Kognitiivisen käyttäytymisterapian vaikutus painonhallintaan
Lisätietoa aiheesta
Susanna Anglé ja Anna-Maria Teeriniemi
3.3.2020
Kognitiivis-behavioraalisen (CBT) terapian lähtökohtana on ihmisen ajattelun, tunteiden,
kehotarpeiden ja toiminnan vuorovaikutus. CBT-menetelmillä pyritään tunnistamaan ja
tätä vastavuoroista yhteyttä ja tarpeen mukaan harjoitella uusia suhtautumistapoja
ja toimintamalleja haitallisiksi havaittuihin yhteyksiin. Esimerkiksi tunteiden ja
syömisen välisten yhteyksin tunnistaminen ja uuden suhtautumis- sekä toimintatavan
oppiminen on keskeistä tunnesyömisen ja ahminnan hoidossa.
Kognitiivinen työskentely tarkoittaa huomion kiinnittämistä siihen, miten potilas rakentaa ajatteluaan ja päätelmiään. Kognitiivisia menetelmiä ovat esimerkiksi mielikuvatyöskentely, metaforat, ajatusten
havainnointi ja kirjaaminen ja hyöty-haitta-analyysi.
Behavioraalisia menetelmiä ovat esimerkiksi itsehavainnointia lisäävät menetelmät (ruoka-, liikunta- ja unipäiväkirjat)
käyttäytymisanalyysi, toimintasuunnitelmien tekeminen, rentoutusharjoitukset ja altistusharjoitukset.
Kognitiivis-behavioraalisten terapiamenetelmien on todettu tukevan painonpudotusta
ja pysyvää painonhallintaa osana muuta elintapainterventiota «Castelnuovo G, Pietrabissa G, Manzoni GM ym. Cogni...»2. Erityisesti niiden yhdistäminen ruokavaliomuutoksiin ja sopivaan fyysiseen aktiivisuuteen
tukee laihtumista, lisää psykologista tyytyväisyyttä sekä vähentää stressiä, ahdistuneisuutta
ja parantaa itsetuntoa «Alimoradi M, Abdolahi M, Aryan L, Vazirijavid R, A...»3. Lisäksi kognitiivis-behavioraalisten menetelmien käytön on todettu vaikuttavan syömiseen
ja painonhallintaan yhteydessä oleviin tekijöihin, jolloin syömishäiriöoireilu vähenee
ja psyykkinen hyvinvointi paranee «Peckmezian T, Hay P. A systematic review and narra...»4. Uusin kognitiivis-behavioraalisten terapiamenetelmien suuntaus on hyväksymis- ja
omistautumisterapia (HOT), jonka sovellukset erityisesti parantavat syömisen hallintaa
«Sairanen E, Tolvanen A, Karhunen L ym. Psychologic...»5.
Castelnuovo ym. «Castelnuovo G, Pietrabissa G, Manzoni GM ym. Cogni...»2 pohtivat katsauksessaan ansiokkaasti CBT-menetelmien käyttöä osana lihavuuden hoitoa.
Kognitiivis-behavioraalisia viitekehyksiä on useita ja niiden soveltaminen lihavuuden
hoitoon vaihtelee laajasti. Sen vuoksi yksiselitteistä yhteenvetoa CBT-menetelmien
hyödyistä on vaikea tehdä. Tutkimusnäyttöä on kuitenkin siitä, miten CBT-menetelmien
käyttö mm. vähentää tunnesyömistä, negatiivisia itsearviointeja tai parantaa itsetuntoa,
jotka ovat yleisiä vaikeaan lihavuuteen yhdistyviä psykologisia tekijöitä. CBT-menetelmien
käyttö laajentaa lihavuuteen liittyvien tekijöiden käsittelymahdollisuuksia osana
muuta lihavuuden hoitoa. ohjausmahdollisuuksia.
Kognitiivisen käyttäytymisterapian (cognitive behavioral therapy, CBT) vaikutusta
laihtumiseen ja syömiskäyttäymiseen ylipainoisilla ja lihavilla selvitettiin kandalaisessa
meta-analyysissa «Jacob A, Moullec G, Lavoie KL ym. Impact of cognit...»6. Meta-analyysiin otettiin mukaan RCT-tutkimukset joiden interventio sisälsi kognitiivisen
käyttäytymisterapian menetelmiä joko itseohjautuvasti käytettynä tai ohjaajan ohjaamina.
Ohjaus sai olla joko yksilöohjausta tai ryhmäohjausta. Hyväksyttäviä CBT-menetelmiä
olivat tunteiden ja syömiskäyttäytymisen yhdistäminen, tilanteen kognitiivinen uudelleen
rakentaminen, ongelmanratkaisumenetelmät, syömistottumusten tunnistaminen, painonhallinnan
suunnittelu ja repsahdusten ehkäisy. Vertailuryhmän ohjaus ei saanut sisältää mitään
kognitiivista tekniikkaa tai sisältöä, ainoastaan liikunnan tai ruokailutottumusten
muutokseen tähtääviä CBT-tekniikoita (itsehavainnointi (esim. ruokapäiväkirjat, tavoitteen
asettelu) tai ei mitään ohjausta. Lisäksi meta-analyysiin hyväksyttävien tutkimusten
tutkimuskohteena laihtumistuloksen lisäsi tuli olla myös syömiskäyttäytymisen muutokset
(syömisen tietoinen hillintä, tunnesyöminen, syömisen kontrolloimattomuus etc). CBT-interventioiden
kesto vaihteli 4viikkoa - 48 kk, käyntimäärien keskiarvo oli 27. Interventioryhmien
CBT ohjaus sisälsi mm. CBT tekniikoiden lisäksi useimmiten myös psykoedukaatiota ravintoaineista,
enerigarajoituksesta ja liikunnasta. Kontrolliryhmien sisältö oli pääasiassa muutostavoitteiden,
ravitsemuksen ja/tai liikunnan lisäämiseeen tähtäävää ohjausta. Havaittiin, että CBT
paransi jonkin verran laihtumistulosta kontrolliin verrattuna -1.70 kg (95%CI: -2.52
to -0.86, I2 = 1%). Päähavainto kuitenkin oli, että kognitiivista käyttäytymisterapiaa saaneiden
potilaiden syömisen hallinta parani merkittävästi kontrolliryhmiin verrattuna: Tietoinen
syömisen hallinta parani ja tunnesyöminen väheni.
Kirjallisuutta
Lappalainen R, Lappalainen P. Painon ja mielen psykologiaa. SKT 2014
Castelnuovo G, Pietrabissa G, Manzoni GM ym. Cognitive behavioral therapy to aid weight
loss in obese patients: current perspectives. Psychol Res Behav Manag 2017;10:165-173
«PMID: 28652832»PubMed
Alimoradi M, Abdolahi M, Aryan L, Vazirijavid R, Ajami M. Cognitive Behavioral Therapy
for Treatment of Adult Obesity (Review). Int J Med 2016;3:
Peckmezian T, Hay P. A systematic review and narrative synthesis of interventions
for uncomplicated obesity: weight loss, well-being and impact on eating disorders.
J Eat Disord 2017;5:15 «PMID: 28469914»PubMed
Sairanen E, Tolvanen A, Karhunen L ym. Psychological flexibility mediates change in
intuitive eating regulation in acceptance and commitment therapy interventions. Public
Health Nutr 2017;20:1681-1691 «PMID: 28414018»PubMed
Jacob A, Moullec G, Lavoie KL ym. Impact of cognitive-behavioral interventions on
weight loss and psychological outcomes: A meta-analysis. Health Psychol 2018;37:417-432
«PMID: 29698017»PubMed
