Lihavuus (aikuiset)

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä
17.11.2026

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Lihavuus on yleinen, pitkäaikainen ja monitekijäinen sairaus, jonka taustalla vaikuttavat biologiset, perinnölliset, psykologiset, sosiaaliset ja elinympäristöön liittyvät tekijät.
  • Lihavuuden ehkäisy ja hoito edellyttävät laaja-alaista ymmärrystä painon kehitykseen ja hoitomahdollisuuksiin vaikuttavista tekijöistä. Toimia tarvitaan sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla.
  • Lihavuuden hoidossa ihminen kohdataan kokonaisuutena. Hoitosuunnitelma laaditaan yksilöllisesti potilaan terveydentilan, tarpeiden ja muutostoiveiden pohjalta. Tavoitteena on tukea terveyttä, työ- ja toimintakykyä sekä hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.
  • Elintapahoito on hoidon perusta, ja sitä voidaan tarvittaessa täydentää lääke- tai leikkaushoidolla. Psykologinen ymmärtäminen on olennainen osa hoitoa: ravitsemukseen, liikuntaan ja uneen liittyvää käyttäytymistä ja valintoja tarkastellaan osana ihmisen elämäntilannetta, kuormitusta ja aiempia kokemuksia.
  • Lääkehoito yhdistetään aina elintapahoitoon. Hoito on pitkäaikaista, usein elinikäistä, ja sen aloittaminen vaatii huolellista kokonaisarviota.
  • Lihavuusleikkaus edellyttää asianmukaista aiempaa konservatiivista hoitoa, huolellista arviota, elintapatukea ja elinikäistä seurantaa.
  • Lihavuuden hoidossa on tärkeää potilaan seuranta ja tukeminen pitkäjänteisesti. Tavoitteena on edistää kestävää hyvinvointia, ehkäistä sairauden etenemistä ja vahvistaa potilaan toimijuutta, omahoitoa ja toivoa.
  • Lihavuuden hoito tulee järjestää kiinteänä osana terveydenhuollon toimintaa ja sille on varattava riittävästi resursseja. Hyvinvointialueilla pitää olla selkeät paikallisesti sovitut hoitopolut lihavuuden eri hoitomuodoille.
  • Tässä suosituksessa korostuvat potilaan kokonaisvaltainen ymmärtäminen sekä lihavuuteen liittyvän syrjinnän eli stigman purkaminen terveydenhuollossa ja yhteiskunnassa. Kaikenkokoiset ihmiset tulee kohdata kunnioittavasti, arvostavasti ja syyllistämättä.

Tiivistelmä ja potilasversio

  • Suosituksen tiivistelmä «Lihavuus (aikuiset)»1
  • Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi ja ruotsiksi (päivityksessä)

Tavoitteet ja kohderyhmä

  • Suosituksen tavoitteena on tarjota terveydenhuollon ammattihenkilöille rakenteita, työkaluja ja näyttöön perustuvia menetelmiä lihavuuden ehkäisyyn, arviointiin, hoitoon ja seurantaan.
  • Suositus on tarkoitettu kaikilla hoidon tasoilla toimiville terveydenhuollon ammattihenkilöille sekä päättäjille ja muille toimijoille, jotka voivat edistää terveyttä ja painonhallintaa tukevien elintapojen toteutumista.

Suosituslauseet

Suositus 1: Suosittelemme, että lihavuuden diagnostiikka perustuu yksilölliseen kokonaisarvioon, ei pelkkään painoindeksiin (body mass index, BMI).

Suositus 2: Suosittelemme lihavuuteen liittyvän stigman aktiivista tunnistamista ja torjumista terveydenhuollossa ja yhteiskunnassa.

Suositus 3: Suosittelemme ottamaan painon puheeksi oikea-aikaisesti ja sensitiivisesti sekä rakentamaan lihavuuden hoitoa yhdessä potilaan kanssa arvostavan vuorovaikutuksen pohjalta.

Suositus 4: Suosittelemme lihavuuden hoidon lähtökohdaksi kokonaisvaltaista arviota, jossa huomioidaan potilaan terveydentila, elämäntilanne, voimavarat, painohistoria, elintavat sekä omat tarpeet ja hoitotoiveet.

Suositus 5: Suosittelemme, että hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä potilaan kanssa yksilöllisesti potilaan toiveiden ja voimavarojen pohjalta hyödyntäen joustavasti eri hoitomuotoja ja moniammatillista tukea. Hoito sovitetaan käytettävissä oleviin resursseihin.

Suositus 6: Suosittelemme elintapahoitoa lihavuuden hoidon perustaksi. Elintapahoito kuuluu kaikkiin lihavuuden hoitomuotoihin, myös lääke- ja leikkaushoitoon.

Suositus 7: Suosittelemme suunnittelemaan ruokavalion yhdessä potilaan kanssa hänen toiveidensa, tarpeidensa ja mahdollisuuksiensa pohjalta. Painonpudotusta ja painonhallintaa tukeva ruokavalio voidaan toteuttaa monella tavalla kuitenkin huomioiden säännöllinen syöminen, riittävä kuidun, proteiinin ja pehmeän rasvan saanti sekä energiansaannin sopivuus.

Suositus 8: Suosittelemme, että ravitsemusohjauksessa huomioidaan syömiskäyttäytymiseen liittyvät psykologiset tekijät.

Suositus 9: Suosittelemme tarjoamaan potilaalle vähintään viisi ravitsemusterapeutin tai muun ravitsemushoitoon perehtyneen ammattilaisen kontaktia tavoiteltujen hoitotulosten saavuttamiseksi.

Suositus 10: Suosittelemme kannustamaan liikunnan ja liikkumisen lisäämiseen, jos potilaan liikkuminen on terveyden kannalta riittämätöntä. Suosittelemme lisäämään liikkumista asteittain.

Suositus 11: Suosittelemme, että liikunta sisältää sekä kestävyystyyppistä liikuntaa että lihasvoimaharjoittelua useita kertoja viikossa.

Suositus 12: Suosittelemme säännöllistä lihasvoimaharjoittelua vähintään 2–3 kertaa viikossa erityisesti silloin, kun tavoitteena on pudottaa painoa.

Suositus 13: Suosittelemme, että lihavuuden elintapahoidossa selvitetään potilaan nukkumistottumukset ja mahdolliset univaikeudet sekä tuetaan riittävää ja hyvälaatuista unta ja säännöllistä uni-valverytmiä.

Suositus 14. Suosittelemme, että potilasta tuetaan omahoidossa huomioimalla stressin merkitys painonhallintaa vaikeuttavana tekijänä sekä edistämällä potilaan itsesäätelyyn ja itsearvostukseen liittyviä mielen taitoja.

Suositus 15: Suosittelemme, että jos lihavuuslääkitys aloitetaan, se tehdään huolellisen kokonaiskartoituksen ja lääkärin tapaamisen jälkeen.

Suositus 16: Suosittelemme, että lihavuuslääkitykseen yhdistetään poikkeuksetta elintapahoito.

Suositus 17: Suosittelemme, että lääke valitaan yksilöllisesti hyödyt ja haitat ja potilaan liitännäissairaudet huomioiden. Semaglutidista ja tirtsepatidista on tällä hetkellä eniten näyttöä merkittävästä painon vähenemisestä ja muista terveyshyödyistä.

Suositus 18: Suosittelemme, että lihavuusleikkaukseen edetään asianmukaisen aiemman konservatiivisen hoidon ja moniammatillisen arvion jälkeen. Leikkauspäätöksessä huomioidaan yksilöllisesti odotettavissa olevat hyödyt ja riskit, liitännäissairaudet sekä potilaan valmius leikkauksen edellyttämään pitkäaikaishoitoon.

Suositus 19: Suosittelemme, että lihavuusleikkaukseen yhdistetään aina elintapahoito ja ravitsemusohjaus sekä pysyvä vitamiini- ja kivennäisainelisien käyttö.

Suositus 20: Suosittelemme elinikäistä seurantaa lihavuusleikkauksen jälkeen. Seurannassa arvioidaan ravitsemustilaa, liitännäissairauksia, painon kehitystä ja mahdollisia myöhäiskomplikaatioita.

Suositus 21: Suosittelemme, että lihavuuden hoito järjestetään muiden pitkäaikaissairauksien tavoin kiinteänä osana terveydenhuollon toimintaa. Tämä edellyttää alueellisten moniammatillisten hoito-ohjelmien ja hoitoketjujen luomista ja henkilökunnan säännöllistä kouluttamista.

Suositus 22: Suosittelemme, että lihavuuden ehkäisyssä huomioidaan painoon liittyvä stigma ja vältetään painokeskeisyyttä. Viestinnässä ja yhteiskunnan toimissa on tärkeää korostaa hyvinvointia, terveyttä, työ- ja toimintakykyä sekä tukea myönteistä ja arvostavaa suhtautumista kehon koosta riippumatta.

Taulukot ja ohjesivut

Taulukko «Mittareita ja näkökulmia lihavuuden diagnosointiin ja luokitteluun. Taulukon viitteet: , ....»1. Mittareita ja näkökulmia lihavuuden diagnosointiin ja luokitteluun.

Taulukko  « Aikuisten lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m2) perusteella....»2. Aikuisten lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m2) perusteella.

Taulukko «Kokonaistilanteen arvioinnin yhteydessä ohjelmoitavia laboratoriotutkimuksia....»4. Kokonaistilanteen arvioinnin yhteydessä ohjelmoitavia laboratoriotutkimuksia.

Taulukko  «Lihavuuslääkkeiden aloitus ja annoksen suurentaminen....»10. Lihavuuslääkkeiden aloitus ja annoksen suurentaminen.

Taulukko «Lihavuuslääkkeiden keskeisimmät vasta-aiheet, varotoimet ja yleisimmät haittavaikutukset. Taulukon viitteet: , , , , , , , , , , , , , , , ....»11. Lihavuuslääkkeiden keskeisimmät vasta-aiheet, varotoimet ja yleisimmät haittavaikutukset.

Taulukko «Lihavuusleikkauksen yhteydessä seurattavat laboratoriokokeet ja niiden ottoajankohdat leikkauksen jälkeen....»13. Lihavuusleikkauksen yhteydessä seurattavat laboratoriokokeet ja niiden ottoajankohdat leikkauksen jälkeen.

Taulukko «Lihavuusleikkauksen jälkeen esiintyviä syömiseen liittyviä ongelmia ja niiden ratkaisuehdotuksia....»14. Lihavuusleikkauksen jälkeen esiintyviä syömiseen liittyviä ongelmia ja niiden ratkaisuehdotuksia.

Taulukko «Miesten ja naisten painoindeksin (kg/m2) jakauma (%) ikäluokittain, Terve Suomi -tutkimus ....»15. Miesten ja naisten painoindeksin (kg/m2) jakauma (%) ikäluokittain.

Ohjesivut ovat tiiviitä, tulostettavia ohjeita vastaanottotyön tueksi.

Ohjesivu 1. Kokonaistilanteen alkukartoitus (PDF) «hoi50124e.pdf»1

Ohjesivu 2. Painonhallintaa tukevat ruokailutottumukset: nykytilanne, sisältö, toteutus ja seuranta (PDF) «hoi50124f.pdf»2

Ohjesivu 3. Syömisen hallinta (PDF) «hoi50124g.pdf»3

Ohjesivu 4. Elintapamuutosten psykologiaa – pohdittavaa potilaalle (PDF) «hoi50124h.pdf»4

Ohjesivu 5. Lihavuuden lääkehoitoa tukevat elintavat (PDF) «hoi50124i.pdf»5

Ohjesivu 6. Huomioitavat asiat ennen lihavuusleikkausta (PDF) «hoi50124j.pdf»6

Ohjesivu 7. Lihavuusleikkauksen jälkeinen seuranta (PDF) «hoi50124k.pdf»7

Ohjesivu 8. Iäkkään potilaan painonpudotus (PDF) «hoi50124l.pdf»8

Ohjesivu 9. Raskautta toivovan, raskaana olevan tai juuri synnyttäneen potilaan lihavuuden hoito (PDF) «hoi50124m.pdf»9

Lihavuuden määritelmä, luokittelu ja diagnosointi

Suositus 1: Suosittelemme, että lihavuuden diagnostiikka perustuu yksilölliseen kokonaisarvioon, ei pelkkään painoindeksiin (body mass index, BMI).

Taulukko 1. Mittareita ja näkökulmia lihavuuden diagnosointiin ja luokitteluun. Taulukon viitteet: «Busetto L, Dicker D, Frühbeck G, ym. A new framewo...»1, «NICE guideline. Overweight and obesity management....»5.
Mittari, yksikkö Mitä arvioidaan Luokittelu Suositeltu käyttötarkoitus Huomioitavaa
* Terveyshaitat ja liitännäissairaudet, ks. kuva «Lihavuuteen liittyvät terveyshaitat»2.
Painoindeksi (BMI), paino (kg) / pituus (m²) Lihavuus BMI ≥ 30,0 tai
BMI 27,0–29,9 ja terveyshaitta*
Ks. tarkemmin taulukko « Aikuisten lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m2) perusteella....»2
Seulonta ja hoidon lähtöarvio Ei erottele rasva- ja lihasmassaa toisistaan eikä kerro rasvakudoksen sijainnista kehossa. Ei yksin kuvaa henkilön terveydentilaa.
Vyötärönympärys (cm) Vyötärölihavuus,
viskeraalisen rasvakudoksen määrä, metabolinen riski
Suurentunut
≥ 100,0 (miehet),
≥ 90,0 (naiset)
Vyötärönympäryksen oikea mittauskohta on esitetty kuvassa «Vyötärönympäryksen mittaamiskohta»1.
Täydentää BMI:tä, jos BMI < 30,0. Arvioi rasvakudoksen jakautumista keskivartalolle.
Vyötärö-pituussuhde, vyötärönympärys (cm) / pituus (cm) Vyötärölihavuus,
viskeraalisen rasvakudoksen määrä, metabolinen riski
0,40–0,49: suositeltu,
0,50–0,59: hiukan suurentunut,
≥ 0,60: selvästi suurentunut
Täydentää BMI:tä, jos BMI < 30,0. Arvioi rasvakudoksen jakautumista keskivartalolle.
Terveyshaitat Liitännäissairaudet*, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, työ- ja toimintakyky Arvioi terveydentilaa
kokonaisvaltaisesti.
Taulukko 2.  Aikuisten lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m2) perusteella.
Normaalipaino Ylipaino* Lihavuus*
* Aasialais-, Lähi-itä- ja afrokaribialaistaustaisilla henkilöillä kardiometabolinen riski ja keskivartalolihavuus voivat ilmetä pienemmillä BMI-arvoilla, minkä vuoksi ylipainon rajana voidaan käyttää BMI-arvoa 23 kg/m² ja lihavuuden rajana 27,5 kg/m² «Mulvihill C, Parretti HM, Aswani N, ym. Overweight...»6.
Luokka I Luokka II Luokka III
18,5–24,9 25,0–29,9 30,0–34,9 35,0–39,9 vähintään 40,0
Kuva 1.

Vyötärönympäryksen mittaamiskohta. Horisontaalinen mittaustaso on alimman kylkiluun alareunan ja suoliluun harjun yläreunan puolivälissä.

Kuva 2.

Lihavuuteen liittyviä terveyshaittoja. Kuvaan on merkitty sinisellä tekstillä lihavuuden metabolisia, punaisella mekaanisia ja vihreällä mielenterveydellisiä seurauksia. Mustalla merkittyyn hypoventilaatioon liittyy sekä metabolisia että mekaanisia tekijöitä.

Kuva muokattu lähteestä: Pitkäaikaissairaudet-tietokanta. Lihavuus. Terveysportti, Duodecim. Lihavuuteen liittyvät terveyshaitat. kuva 6.05. Kuvan alkuperä: Tiina Ripatin piirros. Tietokannan sisältö löytyy myös painettuna Pietiläinen K, Mustajoki P, Borg P (toim.). Lihavuus. Kustannus oy Duodecim, 2015, 1. painos

Lihavuuden stigma ja sen torjuminen

Suositus 2: Suosittelemme lihavuuteen liittyvän stigman aktiivista tunnistamista ja torjumista terveydenhuollossa ja yhteiskunnassa.

Keskeistä: Lihavuuden stigman torjuminen
Terveydenhuollon organisaatioiden tehtävät
  • Yleinen tiedon lisääminen lihavuuden monitekijäisyydestä ja painostigman haitallisuudesta
  • Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kouluttaminen
  • Kaikenkokoisille sopivat tilat ja välineet
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtävät
  • Hoidon painokeskeisyyden vähentäminen
  • Syrjivän kielen ja sanojen välttäminen
  • Omien ennakkoluulojen tarkasteleminen
  • Potilaiden arvostava kohteleminen

Potilaan kohtaaminen ja lihavuuden puheeksiotto

Suositus 3: Suosittelemme ottamaan painon puheeksi oikea-aikaisesti ja sensitiivisesti sekä rakentamaan lihavuuden hoitoa yhdessä potilaan kanssa arvostavan vuorovaikutuksen pohjalta.

Potilaan kohtaaminen

  • Arvostava kohtaaminen tarkoittaa potilaan yksilöllisyyden kunnioittamista osoittamalla tätä kohtaan aitoa kiinnostusta, kuuntelemalla aktiivisesti ja luopumalla potilasta koskevista ennakko-oletuksista. Jokaisen potilaan suhde kehoonsa, elintapoihinsa ja terveyteensä on ainutlaatuinen.
  • Turvallinen, luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri keskustelulle luodaan hyväksymällä potilas ja hänen tilanteensa sellaisina kuin ne ovat. Se onnistuu valitsemalla myönteisen toteava, ymmärtämään pyrkivä keskusteluote.
  • Keskiössä on potilaan näkökulma: siihen pohjautuva vuoropuhelu otetaan vastaan myönteisesti, ja se voi edistää potilaiden halukkuutta käyttäytymismuutoksiin «Albury C, Hall A, Syed A, ym. Communication practi...»20.

Lihavuuden puheeksiotto

  • Painon voi ottaa puheeksi, kun luottamuksellinen vuorovaikutussuhde on syntynyt. Lihavuudesta keskustellaan silloin, kun se on vastaanoton käyntisyyn kannalta merkityksellistä ja ammattilaisella on mahdollisuus tarjota tukea tai ohjata eteenpäin.
  • Luvan pyytäminen painosta keskustelemiselle on suositeltavaa. Neutraalin hyväksyvä ote on toimiva, ylivarovainen ei tarvitse olla. Katso THL:n, HUSin ja Sydänliiton julkaisema Painon puheeksi ottaminen -opas «http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021081243185»1.
  • Jos potilas ei halua keskustella painosta, hänen päätöstään kunnioitetaan. Taustalla voi olla esimerkiksi elämäntilanne, voimavarat tai aiemmat kielteiset kokemukset painosta tai sen hoidosta. Potilas voi palata asiaan myöhemmin.
  • Ammattilaisen myönteinen lähestymistapa ja halu auttaa sekä hoidon esittäminen positiivisena mahdollisuutena lisää potilaiden hoitohalukkuutta ja liittyy suurempaan painon vähenemiseen verrattuna neutraaliin tai lihavuuden riskeistä varoittelevaan puheeseen «Albury C, Webb H, Stokoe E, ym. Relationship Betwe...»21.
  • Potilaalle voidaan kertoa saatavilla olevasta luotettavasta tiedosta ja omahoidon tuesta, ks. esimerkiksi Terveyskylä, Painonhallintatalo «https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta»2.

Kokonaistilanteen arviointi

Suositus 4: Suosittelemme lihavuuden hoidon lähtökohdaksi kokonaisvaltaista arviota, jossa huomioidaan potilaan terveydentila, elämäntilanne, voimavarat, painohistoria, elintavat sekä omat tarpeet ja hoitotoiveet.

  • Kokonaistilanteen arvioinnin tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva potilaan painon, terveyden ja hyvinvoinnin kehityksestä, elämäntilanteesta, voimavaroista ja toiveista sekä tunnistaa kliinisten tutkimusten avulla lihavuuteen liittyvät sairaudet.
  • Ks. käytännönläheinen tulostettava ohje kokonaistilanteen arviointiin, ohjesivu «hoi50124e.pdf»1.

Esitiedot

  • Esitiedoissa kartoitetaan
    • elämäntilanne, taloudelliset tekijät ja tukiverkosto
    • psyykkinen hyvinvointi, voimavarat ja stressi
    • painohistoria
    • elintavat (ruokailutottumukset, liikunta, uni ja päihteet) ja syömiskäyttäytyminen, ks. tarkemmin kappale Elintapahoito «A2»3.
    • sukuhistoria
    • sairaudet
    • lääkitykset, ks. tarkemmin kappale Lihavuuden hoidossa ja ehkäisyssä huomioitavat muut lääkkeet «A4»4.
  • Kaikkea ei tarvitse saada selville ensimmäisellä käynnillä, vaan tietoa syvennetään tarvittaessa seuraavalla käynnillä.
  • Potilaan omat kokemukset painosta, kehosta, terveydestä ja muutosta tukevista ja haastavista seikoista ovat keskeisiä, sillä ne ohjaavat sitä, miten hoitoa voidaan rakentaa yhdessä.

Kliininen tutkimus

  • Kliinisessä tutkimuksessa
    • mitataan paino, pituus ja tarvittaessa vyötärönympärys
    • mitataan verenpaine
    • tehdään lääkärintarkastus mahdolliset liitännäissairaudet ja -oireet huomioiden: sydämen ja keuhkojen auskultaatio, kilpirauhasen palpaatio, vatsan tutkimus, tuki- ja liikuntaelimistö, perifeerinen status (verenkierto, turvotukset).
    • Tuoreiden laboratoriotutkimustulosten puuttuessa ohjelmoidaan laboratoriotutkimuksia, ks. taulukko «Kokonaistilanteen arvioinnin yhteydessä ohjelmoitavia laboratoriotutkimuksia....»4.
Taulukko 4. Kokonaistilanteen arvioinnin yhteydessä ohjelmoitavia laboratoriotutkimuksia.
Tutkimukset
Kaikille PVK
Kolesteroli, LDL, HDL, Trigly
fP-Gluk, HbA1c
ALAT
Krea/GFR
TSH
Harkinnan mukaan Na, K, D-vitamiini, ferritiini, B12-vitamiini, jos epäilyä puutostiloista ravintosisällöltään suppean ravitsemuksen vuoksi.
Deksametasonikoe, jos hyperkortisolismiin viittaavia oireita.
Sydänfilmi, jos auskultaatiolöydös tai sydänperäiset oireet antavat aihetta.
Glukoosirasituskoe, jos tyypin 2 diabeteksen riski on suurentunut (ks. Tyypin 2 diabetes Käypä hoito -suositus «Tyypin 2 diabetes»2, «Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalai...»22).

Hoidon suunnittelu ja eteneminen

Suositus 5: Suosittelemme, että hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä potilaan kanssa yksilöllisesti potilaan toiveiden ja voimavarojen pohjalta hyödyntäen joustavasti eri hoitomuotoja ja moniammatillista tukea. Hoito sovitetaan käytettävissä oleviin resursseihin.

Hoidon yksilölliset tavoitteet

Hoitovaihtoehdot

  • Hoitoon kuuluu aina elintapahoito.
  • Lisäksi voidaan käyttää lääkehoitoa, leikkaushoitoa ja erityistilanteissa niukkaenergiaista dieettiä (ks. kappale Niukkaenergiainen dieetti «A5»5).
  • Hoitomuotoja voidaan käyttää peräkkäin tai rinnakkain, ja kokonaisuus valitaan yhdessä potilaan kanssa hänen tilanteeseensa sopivaksi.

Toteutustavat

Hoidon eteneminen ja seuranta

  • Elintapahoito kuuluu kaikkiin hoitomuotoihin, myös lääke- ja leikkaushoidon yhteyteen. Seurannassa arvioidaan, miten elintapamuutokset toteutuvat ja miten ne tukevat muita tavoitteita (esim. painonpudotus, fyysinen ja psyykkinen terveys, toimintakyky ja elämänlaatu).
  • Lääke- ja leikkaushoidossa seurataan elintapojen toteutumista, hoitovastetta, painon kehitystä, ravitsemustilaa (kliininen tutkimus ja laboratoriokokeet), hoitoon sitoutumista ja hoidon turvallisuutta.
    • Lisäksi lääkehoidon seurannassa korostuvat lääkekohtaiset haittavaikutukset, lääkehoidon siedettävyys, oikean annoksen arviointi ja muun lääkityksen yhteensovittaminen.
    • Leikkaushoidon seurannassa korostuvat vitamiini- ja kivennäisainelisien käyttö, puutostilojen ehkäisy, leikkauksen jälkeiset oireet ja komplikaatiot sekä liitännäissairauksien ja lääkityksen uudelleenarviointi.
  • Omaseuranta ja terveydenhuollon seuranta toteutetaan rinnakkain. Omaseurantaan voi tilanteen mukaan kuulua esimerkiksi painon, syömisen, liikunnan, unen, verenpaineen tai verenglukoosin seuranta.
  • Terveydenhuollossa tuetaan hoidon etenemistä ja suunnitellaan tarvittavat moniammatilliset käynnit ja tutkimukset «Arroyo KM, Carpenter CA, Krukowski RA, ym. Identif...»27.
  • Käyntien määrä, tiheys ja kesto sovitetaan yksilöllisesti ja käytetyn hoitomuodon sekä terveydenhuollon resurssien mukaan.
  • On tärkeää, että kontakteja on riittävästi ja tarpeeksi tiheästi «Feingold KR, Adler RA, Ahmed SF, ym. Behavioral Ap...»28, «Greaves CJ, Sheppard KE, Abraham C, ym. Systematic...»29.
    • Systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin mukaan vähintään 12 terveydenhuollon kontaktia eri tavoin toteutettuna parantavat hoitotuloksia «Madigan CD, Graham HE, Sturgiss E, ym. Effectivene...»30.
    • Tiivistä seurantaa suositellaan etenkin hoidon alkuvaiheessa (esim. aluksi 2–4 viikon kuluttua, sen jälkeen noin kerran kuussa 3–6 kuukauden ajan, myöhemmin yksilöllisesti vähintään 12 kuukauden ajan, minkä jälkeen vuosittain). Ks. kappaleen Lääkehoito kohta Seuranta «A6»6 ja Leikkaushoito-kappaleen kohta Seuranta «A9»7.

Elintapahoito

Suositus 6: Suosittelemme elintapahoitoa lihavuuden hoidon perustaksi. Elintapahoito kuuluu kaikkiin lihavuuden hoitomuotoihin, myös lääke- ja leikkaushoitoon.

  • Elintapahoidon kulmakiviä ovat ruokailutottumukset ja syömiskäyttäytyminen, liikkuminen ja liikunta, uni ja palautuminen sekä mielen taidot. Nämä vaikuttavat toisiinsa monin tavoin – esimerkiksi uni ja stressi heijastuvat syömiseen, liikkumiseen ja liikuntaan ja liikunta tukee unta ja mielialaa.
  • Ohjaus perustuu potilaan tavoitteisiin, voimavaroihin ja oivalluksiin omasta arjestaan.
  • Potilaan kanssa keskustellaan lihavuuden monista taustatekijöistä (ks. kappale Etiologia ja taustatekijät «A7»8), jotta voidaan vähentää potilaan mahdollisesti kokemaa syyllisyyttä elintavoistaan.
  • Elintapahoito on usealla tapaamiskerralla toteutettavaa painonhallinnan kannalta keskeisiin elintapoihin kohdistuvaa ohjausta. Tavoitteena on hyvinvointia, terveyttä ja painonhallintaa tukeva arki.
  • Päävastuu elintapahoidosta on potilaalla, mutta terveydenhuollossa voidaan vahvistaa omahoitovalmiuksia ja tukea muutosprosessissa.
  • Mielen taidot eivät ole erillinen "lisäosa", vaan ne kuuluvat kaikkiin hoitomuotoihin: ne auttavat ymmärtämään itseä, tunnistamaan omia tunteita ja tarpeita, syömiskäyttäytymistä, liikuntaa ja unta. Ne vahvistavat itsemyötätuntoa ja pitkäjänteisyyttä sekä tukevat muutosten ylläpitämistä arjessa.

Ruokailutottumukset

Suositus 7: Suosittelemme suunnittelemaan ruokavalion yhdessä potilaan kanssa hänen toiveidensa, tarpeidensa ja mahdollisuuksiensa pohjalta. Painonpudotusta ja painonhallintaa tukeva ruokavalio voidaan toteuttaa monella tavalla kuitenkin huomioiden säännöllinen syöminen, riittävä kuidun, proteiinin ja pehmeän rasvan saanti sekä energiansaannin sopivuus.

Suositus 8: Suosittelemme, että ravitsemusohjauksessa huomioidaan syömiskäyttäytymiseen liittyvät psykologiset tekijät.

Suositus 9: Suosittelemme tarjoamaan potilaalle vähintään viisi ravitsemusterapeutin tai muun ravitsemushoitoon perehtyneen ammattilaisen kontaktia tavoiteltujen hoitotulosten saavuttamiseksi.

Keskeistä: Ruokailutottumukset
Nykytilanteen selvittäminen
  • Nykyiset ruokailutottumukset, mieltymykset, arvot, suhde ruokaan ja kehoon
  • Syömiseen vaikuttavat psyykkiset, sosiaaliset, terveydelliset ja taloudelliset tekijät
Yksilöllinen suunnitelma
  • Pitkäjänteiset, omaan arkeen sopivat, myönteiset muutokset
  • Tavoitteita tukevien tapojen vahvistaminen
  • Muutosta edistävien ja estävien tekijöiden tunnistaminen
Syömisen hallinta
  • Liiallisen tai liian niukan syömisen syiden (tunteet, tilanteet) tunnistaminen
  • Myönteinen ja joustava suhtautuminen kehoon ja syömiseen
  • Kehon viestien tunnistaminen ja ruokailutilanteiden ennakointi
  • Riittävä lepo ja stressin hallinta
Kylläisyyttä ja mielihyvää tukeva, riittävä ja monipuolinen ruokavalio
  • Säännöllinen ateriarytmi
  • Monipuolisuus, riittävyys ja kylläisyys
    • Riittävä energiamäärä
    • Pieni energiatiheys
    • Kasvikset, marjat ja hedelmät
    • Sopiva proteiinin saanti
    • Riittävästi kuitua ja kohtuullisesti hiilihydraatteja
    • Pehmeän rasvan lähteiden suosiminen
  • Sopivat annos- ja astiakoot
  • Rauhallinen syömisnopeus
  • Riittävä nesteen, erityisesti veden saanti

Nykytilanteen selvittäminen

  • Nykytilanteen selvittämisen tavoitteena on ymmärtää, mitä potilas syö ja juo, miten usein, missä tilanteissa ja miksi ja mitkä tekijät tukevat muutosta tai ovat haaste muutoksen toteuttamiselle.
  • Kartoituksessa selvitetään
    • nykyiset ruokailutottumukset ja ateriarytmi
    • ruokamieltymykset, arvot, suhde ruokaan ja kehoon
    • ruokailuun vaikuttavat psyykkiset, sosiaaliset, terveydelliset ja taloudelliset tekijät
    • mahdolliset syömisen hallinnan haasteet tai syömishäiriöoireet.
  • Lihavuuden hoitoon hakeutuvilla esiintyy usein syömiskäyttäytymisen haasteita sekä syömishäiriöihin viittaavaa oireilua, vaikka diagnostiset kriteerit eivät täyttyisikään «Syömishäiriöoireiden huomioinen lihavuuden hoidossa»1.

Yksilöllinen suunnitelma

Syömisen hallinta

Kylläisyyttä ja mielihyvää tukeva, riittävä ja monipuolinen ruokavalio

Ravitsemusohjaus käytännössä

  • Ravitsemusohjaus on vuorovaikutuksellinen prosessi, jossa potilasta autetaan tunnistamaan omat vahvuutensa, mahdollisuutensa ja mahdolliset esteensä muutokselle – askel kerrallaan kohti tasapainoista ja hyvinvointia tukevaa syömistä.
  • Lähtökohtana ovat potilaan nykyiset ruokailutottumukset ja niihin vaikuttavat tekijät.
  • Tavoitteena on potilaalle mielekkäiden ja pitkällä aikavälillä toteutettavissa olevien terveyttä ja hyvinvointia edistävien tottumusten vahvistaminen.
  • Potilas on ohjauksessa aktiivinen toimija.
    • Ratkaisut suunnitellaan yhdessä potilaan kanssa potilaan arjen, toiveiden ja voimavarojen mukaan.
    • Jo tavoitteita tukevia tapoja vahvistetaan.
    • Tarvittaessa sovitaan pienistä muutoksista.
    • Tukikeinoina hyödynnetään yksiköllisesti valittuja kotitehtäviä ja omaseurannan välineitä.
  • On tärkeää huolehtia siitä, että ohjaus ja seuranta tukevat potilaan arkea eivätkä kuormita sitä.
  • Työryhmä suosittelee vähintään 5:tä potilaan tarpeisiin ja toiveisiin sovitettua kontaktia ravitsemusterapeuttiin tai muuhun lihavuuden ravitsemushoitoon perehtyneeseen ammattilaiseen «Morgan-Bathke M, Raynor HA, Baxter SD, ym. Medical...»100.
    • Hoidon tulisi kestää vähintään vuoden ja jatkua sen jälkeen seurantakäynnein vähintään 3 kuukauden välein tai yksilöllisen tarpeen mukaisesti.
    • Tapaamiset voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmämuotoisina, kasvokkain tai etänä.
  • Ohjeita käytännön ravitsemusohjauksen toteutukseen, ks. Painonhallintaa tukevat ruokailutottumukset ohjesivu «hoi50124f.pdf»2 ja Syömisen hallinta ohjesivu «hoi50124g.pdf»3 sekä esimerkkikuvat päivän aterioista «Ateriamalli, 1 500 kcal»3, «Ateriamalli, 1 800 kcal»4, «Ateriamalli, 2 000 kcal»5, «Ateriamalli, 2 500 kcal»6 .
Kuva 3.

Ateriamalli, 1 500 kcal.

Kuvan lähde: HUS Painonhallintatalo, uudelleenjulkaisu alkuperäisen julkaisijan luvalla.

Kuva 4.

Ateriamalli, 1 800 kcal.

Kuvan lähde: HUS Painonhallintatalo, uudelleenjulkaisu alkuperäisen julkaisijan luvalla.

Kuva 5.

Ateriamalli, 2 000 kcal.

Kuvan lähde: HUS Painonhallintatalo, uudelleenjulkaisu alkuperäisen julkaisijan luvalla.

Kuva 6.

Ateriamalli, 2 500 kcal.

Kuvan lähde: HUS Painonhallintatalo, uudelleenjulkaisu alkuperäisen julkaisijan luvalla.

Niukkaenergiainen dieetti

Liikkuminen ja liikunta

Suositus 10: Suosittelemme kannustamaan liikunnan ja liikkumisen lisäämiseen, jos potilaan liikkuminen on terveyden kannalta riittämätöntä. Suosittelemme lisäämään liikkumista asteittain.

Suositus 11: Suosittelemme, että liikunta sisältää sekä kestävyystyyppistä liikuntaa että lihasvoimaharjoittelua useita kertoja viikossa.

Suositus 12: Suosittelemme säännöllistä lihasvoimaharjoittelua vähintään 2–3 kertaa viikossa erityisesti silloin, kun tavoitteena on pudottaa painoa.

Keskeistä: Liikkuminen ja liikunta
Nykytilanteen selvittäminen
  • Nykyinen aktiivisuus ja arkiaktiivisuus
  • Suhde liikkumiseen, mieluisat liikuntamuodot
  • Esteet ja rajoitteet
Yksilöllinen suunnitelma
  • Liikkumisen suunnitelman laatiminen yhdessä potilaan kanssa: konkreettinen, realistinen, tehoa ja kestoa asteittain lisäävä
Valmennus- tai ohjaustapa
  • Positiivinen palaute kaikesta jo toteutuvasta liikkumisesta sekä pienistäkin muutoksista
  • Potilaalle mieluisat ja mahdolliset tavat lisätä liikkumista
Erittäin vähän liikkuvan huomiointi
  • Hyvin vähän liikkuvien liikkumisen lisääminen aloitetaan pienissä useamman kerran viikossa toteutettavissa pätkissä.
  • Uusia aktiivisuuden tapoja ja liikkumiskertoihin käytettävää aikaa lisätään asteittain.
Paikallaanolon vähentäminen
  • Mahdollisimman paljon istumisen tauottamista
Arkiaktiivisuus ja liikkuminen
  • Yksilölliset keinot arkiaktiivisuuden lisäämiseen
Kestävyystyyppinen liikunta
  • 150 minuuttia kuormitukseltaan kohtalaista tai 75 minuuttia raskasta kestävyystyyppistä liikuntaa viikossa tai näitä yhdistelevää kestävyysliikuntaa. Lisähyötyä saadaan 300–420 minuuttiin viikossa asti.
  • Voidaan pilkkoa hyvin lyhytkestoisiin liikkumispätkiin pitkin päivää tai toteuttaa pidempikestoisina harjoituksina, ks. Liikunta Käypä hoito -suositus «Liikunta»3, «Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkä...»110.
Lihasvoimaharjoittelu
  • Potilaalle mieluisalla tavalla vähintään 2 kertaa viikossa tai kehon isojen lihasryhmien lihasvoimaharjoitteita 2 kertaa viikossa useammalle päivälle jaettuna.
  • Lihasvoimaharjoittelun ja riittävän proteiinin saannin yhdistäminen tukee lihasmassan ja -laadun säilyttämistä painoa pudottaessa.
Liikunnan monipuoliset terveyshyödyt
  • Liikunta edistää fyysistä terveyttä, toimintakykyä, elämänlaatua, unta, vireyttä, mielialaa, kehotyytyväisyyttä ja minäpystyvyyttä.

Nykytilanteen selvittäminen

  • Keskustelu aloitetaan myönteisesti ja arvostavasti: millaista liikkuminen on nyt, ja millaisia kokemuksia, mieltymyksiä ja merkityksiä siihen liittyy.
  • Hahmotetaan jo toteutuva aktiivisuus (haastattelu, kyselylomakkeet, liikuntaa mittaavat laitteet ja sovellukset, ks. Liikunta Käypä hoito -suosituksen kohta Liikkumistottumusten selvittäminen «https://www.kaypahoito.fi/hoi50075#s13»4, «Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkä...»110), mielekkäitä tapoja liikkua, käytettävissä oleva aika ja mahdollisuudet sekä mahdolliset fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset rajoitteet «Semlitsch T, Stigler FL, Jeitler K, ym. Management...»111.
    • Liikkuminen voi tarkoittaa monenlaista omaehtoista tekemistä: arkiaktiivisuutta tai liikuntaharjoittelua hyvin lyhyistä pätkistä pidempään yhtäjaksoiseen liikkumiseen työssä tai vapaa-ajalla.
    • Tavoitteena on löytää potilaalle sopiva ja mieluisa tapa liikkua arjessa, ellei liikkumista kerry jo terveyden kannalta riittävää määrää.
  • Henkilön liikunnasta tai liikkumattomuudesta ei pidä tehdä ennakko-oletuksia. On tärkeää ymmärtää, millainen potilaan suhde liikkumiseen on, ja löytää yksilöllisiä keinoja potilaan hyvinvoinnin tukemiseksi.
  • Jos liikkumiseen liittyy epävarmuutta, aiempia kielteisiä kokemuksia tai kehoon liittyviä tuntemuksia, niistä voidaan keskustella avoimesti ja etsiä turvallisia ja realistisia keinoja vahvistaa myönteisiä kokemuksia liikkumisesta ja luottamusta omaan kehoon.

Liikkumissuunnitelma

Erittäin vähän liikkuvan huomiointi

  • Liikkumattomuuden taustalla voi olla monia syitä, kuten elämäntilanne, terveys, voimavarat, aiemmat kokemukset tai liikkumiseen liittyvät tunteet, ja siksi on tärkeää ymmärtää yksilön tilannetta kokonaisuutena osana muutoksen tukemista.
  • Joillekin liikkuminen ei tuota mielihyvää, tai kehohäpeä tai aiemmat painoon liittyvät kokemukset voivat vähentää halua liikkua muiden seurassa. Toisaalta myönteiset sosiaaliset kokemukset, esimerkiksi harrastaminen yhdessä perheen, ystävien tai ryhmän kanssa, saattavat olla avain liikunnallisempaan elämään «Bora N, K V, Verma A, ym. Physical activity and se...»115, «World Gastroenterology Organization, International...»116.
  • Tärkeintä on etsiä yksilölle sopivia tapoja lisätä liikkumista pienin, realistisin askelin ja usein toistuvina hetkinä arjessa.
  • Ensin kannattaa tauottaa istumista ja muuta paikallaanoloa ja vähitellen lisätä arkiaktiivisuutta pieninä pätkinä useamman kerran viikossa. On suositeltavaa lisätä uusia aktiivisuuden tapoja ja kertoja asteittain ja vasta sen jälkeen liikkumiseen kerralla käytettävää aikaa.
  • Matalan kynnyksen paikat, kuten kunnalliset liikuntatilat, ja tutun tai kunnan liikuntaneuvonnan tuki voivat helpottaa ensikokeiluja ja lisätä itsevarmuutta.
  • Ohjauksen tavoitteena on vahvistaa uskoa omiin mahdollisuuksiin ja tehdä etenemisestä mahdollisimman selkeää ja hallittavaa. Ks. lisätietoaineistot Vinkkejä liikkumisen lisäämiseen ja liikuntaharjoittelun aloittamiseen «Vinkkejä potilaalle liikkumisen lisäämiseen ja liikuntaharjoittelun aloittamiseen»10 ja Lihasvoimaharjoittelun periaatteet «Lihasvoimaharjoittelun periaatteet»11.

Paikallaanolon vähentäminen ja arkiliikkuminen

  • Istumista ja muuta paikallaanoloa suositellaan tauotettavaksi mahdollisimman usein esimerkiksi lyhyillä kävelyillä tai kevyellä liikuskelulla.
  • Säännöllinen paikallaanolon tauottaminen tehostaa aineenvaihduntaa, parantaa verisuonten endoteelitoimintaa ja vähentää sydän- ja verisuonitautien sekä joidenkin syöpien riskiä. Jo pienetkin liikkeet pitkin päivää parantavat vireyttä ja hyvinvointia «World Gastroenterology Organization, International...»116.
  • Yhdessä potilaan kanssa pohditaan yksilöllisiä ja realistisia tapoja lisätä liikettä arkeen, esimerkiksi kävelyä, portaiden käyttöä, kotitöitä tai muuta luontevaa liikuskelua päivän mittaan. Pienetkin toistuvat lisäykset tukevat hyvinvointia ja auttavat rakentamaan rutiineja.

Kestävyystyyppinen liikunta

Lihasvoimaharjoittelu

Liikkumisen ja liikunnan vaikutus painoon

Liikkumisen ja liikunnan terveyshyödyt

Uni

Suositus 13: Suosittelemme, että lihavuuden elintapahoidossa selvitetään potilaan nukkumistottumukset ja mahdolliset univaikeudet sekä tuetaan riittävää ja hyvälaatuista unta ja säännöllistä uni-valverytmiä.

Keskeistä: Uni
Arviointi
  • Unen pituus ja laatu selvitetään
  • Tarvittaessa voidaan hyödyntää uni-valvepäiväkirjaa
  • Uniapneaan viittaavat oireet kartoitetaan
Hoito
  • Riittävä uni: useimmilla 7–8 tuntia, tarve yksilöllinen
  • Säännöllinen uni: yöunet suunnilleen samaan aikaan joka päivä
  • Univaikeudet, mahdollinen uniapnea ja unettomuus hoidetaan

Stressi, mielen taidot ja psyykkinen tukeminen

Suositus 14. Suosittelemme, että potilasta tuetaan omahoidossa huomioimalla stressin merkitys painonhallintaa vaikeuttavana tekijänä sekä edistämällä potilaan itsesäätelyyn ja itsearvostukseen liittyviä mielen taitoja.

Keskeistä: Omahoidon tukemisen psykologiaa
Stressi ja lihavuus
  • Stressin tunnistaminen välittävänä mekanismina mielenterveyden ja lihavuuden välisissä yhteyksissä
  • Potilaan jaksamisen ja voimavarojen huomioiminen omahoitoa suunniteltaessa
Omahoito ja mielen taidot
  • Muutos alkaa nykytilanteen hyväksymisestä
  • Mielen taidot ovat käyttäytymisen, ajatusten ja tunteiden säätelytaitoja
Potilaan psyykkinen tukeminen
  • Tuen ytimenä turvallinen ja luottamuksellinen yhteistyösuhde
  • Kannustava ja toivoa tukeva ote
  • Tilan antaminen vaikeuksista puhumiselle
  • Ydintaitona potilaan kokemusten ottaminen todesta

Stressi ja lihavuus

Omahoito ja mielen taidot

  • Psykologiset muutokset alkavat nykytilanteen – toiminnan, ajatusten ja tunteiden – hyväksyvästä tarkastelemisesta.
  • Käyttäytymiseen voimme suorimmin vaikuttaa. Toisin toimimisen voi aloittaa heti, kunhan muutos on pieni. Niin sanotut käyttäytymisen muutostekniikat ovat mielen taitoja, joiden avulla on helpompaa ja hallitumpaa toimia pitkäjänteisesti toivotulla tavalla «Michie S, Richardson M, Johnston M, ym. The behavi...»170. Omahoidossa ja elintapaohjauksessa voi hyödyntää potilasohjetta, jossa kuvataan mielen taitojen soveltamista käytäntöön, ks. ohjesivu «hoi50124h.pdf»4.
  • Myönteisiin asioihin (esim. onnistumisiin ja muutoksen hyötyihin) painottuva ajattelu, joka on maltillista ja joustavaa ehdottoman sijaan ja kohti suuntautumista ennemmin kuin välttämistä, on elintapamuutosten kannalta hyödyllistä.
  • Usko onnistumiseen (minäpystyvyys) on painonhallinnassa erityisen tärkeää «Annesi JJ. Directional Effects of Self-Regulation ...»171, «Annesi JJ, Post PG. Directionality of Self-Regulat...»172.
  • Tunnetason pulmat, kuten mielialan lasku ja huonommuuden tunne, voivat hankaloittaa painonhallintaa ja toivottua muutosta. Tunteisiin voidaan vaikuttaa muun muassa toimimalla ja pyrkimällä ajattelemaan toisin, sillä tunteet, ajatukset ja toiminta vaikuttavat kaikki toisiinsa. Epämiellyttävien tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja hyväksyminen vähentävät niiden voimakkuutta. Myös hyvistä ihmissuhteista ja muiden tuesta voi olla apua.
    • Traumaattisten kokemusten seuraus on yleensä turvattomuuden tunne. Kliinisen kokemuksen mukaan joillekin potilaille syöminen, tietyt ruoat tai lihavuus itsessään merkitsevät "turvaa". Tällöin ajatus elintapojen tai kehon koon muutoksesta voi olla ristiriitainen. Turvallinen hoitosuhde, ristiriitaisten toiveiden hyväksyminen ja maltillinen muutostahti ovat avainasemassa.

Potilaan psyykkinen tukeminen

Lääkehoito

Suositus 15: Suosittelemme, että jos lihavuuslääkitys aloitetaan, se tehdään huolellisen kokonaiskartoituksen ja lääkärin tapaamisen jälkeen.

Suositus 16: Suosittelemme, että lihavuuslääkitykseen yhdistetään poikkeuksetta elintapahoito.

Suositus 17: Suosittelemme, että lääke valitaan yksilöllisesti hyödyt ja haitat ja potilaan liitännäissairaudet huomioiden. Semaglutidista ja tirtsepatidista on tällä hetkellä eniten näyttöä merkittävästä painon vähenemisestä ja muista terveyshyödyistä.

Keskeistä: Lihavuuden lääkehoito
Käyttöaihe
  • BMI ≥ 30 kg/m2, tai BMI ≥ 27 kg/m2 + liitännäissairaus
Aloitus
  • Huolellinen kokonaiskartoitus ja lääkärin arvio, johon sisältyvät tarvittavat kliiniset tutkimukset, verenpaineen mittaus ja laboratoriokokeet
Elintapahoito aina lihavuuslääkityksen rinnalla
  • Ruokailutottumukset, liikunta, uni, psykologiset tekijät, ks. ohjesivu «hoi50124i.pdf»5
  • Monialaisen osaamisen avulla ja moniammatillisen tiimin kanssa
Lääkkeen valinta
  • Vaikutusmekanismin, tarvittavan tehon ja terveysvaikutusten mukaan
  • Vasta-aiheet huomioitava
Raskaus ja imetys
  • Mikään lääkkeistä ei sallittu raskauden aikana; fentermiini-topiramaatin käytössä sikiöhaittariski
  • Imetyksen aikana voidaan harkita tirtsepatidia
Annoksen suurentaminen
  • Pieni aloitusannos, annoksen asteittainen suurentaminen; poikkeus: orlistaatti
Seuranta
  • Tehon ja turvallisuuden seuranta:
    • ensikontakti 2–4 viikkoa
    • 1–2 kuukauden välein noin 6 kuukauden ajan
    • myöhemmin 3–6 kuukauden välein
    • vakaassa tilanteessa vähintään vuosittain.
  • Seurantakäynneillä tarkistettava ravitsemuksellisesti riittävä ruokavalio ja tarvittaessa laboratoriokokeita.
Haittavaikutusten hallinta
  • Lääkeannoksen muutokset
Lihaskadon ja luukadon esto
  • Riittävästi proteiinia, kalsiumia, D-vitamiinia ja liikuntaa
Vajaaravitsemuksen ehkäisy
  • Riittävä syöminen, terveelliset ruokavalinnat
Lääkityksen kesto
  • Pitkäaikainen, todennäköisesti pysyvä

Lääkehoidon aloitus ja seuranta

Aloitus

Annostus ja annoksen säätäminen

  • Lääke aloitetaan pienimmällä suositellulla aloitusannoksella.
  • Annosta suurennetaan asteittain valmisteyhteenvedon, yksilöllisen siedettävyyden ja hoitovasteen mukaan (ks. taulukko «Lihavuuslääkkeiden aloitus ja annoksen suurentaminen....»10)
  • Tavoitteena on pienin annos, jolla saavutetaan ja ylläpidetään riittävä kliininen hyöty (ruokahalun hallinta, painonpudotus, liitännäissairauksien paraneminen tai vakavien riskitekijöiden väheneminen).
  • Jos ilmenee haittavaikutuksia, annos pidetään ennallaan pidempään, annosta pienennetään tai lääkitys tauotetaan tilapäisesti. Lääkkeen uudelleenaloituksessa käytetään pienempää annosta.
  • Maksimaalinen hoitovaste saavutetaan yleensä 6–18 kuukaudessa. Mitä tehokkaampi lääke, sitä pitempään maksimaalisen vasteen saavuttaminen kestää. 
Taulukko 10. Lihavuuslääkkeiden aloitus ja annoksen suurentaminen.

Elintavat ja lihavuuslääkitys

Seuranta

  • Suositeltava ajankohta ensimmäiselle seurantakontaktille on noin 2–4 viikkoa lääkehoidon aloituksesta.
  • Tämän jälkeen seurantakontakteja järjestetään 1–2 kuukauden välein noin 6 kuukauden ajan, myöhemmin 3–6 kuukauden välein ja vakaassa tilanteessa vähintään vuosittain «NICE. A guide for prescribing medicines to manage ...»192.
  • Osa seurantakontakteista voidaan järjestää puhelimitse, etänä tai diginä.
  • Seurannassa arvioidaan
    • lääkityksen teho: ruokahalu, kylläisyys, painonmuutos, liitännäissairauksien tila
    • elintapojen toteutuminen: syöminen, liikkuminen, uni, psykologiset tekijät
    • haittavaikutukset ja niiden hoito
    • paino
    • verenpaine
    • tarvittaessa laboratoriokokeet liitännäissairauksien mukaan tai ravitsemustilan arvioimiseksi
    • ravitsemustila ja lihasmassan säilyminen
    • tarvittaessa lääkärintarkastus (kliininen tutkiminen).
  • Haittavaikutuksia voidaan annoksen suurentamisen hidastamisen lisäksi usein lievittää myös elintavoilla. Esimerkiksi pahoinvointia ja närästystä voi helpottaa pienentämällä annoskokoja ja syömällä rauhallisesti ja ummetusta riittävällä nesteytyksellä, kuidulla ja liikunnalla.
  • Seurantaa tiivistetään ja hoitosuunnitelmaa muutetaan, jos
    • ilmaantuu merkittäviä haittavaikutuksia
    • liitännäissairaudet pahenevat
    • ruokahalu alkaa lisääntyä tai paino alkaa nousta uudelleen
    • elintapahoito ei toteudu tai potilaan elämäntilanne muuttuu oleellisesti.
  • Hoitoa voidaan seurata moniammatillisesti (esim. lihavuuden hoitoon perehtynyt hoitaja, ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti), mutta lääkäri vastaa hoidon kokonaisarviosta ja lääkityspäätöksistä.

Pitkäaikaiskäyttö

Lääkevaihtoehdot

  • Liraglutidi ja semaglutidi ovat glukagoninkaltaisen peptidi 1 (GLP-1) -hormonin reseptoriagonisteja, ja ne vaikuttavat suolistosta erittyvän GLP-1-hormonin tavoin. Ne lisäävät haiman insuliinintuotantoa ja vähentävät glukagonin eritystä sekä maksan endogeenista glukoosintuotantoa pienentäen näin veren glukoosipitoisuutta. Lisäksi ne vähentävät ruokahalua. GLP-1-reseptoriagonisteja käytetään sekä diabeteslääkkeinä että lihavuuslääkkeinä.

Liraglutidi

Semaglutidi

Tirtsepatidi

Fentermiini-topiramaatti

Naltreksoni-bupropioni

Orlistaatti

  • Lääke estää haiman lipaasientsyymiä eli ruoan rasvojen imeytymistä. 
  • Orlistaatti otetaan pääaterioiden yhteydessä annoksella 60 mg kolmesti päivässä (käsikauppavalmiste) tai 120 mg kolmesti päivässä (reseptivalmiste). Suolistohaittavaikutuksien ehkäisy edellyttää vähärasvaista ruokavaliota.
  • Ks. keskeisimmät vasta-aiheet ja yleisimmät haittavaikutukset taulukosta «Lihavuuslääkkeiden keskeisimmät vasta-aiheet, varotoimet ja yleisimmät haittavaikutukset. Taulukon viitteet: , , , , , , , , , , , , , , , ....»11.
  • Meta-analyysin mukaan orlistaatti yhdistettynä elintapahoitoon vähentää painoa noin 3 % enemmän kuin lume vuoden seurannassa «Shi Q, Wang Y, Hao Q, ym. Pharmacotherapy for adul...»203.
  • Vaatimaton teho ja haittavaikutukset rajoittavat orlistaatin käyttöä lihavuuden hoidossa, eikä sitä suositella ensisijaisena lääkkeenä.
  • Koska orlistaatti vähentää rasvan imeytymistä suolistosta, se voi pitkään käytettynä aiheuttaa rasvaliukoisten vitamiinien puutostiloja. Tämän vuoksi orlistaattihoidon aikana suositellaan käytettäväksi monivitamiinivalmistetta (1 tabletti päivässä, ei yhtä aikaa orlistaatin kanssa otettuna). Suositus koskee myös itsehoitovalmisteena myytävää orlistaattia.
  • Orlistaatista ei ole satunnaistettuja sydän- verisuonipäätetapahtumatutkimuksia.
Taulukko 11. Lihavuuslääkkeiden keskeisimmät vasta-aiheet, varotoimet ja yleisimmät haittavaikutukset. Taulukon viitteet: «Malhotra A, Grunstein RR, Fietze I, ym. Tirzepatid...»204, «Wilkinson L, Holst-Hansen T, Laursen PN, ym. Effec...»205, «Aronne LJ, Sattar N, Horn DB, ym. Continued Treatm...»194, «Wadden TA, Chao AM, Machineni S, ym. Tirzepatide a...»109, «Gudzune KA, Stefanski A, Cao D, ym. Association be...»206, «Kolotkin RL, Gadde KM, Peterson CA, ym. Health-rel...»207, «Bliddal H, Bays H, Czernichow S, ym. Once-Weekly S...»208, «Loomba R, Hartman ML, Lawitz EJ, ym. Tirzepatide f...»209, «Sanyal AJ, Newsome PN, Kliers I, ym. Phase 3 Trial...»210, «Meza N, Bracchiglione J, Escobar Liquitay CM, ym. ...»211, «Bracchiglione J, Meza N, Franco JV, ym. Semaglutid...»212, «Franco JV, Guo Y, Varela LB, ym. Tirzepatide for a...»213, «Davies MJ, Bergenstal R, Bode B, ym. Efficacy of L...»214, «Davies M, Færch L, Jeppesen OK, ym. Semaglutide 2·...»215, «Garvey WT, Frias JP, Jastreboff AM, ym. Tirzepatid...»216, «Hollander P, Gupta AK, Plodkowski R, ym. Effects o...»217.
Lääke Painon väheneminen, erotus lumeeseen* Vasta-aiheet Erityisryhmät, joiden lääkityksessä noudatettava varovaisuutta Vaikutus liitännäissairauksiin** Vaikutus elämänlaatuun*** Haitat Raskaus ja imetys Korvattavuus
* Suhteellinen keskimääräinen prosentuaalinen painon vähenemä lumeeseen verrattuna yhdistettynä elintapahoitoon vuoden seurannassa, arvioitu hoidon vaikutus (englanniksi treatment estimand tai estimated treatment effect)
** Kaikkien lääkkeiden vaikutuksia eri lopputulosmuuttujiin ei ole tutkittu. Tähän on listattu ne, joista tutkimustietoa on saatavilla.
*** Elämänlaatua arvioitiin mittareilla IWQOL-Lite-CT (The Impact of Weight on Quality of Life-Lite), SF-36 (Short Form Health Survey) ja EQ-5D-5L (EuroQol-5 Dimensions 5 Levels). Liraglutidin, semaglutidin ja tirtsepatidin osalta näyttö perustuu yhdenmukaisesti analysoituihin Cochrane-katsauksiin, joiden mukaan elämänlaadun pistemäärissä todetaan korkeintaan pieniä muutoksia, jotka joissakin analyyseissä ovat tilastollisesti merkitseviä mutta eivät ylitä kliinisesti merkittävän muutoksen (MID) rajaa. Muiden lääkkeiden osalta näyttö perustuu yksittäisiin tutkimuksiin eikä johdonmukaista näyttöä kliinisesti merkittävästä elämänlaadun paranemisesta ole.
**** Erikseen toteutettu satunnaistettu lihavuustutkimus tyypin 2 diabetesta sairastavilla.
Lääkkeiden valmisteyhteenvedot, ks. Fimean verkkosivut «https://www.fimea.fi.»8
Liraglutidi 3 mg 3–5 % Vaikea munuaisten vajaatoiminta, haimatulehdus, gastropareesi, retinopatia, suvussa esiintyvä medullaarinen kilpirauhassyöpä tai MEN2-oireyhtymä Parantaa glukoositasapainoa****, ehkäisee tyypin 2 diabetesta
Pienentää LDL- ja triglyseridiarvoja
Laskee verenpainetta
Vähentää maksan rasvoittumista
Vähäinen vaikutus, ei ylitä kliinisesti merkittävän muutoksen rajaa ( minimal important difference, MID) Yleiset: pahoinvointi, ummetus, ripuli, närästys ja oksentelu
Harvinaiset: sappikivitauti ja pankreatiitti
Ei suositella Kyllä, «https://www.kela.fi/laake3051»9
Semaglutidi 2,4 mg 11–12 % Vaikea munuaisten vajaatoiminta, haimatulehdus, gastropareesi, retinopatia, suvussa esiintyvä medullaarinen kilpirauhassyöpä tai MEN2-oireyhtymä Parantaa glukoositasapainoa****, ehkäisee tyypin 2 diabetesta
Pienentää LDL- ja triglyseridiarvoja
Laskee verenpainetta
Vähentää polvinivelrikon oireita
Vähentää maksan rasvoittumista ja tulehdusta
Vähäinen vaikutus, ei ylitä kliinisesti merkittävän muutoksen rajaa (MID) Yleiset: pahoinvointi, ummetus, ripuli, närästys ja oksentelu
Harvinaiset: sappikivitauti ja pankreatiitti
Ei suositella Ei
Tirtsepatidi 5–15 mg 11–20 % Vaikea munuaisten vajaatoiminta, haimatulehdus, gastropareesi, retinopatia, suvussa esiintyvä medullaarinen kilpirauhassyöpä tai MEN2-oireyhtymä Parantaa glukoositasapainoa****, ehkäisee tyypin 2 diabetesta
Laskee verenpainetta
Pienentää LDL- ja triglyseridiarvoja
Vähentää uniapneaoireita
Vähentää maksan rasvoittumista ja tulehdusta
Vähäinen vaikutus, ei ylitä kliinisesti merkittävän muutoksen rajaa (MID)
Yleiset: pahoinvointi, ummetus, ripuli, närästys ja oksentelu
Harvinaiset: sappikivitauti ja pankreatiitti
Ei suositella raskauden aikana.
Imetyksen aikana voidaan harkita: tirtsepatidi ei erity rintamaitoon, mutta imettäjän ruokahalun vähenemisen vaikutuksia rintamaidon koostumukseen ei tunneta.
Ei
Fentermiini-topiramaatti 7,5–15/46–92 mg 7–9 % Raskaus tai raskaustoive tai MAO:n estäjien samanaikainen käyttö Kaksisuuntainen mielialahäiriö, psykoosi, toistuva tai nykyinen masennustila, itsemurha-ajatukset, sydäninfarkti alle 6 kuukautta sitten tai suuri sydän- ja verisuonitaudin riski ja munuaisten vajaatoiminta Parantaa glukoositasapainoa, ehkäisee tyypin 2 diabetesta
Saattaa laskea verenpainetta ja pienentää LDL- ja triglyseridiarvoja
Vähäinen vaikutus Yleiset: pahoinvointi, ummetus ja muut vatsavaivat, suun kuivuminen, makuaistin muutokset, päänsärky, unettomuus ja parestesiat
Harvinaiset: mielialan ja kognition muutokset
Vasta-aiheinen, sikiötoksinen Ei
Naltreksoni-buproprioni 32/360 mg 4–5 % Hoitamaton verenpainetauti, epilepsia, kaksisuuntainen mielialahäiriö, vaikea maksan tai munuaisten vajaatoiminta, opioiden ja MAO:nestäjien samanaikainen käyttö Parantaa glukoositasapainoa****
Saattaa pienentää triglyseridiarvoja
Ei laske verenpainetta
Vähäinen vaikutus Yleiset: pahoinvointi, ummetus ja muut vatsavaivat, verenpaineen nousu, suun kuivuminen, päänsärky, huimaus ja unettomuus
Harvinaiset: saattaa lisätä ahdistuneisuutta hoidon alussa.
Ei suositella Kyllä, «https://www.kela.fi/laake3055»10
Orlistaatti 3 % Krooninen malabsorptio-oireyhtymä tai kolestaasi Munuaisten vajaatoiminta
Muiden lääkkeiden imeytyminen voi heikentyä
Parantaa glukoositasapainoa
Pienentää LDL-arvoja
Yleiset: ripuli, ulostamispakko, tuhriminen ja öljyiset ulosteet Ei suositella Ei

Lihavuuden hoidossa ja ehkäisyssä huomioitavat muut lääkkeet

Lihavuusleikkaus

Suositus 18: Suosittelemme, että lihavuusleikkaukseen edetään asianmukaisen aiemman konservatiivisen hoidon ja moniammatillisen arvion jälkeen. Leikkauspäätöksessä huomioidaan yksilöllisesti odotettavissa olevat hyödyt ja riskit, liitännäissairaudet sekä potilaan valmius leikkauksen edellyttämään pitkäaikaishoitoon.

Suositus 19: Suosittelemme, että lihavuusleikkaukseen yhdistetään aina elintapahoito ja ravitsemusohjaus sekä pysyvä vitamiini- ja kivennäisainelisien käyttö.

Suositus 20: Suosittelemme elinikäistä seurantaa lihavuusleikkauksen jälkeen. Seurannassa arvioidaan ravitsemustilaa, liitännäissairauksia, painon kehitystä ja mahdollisia myöhäiskomplikaatioita.

Keskeistä: Lihavuusleikkaus
Leikkaushoidon harkinta ja valinta
  • Edellytyksenä pitkäaikainen sitoutuminen terveellisiin elintapoihin
Konservatiivinen hoito ennen leikkausta
  • Riittävä elintapaohjaus (noin 6 kuukautta), joka toteutunut 5 vuoden sisällä
  • Tulokset ja sitoutuminen varmistettu
Lihavuusleikkauksen aiheet
  • BMI > 35 tai
  • BMI 30–35 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon teho on riittämätön
Ikä
Päihteet ja nikotiini
  • Ei päihdeongelmaa
  • Nikotiinituotteet pois vähintään kuukausi ennen leikkausta
  • Ei opioideja
Psyykkinen vointi ja syömiskäyttäytyminen
  • Syömishäiriöt ja vaikeat psyykkiset ongelmat: erityisharkinta
  • Psyykkinen tuki tarvittaessa
Preoperatiiviset selvittelyt
  • Moniammatillinen arvio
  • Esitiedot, elintavat
  • Kliininen tutkimus, verenpaine, verikokeet
  • Liitännäissairauksien hoitotasapainon optimointi
  • Gastroskopia tarvittaessa
Leikkausyksikkö ja toteutus
  • Moniammatillinen tiimi
  • Tulosten seuranta, komplikaatioiden hoito, sujuva hoidon järjestely haittatapahtumissa
Seuranta erikoissairaanhoidossa
  • 3 kuukautta, 1 vuosi, (2 vuotta) ja tarvittaessa tiheämmin tai pidempään
Pitkäaikaisseuranta perusterveydenhuollossa
  • Seurantakäynnit 2, 3, 5, 7 ja 10 vuotta leikkauksesta ja sen jälkeen 5 vuoden välein, tarvittaessa useammin
  • Elintavat: ruokailutottumukset, liikunta, alkoholi, nikotiinituotteet
  • Ravitsemustilan, puutosten ja liitännäissairauksien seuranta
  • Verikokeet, verenpaine
  • Vatsaoireet, hypoglykemiaoireet, psyykkinen vointi, painon nouseminen uudelleen
Ravitsemusohjaus
  • Annoskoko, ateriarytmi, ruoan sisältö ja rakenne
  • Proteiinin saanti, rasvan ja hiilihydraattien laatu, vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti
  • Syömisen säätely
Vitamiini- ja kivennäisainelisät
Liikkuminen
  • Säännöllisen harjoittelun aloitus ennen leikkausta: kestävyys, lihasvoima
Painonhallinta leikkauksen jälkeen
  • Painon uudelleen nousemisen ehkäisy
  • Ateriarytmi, napostelu ja annoskoot
  • Alkoholinkäytön huomiointi

Leikkaushoidon aiheet

  • Leikkaushoidon edellytyksenä on asianmukainen aikaisempi konservatiivinen hoito.
    • Käypä hoito -työryhmän suosittelema konservatiivinen hoito on esimerkiksi terveydenhuollon toimintayksikön toteuttama noin 6 kuukauden yksilö-, ryhmä- tai internetpohjainen hoito, joka on johtanut elintapamuutoksiin ja selvään painonpudotukseen, mutta jonka tulos ei ole ollut terveyden kannalta riittävä tai jonka jälkeen paino on noussut uudestaan. Dokumentoidun 6 kuukauden elintapahoidon jälkeen varmistetaan potilaan sitoutuminen hoitoon sekä leikkauksen edellyttämiin ruokailu- ja liikuntatottumusten muutoksiin. Hoidosta ei saa olla kulunut yli 5:tä vuotta.
    • Keskeistä on se, että potilas on osoittanut pystyvänsä tekemään leikkauksen edellyttämät elintapamuutokset eikä painon väheneminen liity pelkästään esimerkiksi (E)NE-dieettiin. Lihavuuslääkitys voi olla käytössä elintapamuutoksen tukena.
    • Edellä mainittu konservatiivinen hoito toteutetaan ja elintapamuutoksen onnistuminen varmistetaan perusterveydenhuollossa ennen erikoissairaanhoitoon lähettämistä.
    • Elintapamuutosten onnistuminen voidaan varmistaa seurantakäynneillä haastattelemalla, ruokapäiväkirjoin tai digitaalisen elintapaohjauksen keinoin. Selvä edeltävä painon väheneminen, joka suomalaisessa hoitokäytännössä on ollut noin 5 %, voi auttaa elintapamuutosten onnistumisen arvioimisessa.
  • Keskeistä potilasvalinnassa ovat potilaan riittävän pitkäaikainen harkinta, tieto lihavuusleikkauksen jälkeisistä muutoksista ravitsemuksessa, sitoutuminen leikkauksen edellyttämiin muutoksiin ruokailu- ja liikuntatottumuksissa sekä sitoutuminen vitamiini- ja kivennäisainelisien säännölliseen käyttöön loppuelämän ajan.
  • Leikkaushoidon kriteerit «De Luca M, Shikora S, Eisenberg D, ym. Scientific ...»221, «Eisenberg D, Shikora SA, Aarts E, ym. 2022 America...»222:
    • Painoindeksi on yli 35 kg/m2
    • Tyypin 2 diabetesta sairastavalla voidaan harkita leikkausta painoindeksillä 30–35 kg/m2, jos lihavuuden ja diabeteksen konservatiivinen hoito ei ole tuottanut riittävää tulosta.
    • Painoindeksinä käytetään leikkausharkintaa edeltävää painoindeksiä. Tämän jälkeen saavutettu painonpudotus ei estä leikkauksen toteuttamista.
    • Leikkausta puoltavat lihavuuden liitännäissairaus tai sen vaaratekijä, kuten tyypin 2 diabetes, hypertensio, uniapnea, kantavien nivelten nivelrikko, metabolinen rasvamaksatauti, polyendokriininen metabolinen munasarjaoireyhtymä (PMOS, aiemmin PCOS) tai muu sairaus, jonka voidaan olettaa lievittyvän lihavuusleikkauksella (esim. refluksitauti, kun potilaalle suunnitellaan mahalaukun ohitusleikkausta).
  • Leikkaushoitoa suositellaan ensisijaisesti korkeintaan 65-vuotiaille potilaille «Buchwald H, Estok R, Fahrbach K, ym. Trends in mor...»223.
  • Leikkaushoidon vasta-aiheita ovat
    • päihdeongelma: alkoholi, opioidit, huumeet
    • tulehduskipulääkkeiden säännöllinen käyttö (ei koske mahalaukun kavennusleikkausta)
    • nikotiinivalmisteiden käyttö
    • hoitamaton syömishäiriö (ahminta)
    • hoitamaton vakava mielenterveysongelma
    • kykenemättömyys yhteistyöhön terveydenhuollon kanssa.

Leikkausta edeltävä selvittely ja hoito

Perusterveydenhuolto, työterveys

  • Ks. tiivis ohjesivu lihavuusleikkauksen suunnitteluvaiheessa huomioitavista asioista, ohjesivu «hoi50124j.pdf»6.
  • Elintapahoito ja potilaan tukeminen elintapamuutoksissa:
    • Terveydenhuollon toteuttama laadukas elintapahoito kestää vähintään 6 kuukautta ja sisältää ruokailuun, liikuntaan, uneen ja stressiin liittyvää ohjausta. Tukena voi olla lihavuuslääkitys.
    • Sisältö ja toteutus, ks. kappale Elintapahoito «A2»3.
    • Leikkaushoidon onnistumisen kannalta keskeistä on potilaan valmius tehdä leikkauksen edellyttämät muutokset ruokailutottumuksiin ja liikuntaan.
      • Leikkauksen jälkeen ruokailussa korostuvat pienet annoskoot, tavanomaista tiheämpi ateriarytmi ensimmäisen vuoden aikana, riittävä proteiinin saanti, hiilihydraattien ja rasvan hyvä laatu ja sopiva määrä, ruoan huolellinen pureskelu sekä alkoholista pidättyminen.
      • Jos leikkauksen jälkeen kehittyy reaktiivinen hypoglykemia, sen hoito voi edellyttää pysyvää nopeasti imeytyvien hiilihydraattien ja makeiden tuotteiden välttämistä sekä hiilihydraattimäärän rajoittamista «Reaktiivinen hypoglykemia lihavuusleikkauksen jälkeen – potilasohje»18, mihin potilaan on sitouduttava.
      • Säännöllinen liikunta on osa leikkauksen jälkeistä hoitoa «Ikonen TS, Anttila H, Gylling H ym. Sairaalloisen ...»228.
  • Lihavuuteen liittyvien sairauksien diagnostiikka ja hoito pienentää leikkausriskejä.
  • Leikkauksen riskitekijöitä kartoitetaan ja hoidetaan ennen leikkausarviota.
    • Mahdollinen alkoholiongelma seulotaan Audit-kyselyllä «AUDIT-kysely»1 ja alkoholinkäyttöä seurataan tarvittaessa B-PEth-verikokeella.
      • Tarvittaessa konsultoidaan päihdeklinikkaa.
    • Nikotiinituotteiden (tupakka, nuuska, nikotiinipussit, sähkösavuke ja muut nikotiinia sisältävät valmisteet) käyttö pitää lopettaa pysyvästi vähintään kuukautta ennen leikkausta.
      • Nikotiini hidastaa mahasuolisauman parantumista ja suurentaa leikkauksen riskejä. Vuosien jälkeenkin nikotiini aiheuttaa sauman haavaumaa ja arpeutumista umpeen, minkä vuoksi on tärkeää lopettaa nikotiinituotteiden käyttö pysyvästi.
    • Särkylääkkeiden käyttö optimoidaan lihavuusleikkauksen edellyttämällä tavalla.
      • Tulehduskipulääkkeet ovat vasta-aiheisia ohitusleikkauksen jälkeen ohitetun mahalaukun mahahaavariskin vuoksi. Vasta-aihe ei koske mahalaukun kavennusleikkausta.
      • Opioidia sisältävien kipulääkkeiden käyttö on vasta-aiheista lihavuusleikkauksen jälkeen niiden aiheuttaman riippuvuuden ja suolta lamaavan vaikutuksen vuoksi.
      • Tarvittaessa konsultoidaan kipuklinikkaa.
    • Syömishäiriöoireet, tunnesyöminen ja ahminta arvioidaan syömistapakyselyn (Binge Eating Scale, BES) ja keskustelun avulla «Ahminnan ja tunnesyömisen huomioiminen osana lihavuuden hoitoa»3. Potilas ohjataan tarvittaessa ravitsemusterapeutin tai psykologin hoitoon.
    • Muu psykiatrinen oireilu:
      • Mielenterveyttä arvioitaessa kiinnitetään huomio siihen, onko potilaalla voimavaroja ylläpitää elintapamuutoksia, selviytyä vastoinkäymisistä, kuten komplikaatiosta, toipumisesta tai mahdollisesta leikkaustuloksen aiheuttamasta pettymyksestä.
      • Masennuksen ja ahdistuneisuuden pitää olla hyvässä hoitotasapainossa.
      • Jos potilaalla on vakavia mielenterveyden häiriöitä, on käytettävä erityistä harkintaa ja konsultoitava psykiatria. Ajankohtainen itsetuhoisuus tai psykiatrinen osastohoito viimeisten 2 vuoden aikana ovat vasta-aiheita leikkaukselle.
    • Leikkauksen jälkeen on huolehdittava luotettavasta raskauden ehkäisystä vähintään vuoden ajan. Hormonikierukka tai ehkäisykapseli ovat ensisijaisia ehkäisyvalmisteita, sillä ehkäisytabletit eivät imeydy luotettavasti lihavuusleikkauksen jälkeen. Myös kuukautisvuotojen vähentäminen on suositeltavaa, sillä raudan imeytyminen maha-suolikanavan kautta huononee etenkin ohitusleikkauksen jälkeen.
  • Lähetekriteerit lihavuusleikkausarviota varten erikoissairaanhoitoon:
    • Asianmukainen vähintään 6 kuukauden konservatiivinen hoito on toteutunut perusterveydenhuollossa.
    • Leikkaushoidon aiheet täyttyvät: BMI vähintään 35 tai BMI vähintään 30, jos potilaalla on tyypin 2 diabetes.
    • Riskitekijöiden ja liitännäissairauksien kartoitus ja hoito on aloitettu.
    • Leikkaushoidolle ei ole vasta-aiheita.

Erikoissairaanhoito

  • Lihavuuden hoidon yksikössä tulee olla moniammatillinen lihavuuden hoitoon perehtynyt työryhmä, jolla on ammattitaitoa huolehtia sekä kirurgisista että ravitsemuksellisista ongelmista ennen leikkausta ja sen jälkeen.
  • Moniammatilliseen työryhmään kuuluvat lihavuuden hoitoon perehtynyt endokrinologi tai sisätautilääkäri, ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti, lihavuuskirurgi, anestesiologi ja tarvittaessa psykiatri, psykologi tai molemmat.
  • Moniammatillisessa arviossa varmistetaan leikkauskriteerit ja vasta-aiheet sekä arvioidaan leikkauksen hyödyt suhteessa riskeihin.
    • Mahdolliset ravitsemukselliset puutostilat kartoitetaan (D-vitamiini, B12-vitamiini ja rauta, ks. taulukko «Lihavuusleikkauksen yhteydessä seurattavat laboratoriokokeet ja niiden ottoajankohdat leikkauksen jälkeen....»13) ja hoidetaan. Sisätautilääkäri tai endokrinologi ohjeistaa valmiiksi leikkausta edeltävän NE-dieetin aikana ja leikkauksen jälkeen mahdollisesti tarvittavat lääkemuutokset «Lääkitysmuutokset NE-dieetin aikana»8.
    • Gastroskopian tarve määritellään yksilöllisesti. Gastroskopia tehdään aina, jos suunnitellaan mahalaukun kavennusleikkausta, potilaalla on ylävatsaoireita (ylävatsakivut tai refluksi) tai hän käyttää tulehduskipulääkkeitä. Muita syitä gastroskopialle ovat ainakin maksakirroosi ja lähisukulaisilla esiintyneet mahalaukun syöpätapaukset.
    • Helikobakteeri testataan ja häädetään kaikilta potilailta.
  • Potilaan kanssa käydään läpi leikkauksen realistiset hyödyt ja riskit ja se, mihin potilas leikkauksessa sitoutuu.
    • Lihavuusleikkauksen myönteisiä vaikutuksia ovat
      • odotettavissa olevat keskimääräiset painonpudotustulokset
      • myönteiset vaikutukset liitännäissairauksiin ja elämänlaatuun
      • sydän- tai aivotapahtuman ja syöpäriskin pieneneminen.
    • Lihavuusleikkauksen mahdollisia haittavaikutuksia ovat
  • Ravitsemusohjaus ennen leikkausta:
    • Ennen leikkausta ravitsemusterapeutti käy potilaan kanssa läpi leikkauksen jälkeisen ruokailun käytännössä (ks. lisätietoaineisto «Lihavuusleikkauksen jälkeinen ruokailu»19).
    • Ohjauksessa käsitellään:
      • säännöllinen ateriarytmi, pienet annoskoot, rauhallinen syöminen ja huolellinen pureskelu
      • riittävä proteiinin saanti, hyvälaatuisten rasvan ja hiilihydraattien lähteet
      • juominen aterioiden välillä
      • ruoan koostumuksen vaiheittainen laajentaminen leikkauksen jälkeen
      • vitamiini- ja kivennäisainelisien pysyvä käyttö (ks. lisätietoaineiston taulukko «Lihavuusleikkauksen jälkeiset vitamiini- ja kivennäisainelisät»17)
      • alkoholinkäyttöön liittyvät riskit
      • dumping-oireiden ja reaktiivisen hypoglykemian ehkäisy
      • vajaaravitsemuksen ehkäisy
      • leikkausta edeltävän NE-dieetin toteutus.
  • Jos endokrinologi tai sisätautilääkäri ja ravitsemusterapeutti (sekä mahdolliset muut erikoisalat) puoltavat lihavuusleikkausta, endokrinologi tai sisätautilääkäri tekee lähetteen leikkaavaan yksikköön.

Leikkaushoidon toteuttaminen

Leikkaushoidon menetelmät

Kuva 7.

Lihavuuden leikkaushoidon menetelmät.

A) Mahalaukun ohitusleikkaus. B) Mahalaukun kavennusleikkaus.

Lähde: Kauhanen S, Helmiö M, Salminen P. Sopivimman lihavuuskirurgisen leikkausmenetelmän valinta. Duodecim 2019;135:1507-12

Leikkaushoidon tulokset

Leikkauksen jälkeinen seuranta ja hoito

Vitamiini- ja kivennäisainelisät

Seuranta

Taulukko 13. Lihavuusleikkauksen yhteydessä seurattavat laboratoriokokeet ja niiden ottoajankohdat leikkauksen jälkeen.
Erikoissairaanhoidossa Perusterveydenhuollossa Suositeltu viitearvo, jos poikkeaa tavanomaisesta**
* Otetaan, jos tyroksiini on käytössä.
** Vitamiinien ja kivennäisaineiden pitoisuuksissa on usein syytä pyrkiä viitevälin ylärajaan «Nordiska riktlinjer för monitorering och supplemen...»252.
0 kk 3 (6) kk 12 (24) kk 2, 3, 5, 7, 10 v,
sen jälkeen 5 v:n välein
Laboratoriokokeet
PVKT x x x x
Kreatiniini/eGFR x x x x
Natrium (Na) x x x x
Kalium (K) x x x x
TSH, T4-V x (X)* (X)* (X)*
FIB-4 (sis. albumiini, ALAT, ASAT, tai erikseen) x
Alb (jos ei FIB-4:ää) x x x x
ALAT (jos ei FIB-4:ää) x x x x
Fp-gluk x x x x
HbA1c x x x x
Lipidit (Kol, LDL, HDL, TG) x x x
D-25 x x x x > 75 nmol/l
Ca-ion tai Ca-albk x x x x
PTH x x x x
Ferritiini x x x x > 30–50 µg/l
B12 tai
B12-TC2
x x x x > 250–300 pmol/l
tTGAbA, F-HepyAg, proBNP, EKG x
Lisälaboratoriokokeet puutosepäilyn mukaan (tarvittaessa)
Tarkempi rautastatus (esim. Fe, TfR, Trfesat) Suuri ferritiinipitoisuus voi liittyä tulehdustilaan. Jos ferritiiniarvo ylittää viitevälin ylärajan, tarkista rautatasapaino lisätutkimuksilla, kuten Trfesat.
Tiamiini (B1-vit) Jos potilas oksentelee tai on vajaaravittu
Folaatti (Folaat)
B6 (B6-vit)
A-vitamiini (A-vit) Rasvaripuli tai hämäräsokeus
E-vitamiini (E-vit)
K-vitamiinin arvio (INR) Erityisesti muuhun leikkaukseen tullessa INR/TT% (rasvaliukoinen vitamiini)
Magnesium (Mg)
Sinkki (Zn)
Kupari (Cu)
Seleeni (Se)
Fosfaatti (Pi)

Ravitsemushoito ja ruokailutottumukset leikkauksen jälkeen

Taulukko 14. Lihavuusleikkauksen jälkeen esiintyviä syömiseen liittyviä ongelmia ja niiden ratkaisuehdotuksia.
Oire Keino
Pahoinvointi ja oksentelu, yleisiä heti leikkauksen jälkeen
  • Pienet annokset, hidas syöminen, huolellinen pureskelu, säännöllinen ateriarytmi, pitkittyneiden oireiden syyn selvittäminen
Dumping-oireet:
hikoilu, heikotus, sydämentykytys, vatsavaivat, pahoinvointi ja ripuli
  • Runsassokeristen ruokien ja juomien ja runsaan rasvan välttäminen, pienet annokset, hidas syöminen, juominen aterioiden välillä
Ruoan kulkuvaikeus: vasemmanpuoleinen ylä- tai keskivatsakipu syömisen jälkeen
  • Ruoan rakenteen normalisointi vaiheittain: leikkauksen jälkeen ruoka on ensin nestemäistä ja sosemaista, sitten pehmeärakenteista. Normaalirakenteiseen ruokaan siirrytään kuukauden jälkeen leikkauksesta. Ks. lisätietoa «Lihavuusleikkauksen jälkeinen ruokailu»19.
  • Huolellinen pureskelu, hidas syöminen
  • Tukkeumariskiä aiheuttavien ruokien (esim. raasteet, pähkinät, sitkeä liha, sitrushedelmien kalvot, hedelmien kalvot ja kuoret, tomaatin kuoret, siemenelliset ja kovakuoriset marjat, sienet sekä leseet ja siemenet) välttäminen
Suolitukosepäily: voimakas tai jatkuva vatsakipu, toistuva oksentelu
  • Kiireellinen arvio
Reaktiivinen hypoglykemia: hikoilu, tärinä, heikotus, sydämentykytys, sekavuus tai tajunnantilan heikkeneminen 1–3 tuntia aterian jälkeen
Painon nouseminen uudelleen
  • Tarkistetaan ja korjataan ateriarytmin harveneminen, annoskoon suureneminen, napostelu, ahminta ja tunnesyöminen, alkoholinkäyttö, psyykkinen vointi, reaktiivinen hypoglykemia (voi lisätä nopeasti imeytyvien hiilihydraattien käyttöä), anatomiset syyt, kuten sauman ahtaus (voivat ohjata helposti syötäviin, energiapitoisiin ruokiin).
  • Tarvittaessa lihavuuslääkityksen harkinta
Vajaaravitsemus
  • Riskitekijöinä syömiseen liittyvät vaikeudet, ks. yllä, alkoholinkäyttö ja mielenterveysongelmat
  • Tarkistetaan proteiinin ja muiden ravintoaineiden riittävä saanti sekä vitamiini- ja kivennäisainelisien käyttö ja riittävyys

Leikkauskomplikaatiot

Myöhäiskomplikaatiot

  • Mahalaukun ohitusleikkauksen jälkeisten vatsakipujen syy pitää selvittää ja hoitaa. Mahalaukun kavennuksen jälkeen refluksioire on tavallinen ja voidaan hoitaa konservatiivisesti «Oviedo RJ, Altieri MS, Aylward L, ym. Diagnosis an...»261.
  • Osa myöhäisongelmista liittyy uuteen anatomiaan, osa potilaan elintapoihin. Taustalla voi olla myös leikkauksen aiheuttama komplikaatio. Ks. lisätietoaineisto «Lihavuusleikkauksen jälkeen oireilevan potilaan hoito»23.
  • Jos myöhäiskomplikaatio akutisoituu, potilas lähetetään kiireellisenä lihavuuskirurgiaan perehtyneeseen yksikköön.
  • Jos oireet ovat kroonisia, niitä selvitetään perusterveydenhuollossa ja tutkimusten perusteella tehdään tarvittaessa lähete erikoissairaanhoitoon.
  • Tavallisia muita perusterveydenhuollossa hoidettavia myöhäisongelmia leikkauksen jälkeen ovat alkoholin liikakäyttö, ruokavalion yksipuolistuminen ja siitä johtuvat puutokset sekä aterian jälkeinen reaktiivinen hypoglykemia. Seurannan tarkoitus on ehkäistä näiden ongelmien kehittyminen puuttumalla niihin varhain.
  • Leikkauksen jälkeisiä yleisiä oireita ja ongelmia:
    • Refluksi on yleistä mahalaukun kavennusleikkauksen jälkeen. Sitä hoidetaan tavanomaiseen tapaan happosalpaajalääkityksellä ja ruokavaliomuutoksilla. Refluksioireen paheneminen saattaa liittyä painon nousemiseen uudelleen.
    • Nopeaan laihtumiseen saattaa liittyä sappikivien muodostumista.
    • Kalsiumaineenvaihduntaan ja kuivumaan liittyy lisääntynyt virtsatiekivien muodostumisen riski.
    • Mahalaukun ohitusleikkauksen jälkeisten vatsavaivojen taustalla voi olla suolitukos. Suolisauman tukoksen aiheuttama kipu tuntuu usein vasemmalla keskivatsalla ja ilmenee karkearakenteisen ruoan kiilautuessa suolisaumaan.
      • Riski on suurimmillaan kuukauden ajan leikkauksen jälkeen sekä parin vuoden kuluttua leikkauksesta.
      • Hoitona on ateriakoon pienentäminen ja ruoan huolellinen pureksiminen sekä tukosta aiheuttavien ruokien määrän vähentäminen (esimerkiksi pähkinät, raasteet ja sitrushedelmät). Tarvittaessa konsultoidaan kirurgia.
    • Liiallisen rasvan tai nopeiden hiilihydraattien syöminen voi aiheuttaa ripulia, mikä liittyy usein dumping-oireeseen. Hoito on ruokavalion korjaaminen.
    • Mahalaukun haavauman aiheuttama kipu tuntuu epigastriumissa.
      • Jos haavauma on maha-suolisaumassa, voidaan diagnoosi tehdä gastroskopiassa. Syy on usein verenkierrollinen, jolloin mahdollisten nikotiinituotteiden käyttö lopetetaan.
      • Ohitetun mahalaukun haavaumaa tai sappirefluksin aiheuttamaan gastriittia ei voi tutkia gastroskopialla, mutta altistavia tekijöitä voi kartoittaa ja hoitaa. Tavallisimmat syyt gastriittiin ovat tulehduskipulääkkeiden käyttö, helikobakteeri-infektio ja tupakointi.
        • Tarkista hemoglobiini ja ferritiini, koska ulkusvuoto aiheuttaa anemiaa.
        • Jos epäilet mahahaavaa tai gastriittia, tee hoitokokeilu kuukauden happosalpaajalääkityksellä kaksinkertaisella annoksella, koska ohituksen jälkeen enterokapselit eivät imeydy yhtä tehokkaasti.
        • Konsultoi tarvittaessa leikannutta yksikköä.
    • Raudanpuuteanemiaa voi esiintyä, sillä mahalaukun ohitusleikkauksen jälkeen rauta ei imeydy yhtä tehokkaasti.
      • Potilaat tarvitsevat pääsääntöisesti rautalisää ainakin 50 mg/vrk, mutta tämä on yksilöllistä ja riippuu ruokavaliosta.
      • Jos rautatasapaino ei suun kautta otettavasta rautalisästä huolimatta säily tai rautalisä ei sovi, potilas saattaa tarvita rautainfuusion.
      • Jos raudanpuute liittyy kuukautisvuotoihin, vuodot kannattaa minimoida esimerkiksi hormonikierukalla.
      • Rautavarastojen vähyyteen viittaa ferritiinipitoisuus alle 15 µg/l. Suuri ferritiinipitoisuus (yli viitearvon) voi liittyä tulehdukseen eikä aina kuvaa rautavarastoa, jolloin tarkistetaan transferriinin rautakyllästeisyys.
      • Äkillinen anemisoituminen selvitetään normaaliin tapaan muun muassa skopioin.
    • Syömiseen liittyvät ongelmat, ks. taulukko «Lihavuusleikkauksen jälkeen esiintyviä syömiseen liittyviä ongelmia ja niiden ratkaisuehdotuksia....»14.

Liikkuminen ja lihavuusleikkaus

Liikkuminen leikkauksen jälkeen

Erityisryhmät

Ikääntyneet

Kuva 8.

Clinical Frailty Scale.

© 2005–2020 Rockwood, Version 2.0 (FI)

Kuvan lähde: Rockwood K ym. A global clinical measure of fitness and frailty in elderly people. CMAJ 2005:173;489-495

Raskautta suunnittelevat, raskaana olevat ja äskettäin synnyttäneet

Lihavuuden hoito ennen raskautta

Lihavuuden hoito raskauden aikana

Lihavuuden hoito synnytyksen jälkeen

Lihavuuden hoidon järjestäminen

Suositus 21: Suosittelemme, että lihavuuden hoito järjestetään muiden pitkäaikaissairauksien tavoin kiinteänä osana terveydenhuollon toimintaa. Tämä edellyttää alueellisten moniammatillisten hoito-ohjelmien ja hoitoketjujen luomista ja henkilökunnan säännöllistä kouluttamista.

  • Lihavuuden hoito toteutetaan pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa, jossa voidaan käyttää kaikkia hoitomuotoja leikkausta lukuun ottamatta. Työterveyshuolto on keskeinen toimija työikäisten hoidossa etenkin, jos lihavuus vaikuttaa työkykyyn.
  • Lihavuuden leikkaushoito keskitetään yliopistosairaaloihin tai muihin leikkaushoitoon perehtyneisiin sairaaloihin.
  • Lähetteet alueelliseen endokrinologian tai sisätautien poliklinikkaan tehdään paikallisesti sovitun hoitoketjun mukaisesti. Erikoissairaanhoitoon lähettämisen aiheita ovat
    • lihavuusleikkausarvio asianmukaisen konservatiivisen hoidon jälkeen (ks. kappale Lihavuusleikkaus «A8»10)
    • hankalahoitoinen lihavuus ja vaikeat lihavuuden liitännäissairaudet, joiden hoidossa tarvitaan erikoissairaanhoidon arviota, ja erityisesti sellaiset potilaat, joiden muiden vaikeiden sairauksien hoito estyy lihavuuden vuoksi.
  • Moniammatillinen yhteistyö parantaa hoidon tuloksellisuutta «Tapsell LC, Lonergan M, Batterham MJ, ym. Effect o...»341, «Peckmezian T, Hay P. A systematic review and narra...»342, «Montesi L, El Ghoch M, Brodosi L, ym. Long-term we...»343.
    • Moniammatilliseen tiimiin kuuluvat lihavuuden hoitoon perehtynyt lääkäri, sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja ja ravitsemusterapeutti. Lisäksi ryhmään tulisi kuulua psykiatrinen sairaanhoitaja tai psykologi ja fysioterapeutti tai muu liikunnan asiantuntija.
    • Myös perhe- ja sosiaalityöntekijän ja toimintaterapeutin konsultaatiota saatetaan tarvita.
    • Terveydenhoitaja tai kätilö on keskeinen henkilö äitiys- ja lastenneuvolassa.
  • Monialainen osaaminen on tärkeää. Lihavuuden hoitoa toteuttavilla pitää olla vähintään perustietämys lihavuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä osaamista yksilö- ja ryhmäohjauksesta.
  • Hoito toteutetaan stigmaa vähentäen. Tämä tarkoittaa käytännössä
    • potilaan kohtaamista kunnioittavasti ja ymmärtävästi kaikissa yhteydenotto- ja hoitotilanteissa
    • sopivien tutkimusvälineiden saatavuutta (esimerkiksi vaa'at ja verenpainemittarit)
    • odotustilojen ja vastaanottohuoneiden kalusteiden sopivuutta.
  • Pääosa hoidosta voidaan toteuttaa hoitajan tai ravitsemusterapeutin ohjaamana.

Esiintyvyys

  • THL:n toteuttaman Terve Suomi -tutkimuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2023 noin 1,2 miljoonaa vähintään 20-vuotiasta aikuista, joilla oli lihavuutta (luokat I-III) «Lehtoranta L, Kaartinen N, Jääskeläinen T, Mäki P,...»344.
    • Miesten keskimääräinen painoindeksi oli 27,9 kg/m2 ja naisten 27,7 kg/m2.
    • Lihavuutta esiintyi yli neljänneksellä miehistä (27 %) ja naisista (30 %). Muiden painoluokkien osuudet on esitetty taulukossa «Miesten ja naisten painoindeksin (kg/m2) jakauma (%) ikäluokittain, Terve Suomi -tutkimus ....»15.
    • Lihavuutta esiintyi eniten 55–64-vuotiailla miehillä, joista noin joka kolmannella oli lihavuutta. Naisilla lihavuutta esiintyi kaikissa vähintään 40-vuotiaiden ikäryhmissä noin joka kolmannella. Eläkeiässä lihavuus oli yleisempää naisilla kuin miehillä.
    • Perusasteen koulutuksen saaneista noin kolmanneksella oli lihavuutta, kun taas korkeamman asteen koulutuksen saaneista miehistä viidenneksellä ja naisista neljänneksellä oli lihavuutta.
    • Lähes puolella suomalaisista oli vyötärölihavuutta (naisten vyötärönympärys yli 90,0 cm ja miesten yli 100,0 cm). Vyötärölihavuus oli yleisempää eläkeikäisillä kuin työikäisillä.
    • Työikäisten naisten lihavuuden esiintyvyys kasvoi 4 ja miesten 3 prosenttiyksikköä vuosien 2017 ja 2023 välillä. Eläkeikäisillä esiintyvyys pysyi ennallaan.
  • THL:n väestötutkimuksiin pohjautuvien kehityskulkujen perusteella lihavuuden ennustetaan lisääntyvän 40 %:iin vuoteen 2040 mennessä, ellei kasvua saada pysäytettyä «Kestilä L, Karvonen S (toim.). Ratkaisuja kestävän...»345. Vähintään luokan II lihavuus (BMI vähintään 35) on lisääntynyt erityisesti nuorilla työikäisillä (joka kymmenes). Osuus on kolminkertaistunut 20 vuoden aikana «Lundqvist A, Jääskeläinen T, Lehtoranta L, ym. Age...»346.
  • Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan 14 % sekä mies- että naisopiskelijoista ylitti lihavuuden rajan itse ilmoitetun pituuden ja painon perusteella. Lihavuus oli yleisempää ammattikorkeakouluopiskelijoilla (18 %) kuin yliopisto-opiskelijoilla (11 %) «Pohjola V, Sarttila K, Lahti J. KOTT 2024: Liikkum...»347. Naisopiskelijoilla lihavuus lisääntyi kahdella prosenttiyksiköllä vuosien 2021 ja 2024 välillä, kun miehillä ei tapahtunut merkittävää muutosta.
  • THL:n MoniSuomi -tutkimuksen mukaan maahanmuuttaneilla esiintyi vähemmän ylipainoa ja lihavuutta koko väestöön verrattuna, mutta erot taustamaaryhmien välillä olivat suuria «Skogberg N. Lihavuus. MoniSuomi-tutkimuksen ilmiör...»348.
  • Tutkimuksessa, jossa selvitettiin, kuinka yleistä kokemus epäasiallisesta kohtelusta painon vuoksi suomalaisessa aikuisväestössä on, epäasiallista kohtelua painonsa vuoksi oli kokenut 6 % miehistä ja 11 % naisista «Sääksjärvi K, Ojanen A, Palosaari T, Männistö S, S...»349. Kokemukset yleistyivät painon lisääntyessä: epäasiallista kohtelua oli kokenut 11 % miehistä ja 20 % naisista, joilla oli luokan I lihavuutta sekä 20 % miehistä ja 33 % naisista, joilla oli vähintään luokan II lihavuutta (BMI 35–39,9 kg/m2). Normaalipainoisten vastaavat osuudet olivat miehillä 1 % ja naisilla 4 %.
Taulukko 15. Miesten ja naisten painoindeksin (kg/m2) jakauma (%) ikäluokittain, Terve Suomi -tutkimus «Lehtoranta L, Kaartinen N, Jääskeläinen T, Mäki P,...»344.
Painoindeksi Ikä
20–39 v 40–54 v 55–64 v 65–74 v 75+ v Kaikki
Miehet
< 18,5 0,5 - 0,2 0,6 0,5 0,4
18,5–24,9 32,8 25,7 25,0 26,6 32,5 28,8
25,0–29,9 45,3 43,3 39,9 45,1 46,8 44,1
30,0–34,9 15,1 20,3 23,8 20,4 14,6 18,6
35,0–39,9 4,6 7,0 8,2 5,9 4,2 5,9
≥ 40,0 1,7 3,7 2,9 1,4 1,4 2,3
Naiset
< 18,5 2,8 1,0 0,5 1,3 1,6 1,6
18,5–24,9 48,6 32,6 25,9 27,4 27,1 34,6
25,0–29,9 30,2 32,9 37,4 36,9 37,4 34,2
30,0–34,9 9,3 20,4 22,0 22,0 22,6 18,0
35,0–39,9 4,9 9,1 10,4 9,6 9,3 8,2
≥ 40,0 4,2 4,0 3,7 2,8 2,0 3,5

Etiologia ja taustatekijät

Lihavuuden ehkäisy

Suositus 22: Suosittelemme, että lihavuuden ehkäisyssä huomioidaan painoon liittyvä stigma ja vältetään painokeskeisyyttä. Viestinnässä ja yhteiskunnan toimissa on tärkeää korostaa hyvinvointia, terveyttä, työ- ja toimintakykyä sekä tukea myönteistä ja arvostavaa suhtautumista kehon koosta riippumatta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon vastuut

  • Sosiaali- ja terveydenhuollossa on runsaasti mahdollisuuksia lihavuuden ehkäisyyn. Lihavuuden ehkäisyä edistäviä käytäntöjä on hyödynnettävä aktiivisesti eri palveluissa ja elämäntilanteissa. Elintavoissa ja painonhallinnassa tukeminen voidaan liittää osaksi palveluissa tapahtuvia kohtaamisia, erityisesti silloin, kun henkilöllä on suurentunut painonnousun tai siihen liittyvien terveyshaittojen riski.
  • Sosiaalihuollossa lihavuutta voidaan ehkäistä vahvistamalla arjen toimintamahdollisuuksia ja terveellisiä elintapoja esimerkiksi perheiden palveluissa, sosiaalisessa kuntoutuksessa, ikääntyneiden palveluissa ja asumispalveluissa.
  • Terveydenhuollon tehtävänä on tunnistaa ja kehittää lihavuuden ehkäisyä tukevia rakenteita ja käytäntöjä sekä toimia asiantuntijana moniammatillisessa ehkäisytyössä.
  • Painonhallintaa edistetään tarjoamalla oikea-aikaista, kokonaisvaltaista ohjausta, hoitoa ja seurantaa.
  • Keskeistä on potilaslähtöinen ja motivoiva ohjausote sekä suotuisten elintapojen vahvistaminen.
  • Terveydenhuollon tavoitteena on tunnistaa henkilöt, joilla on suurentunut painonnousun riski, ja ohjata heidät ehkäisy- ja hoitotoimien piiriin.
  • Ehkäisevässä työssä tunnistetaan painonhallinnan kannalta keskeiset elämänvaiheet ja henkilöt, jotka jäävät helposti terveydenhuoltopalveluiden ulkopuolelle. Heidän tavoittamisessaan korostuu eri toimijoiden yhteistyö ja matalan kynnyksen palveluiden hyödyntäminen.
  • Työterveyshuollolla on tärkeä rooli lihavuuden ehkäisyssä ja työkyvyn ylläpitämisessä. Lihavuus voi heikentää työkykyä erityisesti fyysisesti kuormittavissa tehtävissä. Työterveyshuollon moniammatillinen tiimi voi tunnistaa painonnousun ja työkyvyn riskejä sekä tukea terveyttä edistäviä elintapoja ja työolosuhteita. Ehkäisyssä voidaan huomioida muun muassa työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormitus, työajat, matka- ja vuorotyö, tauotus ja palautuminen sekä mahdollisuudet terveyttä edistävään työpaikkaruokailuun.
  • Lihavuuden ehkäisyn ja elintapahoidon tavoitteet ovat monilta osin yhteneväiset. Ehkäisyn ja hoidon kulmakiviä – ravitsemusta, liikuntaa, unta ja mielentaitoja – koskevat suositukset on kuvattu Elintapahoito-kappaleessa «A2»3.

Yhteiskunnalliset toimet

Taloudellista tietoa

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä

Lihavuus (aikuiset) -suosituksen historiatiedot «Lihavuus (aikuiset), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»26

Puheenjohtaja:

Kirsi Pietiläinen, LT, ETM, kliinisen metabolian professori, ylilääkäri; Lihavuustutkimusyksikkö, Helsingin yliopisto ja Painonhallintatalo, Vatsakeskus, HUS

Kokoava kirjoittaja:

Bianca Arrhenius, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Jäsenet:

Susanna Anglé, PsT, kouluttajapsykoterapeutti; yksityinen palveluntarjoaja ja vapaa tutkija, Turku

Mervi Jansson, kokemusasiantuntija, Lihavuusleikatut ry

Anne Juuti, dosentti, gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HUS

Tarja Kaipainen, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Käypä hoito -toimittaja (ravitsemustiede); Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Leila Karhunen, FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti, yliopistonlehtori; Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö

Miira Klemetti-Pettersson LT, MPH, dosentti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja kliininen opettaja; HUS Naistenklinikka ja Helsingin yliopisto

Merja Laine, LT, dosentti, apulaisprofessori, yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys, haavanhoidon erityispätevyys, lääkärikouluttajan erityispätevyys, koulutusylilääkäri, senioritutkija; HUS ja Helsingin yliopisto ja Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki

Satu Männistö, ETT, dosentti, johtava tutkija; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Elintavat ja elinympäristöt -yksikkö, Helsinki

Maija Paukkunen, FT, työfysioterapian erikoisasiantuntija, Käypä hoito -toimittaja (fysioterapia); Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Mia Rinta-Jaskari, LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri; Urheilu Mehiläinen Oulu ja Pohjois-Suomi

Timo Strandberg, LKT, emeritusprofessori, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri; Helsingin yliopisto, HYKS Sisätaudit ja kuntoutus ja Oulun yliopiston elinikäisen terveyden tutkimuksen yksikkö

Laura Suojanen, ETM (ravitsemustiede), sairaanhoitaja, psykoterapeutti, väitöskirjatutkija, kehittämispäällikkö; HUS Vatsakeskus ja Helsingin yliopisto

Anna-Maria Teeriniemi, FT, laillistettu ravitsemusterapeutti; Kainuun Hyvinvointialue, Kuntoutustutkimus ja erityisterapiapalvelut

Asiantuntijat:

Milla Rosengård-Bärlund, LKT, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys; HUS Vatsakeskus

Yasmina Silén, LKT, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, BA medical journalism, Käypä hoito -toimittaja, kliininen opettaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja HUS

Heidi Kruit, LT, dosentti, naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoilääkäri; HUS Naistenklinikka

Sanna Kaye, LKT, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri; HUS Naistenklinikka, äitiyspoliklinikka ja HUS Vatsakeskus, Endokrinologian pkl, Meilahden Tornisairaala

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 17.11.2026 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Susanna Anglé: Sivutoimet: vapaa tutkija.

Bianca Arrhenius: Sivutoimet: yleislääkäri; Lääkärikeskus Aava, vieraileva tutkija; Helsingin yliopisto, Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon yksikkö. Tutkimus- ja kehitystyö: Helsingin yliopisto (syventävien opintojen ohjaus). Koulutustoiminta: Helsingin yliopisto (luentopalkkio), Oulun yliopisto (väitöskirjan esitarkastus), Suomen yleislääkärit GPF ry (luentopalkkio).

Mervi Jansson: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.

Anne Juuti: Sivutoimet: erikoislääkäri; Eiran sairaala. Tutkimus- ja kehitystyö: Suomen Akatemia. Koulutustoiminta: Lääkäriliitto (Lääkäripäivät), Gastrokirurgiyhdistys (Operatiiviset päivät). Kongressit ja seminaarit: HUSin kustantamia koulutuksia ja kongresseja. Lisäksi ammatillisia koulutuksia, joita ovat maksaneet Johnson & Johnson, Medronics ja Brown. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Lime Ry:n hallituksen jäsen 2009–2012, 2015– ja puheenjohtaja 2011–2012 ja 2018–2020. Potilasvahinkovakuutuksen asiantuntijalääkäri 2010–. Muut sidonnaisuudet: Barivita Oy, Eiran sairaalan lääkäriosake.

Tarja Kaipainen: Sivutoimet: Tmi Tarja Kaipainen Ravitsemusta ja hyvinvointia. Koulutustoiminta: Mehiläinen Oy, Terveystalo Oy. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja. Muut sidonnaisuudet: Dieettimedia Oy (toimeksianto ruokavaliolehtinen), Terveystalo Oy:n osakkeet.

Leila Karhunen: Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: Terveydeksi-ohjelma: Vähennetään lihavuuden stigmaa -työryhmä (17.12.2024–31.3.2027).

Miira Klemetti-Pettersson: Sivutoimet: vastaava tutkija; Etelä-Karjalan keskussairaala, EKHVA. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Gynekologiyhdistys ry, Diabetesrekisteri, Diabetic Pregnancy Study Group/EASD.

Merja Laine: Sivutoimet: senioritutkija; Folkhälsanin tutkimuskeskus, diabeteslääkäri (ammatinharjoittaja); Mehiläinen Töölö, Diabetesklinikka, lääketieteellinen toimittaja; Aikakauskirja Duodecim. Koulutustoiminta: Bayer, Novo Nordisk Farma Oy, Diabetesliitto, HY+. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Diabetesliiton lääkärineuvoston puheenjohtaja. Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: syventävien opintojen ohjaus, tohtorikoulutettavien ohjaus, väitöskirjatutkijoiden seurantaryhmän jäsen. Muut sidonnaisuudet: HippocAItes Oy:n omistajajäsen ja lääketieteellinen asiantuntija.

Satu Männistö: Sivutoimet: dosentti (ravitsemustiede); Helsingin yliopisto. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Maa- ja metsätalousministeriö; Ravitsemuksen asiantuntijaryhmä, Sydänliitto; Kansallisen syöpästrategian ohjausryhmä, FICAN; Suomen Syöpärekisterin ohjausryhmä, THL; Kansallinen lihavuuden ehkäisyn asiantuntijaryhmä, THL; Food Forum, Helsingin yliopisto; Pohjoismaisten ravitsemussuositusten ohjausryhmä, Nordic Council of Ministers. Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: tutkimushanke Suomalaisten hoitopolut (Kela); EUCanScreen-syöpäseulonnat; JA PreventNCD.

Maija Paukkunen: Sivutoimet: tohtoritutkija; Oulun yliopisto. Koulutustoiminta: Tuki- ja liikuntaelinliitto TULE ry, Suomen Fysioterapeutit, Kuntoutusyrittäjät, Suomen Kipu ry. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: STM:n työterveyshuollon neuvottelukunnan työterveysyhteistyöjaoston jäsen, Tuki- ja liikuntaelinliitto TULE ry:n hallituksen jäsen, Työfysioterapeutit ry:n puheenjohtaja. Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien pidentäjänä 2020–2023 (työryhmän jäsen), Moniammatillinen työkyvyn arviointi työterveyshuollossa (ohjausryhmän jäsen). Muut sidonnaisuudet: tutkimusapurahat: Suomen Kulttuurirahasto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Kivuntutkimusyhdistys, Suomen Fysioterapeutit, Työfysioterapeutit ry, Avohoidon tutkimussäätiö, Juhani Ahon lääketieteen tutkimussäätiö, Työsuojelurahasto, Sirpa Ritalan rahasto, Otto A. Malmin säätiö.

Kirsi Pietiläinen: Sivutoimet: ylilääkäri; HUS, Vatsakeskus, Painonhallintatalo, sisätautien erikoislääkäri; Eiran sairaala, Painonhallintaklinikka. Koulutustoiminta: AstraZeneca, Boehringer Ingelheim, Eli Lilly, Novo Nordisk, Orion, Vivus. Kongressit ja seminaarit: AstraZeneca, Novo Nordisk.

Mia Rinta-Jaskari: Sivutoimet: Tutkijatohtori, Lääketieteellinen biokemia ja molekyylilääketiede Oulun yliopisto. Liikuntalääkäri, ammatinharjoittaja, toiminimellä JYP U20 pelilääkäritoiminnassa kaudella 2023–2024. Muut sidonnaisuudet: ammatinharjoittajuus: Mehiläinen Oulu, Mehiläinen Rovaniemi, Mehiläinen Kemi, Mehiläinen Kuusamo. Työsuhde: Urheilu Mehiläinen (Pohjois-Suomi). Mehiläinen (osakkeet).

Timo Strandberg: Sivutoimet: tutkija; HUS. Tutkimus- ja kehitystyö: Amgen, MSD, Novartis, Sankyo. Koulutustoiminta: Orion, Nutricia, Valio, GSK, Duodecim, Lääkärilehti, HUS, Laurea. Kongressit ja seminaarit: MSD. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: IAGG-ER, Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja, Luustoliiton puheenjohtaja.

Laura Suojanen: Sivutoimet: psykoterapeutti, ravitsemusasiantuntija; Eiran sairaala. Koulutustoiminta: Novo Nordisk, Ferring, UKK-instituutti. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Eli Lilly, asiantuntijapaneeli.

Anna-Maria Teeriniemi: Sivutoimet: yksittäiset luennot eri organisaatioiden seminaari- tai koulutuspäivillä. Kongressit ja seminaarit: Oman alueen HVA:n maksamat koulutuspäivät/seminaarit. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: ESDN Obesity Committee jäsen. Muut sidonnaisuudet: Virtuaalisairaala-hanke/ TerveyskyläPro, sisällöntuottaja. Oulun Yliopisto/Onnikka-sovellus, tutkijana ensimmäisen version tutkimusjulkaisuissa. (kummastakaan ei rahallista korvausta kolmeen vuoteen).

Kirjallisuusviite

Lihavuus (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»14

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Busetto L, Dicker D, Frühbeck G, ym. A new framework for the diagnosis, staging and management of obesity in adults. Nat Med 2024;30(9):2395-2399 «PMID: 38969880»PubMed
  2. Obesity Canada. Canadian Adult Obesity Clinical Practice Guideline 2025. https​://obesitycanada.ca/healthcare-professionals/adult-clinical-practice-guideline/ (katsottu 8.3.2026)
  3. Nadolsky K, Garvey WT, Agarwal M, ym. American Association of Clinical Endocrinology Consensus Statement: Algorithm for the Evaluation and Treatment of Adults with Obesity/Adiposity-Based Chronic Disease - 2025 Update. Endocr Pract 2025;31(11):1351-1394 «PMID: 40956256»PubMed
  4. Rubino F, Cummings DE, Eckel RH, ym. Definition and diagnostic criteria of clinical obesity. Lancet Diabetes Endocrinol 2025;13(3):221-262 «PMID: 39824205»PubMed
  5. NICE guideline. Overweight and obesity management. NG246. Published: 14 January 2025. Last updated: 08 January 2026
  6. Mulvihill C, Parretti HM, Aswani N, ym. Overweight and obesity management: summary of updated NICE guidance. BMJ 2025;391():r2286 «PMID: 41326143»PubMed
  7. Bidstrup H, Brennan L, Kaufmann L, ym. Internalised weight stigma as a mediator of the relationship between experienced/perceived weight stigma and biopsychosocial outcomes: a systematic review. Int J Obes (Lond) 2022;46(1):1-9 «PMID: 34628466»PubMed
  8. Romano KA, Heron KE, Sandoval CM, ym. Weight Bias Internalization and Psychosocial, Physical, and Behavioral Health: A Meta-Analysis of Cross-Sectional and Prospective Associations. Behav Ther 2023;54(3):539-556 «PMID: 37088509»PubMed
  9. Puhl RM. Weight Stigma and Barriers to Effective Obesity Care. Gastroenterol Clin North Am 2023;52(2):417-428 «PMID: 37197883»PubMed
  10. Pearl RL, Sheynblyum M. How Weight Bias and Stigma Undermine Healthcare Access and Utilization. Curr Obes Rep 2025;14(1):11 «PMID: 39832116»PubMed
  11. Pennings N, Varney C, Hines S, ym. Obesity management in primary care: A joint clinical perspective and expert review from the Obesity Medicine Association (OMA) and the American College of Osteopathic Family Physicians (ACOFP) - 2025. Obes Pillars 2025;14():100172 «PMID: 40235850»PubMed
  12. Ajibewa TA, Sonneville KR, Miller AL, ym. Weight stigma and physical activity avoidance among college-aged students. J Am Coll Health 2024;72(8):2323-2327 «PMID: 36170552»PubMed
  13. Wellman JD, Araiza AM, Newell EE, ym. Weight stigma facilitates unhealthy eating and weight gain via fear of fat. Stigma Health 2018;3(3):186-194 «PMID: 30221195»PubMed
  14. Wetzel KE, Himmelstein MS. Weight stigma is uniquely tied to maladaptive eating across different racial, ethnic, and gender groups. Appetite 2024;201():107604 «PMID: 39032658»PubMed
  15. Rubino F, Puhl RM, Cummings DE, ym. Joint international consensus statement for ending stigma of obesity. Nat Med 2020;26(4):485-497 «PMID: 32127716»PubMed
  16. Puhl RM, Himmelstein MS, Pearl RL. Weight stigma as a psychosocial contributor to obesity. Am Psychol 2020;75(2):274-289 «PMID: 32053000»PubMed
  17. Talumaa B, Brown A, Batterham RL, ym. Effective strategies in ending weight stigma in healthcare. Obes Rev 2022;23(10):e13494 «PMID: 35934011»PubMed
  18. Westbury S, Oyebode O, van Rens T, ym. Obesity Stigma: Causes, Consequences, and Potential Solutions. Curr Obes Rep 2023;12(1):10-23 «PMID: 36781624»PubMed
  19. Bannuru RR, Professional Practice Committee. Weight stigma and bias: standards of care in overweight and obesity-2025. BMJ Open Diabetes Res Care 2025;13(Suppl 1): «PMID: 40379436»PubMed
  20. Albury C, Hall A, Syed A, ym. Communication practices for delivering health behaviour change conversations in primary care: a systematic review and thematic synthesis. BMC Fam Pract 2019;20(1):111 «PMID: 31376830»PubMed
  21. Albury C, Webb H, Stokoe E, ym. Relationship Between Clinician Language and the Success of Behavioral Weight Loss Interventions : A Mixed-Methods Cohort Study. Ann Intern Med 2023;176(11):1437-1447 «PMID: 37931269»PubMed
  22. Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  23. Lean ME, Leslie WS, Barnes AC, ym. Primary care-led weight management for remission of type 2 diabetes (DiRECT): an open-label, cluster-randomised trial. Lancet 2018;391(10120):541-551 «PMID: 29221645»PubMed
  24. Lean MEJ, Leslie WS, Barnes AC, ym. Durability of a primary care-led weight-management intervention for remission of type 2 diabetes: 2-year results of the DiRECT open-label, cluster-randomised trial. Lancet Diabetes Endocrinol 2019;7(5):344-355 «PMID: 30852132»PubMed
  25. Kaukua J, Pekkarinen T, Sane T, ym. Health-related quality of life in WHO class II-III obese men losing weight with very-low-energy diet and behaviour modification: a randomised clinical trial. Int J Obes Relat Metab Disord 2002;26(4):487-95 «PMID: 12075575»PubMed
  26. Kolotkin RL, Andersen JR. A systematic review of reviews: exploring the relationship between obesity, weight loss and health-related quality of life. Clin Obes 2017;7(5):273-289 «PMID: 28695722»PubMed
  27. Arroyo KM, Carpenter CA, Krukowski RA, ym. Identification of minimum thresholds for dietary self-monitoring to promote weight-loss maintenance. Obesity (Silver Spring) 2024;32(4):655-659 «PMID: 38529540»PubMed
  28. Feingold KR, Adler RA, Ahmed SF, ym. Behavioral Approaches to Obesity Management. 2000;(): «PMID: 25905187»PubMed
  29. Greaves CJ, Sheppard KE, Abraham C, ym. Systematic review of reviews of intervention components associated with increased effectiveness in dietary and physical activity interventions. BMC Public Health 2011;11():119 «PMID: 21333011»PubMed
  30. Madigan CD, Graham HE, Sturgiss E, ym. Effectiveness of weight management interventions for adults delivered in primary care: systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ 2022;377():e069719 «PMID: 35636762»PubMed
  31. Braun TD, Olson K, Panza E, ym. Internalized weight stigma in women with class III obesity: A randomized controlled trial of a virtual lifestyle modification intervention followed by a mindful self-compassion intervention. Obes Sci Pract 2022;8(6):816-827 «PMID: 36483124»PubMed
  32. Kudlek L, Eustachio Colombo P, Ahern A, ym. The impact of behavioral weight management interventions on eating behavior traits in adults with overweight or obesity: A systematic review and meta-analysis. Obes Rev 2025;26(4):e13871 «PMID: 39572922»PubMed
  33. Power D, Jones A, Keyworth C, ym. Emotional Eating Interventions for Adults Living With Overweight and Obesity: A Systematic Review and Meta-Analysis of Behaviour Change Techniques. J Hum Nutr Diet 2025;38(1):e13410 «PMID: 39763344»PubMed
  34. Webb VL, Wadden TA. Intensive Lifestyle Intervention for Obesity: Principles, Practices, and Results. Gastroenterology 2017;152(7):1752-1764 «PMID: 28192109»PubMed
  35. Shieh C, Knisely MR, Clark D, ym. Self-weighing in weight management interventions: A systematic review of literature. Obes Res Clin Pract 2016;10(5):493-519 «PMID: 26896865»PubMed
  36. Dhurandhar EJ, Maki KC, Dhurandhar NV, ym. Food noise: definition, measurement, and future research directions. Nutr Diabetes 2025;15(1):30 «PMID: 40628707»PubMed
  37. Vasileiou V, Abbott S. Emotional eating among adults with healthy weight, overweight and obesity: a systematic review and meta-analysis. J Hum Nutr Diet 2023;36(5):1922-1930 «PMID: 37012653»PubMed
  38. Dakin C, Beaulieu K, Hopkins M, ym. Do eating behavior traits predict energy intake and body mass index? A systematic review and meta-analysis. Obes Rev 2023;24(1):e13515 «PMID: 36305739»PubMed
  39. Braden A, Ahlich E, Koball AM. Emotional Eating and Obesity: An Update and New Insights. Curr Obes Rep 2025;14(1):70 «PMID: 41021073»PubMed
  40. Eaton M, Probst Y, Foster T, ym. A systematic review of observational studies exploring the relationship between health and non-weight-centric eating behaviours. Appetite 2024;199():107361 «PMID: 38643903»PubMed
  41. Linardon J, Tylka TL, Fuller-Tyszkiewicz M. Intuitive eating and its psychological correlates: A meta-analysis. Int J Eat Disord 2021;54(7):1073-1098 «PMID: 33786858»PubMed
  42. Satter E. Eating competence: definition and evidence for the Satter Eating Competence model. J Nutr Educ Behav 2007;39(5 Suppl):S142-53 «PMID: 17826695»PubMed
  43. de Queiroz FLN, Raposo A, Han H, ym. Eating Competence, Food Consumption and Health Outcomes: An Overview. Int J Environ Res Public Health 2022;19(8): «PMID: 35457352»PubMed
  44. Harris CL, Benjamin K, Miao Z, ym. Gender differences in factors related to eating competence in college students: Weight-and-body shame and guilt, weight satisfaction, weight loss effort, and eating disorder risk. Eat Behav 2023;51():101797 «PMID: 37639735»PubMed
  45. van Strien T. Causes of Emotional Eating and Matched Treatment of Obesity. Curr Diab Rep 2018;18(6):35 «PMID: 29696418»PubMed
  46. Dicker-Oren SD, Gelkopf M, Greene T. The dynamic network associations of food craving, restrained eating, hunger and negative emotions. Appetite 2022;175():106019 «PMID: 35500722»PubMed
  47. Hill AJ. The psychology of food craving. Proc Nutr Soc 2007;66(2):277-85 «PMID: 17466108»PubMed
  48. Rolls BJ, Cunningham PM, Zuraikat FM. "The Big Three" properties of food that drive intake. Physiol Behav 2025;299():114994 «PMID: 40513976»PubMed
  49. Warren A, Frame LA. Restoring a Healthy Relationship with Food by Decoupling Stress and Eating: A Translational Review of Nutrition and Mental Health. Nutrients 2025;17(15): «PMID: 40806051»PubMed
  50. Sacks FM, Bray GA, Carey VJ, ym. Comparison of weight-loss diets with different compositions of fat, protein, and carbohydrates. N Engl J Med 2009;360(9):859-73 «PMID: 19246357»PubMed
  51. MacLean PS, Wing RR, Davidson T, ym. NIH working group report: Innovative research to improve maintenance of weight loss. Obesity (Silver Spring) 2015;23(1):7-15 «PMID: 25469998»PubMed
  52. Sayer RD, Peters JC, Pan Z, ym. Hunger, Food Cravings, and Diet Satisfaction are Related to Changes in Body Weight During a 6-Month Behavioral Weight Loss Intervention: The Beef WISE Study. Nutrients 2018;10(6): «PMID: 29857497»PubMed
  53. James BL, Loken E, Roe LS, ym. Validation of the Diet Satisfaction Questionnaire: a new measure of satisfaction with diets for weight management. Obes Sci Pract 2018;4(6):506-514 «PMID: 30574344»PubMed
  54. Leidy HJ, Campbell WW. The effect of eating frequency on appetite control and food intake: brief synopsis of controlled feeding studies. J Nutr 2011;141(1):154-7 «PMID: 21123467»PubMed
  55. Schoenfeld BJ, Aragon AA, Krieger JW. Effects of meal frequency on weight loss and body composition: a meta-analysis. Nutr Rev 2015;73(2):69-82 «PMID: 26024494»PubMed
  56. Canuto R, da Silva Garcez A, Kac G, ym. Eating frequency and weight and body composition: a systematic review of observational studies. Public Health Nutr 2017;20(12):2079-2095 «PMID: 28578730»PubMed
  57. Park J, Yeo Y, Yoo JH. Dietary Intake and Nutritional Status in Young and Middle-Aged Adults according to the Meal Frequency from the Korea National Health and Nutritional Survey. Korean J Fam Med 2022;43(5):319-326 «PMID: 36168904»PubMed
  58. Beccuti G, Monagheddu C, Evangelista A, ym. Timing of food intake: Sounding the alarm about metabolic impairments? A systematic review. Pharmacol Res 2017;125(Pt B):132-141 «PMID: 28928073»PubMed
  59. Peters B, Vahlhaus J, Pivovarova-Ramich O. Meal timing and its role in obesity and associated diseases. Front Endocrinol (Lausanne) 2024;15():1359772 «PMID: 38586455»PubMed
  60. Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024. Helsinki: PunaMusta Oy, 2024 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-405-5
  61. James Stubbs R, Horgan G, Robinson E, ym. Diet composition and energy intake in humans. Philos Trans R Soc Lond B Biol Sci 2023;378(1888):20220449 «PMID: 37661746»PubMed
  62. Robinson E, Khuttan M, McFarland-Lesser I, ym. Calorie reformulation: a systematic review and meta-analysis examining the effect of manipulating food energy density on daily energy intake. Int J Behav Nutr Phys Act 2022;19(1):48 «PMID: 35459185»PubMed
  63. Klos B, Cook J, Crepaz L, ym. Impact of energy density on energy intake in children and adults: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Eur J Nutr 2023;62(3):1059-1076 «PMID: 36460778»PubMed
  64. Cooke CB, Greatwood HC, McCullough D, ym. The effect of discretionary snack consumption on overall energy intake, weight status, and diet quality: A systematic review. Obes Rev 2024;25(4):e13693 «PMID: 38226404»PubMed
  65. Juul F, Martinez-Steele E, Parekh N, ym. The role of ultra-processed food in obesity. Nat Rev Endocrinol 2025;21(11):672-685 «PMID: 40659796»PubMed
  66. Westerterp KR. Control of energy expenditure in humans. Eur J Clin Nutr 2017;71(3):340-344 «PMID: 27901037»PubMed
  67. Egan AM, Collins AL. Dynamic changes in energy expenditure in response to underfeeding: a review. Proc Nutr Soc 2022;81(2):199-212 «PMID: 35103583»PubMed
  68. O'Leary J, Georgeaux-Healy C, Serpell L. The impact of continuous calorie restriction and fasting on cognition in adults without eating disorders. Nutr Rev 2025;83(1):146-159 «PMID: 38263325»PubMed
  69. Menniti G, Meshkat S, Lin Q, ym. Mental health consequences of dietary restriction: increased depressive symptoms in biological men and populations with elevated BMI. BMJ Nutr Prev Health 2025;8(1):e001167 «PMID: 40771520»PubMed
  70. Bertoia ML, Mukamal KJ, Cahill LE, ym. Changes in Intake of Fruits and Vegetables and Weight Change in United States Men and Women Followed for Up to 24 Years: Analysis from Three Prospective Cohort Studies. PLoS Med 2015;12(9):e1001878 «PMID: 26394033»PubMed
  71. Dreher ML, Ford NA. A Comprehensive Critical Assessment of Increased Fruit and Vegetable Intake on Weight Loss in Women. Nutrients 2020;12(7): «PMID: 32610460»PubMed
  72. Seifu CN, Fahey PP, Hailemariam TG, ym. Dietary patterns associated with obesity outcomes in adults: an umbrella review of systematic reviews. Public Health Nutr 2021;24(18):6390-6414 «PMID: 33612135»PubMed
  73. Martens EA, Westerterp-Plantenga MS. Protein diets, body weight loss and weight maintenance. Curr Opin Clin Nutr Metab Care 2014;17(1):75-9 «PMID: 24310056»PubMed
  74. Leidy HJ, Clifton PM, Astrup A, ym. The role of protein in weight loss and maintenance. Am J Clin Nutr 2015;101(6):1320S-1329S «PMID: 25926512»PubMed
  75. Dekker IM, van Rijssen NM, Verreijen A, ym. Calculation of protein requirements; a comparison of calculations based on bodyweight and fat free mass. Clin Nutr ESPEN 2022;48():378-385 «PMID: 35331517»PubMed
  76. Singer P, Blaser AR, Berger MM, ym. ESPEN guideline on clinical nutrition in the intensive care unit. Clin Nutr 2019;38(1):48-79 «PMID: 30348463»PubMed
  77. Bischoff SC, Barazzoni R, Busetto L, ym. European guideline on obesity care in patients with gastrointestinal and liver diseases - Joint ESPEN/UEG guideline. Clin Nutr 2022;41(10):2364-2405 «PMID: 35970666»PubMed
  78. Lai S, Zeng Y, Lin G, ym. Association between dietary fiber intake and obesity in US adults: from NHANES 1999-2018. Front Nutr 2025;12():1602600 «PMID: 40693201»PubMed
  79. Machalias A, Ferguson JJA, Guy T, ym. Cereal Fibers and Satiety: A Systematic Review. Nutr Rev 2026;84(1):47-68 «PMID: 40644449»PubMed
  80. Lou Y, Wang H, Wang L, ym. Comparison with Dietary Groups of Various Macronutrient Ratios on Body Weight and Cardiovascular Risk Factors in Adults: A Systematic Review and Network Meta-Analysis. Nutrients 2025;17(16): «PMID: 40871713»PubMed
  81. Jabbour J, Rihawi Y, Khamis AM, ym. Long Term Weight Loss Diets and Obesity Indices: Results of a Network Meta-Analysis. Front Nutr 2022;9():821096 «PMID: 35479754»PubMed
  82. Ge L, Sadeghirad B, Ball GDC, ym. Comparison of dietary macronutrient patterns of 14 popular named dietary programmes for weight and cardiovascular risk factor reduction in adults: systematic review and network meta-analysis of randomised trials. BMJ 2020;369():m696 «PMID: 32238384»PubMed
  83. Naude CE, Brand A, Schoonees A, ym. Low-carbohydrate versus balanced-carbohydrate diets for reducing weight and cardiovascular risk. Cochrane Database Syst Rev 2022;1(1):CD013334 «PMID: 35088407»PubMed
  84. Deemer SE, Plaisance EP, Martins C. Impact of ketosis on appetite regulation-a review. Nutr Res 2020;77():1-11 «PMID: 32193016»PubMed
  85. Akbari M, Vali M, Rezaei S, ym. Comparison of weight loss effects among overweight/obese adults: A network meta-analysis of mediterranean, low carbohydrate, and low-fat diets. Clin Nutr ESPEN 2024;64():7-15 «PMID: 39255914»PubMed
  86. Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  87. Bilman E, van Kleef E, van Trijp H. External cues challenging the internal appetite control system-Overview and practical implications. Crit Rev Food Sci Nutr 2017;57(13):2825-2834 «PMID: 26463499»PubMed
  88. Karl JP, Roberts SB. Energy density, energy intake, and body weight regulation in adults. Adv Nutr 2014;5(6):835-50 «PMID: 25398750»PubMed
  89. Ohkuma T, Hirakawa Y, Nakamura U, ym. Association between eating rate and obesity: a systematic review and meta-analysis. Int J Obes (Lond) 2015;39(11):1589-96 «PMID: 26100137»PubMed
  90. Hurst Y, Fukuda H. Effects of changes in eating speed on obesity in patients with diabetes: a secondary analysis of longitudinal health check-up data. BMJ Open 2018;8(1):e019589 «PMID: 29440054»PubMed
  91. Pan A, Hu FB. Effects of carbohydrates on satiety: differences between liquid and solid food. Curr Opin Clin Nutr Metab Care 2011;14(4):385-90 «PMID: 21519237»PubMed
  92. Appleton KM, Newbury A, Almiron-Roig E, ym. Sensory and physical characteristics of foods that impact food intake without affecting acceptability: Systematic review and meta-analyses. Obes Rev 2021;22(8):e13234 «PMID: 33754456»PubMed
  93. Malik VS, Pan A, Willett WC, ym. Sugar-sweetened beverages and weight gain in children and adults: a systematic review and meta-analysis. Am J Clin Nutr 2013;98(4):1084-102 «PMID: 23966427»PubMed
  94. Hu FB. Resolved: there is sufficient scientific evidence that decreasing sugar-sweetened beverage consumption will reduce the prevalence of obesity and obesity-related diseases. Obes Rev 2013;14(8):606-19 «PMID: 23763695»PubMed
  95. Nguyen M, Jarvis SE, Tinajero MG, ym. Sugar-sweetened beverage consumption and weight gain in children and adults: a systematic review and meta-analysis of prospective cohort studies and randomized controlled trials. Am J Clin Nutr 2023;117(1):160-174 «PMID: 36789935»PubMed
  96. Traversy G, Chaput JP. Alcohol Consumption and Obesity: An Update. Curr Obes Rep 2015;4(1):122-30 «PMID: 25741455»PubMed
  97. Chen QY, Khil J, Keum N. Water Intake and Adiposity Outcomes among Overweight and Obese Individuals: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. Nutrients 2024;16(7): «PMID: 38612997»PubMed
  98. McGlynn ND, Khan TA, Wang L, ym. Association of Low- and No-Calorie Sweetened Beverages as a Replacement for Sugar-Sweetened Beverages With Body Weight and Cardiometabolic Risk: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA Netw Open 2022;5(3):e222092 «PMID: 35285920»PubMed
  99. Li D, Han L, Yu Z, ym. Effects of non-nutritive sweeteners on body weight: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trial (RCT) studies. J Endocrinol Invest 2026;49(1):11-24 «PMID: 40913681»PubMed
  100. Morgan-Bathke M, Raynor HA, Baxter SD, ym. Medical Nutrition Therapy Interventions Provided by Dietitians for Adult Overweight and Obesity Management: An Academy of Nutrition and Dietetics Evidence-Based Practice Guideline. J Acad Nutr Diet 2023;123(3):520-545.e10 «PMID: 36462613»PubMed
  101. Gibson AA, Seimon RV, Lee CM, ym. Do ketogenic diets really suppress appetite? A systematic review and meta-analysis. Obes Rev 2015;16(1):64-76 «PMID: 25402637»PubMed
  102. Sukkar SG, Muscaritoli M. A Clinical Perspective of Low Carbohydrate Ketogenic Diets: A Narrative Review. Front Nutr 2021;8():642628 «PMID: 34322508»PubMed
  103. Leslie WS, Taylor R, Harris L, ym. Weight losses with low-energy formula diets in obese patients with and without type 2 diabetes: systematic review and meta-analysis. Int J Obes (Lond) 2017;41(1):96-101 «PMID: 27698345»PubMed
  104. Overweight and obesity management. London: National Institute for Health and Care Excellence (NICE); 2025 Jan 14. PMID: 40029956
  105. Tabesh MR, Eghtesadi M, Abolhasani M, ym. Nutrition, Physical Activity, and Prescription of Supplements in Pre- and Post-bariatric Surgery Patients: An Updated Comprehensive Practical Guideline. Obes Surg 2023;33(8):2557-2572 «PMID: 37389806»PubMed
  106. Romeijn MM, Kolen AM, Holthuijsen DDB, ym. Effectiveness of a Low-Calorie Diet for Liver Volume Reduction Prior to Bariatric Surgery: a Systematic Review. Obes Surg 2021;31(1):350-356 «PMID: 33140292»PubMed
  107. Wadden TA, Bailey TS, Billings LK, ym. Effect of Subcutaneous Semaglutide vs Placebo as an Adjunct to Intensive Behavioral Therapy on Body Weight in Adults With Overweight or Obesity: The STEP 3 Randomized Clinical Trial. JAMA 2021;325(14):1403-1413 «PMID: 33625476»PubMed
  108. Wadden TA, Hollander P, Klein S, ym. Weight maintenance and additional weight loss with liraglutide after low-calorie-diet-induced weight loss: the SCALE Maintenance randomized study. Int J Obes (Lond) 2013;37(11):1443-51 «PMID: 23812094»PubMed
  109. Wadden TA, Chao AM, Machineni S, ym. Tirzepatide after intensive lifestyle intervention in adults with overweight or obesity: the SURMOUNT-3 phase 3 trial. Nat Med 2023;29(11):2909-2918 «PMID: 37840095»PubMed
  110. Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Liikunta- ja Urheilulääketieteen Erikoislääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  111. Semlitsch T, Stigler FL, Jeitler K, ym. Management of overweight and obesity in primary care-A systematic overview of international evidence-based guidelines. Obes Rev 2019;20(9):1218-1230 «PMID: 31286668»PubMed
  112. Pujia C, Ferro Y, Mazza E, ym. The Role of Mobile Apps in Obesity Management: Systematic Review and Meta-Analysis. J Med Internet Res 2025;27():e66887 «PMID: 40327853»PubMed
  113. Lahtio H, Rintala A, Immonen J, ym. The Effectiveness of Physical Activity-Promoting Web- and Mobile-Based Distance Weight Loss Interventions on Body Composition in Rehabilitation Settings: Systematic Review, Meta-analysis, and Meta-Regression Analysis. J Med Internet Res 2022;24(3):e25906 «PMID: 35323126»PubMed
  114. World Health Organization. WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour. World Health Organization 2020. https://iris.who.int/handle/10665/336656
  115. Bora N, K V, Verma A, ym. Physical activity and sedentary behavior perceptions in overweight and obese adults: A systematic review of qualitative study. F1000Res 2024;13():787 «PMID: 39131836»PubMed
  116. World Gastroenterology Organization, International Federation for the Surgery of Obesity and Metabolic Disorders. IFSO-WGO Guidelines on Obesity. 2022
  117. Bull FC, Al-Ansari SS, Biddle S, ym. World Health Organization 2020 guidelines on physical activity and sedentary behaviour. Br J Sports Med 2020;54(24):1451-1462 «PMID: 33239350»PubMed
  118. Swift DL, McGee JE, Earnest CP, ym. The Effects of Exercise and Physical Activity on Weight Loss and Maintenance. Prog Cardiovasc Dis 2018;61(2):206-213 «PMID: 30003901»PubMed
  119. Donnelly JE, Blair SN, Jakicic JM, ym. American College of Sports Medicine Position Stand. Appropriate physical activity intervention strategies for weight loss and prevention of weight regain for adults. Med Sci Sports Exerc 2009;41(2):459-71 «PMID: 19127177»PubMed
  120. Jayedi A, Soltani S, Emadi A, ym. Aerobic Exercise and Weight Loss in Adults: A Systematic Review and Dose-Response Meta-Analysis. JAMA Netw Open 2024;7(12):e2452185 «PMID: 39724371»PubMed
  121. Anker SD, Ji L, Kindel T, ym. iCARDIO Alliance Global Implementation Guidelines for the Management of Obesity 2025. J Cachexia Sarcopenia Muscle 2026;17(1):e70167 «PMID: 41684212»PubMed
  122. Mozaffarian D, Agarwal M, Aggarwal M, ym. Nutritional Priorities to Support GLP-1 Therapy for Obesity: A Joint Advisory From the American College of Lifestyle Medicine, the American Society for Nutrition, the Obesity Medicine Association, and the Obesity Society. Am J Lifestyle Med 2025;():15598276251344827 «PMID: 40452753»PubMed
  123. Morales-Marroquin E, Kohl HW 3rd, Knell G, ym. Resistance Training in Post-Metabolic and Bariatric Surgery Patients: a Systematic Review. Obes Surg 2020;30(10):4071-4080 «PMID: 32671727»PubMed
  124. Mende C, Carvalho M, Bravo J ym. Exercise Interventions for the Prevention of Sarcopenia After Bariatric Surgery: A Systematic Review. J of SCI 2025;7:142-160
  125. Paccou J, Gagnon C, Yu EW, ym. Effects of weight-loss interventions on bone health in people living with obesity. J Bone Miner Res 2025;40(12):1319-1331 «PMID: 41042228»PubMed
  126. Roth A, Sattelmayer M, Schorderet C, ym. Effects of exercise training and dietary supplement on fat free mass and bone mass density during weight loss - a systematic review and meta-analysis. F1000Res 2022;11():8 «PMID: 36071711»PubMed
  127. Jensen SBK, Sørensen V, Sandsdal RM, ym. Bone Health After Exercise Alone, GLP-1 Receptor Agonist Treatment, or Combination Treatment: A Secondary Analysis of a Randomized Clinical Trial. JAMA Netw Open 2024;7(6):e2416775 «PMID: 38916894»PubMed
  128. Swift DL, Johannsen NM, Lavie CJ, ym. The role of exercise and physical activity in weight loss and maintenance. Prog Cardiovasc Dis 2014;56(4):441-7 «PMID: 24438736»PubMed
  129. Jensen MD, Ryan DH, Apovian CM, ym. 2013 AHA/ACC/TOS guideline for the management of overweight and obesity in adults: a report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines and The Obesity Society. J Am Coll Cardiol 2014;63(25 Pt B):2985-3023 «PMID: 24239920»PubMed
  130. Bellicha A, van Baak MA, Battista F, ym. Effect of exercise training on weight loss, body composition changes, and weight maintenance in adults with overweight or obesity: An overview of 12 systematic reviews and 149 studies. Obes Rev 2021;22 Suppl 4(Suppl 4):e13256 «PMID: 33955140»PubMed
  131. Marcon ER, Baglioni S, Bittencourt L, ym. What Is the Best Treatment before Bariatric Surgery? Exercise, Exercise and Group Therapy, or Conventional Waiting: a Randomized Controlled Trial. Obes Surg 2017;27(3):763-773 «PMID: 27620342»PubMed
  132. Jensen SBK, Janus C, Lundgren JR, ym. Exploratory analysis of eating- and physical activity-related outcomes from a randomized controlled trial for weight loss maintenance with exercise and liraglutide single or combination treatment. Nat Commun 2022;13(1):4770 «PMID: 35970829»PubMed
  133. Al-Mhanna SB, Batrakoulis A, Wan Ghazali WS, ym. Effects of combined aerobic and resistance training on glycemic control, blood pressure, inflammation, cardiorespiratory fitness and quality of life in patients with type 2 diabetes and overweight/obesity: a systematic review and meta-analysis. PeerJ 2024;12():e17525 «PMID: 38887616»PubMed
  134. Al-Mhanna SB, Franklin BA, Jakicic JM, ym. Impact of resistance training on cardiometabolic health-related indices in patients with type 2 diabetes and overweight/obesity: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. Br J Sports Med 2025;59(10):733-746 «PMID: 39773835»PubMed
  135. Gowers Z, Li B, Gómez SF, ym. The Role of Physical Activity in the Prevention and Management of Obesity: A Position Statement From the World Obesity Federation. Obes Rev 2026;27(7):e70103 «PMID: 41937561»PubMed
  136. Beaulieu K, Blundell JE, van Baak MA, ym. Effect of exercise training interventions on energy intake and appetite control in adults with overweight or obesity: A systematic review and meta-analysis. Obes Rev 2021;22 Suppl 4(Suppl 4):e13251 «PMID: 33949089»PubMed
  137. Tarp J, Fagerland MW, Dalene KE, ym. Device-measured physical activity, adiposity and mortality: a harmonised meta-analysis of eight prospective cohort studies. Br J Sports Med 2022;56(13):725-732 «PMID: 34876405»PubMed
  138. Ekelund U, Ward HA, Norat T, ym. Physical activity and all-cause mortality across levels of overall and abdominal adiposity in European men and women: the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition Study (EPIC). Am J Clin Nutr 2015;101(3):613-21 «PMID: 25733647»PubMed
  139. Verheggen RJ, Maessen MF, Green DJ, ym. A systematic review and meta-analysis on the effects of exercise training versus hypocaloric diet: distinct effects on body weight and visceral adipose tissue. Obes Rev 2016;17(8):664-90 «PMID: 27213481»PubMed
  140. Rao S, Pandey A, Garg S, ym. Effect of Exercise and Pharmacological Interventions on Visceral Adiposity: A Systematic Review and Meta-analysis of Long-term Randomized Controlled Trials. Mayo Clin Proc 2019;94(2):211-224 «PMID: 30711119»PubMed
  141. Chen X, He H, Xie K, ym. Effects of various exercise types on visceral adipose tissue in individuals with overweight and obesity: A systematic review and network meta-analysis of 84 randomized controlled trials. Obes Rev 2024;25(3):e13666 «PMID: 38031812»PubMed
  142. Ismail I, Keating SE, Baker MK, ym. A systematic review and meta-analysis of the effect of aerobic vs. resistance exercise training on visceral fat. Obes Rev 2012;13(1):68-91 «PMID: 21951360»PubMed
  143. Carraça EV, Encantado J, Battista F, ym. Effect of exercise training on psychological outcomes in adults with overweight or obesity: A systematic review and meta-analysis. Obes Rev 2021;22 Suppl 4(Suppl 4):e13261 «PMID: 33960106»PubMed
  144. Vosadi E, Hashemi Fard ES, Mirakhori Z, ym. The Impact of Exercise Training on Psychological Outcomes, Body Composition, and Quality of Life in Overweight or Obese Adults: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. Biol Res Nurs 2025;27(3):464-486 «PMID: 39792027»PubMed
  145. Xie Y, Liu S, Chen XJ, ym. Effects of Exercise on Sleep Quality and Insomnia in Adults: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. Front Psychiatry 2021;12():664499 «PMID: 34163383»PubMed
  146. Rubio-Valles M, Ramos-Jimenez A. Effects of Aerobic Exercise on Sleep Quality, Insomnia, and Inflammatory Markers: A Systematic Review and Meta-Analysis. Curr Issues Mol Biol 2025;47(7): «PMID: 40729041»PubMed
  147. Bacaro V, Ballesio A, Cerolini S, ym. Sleep duration and obesity in adulthood: An updated systematic review and meta-analysis. Obes Res Clin Pract 2020;14(4):301-309 «PMID: 32527625»PubMed
  148. Chaput JP, Dutil C, Featherstone R, ym. Sleep duration and health in adults: an overview of systematic reviews. Appl Physiol Nutr Metab 2020;45(10 (Suppl. 2)):S218-S231 «PMID: 33054337»PubMed
  149. Greer SM, Goldstein AN, Walker MP. The impact of sleep deprivation on food desire in the human brain. Nat Commun 2013;4():2259 «PMID: 23922121»PubMed
  150. Al Khatib HK, Harding SV, Darzi J, ym. The effects of partial sleep deprivation on energy balance: a systematic review and meta-analysis. Eur J Clin Nutr 2017;71(5):614-624 «PMID: 27804960»PubMed
  151. Dolezal BA, Neufeld EV, Boland DM, ym. Corrigendum to "Interrelationship between Sleep and Exercise: A Systematic Review". Adv Prev Med 2017;2017():5979510 «PMID: 29123925»PubMed
  152. Ekiz Erim S, Sert H. The relationship between chronotype and obesity: A systematic review. Chronobiol Int 2023;40(4):529-541 «PMID: 36803075»PubMed
  153. Watson NF, Badr MS, Belenky G, ym. Recommended Amount of Sleep for a Healthy Adult: A Joint Consensus Statement of the American Academy of Sleep Medicine and Sleep Research Society. Sleep 2015;38(6):843-4 «PMID: 26039963»PubMed
  154. Allison KC, Parnarouskis L, Moore MD, ym. Insomnia, Short Sleep, and Their Treatments: Review of Their Associations with Weight. Curr Obes Rep 2024;13(2):203-213 «PMID: 38776004»PubMed
  155. Figorilli M, Velluzzi F, Redolfi S. Obesity and sleep disorders: A bidirectional relationship. Nutr Metab Cardiovasc Dis 2025;35(6):104014 «PMID: 40180826»PubMed
  156. Unettomuus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  157. Tasali E, Wroblewski K, Kahn E, ym. Effect of Sleep Extension on Objectively Assessed Energy Intake Among Adults With Overweight in Real-life Settings: A Randomized Clinical Trial. JAMA Intern Med 2022;182(4):365-374 «PMID: 35129580»PubMed
  158. Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  159. Stelmach-Mardas M, Brajer-Luftmann B, Kuśnierczak M, ym. Body Mass Index Reduction and Selected Cardiometabolic Risk Factors in Obstructive Sleep Apnea: Meta-Analysis. J Clin Med 2021;10(7): «PMID: 33918454»PubMed
  160. Sun M, Feng W, Wang F, ym. Meta-analysis on shift work and risks of specific obesity types. Obes Rev 2018;19(1):28-40 «PMID: 28975706»PubMed
  161. Boini S, Bourgkard E, Ferrières J, ym. What do we know about the effect of night-shift work on cardiovascular risk factors? An umbrella review. Front Public Health 2022;10():1034195 «PMID: 36504944»PubMed
  162. Demou E, MacLean A, Cheripelli LJ, ym. Group-based healthy lifestyle workplace interventions for shift workers: a systematic review. Scand J Work Environ Health 2018;44(6):568-584 «PMID: 30196312»PubMed
  163. Blasco BV, García-Jiménez J, Bodoano I, ym. Obesity and Depression: Its Prevalence and Influence as a Prognostic Factor: A Systematic Review. Psychiatry Investig 2020;17(8):715-724 «PMID: 32777922»PubMed
  164. Offer S, Alexander E, Barbara K, ym. The association between childhood trauma and overweight and obesity in young adults: the mediating role of food addiction. Eat Weight Disord 2022;27(8):3257-3266 «PMID: 35907144»PubMed
  165. Wallace C, Krugman R. More Than What You Eat: A Review on the Association Between Childhood Maltreatment and Elevated Adult BMI. Curr Nutr Rep 2024;13(3):377-381 «PMID: 38922364»PubMed
  166. Wiss DA, Brewerton TD. Adverse Childhood Experiences and Adult Obesity: A Systematic Review of Plausible Mechanisms and Meta-Analysis of Cross-Sectional Studies. Physiol Behav 2020;223():112964 «PMID: 32479804»PubMed
  167. Zhou Y, Sun Y, Pan Y, ym. Association between adverse childhood experiences and obesity, and sex differences: A systematic review and meta-analysis. J Psychiatr Res 2024;180():56-67 «PMID: 39378571»PubMed
  168. Shields GS, Fassett-Carman A, Gray ZJ, ym. Why is subjective stress severity a stronger predictor of health than stressor exposure? A preregistered two-study test of two hypotheses. Stress Health 2023;39(1):87-102 «PMID: 35599238»PubMed
  169. Lengton R, Schoenmakers M, Penninx BWJH, ym. Glucocorticoids and HPA axis regulation in the stress-obesity connection: A comprehensive overview of biological, physiological and behavioural dimensions. Clin Obes 2025;15(2):e12725 «PMID: 39623561»PubMed
  170. Michie S, Richardson M, Johnston M, ym. The behavior change technique taxonomy (v1) of 93 hierarchically clustered techniques: building an international consensus for the reporting of behavior change interventions. Ann Behav Med 2013;46(1):81-95 «PMID: 23512568»PubMed
  171. Annesi JJ. Directional Effects of Self-Regulation and Self-Efficacy Changes Within a Weight-Loss Treatment Focused on Exercise and Sweets Consumption: Accounting for Emotional Eating in Women with Obesity. Nutrients 2025;17(19): «PMID: 41097125»PubMed
  172. Annesi JJ, Post PG. Directionality of Self-Regulation and Self-Efficacy Within a Treatment Targeting Cardiovascular Exercise and Emotional Eating in Women: Interpretation and Application of Behavioral Theory. Scand J Psychol 2026;67(2):643-653 «PMID: 41315021»PubMed
  173. Flint SW, Vázquez-Velázquez V, Le Brocq S, ym. The real-life experiences of people living with overweight and obesity: A psychosocial perspective. Diabetes Obes Metab 2025;27 Suppl 2(Suppl 2):35-47 «PMID: 39931901»PubMed
  174. Rand K, Vallis M, Aston M, ym. "It is not the diet; it is the mental part we need help with." A multilevel analysis of psychological, emotional, and social well-being in obesity. Int J Qual Stud Health Well-being 2017;12(1):1306421 «PMID: 28418818»PubMed
  175. Baier-Mosch F, Weiher GM, Kananian S. Determining what is common: A theoretical account of common factors in psychotherapy through the lens of self-determination theory. Journal of Contemporary Psychotherapy: On the Cutting Edge of Modern Developments in Psychotherapy 2025;55(3): 269-281
  176. Deci EL, Ryan RM. The "what" and "why" of goal pursuits: Human needs and the self-determination of behavior. Psychological Inquiry 2000;11(4):227-268
  177. Ntoumanis N, Ng JYY, Prestwich A, ym. A meta-analysis of self-determination theory-informed intervention studies in the health domain: effects on motivation, health behavior, physical, and psychological health. Health Psychol Rev 2021;15(2):214-244 «PMID: 31983293»PubMed
  178. Vansteenkiste M, Ryan RM, Soenens B. Basic psychological need theory: Advancements, critical themes, and future directions. Motivation and Emotion, 2020;44(1):1-31
  179. Bischof G, Bischof A, Rumpf HJ. Motivational Interviewing: An Evidence-Based Approach for Use in Medical Practice. Dtsch Arztebl Int 2021;118(7):109-115 «PMID: 33835006»PubMed
  180. Teixeira PJ, Marques MM, Silva MN, ym. A classification of motivation and behavior change techniques used in self-determination theory-based interventions in health contexts. Motivation Science 2020;6(4):438-455
  181. Ng JY, Ntoumanis N, Thøgersen-Ntoumani C, ym. Self-Determination Theory Applied to Health Contexts: A Meta-Analysis. Perspect Psychol Sci 2012;7(4):325-40 «PMID: 26168470»PubMed
  182. Hickmann E, Richter P, Schlieter H. All together now - patient engagement, patient empowerment, and associated terms in personal healthcare. BMC Health Serv Res 2022;22(1):1116 «PMID: 36056354»PubMed
  183. Kuo JR, Fitzpatrick S, Ip J, ym. The who and what of validation: an experimental examination of validation and invalidation of specific emotions and the moderating effect of emotion dysregulation. Borderline Personal Disord Emot Dysregul 2022;9(1):15 «PMID: 35581663»PubMed
  184. Tietbohl CK. Empathic Validation in Physician-Patient Communication: An Approach to Conveying Empathy for Problems With Uncertain Solutions. Qual Health Res 2022;32(3):413-425 «PMID: 34894864»PubMed
  185. Leiblum SR, Schnall E, Seehuus M, ym. To BATHE or not to BATHE: patient satisfaction with visits to their family physician. Fam Med 2008;40(6):407-11 «PMID: 18773778»PubMed
  186. Lieberman JA 3rd, Stuart MR. The BATHE Method: Incorporating Counseling and Psychotherapy Into the Everyday Management of Patients. Prim Care Companion J Clin Psychiatry 1999;1(2):35-38 «PMID: 15014693»PubMed
  187. Moscarello T, Higgs E, Pollard E, ym. Assessing and attending to psychosocial concerns in genetic counseling: Proposing the BATHE method. J Genet Couns 2025;34(3):e1998 «PMID: 39535335»PubMed
  188. Pace EJ, Somerville NJ, Enyioha C, ym. Effects of a Brief Psychosocial Intervention on Inpatient Satisfaction: A Randomized Controlled Trial. Fam Med 2017;49(9):675-678 «PMID: 29045983»PubMed
  189. American Diabetes Association Professional Practice Committee for Obesity*, American Diabetes Association Professional Practice Committee for Obesity*. Screening, Diagnosis, Evaluation, and Staging of Obesity in Adults: Standards of Care in Overweight and Obesity-2026. Diabetes Obes Cardiometab CARE 2026;1(4):536-571 «PMID: 42888986»PubMed
  190. Stefanakis K, Kokkorakis M, Mantzoros CS. The impact of weight loss on fat-free mass, muscle, bone and hematopoiesis health: Implications for emerging pharmacotherapies aiming at fat reduction and lean mass preservation. Metabolism 2024;161():156057 «PMID: 39481534»PubMed
  191. Krug I, Dang AB, Portingale J, ym. Beyond Weight Loss: GLP-1 Usage and Appetite Regulation in the Context of Eating Disorders and Psychosocial Processes. Nutrients 2025;17(23): «PMID: 41374025»PubMed
  192. NICE. A guide for prescribing medicines to manage overweight and obesity. Implementation support Published: 19 March 2025. https​://www​.nice.org.uk/guidance/ta1026/resources/a-guide-for-prescribing-medicines-to-manage-overweight-and-obesity-pdf-19828318651333
  193. Rubino D, Abrahamsson N, Davies M, ym. Effect of Continued Weekly Subcutaneous Semaglutide vs Placebo on Weight Loss Maintenance in Adults With Overweight or Obesity: The STEP 4 Randomized Clinical Trial. JAMA 2021;325(14):1414-1425 «PMID: 33755728»PubMed
  194. Aronne LJ, Sattar N, Horn DB, ym. Continued Treatment With Tirzepatide for Maintenance of Weight Reduction in Adults With Obesity: The SURMOUNT-4 Randomized Clinical Trial. JAMA 2024;331(1):38-48 «PMID: 38078870»PubMed
  195. Jastreboff AM, Bunck MC, Ahmad NN. Tirzepatide for Obesity Treatment and Diabetes Prevention. Reply. N Engl J Med 2025;392(24):2492-2493 «PMID: 40561545»PubMed
  196. Horn DB, Aronne LJ, Wharton S, ym. Tirzepatide for maintenance of bodyweight reduction in people with obesity in the USA (SURMOUNT-MAINTAIN): a multicentre, double-blind, randomised, placebo-controlled trial. Lancet 2026;407(10545):2305-2318 «PMID: 42119587»PubMed
  197. Gasoyan H, Butsch WS, Casacchia NJ, ym. Reasons for Discontinuation of Obesity Pharmacotherapy With Semaglutide or Tirzepatide in Clinical Practice. Obesity (Silver Spring) 2025;33(12):2296-2303 «PMID: 41039650»PubMed
  198. Davies MJ, Aronne LJ, Caterson ID, ym. Liraglutide and cardiovascular outcomes in adults with overweight or obesity: A post hoc analysis from SCALE randomized controlled trials. Diabetes Obes Metab 2018;20(3):734-739 «PMID: 28950422»PubMed
  199. Wharton S, Freitas P, Hjelmesæth J, ym. Once-weekly semaglutide 7·2 mg in adults with obesity (STEP UP): a randomised, controlled, phase 3b trial. Lancet Diabetes Endocrinol 2025;13(11):949-963 «PMID: 40961952»PubMed
  200. Lincoff AM, Brown-Frandsen K, Colhoun HM, ym. Semaglutide and Cardiovascular Outcomes in Obesity without Diabetes. N Engl J Med 2023;389(24):2221-2232 «PMID: 37952131»PubMed
  201. Packer M, Zile MR, Kramer CM, ym. Tirzepatide for Heart Failure with Preserved Ejection Fraction and Obesity. N Engl J Med 2025;392(5):427-437 «PMID: 39555826»PubMed
  202. Nissen SE, Wolski KE, Prcela L, ym. Effect of Naltrexone-Bupropion on Major Adverse Cardiovascular Events in Overweight and Obese Patients With Cardiovascular Risk Factors: A Randomized Clinical Trial. JAMA 2016;315(10):990-1004 «PMID: 26954408»PubMed
  203. Shi Q, Wang Y, Hao Q, ym. Pharmacotherapy for adults with overweight and obesity: a systematic review and network meta-analysis of randomised controlled trials. Lancet 2024;403(10434):e21-e31 «PMID: 38582569»PubMed
  204. Malhotra A, Grunstein RR, Fietze I, ym. Tirzepatide for the Treatment of Obstructive Sleep Apnea and Obesity. N Engl J Med 2024;391(13):1193-1205 «PMID: 38912654»PubMed
  205. Wilkinson L, Holst-Hansen T, Laursen PN, ym. Effect of semaglutide 2.4 mg once weekly on 10-year type 2 diabetes risk in adults with overweight or obesity. Obesity (Silver Spring) 2023;31(9):2249-2259 «PMID: 37605636»PubMed
  206. Gudzune KA, Stefanski A, Cao D, ym. Association between weight reduction achieved with tirzepatide and quality of life in adults with obesity: Results from the SURMOUNT-1 study. Diabetes Obes Metab 2025;27(2):539-550 «PMID: 39497468»PubMed
  207. Kolotkin RL, Gadde KM, Peterson CA, ym. Health-related quality of life in two randomized controlled trials of phentermine/topiramate for obesity: What mediates improvement? Qual Life Res 2016;25(5):1237-44 «PMID: 26446094»PubMed
  208. Bliddal H, Bays H, Czernichow S, ym. Once-Weekly Semaglutide in Persons with Obesity and Knee Osteoarthritis. N Engl J Med 2024;391(17):1573-1583 «PMID: 39476339»PubMed
  209. Loomba R, Hartman ML, Lawitz EJ, ym. Tirzepatide for Metabolic Dysfunction-Associated Steatohepatitis with Liver Fibrosis. N Engl J Med 2024;391(4):299-310 «PMID: 38856224»PubMed
  210. Sanyal AJ, Newsome PN, Kliers I, ym. Phase 3 Trial of Semaglutide in Metabolic Dysfunction-Associated Steatohepatitis. N Engl J Med 2025;392(21):2089-2099 «PMID: 40305708»PubMed
  211. Meza N, Bracchiglione J, Escobar Liquitay CM, ym. Liraglutide for adults living with obesity. Cochrane Database Syst Rev 2025;10(10):CD016017 «PMID: 41161684»PubMed
  212. Bracchiglione J, Meza N, Franco JV, ym. Semaglutide for adults living with obesity. Cochrane Database Syst Rev 2025;10(10):CD015092 «PMID: 41161683»PubMed
  213. Franco JV, Guo Y, Varela LB, ym. Tirzepatide for adults living with obesity. Cochrane Database Syst Rev 2025;10(10):CD016018 «PMID: 41161687»PubMed
  214. Davies MJ, Bergenstal R, Bode B, ym. Efficacy of Liraglutide for Weight Loss Among Patients With Type 2 Diabetes: The SCALE Diabetes Randomized Clinical Trial. JAMA 2015;314(7):687-99 «PMID: 26284720»PubMed
  215. Davies M, Færch L, Jeppesen OK, ym. Semaglutide 2·4 mg once a week in adults with overweight or obesity, and type 2 diabetes (STEP 2): a randomised, double-blind, double-dummy, placebo-controlled, phase 3 trial. Lancet 2021;397(10278):971-984 «PMID: 33667417»PubMed
  216. Garvey WT, Frias JP, Jastreboff AM, ym. Tirzepatide once weekly for the treatment of obesity in people with type 2 diabetes (SURMOUNT-2): a double-blind, randomised, multicentre, placebo-controlled, phase 3 trial. Lancet 2023;402(10402):613-626 «PMID: 37385275»PubMed
  217. Hollander P, Gupta AK, Plodkowski R, ym. Effects of naltrexone sustained-release/bupropion sustained-release combination therapy on body weight and glycemic parameters in overweight and obese patients with type 2 diabetes. Diabetes Care 2013;36(12):4022-9 «PMID: 24144653»PubMed
  218. American Diabetes Association Professional Practice Committee for Obesity*; Pharmacologic Treatment of Obesity in Adults: Standards of Care in Overweight and Obesity. DOCM CARE 2016;1(1):5-36
  219. Bray GA, Ryan DH. Medical therapy for the patient with obesity. Circulation 2012;125(13):1695-703 «PMID: 22474312»PubMed
  220. Apovian CM, Aronne LJ, Bessesen DH, ym. Pharmacological management of obesity: an endocrine Society clinical practice guideline. J Clin Endocrinol Metab 2015;100(2):342-62 «PMID: 25590212»PubMed
  221. De Luca M, Shikora S, Eisenberg D, ym. Scientific evidence for the updated guidelines on indications for metabolic and bariatric surgery (IFSO/ASMBS). Surg Obes Relat Dis 2024;20(11):991-1025 «PMID: 39419572»PubMed
  222. Eisenberg D, Shikora SA, Aarts E, ym. 2022 American Society for Metabolic and Bariatric Surgery (ASMBS) and International Federation for the Surgery of Obesity and Metabolic Disorders (IFSO): Indications for Metabolic and Bariatric Surgery. Surg Obes Relat Dis 2022;18(12):1345-1356 «PMID: 36280539»PubMed
  223. Buchwald H, Estok R, Fahrbach K, ym. Trends in mortality in bariatric surgery: a systematic review and meta-analysis. Surgery 2007;142(4):621-32; discussion 632-5 «PMID: 17950357»PubMed
  224. Al-Kurd A, Grinbaum R, Mordechay-Heyn T, ym. Outcomes of Sleeve Gastrectomy in Septuagenarians. Obes Surg 2018;28(12):3895-3901 «PMID: 30032420»PubMed
  225. Smith ME, Bacal D, Bonham AJ, ym. Perioperative and 1-year outcomes of bariatric surgery in septuagenarians: implications for patient selection. Surg Obes Relat Dis 2019;15(10):1805-1811 «PMID: 31530451»PubMed
  226. Gerber P, Anderin C, Szabo E, ym. Impact of age on risk of complications after gastric bypass: A cohort study from the Scandinavian Obesity Surgery Registry (SOReg). Surg Obes Relat Dis 2018;14(4):437-442 «PMID: 29428689»PubMed
  227. Çalık Başaran N, Marcoviciu D, Dicker D. Metabolic Bariatric surgery in People with Obesity aged ≥65 Years. Eur J Intern Med 2024;130():19-32 «PMID: 38556416»PubMed
  228. Ikonen TS, Anttila H, Gylling H ym. Sairaalloisen lihavuuden leikkaushoito. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 16/2009. Helsinki 2009;ISBN 978-952-245-084-5
  229. McLawhorn AS, Levack AE, Lee YY, ym. Bariatric Surgery Improves Outcomes After Lower Extremity Arthroplasty in the Morbidly Obese: A Propensity Score-Matched Analysis of a New York Statewide Database. J Arthroplasty 2018;33(7):2062-2069.e4 «PMID: 29366728»PubMed
  230. Tenda ED, Henrina J, Cha JH, ym. Obstructive sleep apnea: Overlooked comorbidity in patients with diabetes. World J Diabetes 2024;15(7):1448-1460 «PMID: 39099813»PubMed
  231. Nijland LMG, van Veldhuisen SL, van Veen RN, ym. Complications and predictors associated with moderate to severe obstructive sleep apnoea in bariatric surgery: Evaluation of routine obstructive sleep apnoea screening. Surgeon 2023;21(6):e361-e366 «PMID: 37587004»PubMed
  232. Bettini S, Belligoli A, Fabris R, ym. Diet approach before and after bariatric surgery. Rev Endocr Metab Disord 2020;21(3):297-306 «PMID: 32734395»PubMed
  233. Holderbaum M, Casagrande DS, Sussenbach S, ym. Effects of very low calorie diets on liver size and weight loss in the preoperative period of bariatric surgery: a systematic review. Surg Obes Relat Dis 2018;14(2):237-244 «PMID: 29239795»PubMed
  234. Sarno G, Calabrese P, Frias-Toral E, ym. The relationship between preoperative weight loss and intra and post-bariatric surgery complications: an appraisal of the current preoperative nutritional strategies. Crit Rev Food Sci Nutr 2023;63(29):10230-10238 «PMID: 35546051»PubMed
  235. Schiavo L, Sans A, Scalera G, ym. Why Preoperative Weight Loss in Preparation for Bariatric Surgery Is Important. Obes Surg 2016;26(11):2790-2792 «PMID: 27644432»PubMed
  236. le Roux CW, Welbourn R, Werling M, ym. Gut hormones as mediators of appetite and weight loss after Roux-en-Y gastric bypass. Ann Surg 2007;246(5):780-5 «PMID: 17968169»PubMed
  237. Beckman LM, Beckman TR, Earthman CP. Changes in gastrointestinal hormones and leptin after Roux-en-Y gastric bypass procedure: a review. J Am Diet Assoc 2010;110(4):571-84 «PMID: 20338283»PubMed
  238. Himpens J, Dapri G, Cadière GB. A prospective randomized study between laparoscopic gastric banding and laparoscopic isolated sleeve gastrectomy: results after 1 and 3 years. Obes Surg 2006;16(11):1450-6 «PMID: 17132410»PubMed
  239. Himpens J, Dobbeleir J, Peeters G. Long-term results of laparoscopic sleeve gastrectomy for obesity. Ann Surg 2010;252(2):319-24 «PMID: 20622654»PubMed
  240. Salminen P, Helmiö M, Ovaska J, ym. Effect of Laparoscopic Sleeve Gastrectomy vs Laparoscopic Roux-en-Y Gastric Bypass on Weight Loss at 5 Years Among Patients With Morbid Obesity: The SLEEVEPASS Randomized Clinical Trial. JAMA 2018;319(3):241-254 «PMID: 29340676»PubMed
  241. Lester ELW, Padwal RS, Birch DW, ym. The real-world cost-effectiveness of bariatric surgery for the treatment of severe obesity: a cost-utility analysis. CMAJ Open 2021;9(2):E673-E679 «PMID: 34145050»PubMed
  242. Chadwick J, Sivamani C, Lakshmi S, ym. Efficacy of Metabolic and Bariatric Surgery Compared with GLP-1 Receptor Agonist Treatment in Preventing Mortality and Major Adverse Cardiac Events Among Individuals with Obesity and Type 2 Diabetes: A Systematic Review and Meta-analysis. Obes Surg 2026;36(3):1377-1388 «PMID: 41697578»PubMed
  243. Kim JC, Kim MG, Park JK, ym. Outcomes and Adverse Events After Bariatric Surgery: An Updated Systematic Review and Meta-analysis, 2013-2023. J Metab Bariatr Surg 2023;12(2):76-88 «PMID: 38196785»PubMed
  244. Mechanick JI, Apovian C, Brethauer S, ym. Clinical practice guidelines for the perioperative nutrition, metabolic, and nonsurgical support of patients undergoing bariatric procedures - 2019 update: cosponsored by American Association of Clinical Endocrinologists/American College of Endocrinology, The Obesity Society, American Society for Metabolic & Bariatric Surgery, Obesity Medicine Association, and American Society of Anesthesiologists. Surg Obes Relat Dis 2020;16(2):175-247 «PMID: 31917200»PubMed
  245. O'Kane M, Parretti HM, Pinkney J, ym. British Obesity and Metabolic Surgery Society Guidelines on perioperative and postoperative biochemical monitoring and micronutrient replacement for patients undergoing bariatric surgery-2020 update. Obes Rev 2020;21(11):e13087 «PMID: 32743907»PubMed
  246. Fried M, Yumuk V, Oppert JM, ym. Interdisciplinary European Guidelines on metabolic and bariatric surgery. Obes Facts 2013;6(5):449-68 «PMID: 24135948»PubMed
  247. Di Lorenzo N, Antoniou SA, Batterham RL, ym. Clinical practice guidelines of the European Association for Endoscopic Surgery (EAES) on bariatric surgery: update 2020 endorsed by IFSO-EC, EASO and ESPCOP. Surg Endosc 2020;34(6):2332-2358 «PMID: 32328827»PubMed
  248. Nordic Bariatric Nutrition Group. Skandinaviska riktlinjer för bariatrisk kirurgi och nutrition. 2023
  249. Giustina A, di Filippo L, Facciorusso A, ym. Vitamin D status and supplementation before and after Bariatric Surgery: Recommendations based on a systematic review and meta-analysis. Rev Endocr Metab Disord 2023;24(6):1011-1029 «PMID: 37665480»PubMed
  250. Parrott J, Frank L, Rabena R, ym. American Society for Metabolic and Bariatric Surgery Integrated Health Nutritional Guidelines for the Surgical Weight Loss Patient 2016 Update: Micronutrients. Surg Obes Relat Dis 2017;13(5):727-741 «PMID: 28392254»PubMed
  251. Expertgruppsrekommendationer. Nordiska riktlinjer för monitorering och supplementering med vitaminer/mineraler samt uppföljning efter obesitaskirurgi. http://sfok.se/wp-content/uploads/2013/10/Nordiska-riktlinjer-obesitaskirurgi-april2017.pdf
  252. Nordiska riktlinjer för monitorering och supplementering med vitaminer/mineraler samt uppföljning efter metabol & bariatrisk kirurgi - en uppdatering. Expertgruppsrekommendationer. Maj 2024 https://www.ucr.uu.se/soreg/dokument/dokument/nordiska-riktlinjer-foer-monitorering-och-supplementering-med-vitaminer-mineraler-samt-uppfoeljning-efter-metabol-bariatrisk-kirurgi-en-uppdatering
  253. Hazlehurst J, Khoo B, Lobato CB, ym. Society for Endocrinology guidelines for the diagnosis and management of post-bariatric hypoglycaemia. Endocr Connect 2024;13(5): «PMID: 38451861»PubMed
  254. Shiau J, Biertho L. Canadian Adult Obesity Clinical Practice Guidelines: Bariatric Surgery: Postoperative Management. Downloaded from: https​://obesitycanada.ca/guidelines/postop. Accessed 8.2.2026
  255. Bettini S, Belligoli A, Fabris R, ym. Correction to: Diet approach before and after bariatric surgery. Rev Endocr Metab Disord 2020;21(4):449 «PMID: 32803692»PubMed
  256. Parrott JM, Craggs-Dino L, Faria SL, ym. The Optimal Nutritional Programme for Bariatric and Metabolic Surgery. Curr Obes Rep 2020;9(3):326-338 «PMID: 32451780»PubMed
  257. Busetto L, Dicker D, Azran C, ym. Obesity Management Task Force of the European Association for the Study of Obesity Released "Practical Recommendations for the Post-Bariatric Surgery Medical Management". Obes Surg 2018;28(7):2117-2121 «PMID: 29725979»PubMed
  258. Cheung HC, Strodl E, Musial J, ym. Associations between diet composition, dietary pattern, and weight outcomes after bariatric surgery: a systematic review. Int J Obes (Lond) 2023;47(9):764-790 «PMID: 37407830»PubMed
  259. Böckelman C, Hahl T, Victorzon M. Mortality Following Bariatric Surgery Compared to Other Common Operations in Finland During a 5-Year Period (2009-2013). A Nationwide Registry Study. Obes Surg 2017;27(9):2444-2451 «PMID: 28382506»PubMed
  260. Jumaev N, Teshaev O, Tavasharov B, ym. Mortality After Bariatric Surgery: A Comprehensive Review. Obes Surg 2025;35(11):4797-4805 «PMID: 41042299»PubMed
  261. Oviedo RJ, Altieri MS, Aylward L, ym. Diagnosis and treatment options for chronic abdominal pain after Roux-en-Y gastric bypass. Surg Obes Relat Dis 2026;22(3):309-316 «PMID: 41412884»PubMed
  262. Lodewijks Y, van der Ven R, Nienhuijs S. A broad focus on additional programmes prior to bariatric surgery: A systematic review. Clin Obes 2022;12(3):e12518 «PMID: 35289099»PubMed
  263. Durey BJ, Fritche D, Martin DS, ym. The Effect of Pre-operative Exercise Intervention on Patient Outcomes Following Bariatric Surgery: a Systematic Review and Meta-analysis. Obes Surg 2022;32(1):160-169 «PMID: 34671929»PubMed
  264. Ghannadi S, Selk-Ghaffari M, Ejtahed HS, ym. Evaluation of the Effect of the Pre-Operative Exercise Training on Weight Loss, Quality of Life, and Cardiopulmonary Parameter in Bariatric Metabolic Surgery: A Systematic Review and Meta-Analysis. Obes Surg 2024;34(7):2670-2684 «PMID: 38856886»PubMed
  265. Chapman N, Hill K, Taylor S, ym. Patterns of physical activity and sedentary behavior after bariatric surgery: an observational study. Surg Obes Relat Dis 2014;10(3):524-30 «PMID: 24462340»PubMed
  266. Afshar S, Seymour K, Kelly SB, ym. Changes in physical activity after bariatric surgery: using objective and self-reported measures. Surg Obes Relat Dis 2017;13(3):474-483 «PMID: 27771316»PubMed
  267. Crisp AH, Verlengia R, Ravelli MN, ym. Changes in Physical Activities and Body Composition after Roux-Y Gastric Bypass Surgery. Obes Surg 2018;28(6):1665-1671 «PMID: 29273924»PubMed
  268. Bastos M, Gonsalves C, de Almeida BP, ym. Do patients with obesity undergoing bariatric surgery modify their objectively measured physical activity? A systematic review and meta-analysis. Int J Obes (Lond) 2024;48(3):315-323 «PMID: 38151611»PubMed
  269. Livhits M, Mercado C, Yermilov I, ym. Exercise following bariatric surgery: systematic review. Obes Surg 2010;20(5):657-65 «PMID: 20180039»PubMed
  270. Hassannejad A, Khalaj A, Mansournia MA, ym. The Effect of Aerobic or Aerobic-Strength Exercise on Body Composition and Functional Capacity in Patients with BMI ≥35 after Bariatric Surgery: a Randomized Control Trial. Obes Surg 2017;27(11):2792-2801 «PMID: 28527156»PubMed
  271. Ren ZQ, Lu GD, Zhang TZ, ym. Effect of physical exercise on weight loss and physical function following bariatric surgery: a meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ Open 2018;8(10):e023208 «PMID: 30385445»PubMed
  272. Bellicha A, van Baak MA, Battista F, ym. Effect of exercise training before and after bariatric surgery: A systematic review and meta-analysis. Obes Rev 2021;22 Suppl 4(Suppl 4):e13296 «PMID: 34080281»PubMed
  273. Schurmans G, Caty G, Reychler G. Is the Peri-Bariatric Surgery Exercise Program Effective in Adults with Obesity: a Systematic Review. Obes Surg 2022;32(2):512-535 «PMID: 34981321»PubMed
  274. Li J, Jo U. Effects of Exercise Training on Body Composition and Exercise Capacity After Bariatric Surgery: A Systematic Review and Meta-Analysis. Am Surg 2025;91(5):843-853 «PMID: 39976328»PubMed
  275. Diniz-Sousa F, Boppre G, Veras L, ym. The Effect of Exercise for the Prevention of Bone Mass After Bariatric Surgery: a Systematic Review and Meta-analysis. Obes Surg 2022;32(3):912-923 «PMID: 35031954»PubMed
  276. Golzarand M, Toolabi K, Mirmiran P. The effects of protein intake higher than the recommended value on body composition changes after bariatric surgery: A meta-analysis of randomized controlled trials. Clin Nutr 2024;43(3):708-718 «PMID: 38320462»PubMed
  277. Jyväkorpi S, Strandberg T. Ikääntyneiden painon tietoinen vähentäminen - hyötyä vai haittaa? Duodecim 2020;136(12):1436-41
  278. Osteoporoosi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Geriatrit ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  279. Hauhio N, Heino A, Gissler M. Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2022 Joka viides synnytys päätyy keisarileikkaukseen. THL:n tilastoraportti 60/2023. https​://suomenash.fi/wp-content/uploads/2024/03/perinataalitilasto-synnyttjt-synnytykset-ja-vastasyntyneet-2022.pdf?utm_sourcechatgpt.com
  280. Rich-Edwards JW, Goldman MB, Willett WC, ym. Adolescent body mass index and infertility caused by ovulatory disorder. Am J Obstet Gynecol 1994;171(1):171-7 «PMID: 8030695»PubMed
  281. Grodstein F, Goldman MB, Cramer DW. Body mass index and ovulatory infertility. Epidemiology 1994;5(2):247-50 «PMID: 8173001»PubMed
  282. van der Steeg JW, Steures P, Eijkemans MJ, ym. Obesity affects spontaneous pregnancy chances in subfertile, ovulatory women. Hum Reprod 2008;23(2):324-8 «PMID: 18077317»PubMed
  283. Luke B, Brown MB, Stern JE, ym. Female obesity adversely affects assisted reproductive technology (ART) pregnancy and live birth rates. Hum Reprod 2011;26(1):245-52 «PMID: 21071489»PubMed
  284. Turner F, Powell SG, Al-Lamee H, ym. Impact of BMI on fertility in an otherwise healthy population: a systematic review and meta-analysis. BMJ Open 2024;14(10):e082123 «PMID: 39486817»PubMed
  285. Li Y, Lin Y, Ou C, ym. Association between body mass index and semen quality: a systematic review and meta-analysis. Int J Obes (Lond) 2024;48(10):1383-1401 «PMID: 39003321»PubMed
  286. Quintana-Vehí A, Miguel-Escalada I, Scaraboto D, ym. Male obesity impairs early embryonic development and increases miscarriage risk in oocyte donation cycles. Fertil Steril 2026;125(3):432-443 «PMID: 41043700»PubMed
  287. Service CA, Puri D, Al Azzawi S, ym. The impact of obesity and metabolic health on male fertility: a systematic review. Fertil Steril 2023;120(6):1098-1111 «PMID: 37839720»PubMed
  288. Nguyen RH, Wilcox AJ, Skjaerven R, ym. Men's body mass index and infertility. Hum Reprod 2007;22(9):2488-93 «PMID: 17636282»PubMed
  289. Petersen GL, Schmidt L, Pinborg A, ym. The influence of female and male body mass index on live births after assisted reproductive technology treatment: a nationwide register-based cohort study. Fertil Steril 2013;99(6):1654-62 «PMID: 23394781»PubMed
  290. Creanga AA, Catalano PM, Bateman BT. Obesity in Pregnancy. N Engl J Med 2022;387(3):248-259 «PMID: 35857661»PubMed
  291. Vats H, Saxena R, Sachdeva MP, ym. Impact of maternal pre-pregnancy body mass index on maternal, fetal and neonatal adverse outcomes in the worldwide populations: A systematic review and meta-analysis. Obes Res Clin Pract 2021;15(6):536-545 «PMID: 34782256»PubMed
  292. D'Souza R, Horyn I, Pavalagantharajah S, ym. Maternal body mass index and pregnancy outcomes: a systematic review and metaanalysis. Am J Obstet Gynecol MFM 2019;1(4):100041 «PMID: 33345836»PubMed
  293. Platner MH, Ackerman CM, Howland RE, ym. Severe maternal morbidity and mortality during delivery hospitalization of class I, II, III, and super obese women. Am J Obstet Gynecol MFM 2021;3(5):100420 «PMID: 34157439»PubMed
  294. Frey HA, Ashmead R, Farmer A, ym. Association of Prepregnancy Body Mass Index With Risk of Severe Maternal Morbidity and Mortality Among Medicaid Beneficiaries. JAMA Netw Open 2022;5(6):e2218986 «PMID: 35763297»PubMed
  295. McAuliffe FM, Killeen SL, Jacob CM, ym. Management of prepregnancy, pregnancy, and postpartum obesity from the FIGO Pregnancy and Non-Communicable Diseases Committee: A FIGO (International Federation of Gynecology and Obstetrics) guideline. Int J Gynaecol Obstet 2020;151 Suppl 1(Suppl 1):16-36 «PMID: 32894590»PubMed
  296. Tran C, Pirotta S, Hailu H, ym. Structural weight stigma in healthcare toward preconception, pregnant, and postpartum women: A systematic review. Obes Rev 2025;26(9):e13933 «PMID: 40375585»PubMed
  297. Dever M, Skouteris H, Incollingo Rodriguez AC, ym. Weight stigma in the preconception, pregnancy, and postpartum periods: A systematic review of women's perspectives. Obes Rev 2025;26(5):e13891 «PMID: 39901516»PubMed
  298. Hailu H, Skouteris H, Incollingo Rodriguez AC, ym. Drivers and facilitators of weight stigma among preconception, pregnant, and postpartum women: A systematic review. Obes Rev 2024;25(5):e13710 «PMID: 38343332»PubMed
  299. Maternal and child nutrition: nutrition and weight management in pregnancy, and nutrition in children up to 5 years. NICE guideline NG247. National Institute for Health and Care Excellence (NICE). Published: 15 January 2025
  300. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille. Tampere: Juvenes Print – Suomen yliopistopaino Oy 2019; https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-254-3
  301. Filippi-Arriaga F, Agarwal N, Rodrigues-Martins D, ym. EASO Position Statement: Women with Obesity across the Reproductive Life - Fertility, Preconception, Pregnancy, Postpartum, and Breastfeeding. Obes Facts 2025;18(6):625-639 «PMID: 40544836»PubMed
  302. Cesta CE, Rotem R, Bateman BT, ym. Safety of GLP-1 Receptor Agonists and Other Second-Line Antidiabetics in Early Pregnancy. JAMA Intern Med 2024;184(2):144-152 «PMID: 38079178»PubMed
  303. Dao K, Shechtman S, Weber-Schoendorfer C, ym. Use of GLP1 receptor agonists in early pregnancy and reproductive safety: a multicentre, observational, prospective cohort study based on the databases of six Teratology Information Services. BMJ Open 2024;14(4):e083550 «PMID: 38663923»PubMed
  304. Maya J, Pant D, Fu Y, ym. Gestational Weight Gain and Pregnancy Outcomes After GLP-1 Receptor Agonist Discontinuation. JAMA 2025;334(24):2186-2196 «PMID: 41284263»PubMed
  305. Hakim J, Rajesh D, Tello JA. Neonatal and obstetric outcomes following periconceptional exposure to glucagon-like peptide-1 receptor agonists: a systematic review and meta-analysis. Am J Obstet Gynecol 2026;235(4):800-816 «PMID: 42061782»PubMed
  306. Hattler E, Schluter H, Greene C, ym. Glucagon-Like Peptide-1 Receptor Agonists and Risk of Adverse Maternal Pregnancy Outcomes: A Systematic Review and Meta-analysis. Obstet Gynecol 2026;148(4):220-236 «PMID: 42391628»PubMed
  307. Raskauden ehkäisy. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  308. Kaukonen S, Pajula S, Gissler M, ym. Conceiving during the first postoperative year after bariatric surgery: a retrospective study of pregnancy outcomes. BMC Pregnancy Childbirth 2024;24(1):862 «PMID: 39725900»PubMed
  309. Rasmussen KM, Yaktine AL, Institute of Medicine (US) and National Research Council (US) Committee to Reexamine IOM Pregnancy Weight Guidelines. 2009;(): «PMID: 20669500»PubMed
  310. Goldstein RF, Abell SK, Ranasinha S, ym. Association of Gestational Weight Gain With Maternal and Infant Outcomes: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA 2017;317(21):2207-2225 «PMID: 28586887»PubMed
  311. Bodnar LM, Johansson K, Himes KP, ym. Gestational weight gain below recommendations and adverse maternal and child health outcomes for pregnancies with overweight or obesity: a United States cohort study. Am J Clin Nutr 2024;120(3):638-647 «PMID: 38942117»PubMed
  312. Mustafa HJ, Seif K, Javinani A, ym. Gestational weight gain below instead of within the guidelines per class of maternal obesity: a systematic review and meta-analysis of obstetrical and neonatal outcomes. Am J Obstet Gynecol MFM 2022;4(5):100682 «PMID: 35728780»PubMed
  313. Wilkins EG, Sun B, Thomas AS, ym. Erratum to 'Low gestational weight gain (+2.0 to 4.9 kg) for singleton-term gestations associated with favorable perinatal outcomes for all prepregnancy obesity classes' [AJOG Global Reports 3 (2023) 100246]. AJOG Glob Rep 2023;3(4):100282 «PMID: 38034025»PubMed
  314. Johansson K, Bodnar LM, Stephansson O, ym. Safety of low weight gain or weight loss in pregnancies with class 1, 2, and 3 obesity: a population-based cohort study. Lancet 2024;403(10435):1472-1481 «PMID: 38555927»PubMed
  315. Cantor AG, Jungbauer RM, McDonagh M, ym. Counseling and Behavioral Interventions for Healthy Weight and Weight Gain in Pregnancy: Evidence Report and Systematic Review for the US Preventive Services Task Force. JAMA 2021;325(20):2094-2109 «PMID: 34032824»PubMed
  316. Davenport MH, Meah VL, Ruchat SM, ym. Impact of prenatal exercise on neonatal and childhood outcomes: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2018;52(21):1386-1396 «PMID: 30337465»PubMed
  317. Martínez-Vizcaíno V, Sanabria-Martínez G, Fernández-Rodríguez R, ym. Exercise during pregnancy for preventing gestational diabetes mellitus and hypertensive disorders: An umbrella review of randomised controlled trials and an updated meta-analysis. BJOG 2023;130(3):264-275 «PMID: 36156844»PubMed
  318. Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine ja pre-eklampsia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  319. Raskausdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  320. Eberle A, Czuzoj-Shulman N, Abenhaim HA. Timing of delivery in obese women and risk of stillbirth. J Matern Fetal Neonatal Med 2022;35(25):7771-7777 «PMID: 34130576»PubMed
  321. Akselsson A, Rossen J, Storck-Lindholm E, ym. Prolonged pregnancy and stillbirth among women with overweight or obesity - a population-based study in Sweden including 64,632 women. BMC Pregnancy Childbirth 2023;23(1):21 «PMID: 36635668»PubMed
  322. Hildén K, Hanson U, Persson M, ym. Gestational diabetes and adiposity are independent risk factors for perinatal outcomes: a population based cohort study in Sweden. Diabet Med 2019;36(2):151-157 «PMID: 30698864»PubMed
  323. Ashraf R, Maxwell C, D'Souza R. Induction of labour in pregnant individuals with obesity. Best Pract Res Clin Obstet Gynaecol 2022;79():70-80 «PMID: 35031244»PubMed
  324. Ikedionwu CA, Dongarwar D, Yusuf KK, ym. Pre-pregnancy maternal obesity, macrosomia, and risk of stillbirth: A population-based study. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2020;252():1-6 «PMID: 32562938»PubMed
  325. Browne K, Park BY, Goetzinger KR, ym. The joint effects of obesity and pregestational diabetes on the risk of stillbirth. J Matern Fetal Neonatal Med 2021;34(3):332-338 «PMID: 30983447»PubMed
  326. Atwani R, Saade G, Huang JC, ym. Impact of the ARRIVE Trial in Nulliparous Individuals with Morbid Obesity: Interrupted Time Series Analysis. Am J Perinatol 2025;42(1):60-67 «PMID: 38857621»PubMed
  327. Ellis JA, Brown CM, Barger B, ym. Influence of Maternal Obesity on Labor Induction: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Midwifery Womens Health 2019;64(1):55-67 «PMID: 30648804»PubMed
  328. Drummond R, Patel M, Myers M, ym. Class III obesity is an independent risk factor for unsuccessful induction of labor. AJOG Glob Rep 2022;2(4):100109 «PMID: 36311296»PubMed
  329. Hamm RF, Teefey CP, Dolin CD, ym. Risk of Cesarean Delivery for Women with Obesity Using a Standardized Labor Induction Protocol. Am J Perinatol 2021;38(14):1453-1458 «PMID: 34282575»PubMed
  330. Krogh LQ, Henriksen TB, Taastrøm KA, ym. Body mass index and failed induction of labor: A cohort study. Acta Obstet Gynecol Scand 2025;104(12):2282-2291 «PMID: 41187064»PubMed
  331. Jiang M, Gao H, Vinyes-Pares G, ym. Association between breastfeeding duration and postpartum weight retention of lactating mothers: A meta-analysis of cohort studies. Clin Nutr 2018;37(4):1224-1231 «PMID: 28606701»PubMed
  332. Dalrymple KV, Briley AL, Tydeman FAS, ym. Breastfeeding behaviours in women with obesity; associations with weight retention and the serum metabolome: a secondary analysis of UPBEAT. Int J Obes (Lond) 2024;48(10):1472-1480 «PMID: 39048696»PubMed
  333. Skammelsrud TB, Hjartåker A, Klingberg S, ym. Breastfeeding duration and maternal weight change through adulthood in a population-based cohort study. Am J Clin Nutr 2026;123(2):101134 «PMID: 41360188»PubMed
  334. Chang YS, Glaria AA, Davie P, ym. Breastfeeding experiences and support for women who are overweight or obese: A mixed-methods systematic review. Matern Child Nutr 2020;16(1):e12865 «PMID: 31240826»PubMed
  335. Martínez-Hortelano JA, Cavero-Redondo I, Álvarez-Bueno C, ym. Interpregnancy Weight Change and Hypertension During Pregnancy: A Systematic Review and Meta-analysis. Obstet Gynecol 2020;135(1):68-79 «PMID: 31809428»PubMed
  336. Martínez-Hortelano JA, Cavero-Redondo I, Álvarez-Bueno C, ym. Interpregnancy Weight Change and Gestational Diabetes Mellitus: A Systematic Review and Meta-Analysis. Obesity (Silver Spring) 2021;29(2):454-464 «PMID: 33491318»PubMed
  337. Abrams BF, Leonard SA, Kan P, ym. Interpregnancy weight change: associations with severe maternal morbidity and neonatal outcomes. Am J Obstet Gynecol MFM 2022;4(3):100596 «PMID: 35181513»PubMed
  338. Makama M, Awoke MA, Skouteris H, ym. Barriers and facilitators to a healthy lifestyle in postpartum women: A systematic review of qualitative and quantitative studies in postpartum women and healthcare providers. Obes Rev 2021;22(4):e13167 «PMID: 33403746»PubMed
  339. Lim S, Hill B, Teede HJ, ym. An evaluation of the impact of lifestyle interventions on body weight in postpartum women: A systematic review and meta-analysis. Obes Rev 2020;21(4):e12990 «PMID: 31914234»PubMed
  340. Hausvater A, Pleasure M, Vieira D, ym. Digital Health Interventions for the Optimization of Postpartum Cardiovascular Health: A Systematic Scoping Review. Am J Prev Cardiol 2025;21():100917 «PMID: 39816980»PubMed
  341. Tapsell LC, Lonergan M, Batterham MJ, ym. Effect of interdisciplinary care on weight loss: a randomised controlled trial. BMJ Open 2017;7(7):e014533 «PMID: 28710205»PubMed
  342. Peckmezian T, Hay P. A systematic review and narrative synthesis of interventions for uncomplicated obesity: weight loss, well-being and impact on eating disorders. J Eat Disord 2017;5():15 «PMID: 28469914»PubMed
  343. Montesi L, El Ghoch M, Brodosi L, ym. Long-term weight loss maintenance for obesity: a multidisciplinary approach. Diabetes Metab Syndr Obes 2016;9():37-46 «PMID: 27013897»PubMed
  344. Lehtoranta L, Kaartinen N, Jääskeläinen T, Mäki P, Pietiläinen K, Sares-Jäske L, Sääksjärvi K, Männistö S, Lundqvist A. Lihavuus. Terve Suomi -ilmiöraportti, 2025. https​://www​.thl.fi/tervesuomi_verkkoraportit/ilmioraportit_2023/lihavuus.html (viitattu 20.2.2026)
  345. Kestilä L, Karvonen S (toim.). Ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2025. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 1/2025. Helsinki 2025.
  346. Lundqvist A, Jääskeläinen T, Lehtoranta L, ym. Age-specific changes in obesity and associated cardiometabolic risk factors: a two-decade study of the Finnish adults. Eur J Public Health 2026;36(1):162-168 «PMID: 41254954»PubMed
  347. Pohjola V, Sarttila K, Lahti J. KOTT 2024: Liikkuminen, uni ja lihavuus. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) ilmiöraportointi, 2025. https​://www​.thl.fi/kott_verkkoraportit/ilmioraportit_2024/liikkuminen_uni_ja_lihavuus.html
  348. Skogberg N. Lihavuus. MoniSuomi-tutkimuksen ilmiöraportti, 2023. https​://www​.thl.fi/monisuomi_verkkoraportit/monisuomi22/ilmiot/lihavuus.html
  349. Sääksjärvi K, Ojanen A, Palosaari T, Männistö S, Sares-Jäske L, Mäki P, Anu Joki A, Pietiläinen K, Lundqvist A, Tuija Jääskeläinen. Painon vuoksi koettu epäasiallinen kohtelu aikuisväestössä. Social Med (in press 9/2025)
  350. Jackson SE, Llewellyn CH, Smith L. The obesity epidemic - Nature via nurture: A narrative review of high-income countries. SAGE Open Med 2020;8():2050312120918265 «PMID: 32435480»PubMed
  351. Loos RJ. The genetics of adiposity. Curr Opin Genet Dev 2018;50():86-95 «PMID: 29529423»PubMed
  352. Goodarzi MO. Genetics of obesity: what genetic association studies have taught us about the biology of obesity and its complications. Lancet Diabetes Endocrinol 2018;6(3):223-236 «PMID: 28919064»PubMed
  353. Swinburn BA, Sacks G, Hall KD, ym. The global obesity pandemic: shaped by global drivers and local environments. Lancet 2011;378(9793):804-14 «PMID: 21872749»PubMed
  354. Vandevijvere S, Chow CC, Hall KD, ym. Increased food energy supply as a major driver of the obesity epidemic: a global analysis. Bull World Health Organ 2015;93(7):446-56 «PMID: 26170502»PubMed
  355. Dicken SJ, Batterham RL. Ultra-processed Food and Obesity: What Is the Evidence? Curr Nutr Rep 2024;13(1):23-38 «PMID: 38294671»PubMed
  356. Papagiannaki M, Kerr MA. Food portion sizes: trends and drivers in an obesogenic environment. Nutr Res Rev 2025;38(1):126-142 «PMID: 38213262»PubMed
  357. Adolph TE, Tilg H. Western diets and chronic diseases. Nat Med 2024;30(8):2133-2147 «PMID: 39085420»PubMed
  358. Beaulieu K, Oustric P, Finlayson G. The Impact of Physical Activity on Food Reward: Review and Conceptual Synthesis of Evidence from Observational, Acute, and Chronic Exercise Training Studies. Curr Obes Rep 2020;9(2):63-80 «PMID: 32297126»PubMed
  359. Ali MA, Macdonald IA, Taylor MA. A systematic review of associations between day-to-day variability in meal pattern and body weight, components of the metabolic syndrome and cognitive function. J Hum Nutr Diet 2024;37(1):316-353 «PMID: 37897307»PubMed
  360. Akhlaghi M, Kohanmoo A. Sleep deprivation in development of obesity, effects on appetite regulation, energy metabolism, and dietary choices. Nutr Res Rev 2025;38(1):4-24 «PMID: 37905402»PubMed
  361. Vallianou NG, Kounatidis DC, Geladari EV, ym. Climate Change, Air Pollution and the Global Obesity Syndemic: a Review of Current Evidence. Curr Obes Rep 2025;14(1):78 «PMID: 41212427»PubMed
  362. Wu H, Han G, Yang L, Liang R. How does the built environment affect obesity? A reviewfrom the perspective of urban planning International Journal of Environmental Science and Technology 2026,23:284
  363. Pineda E, Stockton J, Scholes S, ym. Food environment and obesity: a systematic review and meta-analysis. BMJ Nutr Prev Health 2024;7(1):204-211 «PMID: 38966119»PubMed
  364. Arrona-Cardoza P, Labonté K, Cisneros-Franco JM, ym. The Effects of Food Advertisements on Food Intake and Neural Activity: A Systematic Review and Meta-Analysis of Recent Experimental Studies. Adv Nutr 2023;14(2):339-351 «PMID: 36914293»PubMed
  365. Mohammed SH, Habtewold TD, Birhanu MM, ym. Neighbourhood socioeconomic status and overweight/obesity: a systematic review and meta-analysis of epidemiological studies. BMJ Open 2019;9(11):e028238 «PMID: 31727643»PubMed
  366. Adamou H, Paquette MC, François D, ym. Life-course socioeconomic status and obesity: scoping review. Popul Health Metr 2025;23(1):63 «PMID: 41254680»PubMed
  367. Rezaei M, Ghadamgahi F, Jayedi A, ym. The association between food insecurity and obesity, a body shape index and body roundness index among US adults. Sci Rep 2024;14(1):23631 «PMID: 39384863»PubMed
  368. Moosavian SP, Awlqadr FH, Mehrabani S, ym. The Association Between Food Insecurity and Adverse Health Outcomes in Adults: An Umbrella Review of Systematic Reviews and Meta-Analyses. Nutr Rev 2026;84(7):1387-1400 «PMID: 40700684»PubMed
  369. Barros LAA, Fonseca WC, Magalhães EIDS, ym. Association Between Food Insecurity and Body Composition: Systematic Review and Meta-Analysis. Nutr Rev 2026;84(8):1549-1566 «PMID: 41363987»PubMed
  370. Eik-Nes TT, Tokatlian A, Raman J, ym. Depression, anxiety, and psychosocial stressors across BMI classes: A Norwegian population study - The HUNT Study. Front Endocrinol (Lausanne) 2022;13():886148 «PMID: 36034441»PubMed
  371. Goens D, Virzi NE, Jung SE, ym. Obesity, Chronic Stress, and Stress Reduction. Gastroenterol Clin North Am 2023;52(2):347-362 «PMID: 37197878»PubMed
  372. Just-Nørregaard V, Andreasen P, Bruun JM, ym. Weight stigma in adolescents: sex differences, prevalence, emotional impact, and associations with BMI increases - a retrospective cohort study. BMC Public Health 2025;25(1):2681 «PMID: 40770711»PubMed
  373. Frank P, Jokela M, Batty GD, ym. Overweight, obesity, and individual symptoms of depression: A multicohort study with replication in UK Biobank. Brain Behav Immun 2022;105():192-200 «PMID: 35853559»PubMed
  374. Mueller J, Ahern AL, Jones RA, ym. The relationship of within-individual and between-individual variation in mental health with bodyweight: An exploratory longitudinal study. PLoS One 2024;19(1):e0295117 «PMID: 38198439»PubMed
  375. Jensen MM, Friis K, Maindal HT, ym. Loneliness is associated with adverse health behaviour and obesity: a Danish population-based study of 122,258 individuals. BMC Public Health 2025;25(1):375 «PMID: 39881306»PubMed
  376. Rangul V, Brennsaeter M, Eik-Nes TT, ym. Adolescent loneliness as a predictor of adult obesity: a longitudinal analysis from the HUNT study, Norway. BMC Public Health 2025;25(1):2751 «PMID: 40804380»PubMed
  377. Fogelman N, Magin Z, Hart R, ym. A Longitudinal Study of Life Trauma, Chronic Stress and Body Mass Index on Weight Gain over a 2-Year Period. Behav Med 2022;48(3):162-170 «PMID: 32552603»PubMed
  378. Dakin CA, Finlayson G, Horgan G, ym. Exploratory analysis of reflective, reactive, and homeostatic eating behaviour traits on weight change during the 18-month NoHoW weight maintenance trial. Appetite 2023;189():106980 «PMID: 37495176»PubMed
  379. Dakin C, Finlayson G, James Stubbs R. Why we eat: Development and validation of a 7-factor Motivations for Eating Profile (MEP-7). Appetite 2026;226():108699 «PMID: 42349796»PubMed
  380. Dakin C, Finlayson G, Stubbs RJ. Exploring the underlying psychological constructs of self-report eating behavior measurements: Toward a comprehensive framework. Psychol Rev 2025;132(5):1241-1265 «PMID: 39298222»PubMed
  381. Dakanalis A, Mentzelou M, Papadopoulou SK, ym. The Association of Emotional Eating with Overweight/Obesity, Depression, Anxiety/Stress, and Dietary Patterns: A Review of the Current Clinical Evidence. Nutrients 2023;15(5): «PMID: 36904172»PubMed
  382. Aukan MI, Coutinho S, Pedersen SA, ym. Differences in gastrointestinal hormones and appetite ratings between individuals with and without obesity-A systematic review and meta-analysis. Obes Rev 2023;24(2):e13531 «PMID: 36416279»PubMed
  383. Wang Y, Wu Q, Zhou Q, ym. Circulating acyl and des-acyl ghrelin levels in obese adults: a systematic review and meta-analysis. Sci Rep 2022;12(1):2679 «PMID: 35177705»PubMed
  384. Hu W, Zhu H, Gong F. Leptin and leptin resistance in obesity: current evidence, mechanisms and future directions. Endocr Connect 2025;14(9): «PMID: 40932169»PubMed
  385. Kantonen T, Pekkarinen L, Karjalainen T, ym. Obesity risk is associated with altered cerebral glucose metabolism and decreased μ-opioid and CB(1) receptor availability. Int J Obes (Lond) 2022;46(2):400-407 «PMID: 34728775»PubMed
  386. Acosta A, Camilleri M, Shin A, ym. Quantitative gastrointestinal and psychological traits associated with obesity and response to weight-loss therapy. Gastroenterology 2015;148(3):537-546.e4 «PMID: 25486131»PubMed
  387. Stice E, Yokum S. Neural Vulnerability Factors That Predict Future Weight Gain. Curr Obes Rep 2021;10(4):435-443 «PMID: 34591256»PubMed
  388. Vishwakarma RK, Gautam P, Sahu M, ym. Gut Microbiome in Obesity: A Narrative Review of Mechanisms, Interventions, and Future Directions. Probiotics Antimicrob Proteins 2026;18(4):5223-5245 «PMID: 41313537»PubMed
  389. de Wit DF, Hanssen NMJ, Wortelboer K, ym. Evidence for the contribution of the gut microbiome to obesity and its reversal. Sci Transl Med 2023;15(723):eadg2773 «PMID: 37992156»PubMed
  390. Busetto L, Bettini S, Makaronidis J, ym. Mechanisms of weight regain. Eur J Intern Med 2021;93():3-7 «PMID: 33461826»PubMed
  391. van Baak MA, Mariman ECM. Obesity-induced and weight-loss-induced physiological factors affecting weight regain. Nat Rev Endocrinol 2023;19(11):655-670 «PMID: 37696920»PubMed
  392. Pietiläinen KH, Saarni SE, Kaprio J, ym. Does dieting make you fat? A twin study. Int J Obes (Lond) 2012;36(3):456-64 «PMID: 21829159»PubMed
  393. Siahpush M, Tibbits M, Shaikh RA, ym. Dieting Increases the Likelihood of Subsequent Obesity and BMI Gain: Results from a Prospective Study of an Australian National Sample. Int J Behav Med 2015;22(5):662-71 «PMID: 25608460»PubMed
  394. Sares-Jäske L, Knekt P, Männistö S, ym. Self-report dieting and long-term changes in body mass index and waist circumference. Obes Sci Pract 2019;5(4):291-303 «PMID: 31452914»PubMed
  395. Magkos F, Stefan N. Is weight cycling clinically harmful? Lancet Diabetes Endocrinol 2026;14(7):594-607 «PMID: 42134367»PubMed
  396. Schwartz MW, Seeley RJ, Zeltser LM, ym. Obesity Pathogenesis: An Endocrine Society Scientific Statement. Endocr Rev 2017;38(4):267-296 «PMID: 28898979»PubMed
  397. Psaltopoulou T, Tzanninis S, Ntanasis-Stathopoulos I, ym. Prevention and treatment of childhood and adolescent obesity: a systematic review of meta-analyses. World J Pediatr 2019;15(4):350-381 «PMID: 31313240»PubMed
  398. Wang Y, Cai L, Wu Y, ym. What childhood obesity prevention programmes work? A systematic review and meta-analysis. Obes Rev 2015;16(7):547-65 «PMID: 25893796»PubMed
  399. World Health Organization. Report of the Commission on Ending Childhood Obesity. Geneva (CH): 2017
  400. Erkkola M, Fogelholm M, Konttinen H, ym. Ruokaympäristön osatekijät ja ohjauskeinot. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja
  401. Kolehmainen M, Poutanen K, Absetz P ym. Tuuppaamalla terveyttä:vihjeet vaikuttaviin valintoihin. Suom Lääkäril 2019;74:811-5
  402. McCrabb S, Lane C, Hall A, ym. Scaling-up evidence-based obesity interventions: A systematic review assessing intervention adaptations and effectiveness and quantifying the scale-up penalty. Obes Rev 2019;20(7):964-982 «PMID: 30868745»PubMed
  403. Panter J, Tanggaard Andersen P, Aro AR, ym. Obesity Prevention: A Systematic Review of Setting-Based Interventions from Nordic Countries and the Netherlands. J Obes 2018;2018():7093260 «PMID: 29808116»PubMed
  404. Kansallisen lihavuusohjelman ohjelmaryhmä. Lihavuus laskuun – Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma 2012–2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Ohjaus 13/2013. 58. Helsinki 2013
  405. Kansallinen lihavuusohjelma. Lihavuus laskuun – Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Toiminta- ja toimeenpanosuunnitelma 2016–2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 18/2016. Helsinki 2016
  406. Marteau TM, Mantzari E, Hollands GJ. Do nudges need a regulatory push? Comparing the effectiveness and implementation of exemplar nudge (size-based) and non-nudge (price-based) dietary interventions. Soc Sci Med 2025;373():118004 «PMID: 40157301»PubMed
  407. Thaler, R., Sunstein, C., 2008. Nudge: Improving Decisions about Health, Wealth and Happiness. Yale University Press, New Haven CT
  408. World Health Organization, 2020. Healthy diet. Available at: https​://www​.who.int/ne ws-room/fact-sheets/detail/healthy-diet
  409. Shrestha N, Kukkonen-Harjula KT, Verbeek JH, ym. Workplace interventions for reducing sitting at work. Cochrane Database Syst Rev 2018;6(6):CD010912 «PMID: 29926475»PubMed
  410. Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työaikainen ruokailusuositus. THL:n ohjausjulkaisusarja 2026_1. PunaMusta Oy, 2026. https​://www​.julkari.fi/items/e1d70445-7109-441e-bd69-82e46d640dbb

A

Effect of semaglutide on weight loss and cardiovascular events in obese or overweight adults

In adults with BMI≥30 kg/m2 or BMI≥27 kg/m2 and at least one weight-related comorbidity, once-weekly subcutaneous semaglutide 2.4 mg results in substantial weight loss compared to placebo, with a mean difference of approximately 11-12%, over follow-up periods ranging from 1-3 years. Individuals with type II diabetes typically present somewhat lower weight loss percentages; mean difference compared to placebo: 6-7%.

A

Effect of tirzepatide on weight loss and heart failure-related events in adults with overweight or obesity

In adults with BMI≥30 kg/m2 or BMI≥27 kg/m2 and at least one weight-related comorbidity, once-weekly subcutaneous tirzepatide 5-15 mg results in substantial weight loss compared to placebo, with a mean difference of approximately 11-20%, over follow-up periods ranging from 1-3 years. Individuals with type II diabetes typically present somewhat lower weight loss percentages; mean difference compared to placebo: 10-12%.

A

Effects of metabolic bariatric surgery compared to other treatments on weight loss, mortality and cardiovascular morbidity in patients with obesity

Metabolic bariatric surgery (MBS) for patients with obesity results in a mean weight loss of approximately 18% of the initial body weight (95 % confidence interval 15 to 21%), when compared to lifestyle interventions (LSI), medical treatment (MT) or their combination (LSI/MT) in long term follow-up.

B

Effect of liraglutide on weight loss in adults with overweight or obesity

In adults with obesity or overweight (BMI ≥30 or ≥27 with comorbidities), liraglutide 3.0 mg once daily, combined with lifestyle counseling, likely leads to a weight loss of approximately 3–5% compared to placebo over a follow-up period of 1–3 years.

B

Effect of phentermine topiramate on weight loss in adults with overweight or obesity

In adults with overweight (BMI ≥27 kg/m²) and obesity-related comorbidities or severe obesity (BMI >35 kg/m2), daily oral phentermine-topiramate 7.5/46 mg or 15/92 mg results in clinically meaningful, dose-dependent weight loss compared to placebo, with an average reduction in total body weight of approximately 7-9% over follow-up periods ranging from 1 to 2 years.

B

Elintapahoidon vaikutus raskaudenaikaiseen painonnousuun sekä synnytys- ja perinataalituloksiin

Raskaudenaikaiset elintapainterventiot todennäköisesti rajoittavat raskaudenaikaista painonnousua keskimäärin noin -1 kg odottajilla, jolla on ylipainoa ja lihavuutta, verrattuna tavanomaista hoitoa saaneisiin odottajiin.

B

Lifestyle interventions for weight loss in adults with obesity or overweight

Lifestyle interventions that include nutritional approaches, with or without physical activity and psychological or behavioural support, probably result in approximately 2–2.5 kg greater weight loss compared to controls over 6–12 months.

B

Lihasvoima- ja liikuntaharjoittelun ja proteiinin riittävän saannin vaikutus kehon rasvattoman massan säilymiseen

Lihasvoimaharjoittelu todennäköisesti lisää rasvatonta massaa ja auttaa säilyttämään sitä energiarajoitukseen liittyvän painonpudotuksen aikana aikuisilla, joilla on ylipainoa ja lihavuutta.

B

Regular exercise promotes cardiometabolic health in overweight and obese adults compared to no-exercise

In adults with obesity or overweight (BMI ≥25 kg/m²), all exercise types (continuous exercise training, interval training, resistance training, hybrid-type training and combination training) likely result in a clinically meaningful reduction in cardiometabolic risk factors compared with no exercise.

B

Ruokavalion koostumuksen merkitys painonpudotuksessa

Painonpudotus voidaan todennäköisesti saavuttaa koostumukseltaan erilaisilla ruokavalioilla.

B

Ryhmäohjaus verrattuna yksilöneuvontaan lihavuuden elintapahoidossa

Ryhmämuotoisella elintapaohjauksella saavutetaan todennäköisesti noin 1–2 kg suurempi keskimääräinen painonpudotus kuin yksilöohjauksella vähintään 12 kuukauden seurannassa, ja vähintään 5 %:n painonpudotuksen saavuttaminen on todennäköisesti yleisempää ryhmämuotoisessa ohjauksessa.

B

Verkkopohjaiset ohjelmat laihdutuksessa ja painonhallinnassa

Verkkopohjaiset painonhallintaohjelmat ovat todennäköisesti vaikuttavuudeltaan verrattavissa kasvokkain toteutettuihin interventioihin erityisesti silloin, kun ohjelmaan sisältyy ammattilaisen antamaa tukea tai palautetta.

C

Effect of naltrexone and buproprione on weight loss in adults with overweight or obesity

In adults with obesity or overweight (BMI ≥ 27 kg/m²), naltrexone 32 mg and bupropion 360 mg daily combined with lifestyle counseling may result in 4–5 % greater weight loss than placebo over 56 weeks. Individuals with type II diabetes present weight loss numbers of 3% compared to placebo.

C

Painonpudotusinterventioiden vaikutus yli 60-vuotiaiden fyysiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun

Interventiot, jotka sisältävät sekä ruokailutottumuksiin että liikuntaan kohdistuvia elintapamuutoksia, saattavat parantaa liikuntakykyä, fyysistä kuntoa ja elämänlaatua yli 60-vuotiailla, joilla on ylipainoa tai lihavuutta.

C

Psykologiset ja käyttäytymisteorioihin perustuvat interventiot lihavuuden hoidossa

Psykologiset ja käyttäytymisteorioihin perustuvat interventiot saattavat hieman lisätä lihavuuden hoidon vaikuttavuutta painon vähenemisellä mitattuna ja parantaa hoitoon sitoutumista.

C

Synnytyksen käynnistäminen täysiaikaisessa yksisikiöisessä raskaudessa synnytys- ja perinataalitulosten parantamiseksi odottajalla, jolla on lihavuutta

Synnytyksen käynnistäminen yksisikiöisessä raskaudessa 39. raskausviikolla saattaa vähentää keisarileikkauksia erityisesti uudelleensynnyttäjillä, joiden painoindeksi on 30–40 kg/m2.

Ateriamalli, 1 500 kcal
Ateriamalli, 1 800 kcal
Ateriamalli, 2 000 kcal
Ateriamalli, 2 500 kcal
Clinical Frailty Scale
Lihavuuden leikkaushoidon menetelmät
Lihavuuteen liittyvät terveyshaitat
Vyötärönympäryksen mittaamiskohta

Välilehdelle on koottu suosituksen keskeisimmät materiaalit.

Voit hyödyntää niitä potilastyössä, oman toimipaikkasi koulutuksissa ja itseopiskelussa.

Tiivistelmä ja potilasversiot

Suosituksen tiivistelmä «Lihavuus (aikuiset)»1

Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi ja ruotsiksi (päivityksessä)

Implementointisuunnitelma

Implementointisuunnitelma on tarkoitettu työkaluksi terveydenhuollon ammattihenkilöille ja toimipaikoille edistämään Käypä hoito -suosituksen käyttöönottoa. Suunnitelmasta löytyy nopealla silmäyksellä työryhmän esiin nostamat keskeiset asiat ja tärkeimmät suositusmateriaalit.

Implementointisuunnitelma (PDF) (päivityksessä)

Lisätietoa

Kokonaistilanteen alkukartoitus (PDF) «https://www.kaypahoito.fi/xmedia/hoi/hoi50124e.pdf»1

Painonhallintaa tukevat ruokailutottumukset: nykytilanne, sisältö, toteutus ja seuranta (PDF) «https://www.kaypahoito.fi/xmedia/hoi/hoi50124f.pdf»2

Syömisen hallinta (PDF) «https://www.kaypahoito.fi/xmedia/hoi/hoi50124g.pdf»3

Työkaluja häiriintyneen syömiskäyttäytymisen kartoittamiseen ja ohjaamiseen «Työkaluja häiriintyneen syömiskäyttäytymisen kartoittamiseen ja ohjaamiseen»1

Ammattilaisen ohjausmalli vastaanotolle: tunnesyömisen vähentäminen ja kestävän muutoksen tukeminen «Ammattilaisen ohjausmalli vastaanotolle: tunnesyömisen vähentäminen ja kestävän muutoksen tukeminen»2

Lisää unta painonhallinnan tueksi «Lisää unta painonhallinnan tueksi»3

Keinoja kannustavaan keskusteluotteeseen «Keinoja kannustavaan keskusteluotteeseen»4

Lihavuuden lääkehoitoa tukevat elintavat (PDF) «https://www.kaypahoito.fi/xmedia/hoi/hoi50124i.pdf»4

Huomioitavat asiat ennen lihavuusleikkausta (PDF) «https://www.kaypahoito.fi/xmedia/hoi/hoi50124j.pdf»5

Potilasohjeet

Elintapamuutosten psykologiaa – pohdittavaa potilaalle (PDF) «https://www.kaypahoito.fi/xmedia/hoi/hoi50124h.pdf»6

Työkaluja tunnesyömisen työstöön (potilaalle) «Työkaluja tunnesyömisen työstöön (potilaalle)»5

Vinkkejä potilaalle liikkumisen lisäämiseen ja liikuntaharjoittelun aloittamiseen «Vinkkejä potilaalle liikkumisen lisäämiseen ja liikuntaharjoittelun aloittamiseen»6

Esimerkki lihaskuntoharjoitteluohjelmasta (havainnollistavat videot) «Esimerkki lihaskuntoharjoitteluohjelmasta»7

Luentomateriaali

Luentomateriaali (päivityksessä)

Aiheesta muualla

Painon puheeksi ottaminen -opas «http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021081243185»7

Terveyskylä, Painonhallintatalo «https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta»8

Aiheeseen liittyviä suosituksia