahoitus: Biosense Webster. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Abbott, Bayer, Biotronik, Biosense Webster, BMS/Pfizer, Stereotaxis. Luottamustoimet: Valviran pysyvä asiantuntija. Muut sidonnaisuudet: Orion osakeomistus.

Arja Tuunainen: Sivutoimet: Yksityislääkäri. Muut sidonnaisuudet: Kustannus Oy Duodecimin tekijänpalkkio.

Vesa Virtanen: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Bristol Myers Squibb. Luottamustoimet: Potilasvahinkolautakunta, Valvira. Muut sidonnaisuudet: Pirkanmaan erikoislääkäripalvelu Oy.

Kirjallisuusviite

Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»4

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Calkins H, Hindricks G, Cappato R ym. 2017?HRS/EHRA/ECAS/APHRS/SOLAECE expert consensus statement on catheter and surgical ablation of atrial fibrillation: Executive summary. Europace 2018;20:157-208 «PMID: 29016841»PubMed
  2. Hindricks G, Potpara T, Dagres N ym. 2020 ESC Guidelines for the diagnosis and management of atrial fibrillation developed in collaboration with the European Association of Cardio-Thoracic Surgery (EACTS). Eur Heart J 2020;: «PMID: 32860505»PubMed
  3. Kopecky SL, Gersh BJ, McGoon MD ym. The natural history of lone atrial fibrillation. A population-based study over three decades. N Engl J Med 1987;317:669-74 «PMID: 3627174»PubMed
  4. Chugh SS, Havmoeller R, Narayanan K ym. Worldwide epidemiology of atrial fibrillation: a Global Burden of Disease 2010 Study. Circulation 2014;129:837-47 «PMID: 24345399»PubMed
  5. Feinberg WM, Blackshear JL, Laupacis A ym. Prevalence, age distribution, and gender of patients with atrial fibrillation. Analysis and implications. Arch Intern Med 1995;155:469-73 «PMID: 7864703»PubMed
  6. Savelieva I, John Camm A. Atrial fibrillation and heart failure: natural history and pharmacological treatment. Europace 2004;5 Suppl 1:S5-19 «PMID: 15450275»PubMed
  7. Lloyd-Jones DM, Wang TJ, Leip EP ym. Lifetime risk for development of atrial fibrillation: the Framingham Heart Study. Circulation 2004;110:1042-6 «PMID: 15313941»PubMed
  8. Magnussen C, Niiranen TJ, Ojeda FM ym. Sex Differences and Similarities in Atrial Fibrillation Epidemiology, Risk Factors, and Mortality in Community Cohorts: Results From the BiomarCaRE Consortium (Biomarker for Cardiovascular Risk Assessment in Europe). Circulation 2017;136:1588-1597 «PMID: 29038167»PubMed.
  9. Miyasaka Y, Barnes ME, Gersh BJ ym. Secular trends in incidence of atrial fibrillation in Olmsted County, Minnesota, 1980 to 2000, and implications on the projections for future prevalence. Circulation 2006;114:119-25 «PMID: 16818816»PubMed
  10. Benjamin EJ, Levy D, Vaziri SM ym. Independent risk factors for atrial fibrillation in a population-based cohort. The Framingham Heart Study. JAMA 1994;271:840-4 «PMID: 8114238»PubMed
  11. Rensma PL, Allessie MA, Lammers WJ ym. Length of excitation wave and susceptibility to reentrant atrial arrhythmias in normal conscious dogs. Circ Res 1988;62:395-410 «PMID: 3338122»PubMed
  12. Allessie MA, Boyden PA, Camm AJ ym. Pathophysiology and prevention of atrial fibrillation. Circulation 2001;103:769-77 «PMID: 11156892»PubMed
  13. Nattel S. New ideas about atrial fibrillation 50 years on. Nature 2002;415:219-26 «PMID: 11805846»PubMed
  14. Tieleman RG. The pathophysiology of maintenance of atrial fibrillation. Pacing Clin Electrophysiol 2003;26:1569-71 «PMID: 12914604»PubMed
  15. Haïssaguerre M, Jaïs P, Shah DC ym. Spontaneous initiation of atrial fibrillation by ectopic beats originating in the pulmonary veins. N Engl J Med 1998;339:659-66 «PMID: 9725923»PubMed
  16. Chen SA, Chen YJ, Yeh HI ym. Pathophysiology of the pulmonary vein as an atrial fibrillation initiator. Pacing Clin Electrophysiol 2003;26:1576-82 «PMID: 12914606»PubMed
  17. Nattel S. Basic electrophysiology of the pulmonary veins and their role in atrial fibrillation: precipitators, perpetuators, and perplexers. J Cardiovasc Electrophysiol 2003;14:1372-5 «PMID: 14678116»PubMed
  18. Wijffels MC, Kirchhof CJ, Dorland R ym. Atrial fibrillation begets atrial fibrillation. A study in awake chronically instrumented goats. Circulation 1995;92:1954-68 «PMID: 7671380»PubMed
  19. Allessie M, Ausma J, Schotten U. Electrical, contractile and structural remodeling during atrial fibrillation. Cardiovasc Res 2002;54:230-46 «PMID: 12062329»PubMed
  20. Sparks PB, Mond HG, Vohra JK ym. Mechanical remodeling of the left atrium after loss of atrioventricular synchrony. A long-term study in humans. Circulation 1999;100:1714-21 «PMID: 10525491»PubMed
  21. Schotten U, Duytschaever M, Ausma J ym. Electrical and contractile remodeling during the first days of atrial fibrillation go hand in hand. Circulation 2003;107:1433-9 «PMID: 12642366»PubMed
  22. Nattel S, Li D, Yue L. Basic mechanisms of atrial fibrillation--very new insights into very old ideas. Annu Rev Physiol 2000;62:51-77 «PMID: 10845084»PubMed
  23. Burstein B, Nattel S. Atrial fibrosis: mechanisms and clinical relevance in atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 2008;51:802-9 «PMID: 18294563»PubMed
  24. Schoonderwoerd BA, Smit MD, Pen L ym. New risk factors for atrial fibrillation: causes of 'not-so-lone atrial fibrillation'. Europace 2008;10:668-73 «PMID: 18480076»PubMed
  25. Elosua R, Arquer A, Mont L ym. Sport practice and the risk of lone atrial fibrillation: a case-control study. Int J Cardiol 2006;108:332-7 «PMID: 15963583»PubMed
  26. Mont L, Sambola A, Brugada J ym. Long-lasting sport practice and lone atrial fibrillation. Eur Heart J 2002;23:477-82 «PMID: 11863350»PubMed
  27. Abdulla J, Nielsen JR. Is the risk of atrial fibrillation higher in athletes than in the general population? A systematic review and meta-analysis. Europace 2009;11:1156-9 «PMID: 19633305»PubMed
  28. Wilhelm M, Roten L, Tanner H ym. Atrial remodeling, autonomic tone, and lifetime training hours in nonelite athletes. Am J Cardiol 2011;108:580-5 «PMID: 21658663»PubMed
  29. Andersen K, Farahmand B, Ahlbom A ym. Risk of arrhythmias in 52 755 long-distance cross-country skiers: a cohort study. Eur Heart J 2013;34:3624-31 «PMID: 23756332»PubMed
  30. Karjalainen J, Kujala UM, Kaprio J ym. Lone atrial fibrillation in vigorously exercising middle aged men: case-control study. BMJ 1998;316:1784-5 «PMID: 9624065»PubMed
  31. Turagam MK, Flaker GC, Velagapudi P ym. Atrial Fibrillation In Athletes: Pathophysiology, Clinical Presentation, Evaluation and Management. J Atr Fibrillation 2015;8:1309 «PMID: 27957228»PubMed
  32. Calvo N, Ramos P, Montserrat S ym. Emerging risk factors and the dose-response relationship between physical activity and lone atrial fibrillation: a prospective case-control study. Europace 2016;18:57-63 «PMID: 26333377»PubMed
  33. Aizer A, Gaziano JM, Cook NR ym. Relation of vigorous exercise to risk of atrial fibrillation. Am J Cardiol 2009;103:1572-7 «PMID: 19463518»PubMed
  34. Manolis AS, Manolis AA. Exercise and Arrhythmias: A Double-Edged Sword. Pacing Clin Electrophysiol 2016;39:748-62 «PMID: 27120033»PubMed
  35. Brugada R, Tapscott T, Czernuszewicz GZ ym. Identification of a genetic locus for familial atrial fibrillation. N Engl J Med 1997;336:905-11 «PMID: 9070470»PubMed
  36. Troughton RW, Asher CR, Klein AL. The role of echocardiography in atrial fibrillation and cardioversion. Heart 2003;89:1447-54 «PMID: 14617563»PubMed
  37. Andalib A, Brugada R, Nattel S. Atrial fibrillation: evidence for genetically determined disease. Curr Opin Cardiol 2008;23:176-83 «PMID: 18382204»PubMed
  38. Krahn AD, Manfreda J, Tate RB ym. The natural history of atrial fibrillation: incidence, risk factors, and prognosis in the Manitoba Follow-Up Study. Am J Med 1995;98:476-84 «PMID: 7733127»PubMed
  39. Benjamin EJ, Wolf PA, D'Agostino RB ym. Impact of atrial fibrillation on the risk of death: the Framingham Heart Study. Circulation 1998;98:946-52 «PMID: 9737513»PubMed
  40. Stevenson WG, Stevenson LW, Middlekauff HR ym. Improving survival for patients with atrial fibrillation and advanced heart failure. J Am Coll Cardiol 1996;28:1458-63 «PMID: 8917258»PubMed
  41. Knecht S, Oelschläger C, Duning T ym. Atrial fibrillation in stroke-free patients is associated with memory impairment and hippocampal atrophy. Eur Heart J 2008;29:2125-32 «PMID: 18667399»PubMed
  42. Lip GY, Nieuwlaat R, Pisters R ym. Refining clinical risk stratification for predicting stroke and thromboembolism in atrial fibrillation using a novel risk factor-based approach: the euro heart survey on atrial fibrillation. Chest 2010;137:263-72 «PMID: 19762550»PubMed
  43. Van Staa TP, Setakis E, Di Tanna GL ym. A comparison of risk stratification schemes for stroke in 79,884 atrial fibrillation patients in general practice. J Thromb Haemost 2011;9:39-48 «PMID: 21029359»PubMed
  44. Steinberg BA, Hellkamp AS, Lokhnygina Y ym. Higher risk of death and stroke in patients with persistent vs. paroxysmal atrial fibrillation: results from the ROCKET-AF Trial. Eur Heart J 2015;36:288-96 «PMID: 25209598»PubMed
  45. Vanassche T, Lauw MN, Eikelboom JW ym. Risk of ischaemic stroke according to pattern of atrial fibrillation: analysis of 6563 aspirin-treated patients in ACTIVE-A and AVERROES. Eur Heart J 2015;36:281-7a «PMID: 25187524»PubMed
  46. Alboni P, Scarfò S, Fucà G ym. Hemodynamics of idiopathic paroxysmal atrial fibrillation. Pacing Clin Electrophysiol 1995;18:980-5 «PMID: 7659571»PubMed
  47. Clark DM, Plumb VJ, Epstein AE ym. Hemodynamic effects of an irregular sequence of ventricular cycle lengths during atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 1997;30:1039-45 «PMID: 9316536»PubMed
  48. Lau CP, Leung WH, Wong CK ym. Haemodynamics of induced atrial fibrillation: a comparative assessment with sinus rhythm, atrial and ventricular pacing. Eur Heart J 1990;11:219-24 «PMID: 2318225»PubMed
  49. Shinbane JS, Wood MA, Jensen DN ym. Tachycardia-induced cardiomyopathy: a review of animal models and clinical studies. J Am Coll Cardiol 1997;29:709-15 «PMID: 9091514»PubMed
  50. Dorian P, Jung W, Newman D ym. The impairment of health-related quality of life in patients with intermittent atrial fibrillation: implications for the assessment of investigational therapy. J Am Coll Cardiol 2000;36:1303-9 «PMID: 11028487»PubMed
  51. Lüderitz B. Dirk Durrer (1918-1984). J Interv Card Electrophysiol 2000;4:547 «PMID: 11203445»PubMed
  52. van den Berg MP, Hassink RJ, Tuinenburg AE ym. Quality of life in patients with paroxysmal atrial fibrillation and its predictors: importance of the autonomic nervous system. Eur Heart J 2001;22:247-53 «PMID: 11161936»PubMed
  53. Paquette M, Roy D, Talajic M ym. Role of gender and personality on quality-of-life impairment in intermittent atrial fibrillation. Am J Cardiol 2000;86:764-8 «PMID: 11018197»PubMed
  54. Kirchhof P, Bax J, Blomstrom-Lundquist C ym. Early and comprehensive management of atrial fibrillation: proceedings from the 2nd AFNET/EHRA consensus conference on atrial fibrillation entitled 'research perspectives in atrial fibrillation'. Europace 2009;11:860-85 «PMID: 19531542»PubMed
  55. Botto GL, Padeletti L, Santini M ym. Presence and duration of atrial fibrillation detected by continuous monitoring: crucial implications for the risk of thromboembolic events. J Cardiovasc Electrophysiol 2009;20:241-8 «PMID: 19175849»PubMed
  56. Healey JS, Connolly SJ, Gold MR ym. Subclinical atrial fibrillation and the risk of stroke. N Engl J Med 2012;366:120-9 «PMID: 22236222»PubMed
  57. Toni D, Lorenzano S, Strano S ym. Detection of Silent Atrial Fibrillation aFter Ischemic StrOke (SAFFO) guided by implantable loop recorder: multicentre Italian trial based on stroke unit network with paired cardio-arrhythmology units (Italian Neurocardiology Unit Network). Int J Stroke 2016;11:361-7 «PMID: 26873942»PubMed
  58. Fung E, Järvelin MR, Doshi RN ym. Electrocardiographic patch devices and contemporary wireless cardiac monitoring. Front Physiol 2015;6:149 «PMID: 26074823»PubMed
  59. McNamara RL, Tamariz LJ, Segal JB ym. Management of atrial fibrillation: review of the evidence for the role of pharmacologic therapy, electrical cardioversion, and echocardiography. Ann Intern Med 2003;139:1018-33 «PMID: 14678922»PubMed
  60. Manning WJ, Weintraub RM, Waksmonski CA ym. Accuracy of transesophageal echocardiography for identifying left atrial thrombi. A prospective, intraoperative study. Ann Intern Med 1995;123:817-22 «PMID: 7486462»PubMed
  61. Saarela E, Koskela V, Strandberg M ym. Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikukuvaus eteisvärinän rytminsiirrossa. Duodecim 2004;120:1575-81 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo94376»5
  62. Camm AJ, Lip GY, De Caterina R ym. 2012 focused update of the ESC Guidelines for the management of atrial fibrillation: an update of the 2010 ESC Guidelines for the management of atrial fibrillation--developed with the special contribution of the European Heart Rhythm Association. Europace 2012;14:1385-413 «PMID: 22923145»PubMed
  63. Danias PG, Caulfield TA, Weigner MJ ym. Likelihood of spontaneous conversion of atrial fibrillation to sinus rhythm. J Am Coll Cardiol 1998;31:588-92 «PMID: 9502640»PubMed
  64. Dell'Orfano JT, Patel H, Wolbrette DL ym. Acute treatment of atrial fibrillation: spontaneous conversion rates and cost of care. Am J Cardiol 1999;83:788-90, A10 «PMID: 10080441»PubMed
  65. Raatikainen MJ. Akuutin eteisvärinäkohtauksen hoito. Suom Lääkäril 2002;57:5029-36
  66. Hohnloser SH, Kuck KH, Lilienthal J. Rhythm or rate control in atrial fibrillation--Pharmacological Intervention in Atrial Fibrillation (PIAF): a randomised trial. Lancet 2000;356:1789-94 «PMID: 11117910»PubMed
  67. Wyse DG, Waldo AL, DiMarco JP ym. A comparison of rate control and rhythm control in patients with atrial fibrillation. N Engl J Med 2002;347:1825-33 «PMID: 12466506»PubMed
  68. Van Gelder IC, Hagens VE, Bosker HA ym. A comparison of rate control and rhythm control in patients with recurrent persistent atrial fibrillation. N Engl J Med 2002;347:1834-40 «PMID: 12466507»PubMed
  69. Carlsson J, Miketic S, Windeler J ym. Randomized trial of rate-control versus rhythm-control in persistent atrial fibrillation: the Strategies of Treatment of Atrial Fibrillation (STAF) study. J Am Coll Cardiol 2003;41:1690-6 «PMID: 12767648»PubMed
  70. Opolski G, Torbicki A, Kosior DA ym. Rate control vs rhythm control in patients with nonvalvular persistent atrial fibrillation: the results of the Polish How to Treat Chronic Atrial Fibrillation (HOT CAFE) Study. Chest 2004;126:476-86 «PMID: 15302734»PubMed
  71. Roy D, Talajic M, Nattel S ym. Rhythm control versus rate control for atrial fibrillation and heart failure. N Engl J Med 2008;358:2667-77 «PMID: 18565859»PubMed
  72. Segal JB, McNamara RL, Miller MR ym. The evidence regarding the drugs used for ventricular rate control. J Fam Pract 2000;49:47-59 «PMID: 10678340»PubMed
  73. Snow V, Weiss KB, LeFevre M ym. Management of newly detected atrial fibrillation: a clinical practice guideline from the American Academy of Family Physicians and the American College of Physicians. Ann Intern Med 2003;139:1009-17 «PMID: 14678921»PubMed
  74. Grönefeld GC, Hohnloser SH. Beta-blocker therapy in atrial fibrillation. Pacing Clin Electrophysiol 2003;26:1607-12 «PMID: 12914610»PubMed
  75. Singh BN. Antiarrhythmic actions of amiodarone: a profile of a paradoxical agent. Am J Cardiol 1996;78:41-53 «PMID: 8780328»PubMed
  76. Raatikainen MJ, Huikuri HV. Amioidaroni rytmihäiriöiden hoidossa. Duodecim 1998;114:1923-36 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo80400»6
  77. Clemo HF, Wood MA, Gilligan DM ym. Intravenous amiodarone for acute heart rate control in the critically ill patient with atrial tachyarrhythmias. Am J Cardiol 1998;81:594-8 «PMID: 9514456»PubMed
  78. Page RL, Hamad B, Kirkpatrick P. Dronedarone. Nat Rev Drug Discov 2009;8:769-70 «PMID: 19794441»PubMed
  79. Hoy SM, Keam SJ. Dronedarone. Drugs 2009;69:1647-63 «PMID: 19678715»PubMed
  80. Murray KT. Ibutilide. Circulation 1998;97:493-7 «PMID: 9490245»PubMed
  81. Cheng JW. Vernakalant in the management of atrial fibrillation. Ann Pharmacother 2008;42:533-42 «PMID: 18334607»PubMed
  82. Nagarakanti R, Ezekowitz MD, Oldgren J ym. Dabigatran versus warfarin in patients with atrial fibrillation: an analysis of patients undergoing cardioversion. Circulation 2011;123:131-6 «PMID: 21200007»PubMed
  83. Piccini JP, Stevens SR, Lokhnygina Y ym. Outcomes after cardioversion and atrial fibrillation ablation in patients treated with rivaroxaban and warfarin in the ROCKET AF trial. J Am Coll Cardiol 2013;61:1998-2006 «PMID: 23500298»PubMed
  84. Flaker G, Lopes RD, Al-Khatib SM ym. Efficacy and safety of apixaban in patients after cardioversion for atrial fibrillation: insights from the ARISTOTLE Trial (Apixaban for Reduction in Stroke and Other Thromboembolic Events in Atrial Fibrillation). J Am Coll Cardiol 2014;63:1082-7 «PMID: 24211508»PubMed
  85. Cappato R, Ezekowitz MD, Klein AL ym. Rivaroxaban vs. vitamin K antagonists for cardioversion in atrial fibrillation. Eur Heart J 2014;35:3346-55 «PMID: 25182247»PubMed
  86. Caldeira D, Costa J, Ferreira JJ ym. Non-vitamin K antagonist oral anticoagulants in the cardioversion of patients with atrial fibrillation: systematic review and meta-analysis. Clin Res Cardiol 2015;104:582-90 «PMID: 25643952»PubMed
  87. Schmidt AS, Lauridsen KG, Torp P ym. Maximum-fixed energy shocks for cardioverting atrial fibrillation. Eur Heart J 2020;41:626-631 «PMID: 31504412»PubMed
  88. Oral H, Souza JJ, Michaud GF ym. Facilitating transthoracic cardioversion of atrial fibrillation with ibutilide pretreatment. N Engl J Med 1999;340:1849-54 «PMID: 10369847»PubMed
  89. Marcus GM, Sung RJ. Antiarrhythmic agents in facilitating electrical cardioversion of atrial fibrillation and promoting maintenance of sinus rhythm. Cardiology 2001;95:1-8 «PMID: 11385184»PubMed
  90. Van Noord T, Van Gelder IC, Crijns HJ. How to enhance acute outcome of electrical cardioversion by drug therapy: importance of immediate reinitiation of atrial fibrillation. J Cardiovasc Electrophysiol 2002;13:822-5 «PMID: 12212706»PubMed
  91. Crozier I. Flecainide in the Wolff-Parkinson-White syndrome. Am J Cardiol 1992;70:26A-32A «PMID: 1509995»PubMed
  92. Raatikainen MJP, Sigurd B. Atrial fibrillation - the role of flecainide. Oy Sevenprint Ltd, Rovaniemi 2008
  93. Capucci A, Villani GQ, Aschieri D ym. Safety of oral propafenone in the conversion of recent onset atrial fibrillation to sinus rhythm: a prospective parallel placebo-controlled multicentre study. Int J Cardiol 1999;68:187-96 «PMID: 10189007»PubMed
  94. Aliot E, De Roy L, Capucci A ym. Safety of a controlled-release flecainide acetate formulation in the prevention of paroxysmal atrial fibrillation in outpatients. Ann Cardiol Angeiol (Paris) 2003;52:34-40 «PMID: 12710293»PubMed
  95. Kishore AG, Camm AJ. Guidelines for the use of propafenone in treating supraventricular arrhythmias. Drugs 1995;50:250-62 «PMID: 8521758»PubMed
  96. Naccarelli GV, Wolbrette DL, Samii S ym. Vernakalant--a promising therapy for conversion of recent-onset atrial fibrillation. Expert Opin Investig Drugs 2008;17:805-10 «PMID: 18447605»PubMed
  97. Roy D, Pratt CM, Torp-Pedersen C ym. Vernakalant hydrochloride for rapid conversion of atrial fibrillation: a phase 3, randomized, placebo-controlled trial. Circulation 2008;117:1518-25 «PMID: 18332267»PubMed
  98. Kowey PR, Dorian P, Mitchell LB ym. Vernakalant hydrochloride for the rapid conversion of atrial fibrillation after cardiac surgery: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Circ Arrhythm Electrophysiol 2009;2:652-9 «PMID: 19948506»PubMed
  99. Raatikainen MJ, Lindgren K. Uusien ryhmän III lääkkeiden asema rytmihäiriöiden hoidossa. Suom Lääkäril 2001;56:5101-6
  100. Raatikainen MJ. Is verapamil a double-edged sword in rate control of paroxysmal atrial fibrillation? Heart Rhythm 2010;7:584-5 «PMID: 20189494»PubMed
  101. Alboni P, Botto GL, Baldi N ym. Outpatient treatment of recent-onset atrial fibrillation with the "pill-in-the-pocket" approach. N Engl J Med 2004;351:2384-91 «PMID: 15575054»PubMed
  102. Airaksinen KE, Grönberg T, Nuotio I ym. Thromboembolic complications after cardioversion of acute atrial fibrillation: the FinCV (Finnish CardioVersion) study. J Am Coll Cardiol 2013;62:1187-92 «PMID: 23850908»PubMed
  103. European Heart Rhythm Association., European Association for Cardio-Thoracic Surgery., Camm AJ ym. Guidelines for the management of atrial fibrillation: the Task Force for the Management of Atrial Fibrillation of the European Society of Cardiology (ESC). Eur Heart J 2010;31:2369-429 «PMID: 20802247»PubMed
  104. Steffel J, Verhamme P, Potpara TS ym. The 2018 European Heart Rhythm Association Practical Guide on the use of non-vitamin K antagonist oral anticoagulants in patients with atrial fibrillation. Eur Heart J 2018;39:1330-1393 «PMID: 29562325»PubMed
  105. Bjerkelund CJ, Orning OM. The efficacy of anticoagulant therapy in preventing embolism related to D.C. electrical conversion of atrial fibrillation. Am J Cardiol 1969;23:208-16 «PMID: 4180019»PubMed
  106. Arnold AZ, Mick MJ, Mazurek RP ym. Role of prophylactic anticoagulation for direct current cardioversion in patients with atrial fibrillation or atrial flutter. J Am Coll Cardiol 1992;19:851-5 «PMID: 1545081»PubMed
  107. Thibault B, Talajic M, Dubuc M ym. Thromboembolic events occur despite sinus rhythm maintenance in patients treated for atrial fibrillation: The Canadian Trial of Atrial Fibrillation experience. Can J Cardiol 2004;20:195-9 «PMID: 15010743»PubMed
  108. Biblo LA, Yuan Z, Quan KJ ym. Risk of stroke in patients with atrial flutter. Am J Cardiol 2001;87:346-9, A9 «PMID: 11165976»PubMed
  109. Corrado G, Santarone M, Beretta S ym. Early cardioversion of atrial fibrillation and atrial flutter guided by transoesophageal echocardiography: a single centre 8.5-year experience. Europace 2000;2:119-26 «PMID: 11225938»PubMed
  110. Klein AL, Grimm RA, Murray RD ym. Use of transesophageal echocardiography to guide cardioversion in patients with atrial fibrillation. N Engl J Med 2001;344:1411-20 «PMID: 11346805»PubMed
  111. Weigner MJ, Thomas LR, Patel U ym. Early cardioversion of atrial fibrillation facilitated by transesophageal echocardiography: short-term safety and impact on maintenance of sinus rhythm at 1 year. Am J Med 2001;110:694-702 «PMID: 11403753»PubMed
  112. Roijer A, Eskilsson J, Olsson B. Transoesophageal echocardiography-guided cardioversion of atrial fibrillation or flutter. Selection of a low-risk group for immediate cardioversion. Eur Heart J 2000;21:837-47 «PMID: 10781356»PubMed
  113. Bartel T, Erbel R, Acute Trial Investigators.. Transoesophageal echocardiography for immediate and safe cardioversion in patients with atrial fibrillation. Eur Heart J 2001;22:2041-4 «PMID: 11686658»PubMed
  114. Klein AL, Murray RD, Grimm RA. Role of transesophageal echocardiography-guided cardioversion of patients with atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 2001;37:691-704 «PMID: 11693739»PubMed
  115. Seto TB, Taira DA, Tsevat J ym. Cost-effectiveness of transesophageal echocardiographic-guided cardioversion: a decision analytic model for patients admitted to the hospital with atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 1997;29:122-30 «PMID: 8996304»PubMed
  116. Klein AL, Murray RD, Becker ER ym. Economic analysis of a transesophageal echocardiography-guided approach to cardioversion of patients with atrial fibrillation: the ACUTE economic data at eight weeks. J Am Coll Cardiol 2004;43:1217-24 «PMID: 15063433»PubMed
  117. Lévy S, Breithardt G, Campbell RW ym. Atrial fibrillation: current knowledge and recommendations for management. Working Group on Arrhythmias of the European Society of Cardiology. Eur Heart J 1998;19:1294-320 «PMID: 9792255»PubMed
  118. Kirchhof P, Camm AJ, Goette A ym. Early Rhythm-Control Therapy in Patients with Atrial Fibrillation. N Engl J Med 2020;383:1305-1316 «PMID: 32865375»PubMed
  119. Kirchhof P, Andresen D, Bosch R ym. Short-term versus long-term antiarrhythmic drug treatment after cardioversion of atrial fibrillation (Flec-SL): a prospective, randomised, open-label, blinded endpoint assessment trial. Lancet 2012;380:238-46 «PMID: 22713626»PubMed
  120. Raatikainen MJ. Rytmihäiriölääkkeiden kliininen käyttö. Kirjassa: Heikkilä J ym. (toim). Kardiologia. Kustannus Oy Duodecim, 2008; 2:s. 692-711
  121. Van Noord T, Tieleman RG, Bosker HA ym. Beta-blockers prevent subacute recurrences of persistent atrial fibrillation only in patients with hypertension. Europace 2004;6:343-50 «PMID: 15172659»PubMed
  122. Meng F, Yoshikawa T, Baba A ym. Beta-blockers are effective in congestive heart failure patients with atrial fibrillation. J Card Fail 2003;9:398-403 «PMID: 14583902»PubMed
  123. Kühlkamp V, Bosch R, Mewis C ym. Use of beta-blockers in atrial fibrillation. Am J Cardiovasc Drugs 2002;2:37-42 «PMID: 14727997»PubMed
  124. Page RL, Reiffel JA, Tavel ME. Asymptomatic atrial fibrillation: problems of management. Chest 2001;119:628-31 «PMID: 11171747»PubMed
  125. Page RL. beta-blockers for atrial fibrillation: must we consider asymptomatic arrhythmias? J Am Coll Cardiol 2000;36:147-50 «PMID: 10898426»PubMed
  126. Naccarelli GV, Dorian P, Hohnloser SH ym. Prospective comparison of flecainide versus quinidine for the treatment of paroxysmal atrial fibrillation/flutter. The Flecainide Multicenter Atrial Fibrillation Study Group. Am J Cardiol 1996;77:53A-59A «PMID: 8607392»PubMed
  127. Lee SH, Chen SA, Chiang CE ym. Comparisons of oral propafenone and quinidine as an initial treatment option in patients with symptomatic paroxysmal atrial fibrillation: a double-blind, randomized trial. J Intern Med 1996;239:253-60 «PMID: 8772625»PubMed
  128. Grey E, Silverman DI. Efficacy of type 1C antiarrhythmic agents for treatment of resistant atrial fibrillation. Pacing Clin Electrophysiol 1993;16:2235-40 «PMID: 7508600»PubMed
  129. Echt DS, Liebson PR, Mitchell LB ym. Mortality and morbidity in patients receiving encainide, flecainide, or placebo. The Cardiac Arrhythmia Suppression Trial. N Engl J Med 1991;324:781-8 «PMID: 1900101»PubMed
  130. Hughes MM, Trohman RG, Simmons TW ym. Flecainide therapy in patients treated for supraventricular tachycardia with near normal left ventricular function. Am Heart J 1992;123:408-12 «PMID: 1736577»PubMed
  131. Chimienti M, Cullen MT Jr, Casadei G. Safety of long-term flecainide and propafenone in the management of patients with symptomatic paroxysmal atrial fibrillation: report from the Flecainide and Propafenone Italian Study Investigators. Am J Cardiol 1996;77:60A-75A «PMID: 8607393»PubMed
  132. Anderson JL, Platt ML, Guarnieri T ym. Flecainide acetate for paroxysmal supraventricular tachyarrhythmias. The Flecainide Supraventricular Tachycardia Study Group. Am J Cardiol 1994;74:578-84 «PMID: 8074041»PubMed
  133. Wehling M. Meta-analysis of flecainide safety in patients with supraventricular arrhythmias. Arzneimittelforschung 2002;52:507-14 «PMID: 12189773»PubMed
  134. Fuster V, Rydén LE, Asinger RW ym. ACC/AHA/ESC guidelines for the management of patients with atrial fibrillation. A report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines and the European Society of Cardiology Committee for Practice Guidelines and Policy Conferences (Committee to develop guidelines for the management of patients with atrial fibrillation) developed in collaboration with the North American Society of Pacing and Electrophysiology. Eur Heart J 2001;22:1852-923 «PMID: 11601835»PubMed
  135. Le Heuzey JY, De Ferrari GM, Radzik D ym. A short-term, randomized, double-blind, parallel-group study to evaluate the efficacy and safety of dronedarone versus amiodarone in patients with persistent atrial fibrillation: the DIONYSOS study. J Cardiovasc Electrophysiol 2010;21:597-605 «PMID: 20384650»PubMed
  136. Roy D, Talajic M, Dorian P ym. Amiodarone to prevent recurrence of atrial fibrillation. Canadian Trial of Atrial Fibrillation Investigators. N Engl J Med 2000;342:913-20 «PMID: 10738049»PubMed
  137. Vitolo E, Tronci M, Larovere MT ym. Amiodarone versus quinidine in the prophylaxis of atrial fibrillation. Acta Cardiol 1981;36:431-44 «PMID: 7039195»PubMed
  138. Zarembski DG, Nolan PE Jr, Slack MK ym. Treatment of resistant atrial fibrillation. A meta-analysis comparing amiodarone and flecainide. Arch Intern Med 1995;155:1885-91 «PMID: 7677555»PubMed
  139. Singh BN. Amiodarone: the expanding antiarrhythmic role and how to follow a patient on chronic therapy. Clin Cardiol 1997;20:608-18 «PMID: 9220176»PubMed
  140. Siddoway LA. Amiodarone: guidelines for use and monitoring. Am Fam Physician 2003;68:2189-96 «PMID: 14677664»PubMed
  141. Connolly SJ. Evidence-based analysis of amiodarone efficacy and safety. Circulation 1999;100:2025-34 «PMID: 10556230»PubMed
  142. Hohnloser SH, Klingenheben T, Singh BN. Amiodarone-associated proarrhythmic effects. A review with special reference to torsade de pointes tachycardia. Ann Intern Med 1994;121:529-35 «PMID: 8067651»PubMed
  143. Julian DG, Camm AJ, Frangin G ym. Randomised trial of effect of amiodarone on mortality in patients with left-ventricular dysfunction after recent myocardial infarction: EMIAT. European Myocardial Infarct Amiodarone Trial Investigators. Lancet 1997;349:667-74 «PMID: 9078197»PubMed
  144. Cairns JA, Connolly SJ, Roberts R ym. Randomised trial of outcome after myocardial infarction in patients with frequent or repetitive ventricular premature depolarisations: CAMIAT. Canadian Amiodarone Myocardial Infarction Arrhythmia Trial Investigators. Lancet 1997;349:675-82 «PMID: 9078198»PubMed
  145. Doval HC, Nul DR, Grancelli HO ym. Randomised trial of low-dose amiodarone in severe congestive heart failure. Grupo de Estudio de la Sobrevida en la Insuficiencia Cardiaca en Argentina (GESICA) Lancet 1994;344:493-8 «PMID: 7914611»PubMed
  146. Deedwania PC, Singh BN, Ellenbogen K ym. Spontaneous conversion and maintenance of sinus rhythm by amiodarone in patients with heart failure and atrial fibrillation: observations from the veterans affairs congestive heart failure survival trial of antiarrhythmic therapy (CHF-STAT). The Department of Veterans Affairs CHF-STAT Investigators. Circulation 1998;98:2574-9 «PMID: 9843465»PubMed
  147. Piccini JP, Hasselblad V, Peterson ED ym. Comparative efficacy of dronedarone and amiodarone for the maintenance of sinus rhythm in patients with atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 2009;54:1089-95 «PMID: 19744618»PubMed
  148. Lafuente-Lafuente C, Mouly S, Longas-Tejero MA ym. Antiarrhythmics for maintaining sinus rhythm after cardioversion of atrial fibrillation. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD005049 «PMID: 17943835»PubMed
  149. Freemantle N, Lafuente-Lafuente C, Mitchell S ym. Mixed treatment comparison of dronedarone, amiodarone, sotalol, flecainide, and propafenone, for the management of atrial fibrillation. Europace 2011;13:329-45 «PMID: 21227948»PubMed
  150. Køber L, Torp-Pedersen C, McMurray JJ ym. Increased mortality after dronedarone therapy for severe heart failure. N Engl J Med 2008;358:2678-87 «PMID: 18565860»PubMed
  151. Connolly SJ, Camm AJ, Halperin JL ym. Dronedarone in high-risk permanent atrial fibrillation. N Engl J Med 2011;365:2268-76 «PMID: 22082198»PubMed
  152. Juul-Möller S, Edvardsson N, Rehnqvist-Ahlberg N. Sotalol versus quinidine for the maintenance of sinus rhythm after direct current conversion of atrial fibrillation. Circulation 1990;82:1932-9 «PMID: 2242519»PubMed
  153. Bellandi F, Simonetti I, Leoncini M ym. Long-term efficacy and safety of propafenone and sotalol for the maintenance of sinus rhythm after conversion of recurrent symptomatic atrial fibrillation. Am J Cardiol 2001;88:640-5 «PMID: 11564387»PubMed
  154. Plewan A, Lehmann G, Ndrepepa G ym. Maintenance of sinus rhythm after electrical cardioversion of persistent atrial fibrillation; sotalol vs bisoprolol. Eur Heart J 2001;22:1504-10 «PMID: 11482924»PubMed
  155. Brendorp B, Pedersen O, Torp-Pedersen C ym. A benefit-risk assessment of class III antiarrhythmic agents. Drug Saf 2002;25:847-65 «PMID: 12241126»PubMed
  156. Coplen SE, Antman EM, Berlin JA ym. Efficacy and safety of quinidine therapy for maintenance of sinus rhythm after cardioversion. A meta-analysis of randomized control trials. Circulation 1990;82:1106-16 «PMID: 2144796»PubMed
  157. Patten M, Maas R, Bauer P ym. Suppression of paroxysmal atrial tachyarrhythmias--results of the SOPAT trial. Eur Heart J 2004;25:1395-404 «PMID: 15321697»PubMed
  158. Fetsch T, Bauer P, Engberding R ym. Prevention of atrial fibrillation after cardioversion: results of the PAFAC trial. Eur Heart J 2004;25:1385-94 «PMID: 15302102»PubMed
  159. Madrid AH, Peng J, Zamora J ym. The role of angiotensin receptor blockers and/or angiotensin converting enzyme inhibitors in the prevention of atrial fibrillation in patients with cardiovascular diseases: meta-analysis of randomized controlled clinical trials. Pacing Clin Electrophysiol 2004;27:1405-10 «PMID: 15511250»PubMed
  160. Madrid AH, Bueno MG, Rebollo JM ym. Use of irbesartan to maintain sinus rhythm in patients with long-lasting persistent atrial fibrillation: a prospective and randomized study. Circulation 2002;106:331-6 «PMID: 12119249»PubMed
  161. Yin Y, Dalal D, Liu Z ym. Prospective randomized study comparing amiodarone vs. amiodarone plus losartan vs. amiodarone plus perindopril for the prevention of atrial fibrillation recurrence in patients with lone paroxysmal atrial fibrillation. Eur Heart J 2006;27:1841-6 «PMID: 16825288»PubMed
  162. Shinagawa K, Derakhchan K, Nattel S. Pharmacological prevention of atrial tachycardia induced atrial remodeling as a potential therapeutic strategy. Pacing Clin Electrophysiol 2003;26:752-64 «PMID: 12698678»PubMed
  163. Raatikainen MJ, Huikuri HV. Onko ACE:n estäjillä ja angiotensiinireseptorin salpaajilla käyttöä eteisvärinän hoidossa? Duodecim 2003;119:1505-7 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo93725»7
  164. Savelieva I, Camm J. Statins and polyunsaturated fatty acids for treatment of atrial fibrillation. Nat Clin Pract Cardiovasc Med 2008;5:30-41 «PMID: 18094671»PubMed
  165. Kowey PR, Reiffel JA, Ellenbogen KA ym. Efficacy and safety of prescription omega-3 fatty acids for the prevention of recurrent symptomatic atrial fibrillation: a randomized controlled trial. JAMA 2010;304:2363-72 «PMID: 21078810»PubMed
  166. Schnabel RB, Yin X, Gona P ym. 50 year trends in atrial fibrillation prevalence, incidence, risk factors, and mortality in the Framingham Heart Study: a cohort study. Lancet 2015;386:154-62 «PMID: 25960110»PubMed
  167. Miller JD, Aronis KN, Chrispin J ym. Obesity, Exercise, Obstructive Sleep Apnea, and Modifiable Atherosclerotic Cardiovascular Disease Risk Factors in Atrial Fibrillation. J Am Coll Cardiol 2015;66:2899-906 «PMID: 26718677»PubMed
  168. Nalliah CJ, Sanders P, Kottkamp H ym. The role of obesity in atrial fibrillation. Eur Heart J 2016;37:1565-72 «PMID: 26371114»PubMed
  169. Cambeiro G, Cristina M, Mañero R ym. Review Of Obesity And Atrial Fibrillation: Exploring The Paradox. J Atr Fibrillation 2015;8:1259 «PMID: 27957191»PubMed
  170. Goudis CA, Korantzopoulos P, Ntalas IV ym. Obesity and atrial fibrillation: A comprehensive review of the pathophysiological mechanisms and links. J Cardiol 2015;66:361-9 «PMID: 25959929»PubMed
  171. Andersen HR, Nielsen JC, Thomsen PE ym. Long-term follow-up of patients from a randomised trial of atrial versus ventricular pacing for sick-sinus syndrome. Lancet 1997;350:1210-6 «PMID: 9652562»PubMed
  172. Kerr CR, Connolly SJ, Abdollah H ym. Canadian Trial of Physiological Pacing: Effects of physiological pacing during long-term follow-up. Circulation 2004;109:357-62 «PMID: 14707022»PubMed
  173. Nielsen JC, Kristensen L, Andersen HR ym. A randomized comparison of atrial and dual-chamber pacing in 177 consecutive patients with sick sinus syndrome: echocardiographic and clinical outcome. J Am Coll Cardiol 2003;42:614-23 «PMID: 12932590»PubMed
  174. Burns JL, Sears SF, Sotile R ym. Do patients accept implantable atrial defibrillation therapy? Results from the Patient Atrial Shock Survey of Acceptance and Tolerance (PASSAT) Study. J Cardiovasc Electrophysiol 2004;15:286-91 «PMID: 15030417»PubMed
  175. Boodhoo LE, Mitchell AR, Sulke N. The clinical and electrophysiological implications of asymptomatic atrial fibrillation. Minerva Cardioangiol 2004;52:547-52 «PMID: 15729215»PubMed
  176. Packer DL, Mark DB, Robb RA ym. Effect of Catheter Ablation vs Antiarrhythmic Drug Therapy on Mortality, Stroke, Bleeding, and Cardiac Arrest Among Patients With Atrial Fibrillation: The CABANA Randomized Clinical Trial. JAMA 2019;321:1261-1274 «PMID: 30874766»PubMed
  177. Marrouche NF, Brachmann J, Andresen D ym. Catheter Ablation for Atrial Fibrillation with Heart Failure. N Engl J Med 2018;378:417-427 «PMID: 29385358»PubMed
  178. Cosedis Nielsen J, Johannessen A, Raatikainen P ym. Radiofrequency ablation as initial therapy in paroxysmal atrial fibrillation. N Engl J Med 2012;367:1587-95 «PMID: 23094720»PubMed
  179. Hakalahti A, Biancari F, Nielsen JC ym. Radiofrequency ablation vs. antiarrhythmic drug therapy as first line treatment of symptomatic atrial fibrillation: systematic review and meta-analysis. Europace 2015;17:370-8 «PMID: 25643988»PubMed
  180. Mark DB, Anstrom KJ, Sheng S ym. Effect of Catheter Ablation vs Medical Therapy on Quality of Life Among Patients With Atrial Fibrillation: The CABANA Randomized Clinical Trial. JAMA 2019;321:1275-1285 «PMID: 30874716»PubMed
  181. Blomström-Lundqvist C, Gizurarson S, Schwieler J ym. Effect of Catheter Ablation vs Antiarrhythmic Medication on Quality of Life in Patients With Atrial Fibrillation: The CAPTAF Randomized Clinical Trial. JAMA 2019;321:1059-1068 «PMID: 30874754»PubMed
  182. Nielsen JC, Johannessen A, Raatikainen P ym. Long-term efficacy of catheter ablation as first-line therapy for paroxysmal atrial fibrillation: 5-year outcome in a randomised clinical trial. Heart 2017;103:368-376 «PMID: 27566295»PubMed
  183. Raatikainen MJ, Hakalahti A, Uusimaa P ym. Radiofrequency catheter ablation maintains its efficacy better than antiarrhythmic medication in patients with paroxysmal atrial fibrillation: On-treatment analysis of the randomized controlled MANTRA-PAF trial. Int J Cardiol 2015;198:108-14 «PMID: 26163901»PubMed
  184. Cappato R, Calkins H, Chen SA ym. Updated worldwide survey on the methods, efficacy, and safety of catheter ablation for human atrial fibrillation. Circ Arrhythm Electrophysiol 2010;3:32-8 «PMID: 19995881»PubMed
  185. Piccini JP, Lopes RD, Kong MH ym. Pulmonary vein isolation for the maintenance of sinus rhythm in patients with atrial fibrillation: a meta-analysis of randomized, controlled trials. Circ Arrhythm Electrophysiol 2009;2:626-33 «PMID: 20009077»PubMed
  186. Gjesdal K, Vist GE, Bugge E ym. Curative ablation for atrial fibrillation: a systematic review. Scand Cardiovasc J 2008;42:3-8 «PMID: 18273730»PubMed
  187. Calkins H, Reynolds MR, Spector P ym. Treatment of atrial fibrillation with antiarrhythmic drugs or radiofrequency ablation: two systematic literature reviews and meta-analyses. Circ Arrhythm Electrophysiol 2009;2:349-61 «PMID: 19808490»PubMed
  188. Schmidt M, Dorwarth U, Andresen D ym. Cryoballoon versus RF ablation in paroxysmal atrial fibrillation: results from the German Ablation Registry. J Cardiovasc Electrophysiol 2014;25:1-7 «PMID: 24134539»PubMed
  189. Kuck KH, Brugada J, Fürnkranz A ym. Cryoballoon or Radiofrequency Ablation for Paroxysmal Atrial Fibrillation. N Engl J Med 2016;374:2235-45 «PMID: 27042964»PubMed
  190. Weerasooriya R, Jaïs P, Le Heuzey JY ym. Cost analysis of catheter ablation for paroxysmal atrial fibrillation. Pacing Clin Electrophysiol 2003;26:292-4 «PMID: 12687831»PubMed
  191. Andrikopoulos G, Tzeis S, Maniadakis N ym. Cost-effectiveness of atrial fibrillation catheter ablation. Europace 2009;11:147-51 «PMID: 19098290»PubMed
  192. Aronsson M, Walfridsson H, Janzon M ym. The cost-effectiveness of radiofrequency catheter ablation as first-line treatment for paroxysmal atrial fibrillation: results from a MANTRA-PAF substudy. Europace 2015;17:48-55 «PMID: 25341739»PubMed
  193. Spragg DD, Dalal D, Cheema A ym. Complications of catheter ablation for atrial fibrillation: incidence and predictors. J Cardiovasc Electrophysiol 2008;19:627-31 «PMID: 18462327»PubMed
  194. Blomström-Lundqvist C, Scheinman MM, Aliot EM ym. ACC/AHA/ESC guidelines for the management of patients with supraventricular arrhythmias--executive summary. a report of the American college of cardiology/American heart association task force on practice guidelines and the European society of cardiology committee for practice guidelines (writing committee to develop guidelines for the management of patients with supraventricular arrhythmias) developed in collaboration with NASPE-Heart Rhythm Society. J Am Coll Cardiol 2003;42:1493-531 «PMID: 14563598»PubMed
  195. Nabar A, Rodriguez LM, Timmermans C ym. Effect of right atrial isthmus ablation on the occurrence of atrial fibrillation: observations in four patient groups having type I atrial flutter with or without associated atrial fibrillation. Circulation 1999;99:1441-5 «PMID: 10086967»PubMed
  196. Ahvenvaara T, Uusimaa P, Huikuri HV, Raatikainen MJP. Eteislepatuksen katetriablaatiohoito. Suom Lääkäril 2004;59:2355-61
  197. Prasad SM, Maniar HS, Camillo CJ ym. The Cox maze III procedure for atrial fibrillation: long-term efficacy in patients undergoing lone versus concomitant procedures. J Thorac Cardiovasc Surg 2003;126:1822-8 «PMID: 14688693»PubMed
  198. Cox JL. Cardiac surgery for arrhythmias. J Cardiovasc Electrophysiol 2004;15:250-62 PMID: 15028063
  199. McLellan CS, Abdollah H, Brennan FJ ym. Atrial fibrillation in the pacemaker clinic. Can J Cardiol 2003;19:492-4 «PMID: 12717483»PubMed
  200. Boersma LV, Castella M, van Boven W ym. Atrial fibrillation catheter ablation versus surgical ablation treatment (FAST): a 2-center randomized clinical trial. Circulation 2012;125:23-30 «PMID: 22082673»PubMed
  201. Sethi NJ, Nielsen EE, Safi S ym. Digoxin for atrial fibrillation and atrial flutter: A systematic review with meta-analysis and trial sequential analysis of randomised clinical trials. PLoS One 2018;13:e0193924 «PMID: 29518134»PubMed
  202. Castellá M, Pereda D, Mestres CA ym. Thoracoscopic pulmonary vein isolation in patients with atrial fibrillation and failed percutaneous ablation. J Thorac Cardiovasc Surg 2010;140:633-8 «PMID: 20117799»PubMed
  203. Levy T, Walker S, Mason M ym. Importance of rate control or rate regulation for improving exercise capacity and quality of life in patients with permanent atrial fibrillation and normal left ventricular function: a randomised controlled study. Heart 2001;85:171-8 «PMID: 11156667»PubMed
  204. Van Gelder IC, Van Veldhuisen DJ, Crijns HJ ym. RAte Control Efficacy in permanent atrial fibrillation: a comparison between lenient versus strict rate control in patients with and without heart failure. Background, aims, and design of RACE II. Am Heart J 2006;152:420-6 «PMID: 16923407»PubMed
  205. Olshansky B, Rosenfeld LE, Warner AL ym. The Atrial Fibrillation Follow-up Investigation of Rhythm Management (AFFIRM) study: approaches to control rate in atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 2004;43:1201-8 «PMID: 15063430»PubMed
  206. Leclercq JF, Rosengarten MD, Kural S ym. Effects of intrinsic sympathetic activity of beta-blockers on SA and AV nodes in man. Eur J Cardiol 1981;12:367-75 «PMID: 6113145»PubMed
  207. Al-Khateeb M, Qureshi WT, Odeh R ym. The impact of digoxin on mortality in patients with chronic systolic heart failure: A propensity-matched cohort study. Int J Cardiol 2017;228:214-218 «PMID: 27865188»PubMed
  208. Wang ZQ, Zhang R, Chen MT ym. Digoxin Is Associated With Increased All-cause Mortality in Patients With Atrial Fibrillation Regardless of Concomitant Heart Failure: A Meta-analysis. J Cardiovasc Pharmacol 2015;66:270-5 «PMID: 26348825»PubMed
  209. Vijayaraman P, Chung MK, Dandamudi G ym. His Bundle Pacing. J Am Coll Cardiol 2018;72:927-947 «PMID: 30115232»PubMed
  210. Chao TF, Liu CJ, Tuan TC ym. Rate-control treatment and mortality in atrial fibrillation. Circulation 2015;132:1604-12 «PMID: 26384160»PubMed
  211. Gheorghiade M, Fonarow GC, van Veldhuisen DJ ym. Lack of evidence of increased mortality among patients with atrial fibrillation taking digoxin: findings from post hoc propensity-matched analysis of the AFFIRM trial. Eur Heart J 2013;34:1489-97 «PMID: 23592708»PubMed
  212. Davy JM, Herold M, Hoglund C ym. Dronedarone for the control of ventricular rate in permanent atrial fibrillation: the Efficacy and safety of dRonedArone for the cOntrol of ventricular rate during atrial fibrillation (ERATO) study. Am Heart J 2008;156:527.e1-9 «PMID: 18760136»PubMed
  213. Singh BN, Connolly SJ, Crijns HJ ym. Dronedarone for maintenance of sinus rhythm in atrial fibrillation or flutter. N Engl J Med 2007;357:987-99 «PMID: 17804843»PubMed
  214. Aliot E ym. Catheter ablation or modulation of the atrioventricular node. Kirjassa: Zipes DP, Haissaguerre M (toim.). Armonk: Futura Publishing Company, Inc., 2002; s. 205-23
  215. Nowinski K, Gadler F, Jensen-Urstad M ym. Transient proarrhythmic state following atrioventricular junctional radiofrequency ablation. Pacing Clin Electrophysiol 2002;25:291-9 «PMID: 11990658»PubMed
  216. Wood KA, Eisenberg SJ, Kalman JM ym. Risk of thromboembolism in chronic atrial flutter. Am J Cardiol 1997;79:1043-7 «PMID: 9114761»PubMed
  217. Cairns JA. Stroke prevention in atrial fibrillation trial. Circulation 1991;84:933-5 «PMID: 1860238»PubMed
  218. Pollack CV Jr, Reilly PA, Eikelboom J ym. Idarucizumab for Dabigatran Reversal. N Engl J Med 2015;373:511-20 «PMID: 26095746»PubMed
  219. Connolly SJ, Crowther M, Eikelboom JW ym. Full Study Report of Andexanet Alfa for Bleeding Associated with Factor Xa Inhibitors. N Engl J Med 2019;380:1326-1335 «PMID: 30730782»PubMed
  220. Siegal DM, Curnutte JT, Connolly SJ ym. Andexanet Alfa for the Reversal of Factor Xa Inhibitor Activity. N Engl J Med 2015;373:2413-24 «PMID: 26559317»PubMed
  221. Raatikainen MJP. Oraalinen antikoagulaatiohoito sydänsairauksissa. Suom Lääkäril 2019:74:443-8
  222. Connolly SJ, Ezekowitz MD, Yusuf S ym. Dabigatran versus warfarin in patients with atrial fibrillation. N Engl J Med 2009;361:1139-51 «PMID: 19717844»PubMed
  223. Granger CB, Alexander JH, McMurray JJ ym. Apixaban versus warfarin in patients with atrial fibrillation. N Engl J Med 2011;365:981-92 «PMID: 21870978»PubMed
  224. Giugliano RP, Ruff CT, Braunwald E ym. Edoxaban versus warfarin in patients with atrial fibrillation. N Engl J Med 2013;369:2093-104 «PMID: 24251359»PubMed
  225. Bohula EA, Giugliano RP, Ruff CT ym. Impact of Renal Function on Outcomes With Edoxaban in the ENGAGE AF-TIMI 48 Trial. Circulation 2016;134:24-36 «PMID: 27358434»PubMed
  226. Patel MR, Mahaffey KW, Garg J ym. Rivaroxaban versus warfarin in nonvalvular atrial fibrillation. N Engl J Med 2011;365:883-91 «PMID: 21830957»PubMed
  227. Lehto M, Niiranen J, Korhonen P ym. Quality of warfarin therapy and risk of stroke, bleeding, and mortality among patients with atrial fibrillation: results from the nationwide FinWAF Registry. Pharmacoepidemiology and drug safety (2017). Published online in Wiley Online Library (wileyonlinelibrary.com) DOI: 10.1002/pds.4194
  228. Nilsson GH, Björholt I, Krakau I. Anticoagulant treatment of patients with chronic atrial fibrillation in primary health care in Sweden--a retrospective study of incidence and quality in a registered population. Fam Pract 2004;21:612-6 «PMID: 15465879»PubMed
  229. Connolly SJ, Eikelboom J, Joyner C ym. Apixaban in patients with atrial fibrillation. N Engl J Med 2011;364:806-17 «PMID: 21309657»PubMed
  230. Zalesak M, Siu K, Francis K ym. Higher persistence in newly diagnosed nonvalvular atrial fibrillation patients treated with dabigatran versus warfarin. Circ Cardiovasc Qual Outcomes 2013;6:567-74 «PMID: 23922182»PubMed
  231. Gorst-Rasmussen A, Skjøth F, Larsen TB ym. Dabigatran adherence in atrial fibrillation patients during the first year after diagnosis: a nationwide cohort study. J Thromb Haemost 2015;13:495-504 «PMID: 25594442»PubMed
  232. Aryana A, Singh SK, Singh SM ym. Association between incomplete surgical ligation of left atrial appendage and stroke and systemic embolization. Heart Rhythm 2015;12:1431-7 «PMID: 25998141»PubMed
Artikkelin tunnus: hoi50036 (050.036)
© 2021 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

A

Aivohalvauksien ilmaantuvuus ja vaaratekijät satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa lumetta saaneilla

Aivohalvaus ilmaantuu keskimäärin 5 %:lle eteisvärinäpotilaista vuodessa, mutta vaaratekijöistä riippuen ilmaantuvuus vaihtelee 1–12 %.

A

Amiodaroni eteisvärinän estohoidossa

Amiodaroni estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lumelääke.

A

ASAn teho eteisvärinäpotilailla aivohalvauksien estossa lumeeseen verrattuna

ASA estää aivohalvauksia eteisvärinäpotilailla noin 20 % lumelääkkeeseen verrattuna. Teho antikoagulaatiohoitoon verrattuna on kuitenkin matala.

A

Beetasalpaajat pysyvän eteisvärinän kammiotaajuuden optimoinnissa

Beetasalpaajat ovat turvallisia ja tehokkaita pysyvän eteisvärinän kammiovasteen hidastamisessa.

A

Disopyramidi toistuvien eteisvärinäkohtausten estohoidossa

Disopyramidi estää paremmin toistuvia eteisvärinäkohtauksia kuin lumelääke ja yhtä hyvin kuin IC-luokan lääkkeet, mutta sen teho on huonompi kuin amiodaronin.

A

Dronedaroni eteisvärinän uusiutumisen estohoidossa

Dronedaroni estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lumelääke.

A

Eteisvärinän kirurginen hoito

Sydänkirurgian yhteydessä tehtävä erillinen eteisvärinän poistoon suuntautuva lisätoimenpide estää eteisvärinän uusiutumista.

A

Flekainidi eteisvärinän rytminsiirrossa

Flekainidi palauttaa sinusrytmin akuutissa eteisvärinässä tehokkaammin kuin lumelääke.

A

Flekainidi eteisvärinän uusiutumisen estohoidossa

Flekainidi estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lumelääke.

A

Ibutilidi eteisvärinän rytminsiirrossa

Ibutilidi on lumelääkettä tehokkaampi eteisvärinän rytminsiirrossa.

A

Katetriablaatio eteisvärinän uusiutumisen estohoitona

Katetriablaatiohoito estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lääkehoito.

A

Kinidiini eteisvärinän estohoidossa

Kinidiini vähentää eteisvärinän ilmaantumista merkittävästi enemmän kuin lumelääke tai lääkkeetön hoito ja yhtä tehokkaasti kuin IC-luokan lääkkeet ja sotaloli, mutta huonommin kuin amiodaroni.

A

Propafenoni eteisvärinän uusiutumisen estohoidossa

Propafenoni estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lumelääke.

A

Ruokatorven kautta tehtävä sydämen kaikututkimus eteisvärinän rytminsiirrossa

Eteisvärinän rytminsiirto voidaan tehdä ilman edeltävää antikoagulaatiohoitoa, jos ruokatorven kautta tehtävässä sydämen kaikututkimuksessa (TEE) ei havaita sydämen sisäistä verihyytymää.

A

Sotaloli eteisvärinän uusiutumisen estohoidossa

Sotaloli estää kohtauksittaisen ja jatkuvan (persistoivan) eteisvärinän uusiutumisen rytminsiirron jälkeen tehokkaammin kuin lumelääke.

A

Suorat antikoagulantit verrattuna varfariiniin eteisvärinään liittyvän aivoinfarktin ehkäisyssä

Suorat antikoagulatit ovat tehokkaampia ja turvallisempia kuin varfariini eteisvärinään liittyvien aivohalvauksien estossa.

A

Sykkeen- vai rytminhallinta uusiutuvan eteisvärinän hoidossa

Sykkeenhallinta on eteisvärinässä parempi vaihtoehto kuin rytminhallinta aivohalvauksien ja kokonaiskuolleisuuden suhteen, mutta hoidot ovat samanarvoisia kuolleisuuden ja potilaiden elämänlaadun suhteen.

A

Sähköinen rytminsiirto

Sähköinen rytminsiirto on lääkkein tehtyä rytminsiirtoa tehokkaampi ja turvallinen.

A

Varfariinihoidon hyvä taso on oleellinen aivoinfarktien ehkäisemiseksi

Varfariinihoito estää tehokkaasti aivohalvauksia, kun hoitotasapaino on hyvä.

A

Varfariinihoidon teho aivohalvauksen vaaran vähentämiseksi eteisvärinäpotilailla

Oraalinen antikoagulaatiohoito estää hyvin aivohalvauksien ilmaantumista eteisvärinäpotilailla primaaripreventiossa (vaaran väheneminen 59 %) ja sekundaaripreventiossa (68 %, yhdistettynä 62 %) (95 % luottamusvälit 48–72 %) lumeeseen verrattuna.

A

Varfariiniin teho eteisvärinäpotilailla aivohalvauksien estossa ASAan verrattuna

Varfariini estää aivohalvauksia merkittävästi paremmin kuin ASA.

A

Verenvuodon vaara antikoagulaatiohoidon aikana

Verenvuodon vaaraa varfariinihoidon aikana lisäävät erityisesti korkea ikä, verenhyytymiseen vaikuttavat lääkkeet, INR > 4 ja lukuisat potilaan lisäsairaudet ja kliiniset ominaisuudet.

A

Vernakalantti eteisvärinän rytminsiirrossa

Suonensisäisesti annettu vernakalantti on lumelääkettä tehokkaampi kääntämään eteisvärinän sinusrytmiin.

B

Amiodaroni eteisvärinän rytminsiirrossa

Amiodaroni palauttaa sinusrytmin akuutissa eteisvärinässä tehokkaammin kuin lumelääke.

B

Beetasalpaajat eteisvärinän uusiutumisen estohoidossa

Beetasalpaajat näyttävät vähentävän eteisvärinän uusiutumista rytminsiirron jälkeen verrattuna lumelääkkeeseen.

B

Dronedaronin vaikutus eteisvärinäpotilaiden ennusteeseen ja sairaalahoidon tarpeeseen

Dronedaroni saattaa parantaa valikoitujen eteisvärinäpotilaiden ennustetta ja vähentää sairaalahoidon tarvetta.

B

Eteis-kammiojohtumisen katetriablaatio ja sydämen tahdistus vaikeaoireisen eteisvärinän sykkeenhallinnassa

Eteis-kammiojohtumisen katkaisu ja pysyvä tahdistinhoito vähentänee vaikeaoireisen eteisvärinäpotilaan oireisuutta mutta ei kuolleisuutta.

B

Eteis-kammiosolmukkeen katkaisu sydämen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla

Jos vasemman kammion toiminta on alentunut, olisi suositeltavaa asentaa sydämen vajaatoimintatahdistin (biventrikulaarinen tahdistin) eteis-kammiosolmukkeen katkaisun yhteydessä.

B

Eteisvärinän tahdistinhoito

Tahdistinhoidon ei ole voitu osoittaa toimivan itsenäisesti eteisvärinän ehkäisyssä.

B

Eteisvärinäpotilaiden riski-indeksit ja aivohalvauksen vaara sinusrytmissä

Ilmeisesti riski-indeksit CHADS2 ja CHA2DS2-VASc ennustavat aivohalvauksen vaaraa myös sinusrytmissä.

B

Eteisvärinää sairastavien naisten aivohalvauksen vaara verrattuna miesten aivohalvauksen vaaraan

Naissukupuoli on aivohalvausriskiä muuntava tekijä. Yli 75-vuotialla tai kun muita riskitekijöitä on vähintään kaksi, naisilla on ilmeisesti korkeampi aivohalvauksen riski miehiin verrattuna. Mikäli yksi CHA2DS2-VASc-piste tulee vain naissukupuolesta, on riski vastaava kuin miehellä, jolla on 0 CHA2DS2-VASc-pistettä.

B

Harvan sykkeen tahdistus eteisvärinän estohoitona

Jos potilaalla on todettu perinteinen tahdistinhoidon indikaatio, eteistahdistus näyttää vähentävän eteisvärinän ilmaantuvuutta verrattaessa kammiotahdistukseen.

B

Kallonsisäisten verenvuotojen ilmaantuvuus eteisvärinäpotilailla antikoagulaatiohoidon aikana

Kallonsisäisiä vuotoja ilmeisesti ilmaantuu NOAC-hoitojen aikana harvemmin kuin varfariinihoidossa, jossa ne liittyvät aikaisempaan aivohalvaukseen, muuhun kuin valkoihoiseen väestöön kuulumiseen ja ASAn käyttöön sekä korkeaan ikään.

B

Kalsiuminestäjät akuutin eteisvärinän rytminsiirrossa

Kalsiuminestäjät eivät ilmeisesti palauta sinusrytmiä akuutissa eteisvärinässä.

B

Klopidogreeli-ASA-yhdistelmä hoidon teho eteisvärinäpotilailla aivohalvauksien estossa ASA-hoitoon verrattuna

Klopidogreeli-ASA -yhdistelmähoidon aivohalvauksia estävä teho on parempi kuin pelkän ASA-hoidon, mutta kliinistä hyötyä ei ole yhdistelmän aiheuttamien verenvuotojen vuoksi.

B

Sotaloli akuutin eteisvärinän rytminsiirrossa

Suonensisäisesti tai suun kautta annettu sotaloli ei ole merkitsevästi parempi kuin lumelääke akuutin eteisvärinän rytminsiirrossa (alle 7 vuorokautta).

B

Suora hyytymistekijä Xa:n estäjä rivaroksabaani verrattuna varfariiniin aivohalvauksien estämiseksi eteisvärinäpotilailla

Suora hyytymistekijä Xa:n estäjä rivaroksabaani ilmeisesti estää aivohalvauksia paremmin kuin varfariini. Hoito aiheuttaa vakavia verenvuotoja saman verran ja kallonsisäisiä verenvuotoja vähemmän kuin varfariini.

B

Suora tekijä Xa -estäjä edoksabaani verrattuna varfariiniin aivohalvauksien estämiseksi eteisvärinäpotilailla

Suora tekijä Xa -estäjä edoksabaani ilmeisesti estää aivohalvauksia vähintään yhtä hyvin ja aiheuttaa vähemmän kallonsisäisiä verenvuotoja kuin varfariini.

B

Suora tekijä Xa:n estäjä apiksabaani verrattuna varfariiniin aivohalvauksien estämiseksi eteisvärinäpotilailla

Suora tekijä Xa:n estäjä apiksabaani ilmeisesti estää aivohalvauksia paremmin kuin varfariini ja aiheuttaa vähemmän kallonsisäisiä ja vakavia verenvuotoja.

B

Suora trombiinin estäjä dabigatraani verrattuna varfariiniin aivohalvauksien estämiseksi eteisvärinäpotilailla

Suora trombiinin estäjä dabigatraani ilmeisesti estää aivohalvauksia yhtä hyvin kuin varfariini ja aiheuttaa vähemmän kallonsisäisiä verenvuotoja.

B

Vasemman eteiskorvakkeen perkutaaninen sulku

Vasemman eteiskorvakkeen sulku perkutaanisella sydämen sisältä katetriteitse asennettavalla sulkulaitteella estää tromboembolisia aivotapahtumia todennäköisesti yhtä tehokkaasti kuin varfariinihoito korkean tromboembolian ja korkean vuotoriskin potilailla.

B

Vasemman eteiskorvakkeen täydellinen kirurginen sulku

Muun sydänkirurgian yhteydessä tehtävä vasemman eteiskorvakkeen täydellinen sulku vähentänee eteisvärinäpotilaan tromboembolisia komplikaatioita yhtä tehokkaasti kuin varfariinihoito.

C

Eteisvärinän estyminen ACE-estäjä- tai angiotensiinireseptorihoidon (AT) aikana

ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin (AT) salpaajat saattavat vähentää eteisvärinän ilmaantumista vajaatoiminta- ja verenpainepotilailla.

C

Eteisvärinäpotilaiden kuolevuus seurantatutkimuksissa

Eteisvärinään liittyy lisääntynyt kuolleisuus, mutta on epäselvää johtuuko se rytmihäiriöstä sinänsä, taustalla olevasta sydänsairaudesta tai muusta sairaudesta vai käytetystä lääkityksestä.

C

Kalsiuminestäjät eteisvärinän uusiutumisen estohoidossa

Kalsiuminestäjät yksinään eivät estä eteisvärinän uusiutumista.

D

Vajaatoimintatahdistinhoito eteisvärinäpotilaan sinusrytmin palauttamisessa

Vajaatoimintatahdistinhoito saattaa palauttaa sinusrytmin joillakin eteisvärinästä kärsivillä potilailla.

Antikoagulaatiohoito (AK) akuutissa (alle 48 tuntia kestäneessä) eteisvärinässä.
Antitromboottisen hoidon valinta eteisvärinässä
Dronedaronin käyttö eteisvärinän estohoidossa
Eteisvärinän ablaatiohoito kryopallolla
Eteisvärinän aikana rekisteröity 12-kytkentäinen EKG
Eteisvärinän estolääkityksen valinta
Eteisvärinän katetriablaatiohoito
Eteisvärinän kirurginen epikardiaalinen ablaatiohoito
Eteisvärinän luokittelu uusiutumistaipumuksen ja keston mukaan jaoteltuna
Eteisvärinän luonnollinen kulku
Eteisvärinän syntymekanismit
INR-arvon vaikutus
Nuorella naisella havaittu WPW-oireyhtymään liittyvä nopea eteisvärinä
Perinteinen Coxin sokkeloleikkaus (MAZE-leikkaus)
Pesäkealkuiselle eteisvärinälle ominaisia T-aallon päälle osuvia (P-on-T) lisälyöntejä
Ruokatorven kautta suoritetun sydämen kaikututkimuksen perusteella tehtävä eteisvärinän rytminsiirto
Ryhmän IC rytmihäiriölääkityksen aloittaminen ja potilaan seuranta
Rytmihäiriölääkkeiden jako Vaughan-Williamsin mukaan
Sydämen kaikututkimuksessa havaittava eteiskorvakkeen hidastunut tyhjenemisnopeus
Sydämen kaikututkimuksessa havaittava savuilmiö
Sydämensisäinen trombi
Sykkeenhallinta pysyvässä eteisvärinässä
Sähköinen rytminsiirto

Muut versiot

Översättningen

Opi ja ota käyttöön

Miten käytän Käypä hoito -suositusta?
Anna palautetta suosituksesta

Aiheeseen liittyviä suosituksia