Raskausdiabetes

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 03.01.2024 | Tila: voimassa Tulosta
Aihepiiri(t): Endokrinologia, Naistentaudit ja synnytykset, Raskaus, Yleislääketiede
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä

Raskausdiabetes

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä
3.1.2024

Ota käyttöön

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Raskausdiabeteksessa on kyse sekä hyperglykemiasta että insuliiniresistenssiin liittyvästä metabolisesta oireyhtymästä.
  • Raskausdiabetes diagnosoidaan kahden tunnin glukoosirasituskokeella (OGTT), joka tehdään useimmille raskausviikoilla 24–28.
  • Jos sairastumisriski arvioidaan suureksi (BMI ≥ 30 kg/m2, keskivartalolihavuus, (vyötärön ympärys > 90 cm), aiempi todettu ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti, aiempi raskausdiabetes, glukosuria raskauden alussa, tyypin 2 diabeteksen esiintyminen vanhemmilla, sisaruksilla tai lapsilla, kortikosteroidilääkitys suun kautta), glukoosirasituskoe tehdään raskausviikoilla 12–16, ja jos se on normaali, koe toistetaan raskausviikoilla 24–28.
  • Työryhmä suosittaa diagnostisiksi raja-arvoiksi ≥ 5,3 mmol/l (paastoarvo), ≥ 10,0 mmol/l (1 h) ja ≥ 8,6 mmol/l (2 h). Yksikin poikkeava arvo on diagnostinen.
  • Painonhallinta, liikunta ja terveyttä edistävä ruokavalio ehkäisevät raskausdiabetesta, siitä johtuvia komplikaatioita ja siihen usein liittyvää ei-alkoholiperäistä rasvamaksatautia (NAFLD) «Kaaja R, Eriksson J. Rasvamaksatauti osana raskaus...»1.
  • Veren glukoosipitoisuuden omaseuranta ja elintapahoito ovat hoidossa keskeisiä, ja niiden osoittautuessa riittämättömiksi aloitetaan tarvittaessa lääkitys.
  • Lääkehoitona voidaan käyttää insuliinia, metformiinia tai näiden yhdistelmää.
  • Glukoosirasituskoe uusitaan lääkehoitoa saaneille 6–12 viikon kuluttua synnytyksestä ja muille vuoden kuluttua synnytyksestä.
  • Raskausdiabetes uusiutuu 40–60 %:lla potilaista «Schwartz N, Nachum Z, Green MS. The prevalence of ...»2, «Sormunen-Harju H, Koivusalo S, Gissler M ym. The r...»3.
  • Raskausdiabeetikolla on erittäin merkittävästi suurentunut riski sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja valtimotauteihin. Raskausdiabeteksen asteesta riippuen jopa joka toinen sairastuu tyypin 2 diabetekseen. Riskin voi jopa puolittaa elintapamuutoksin: painonhallinnalla (tavoitteena normaalipaino < 25 kg/m2), liikkumalla ja syömällä ravitsemussuositusten mukaisesti.
  • Sikiön makrosomiavaaraa lisäävät äidin huono diabetestasapaino, dyslipidemia (hypertriglyseridemia, matala HDL-kolesteroli), äidin ylipaino ja runsas raskaudenaikainen painonnousu.
  • Hypoglykemia on tavallisin raskausdiabetekseen liittyvä vastasyntyneen ongelma.
  • Lapsen suun limakalvolle hierottu glukoosigeeli yhdistettynä maitoruokintaan on tehokas vastasyntyneen hypoglykemian hoidossa.
  • Äidin ylipaino ja raskausdiabetes liittyvät lisääntyneeseen lapsen myöhemmän lihavuuden ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden riskiin.

Tiivistelmä ja potilasversio

Tavoite

  • Yhtenäistämällä raskausdiabeteksen seulonta- ja diagnoosikriteerit, hoito ja seuranta
    • tunnistetaan ja hoidetaan raskausdiabetes eri muotoineen
    • parannetaan sikiön, vastasyntyneen ja äidin hyvinvointia ja ehkäistään makrosomiaa ja vastasyntyneen ongelmia
    • ehkäistään raskausdiabeteksen uusiutumista ja lihavuutta sekä tyypin 2 diabeteksen ja valtimotaudin kehittymistä äidillä raskausdiabeteksen jälkeen.

Kohderyhmät

  • Äitiyshuoltoon osallistuvat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattihenkilöt sekä raskauden ja synnytyksen jälkeiseen äidin ja vastasyntyneen terveyden seurantaan ja hoitoon osallistuvat terveydenhuollon ammattihenkilöt.

Määritelmiä

  • Raskausdiabetes tarkoittaa poikkeavaa glukoosiaineenvaihduntaa, joka todetaan raskauden aikana «World Health Organisation. Definition, diagnosis a...»4.
  • Insuliiniresistenssillä eli vähentyneellä insuliiniherkkyydellä tarkoitetaan insuliinin heikentynyttä vaikutusta lihaksistossa, rasvakudoksessa ja maksassa.
  • Tässä suosituksessa veren glukoosipitoisuudella tarkoitetaan laskimoplasman glukoosipitoisuutta.
  • Makrosomialla tarkoitetaan yleisesti sikiön liikakasvua ja absoluuttisesti suurta syntymäpainoa (> 4 500 g). Tässä suosituksessa makrosomialla tarkoitetaan raskauden kestoon nähden suurikokoista sikiötä (painoarvio > +2 SD) tai raskauden kestoon nähden suurikokoista vastasyntynyttä, (LGA, large for gestational age), jolloin syntymäpaino on > +2 SD väestön syntymäpainon keskiarvosta (raskauden kesto ja sukupuoli huomioiden) «Makrosomian määritelmä»1, ks. kohta Makrosomia «A1»2.

Patogeneesi

Kuva 1.

Rasvamaksatauti (non-alcoholic fatty liver disease, NAFLD) lisää raskausdiabeteksen ja tyypin 2 diabeteksen riskiä. Istukkahormonit aiheuttavat fysiologisen insuliiniresistenssin raskauden lopulla. Lihavan naisen rasvasolun erittämä leptiini stimuloi sympaattista hermostoa hypotalamuksessa, mikä lisää insuliiniresistenssiä entisestään sekä suoraan että epäsuorasti lisäämällä lipolyysiä ja vapaita rasvahappoja (FFA) hormoniherkän lipaasin kautta. Voimakas insuliiniresistenssi testaa haiman beetasolujen toiminnan sekä aiheuttaa riskin sairastua raskausdiabetekseen ja myöhemmin tyypin 2 diabetekseen.

Lähde: Kaaja R, Eriksson J. Rasvamaksatauti osana raskausdiabetesta, pääkirjoitus. Duodecim 2021;137:1853-5

Autoimmuunipohjainen diabetes

MODY

  • Noin 5 %:lla raskausdiabetesta sairastavista todetaan MODY (maturity-onset diabetes of the youth), jonka tavallisimmat alatyypit ovat glukokinaasidiabetes (GCK-diabetes, aikaisemmin MODY2) ja HNF1A-diabetes (aikaisemmin MODY3) «Laakso M. Onko diabeteksen geenidiagnostiikasta hy...»21.
  • MODYa tulee epäillä etenkin normaalipainoisella raskausdiabeetikolla, jos hänen suvussaan on kolmessa peräkkäisessä sukupolvessa ollut varhaisessa iässä alkanut muun kuin tyypin 1 diabetes. Diagnoosi varmistetaan geenitestillä.
  • Glukokinaasidiabetesta tulee epäillä, jos glukoosirasituskokeessa paastoarvo on suuri (yleensä 6,5–7,5 mmol/l), mutta tunnin ja kahden tunnin arvot ovat normaalit tai vain lievästi suurentuneet.
  • Glukokinaasidiabetesta sairastavaa tulee hoitaa raskauden aikana insuliinilla vain, jos ultraääniseurannassa on merkkejä makrosomiasta, koska ei tiedetä, onko myös sikiöllä sama geenivirhe (50 %:n mahdollisuus) «Chakera AJ, Carleton VL, Ellard S ym. Antenatal di...»22, «Colom C, Corcoy R. Maturity onset diabetes of the ...»23, «Kettunen J, Miettinen P, Laitinen K, Tikkanen M, T...»24.
  • Jos glukokinaasidiabetesta sairastavaa äitiä hoidetaan intensiivisesti insuliinilla ja sikiöllä on sama geenivirhe, sikiön kasvu hidastuu ja syntymäpaino jää keskimäärin 500 g normaalia pienemmäksi. Jos taas äitiä ei hoideta insuliinilla eikä sikiöllä ole geenivirhettä, sikiöstä tulee makrosominen «Hattersley AT, Beards F, Ballantyne E ym. Mutation...»25.
  • HNF1A-diabeteksessa arvot ovat glukoosirasituskokeessa suurentuneet samaan tapaan kuin tavallisessa raskausdiabeteksessa eikä hoito eroa raskausdiabeteksen tavanomaisesta hoidosta.

Esiintyvyys ja ilmaantuvuus

Kuva 2.

Raskausdiabeteksen seulontaan osallistuneet ja diagnoosin saaneet 2006–2019

Lähde: THL, Syntyneiden lasten rekisteri «https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/aineistot-ja-palvelut/rekisterien-tietosuojailmoitukset/syntyneet-lapset»

Raskausdiabeteksen ehkäisy

Ennen raskautta: tärkein ajankohta raskauskomplikaatioiden ehkäisyssä

Raskauden aikana

Diagnoosi

Kuva 3.

Raskausdiabeteksen seulonta, diagnostiikka, hoito ja seuranta.

Avaa kaavion tulostettava versio «hoi50068b.pdf»

Taulukko 1. Raskausdiabeteksen ehkäisyn, seulonnan, diagnostiikan, hoidon ja jälkiseurannan työnjako terveydenhuollossa.
Ajankohta Toimenpide Tekopaikka
Ennen raskautta Elintapaohjaus* kaikille varsinkin, jos BMI ≥ 30 kg/m2, keskivartalolihavuus (vyötärön ympärys > 90 cm) tai aiempi raskausdiabetes Perusterveydenhuolto
Raskauden 1. ja 2. kolmannes OGTT raskausviikoilla 12–16, jos aiempi raskausdiabetes tai NAFLD, BMI ≥ 30 kg/m2, glukosuria, glukokortikoidilääkitys p.o. tai vahva T2D-sukutausta
Elintapaohjaus* (ks. edellä)		 Neuvola
Raskauden 2.–3. kolmannes OGTT kaikille raskausviikoilla 24–28 (huom. poikkeukset)
Elintapaohjaus* (ks. edellä)
Raskausdiabetestapauksissa plasman glukoosin omaseuranta, elintapaohjaus* ja tarvittaessa lääkitys		 Neuvola
Lääkehoitoa tarvitsevilla äitiyspoliklinikka
Sairastetun raskausdiabeteksen jälkeen
Synnytyksen jälkeisinä päivinä Plasman glukoosipitoisuuden seuranta
Elintapaohjaus*		 Synnytyssairaala
Lääkehoitoa saaneet 6–12 viikkoa ja ravitsemushoitoa saaneet noin 1 vuosi synnytyksen jälkeen OGTT, BMI, verenpaine ja tarvittaessa omaseuranta
Elintapaohjaus*		 Perusterveydenhuolto
1–3 vuoden välein riippuen yksilöllisesti arvioidusta riskistä OGTT tai HbA1c ja fP-Gluk, BMI, vyötärön ympärys, verenpaine, lipidit ja ALAT
Elintapaohjaus*		 Perusterveydenhuolto
OGTT = suun kautta tehtävä kahden tunnin glukoosirasituskoe
Raskausdiabeteksen diagnostiset kriteerit: plasman glukoosipitoisuus ≥ 5,3 mmol/l (paasto), ≥ 10,0 mmol/l (1 h) ja ≥ 8,6 mmol/l (2 h).
Muiden kuin raskaana olevien viitearvot ovat < 6,1 mmol/l (paasto) ja < 7,8 mmol/l (2 h).
T2D = tyypin 2 diabetes
Vahva sukutausta: T2D vanhemmilla, sisaruksilla tai lapsilla
* Elintapaohjausta tulisi tarjota kaikille raskausdiabetesta sairastaneille sekä 6–12 viikkoa (synnyttäjän jälkitarkastuksessa) että noin vuosi synnytyksen jälkeen.

Glukoosirasituskokeen tekeminen

  • Glukoosirasituskoe (OGTT) tehdään vakioidulla testillä «World Health Organisation. Definition, diagnosis a...»4, «Raskausdiabeteksen plasman glukoosin ja glukoosirasituskokeen diagnostiset raja-arvot eri suosituksissa»3.
    • Tutkimus aloitetaan aamulla kello 8–10 yöllisen 10–12 tunnin paaston jälkeen. Aamulla ennen tutkimuksen aloitusta saa kuitenkin juoda lasillisen vettä.
    • Tutkimuksen aikana tutkittava on paikallaan.
    • Verinäyte otetaan laskimosta.
      • Jos laskimosta otettua verinäytettä ei heti tutkita, kaikilta glukoosirasituskokeeseen tulevilta suositellaan otettavaksi kapillaarinäyte (sormenpäästä), jotta tarpeettomia ja mahdollisesti potilaalle haitallisia glukoosirasituskokeita voidaan välttää.
      • Jos paastoarvo laskimosta otetussa verinäytteessä tai kapillaarinäytteessä on yli 7 (diabeettinen), ei glukoosirasituskoetta jatketa.
    • Paastoverinäytteen ottamisen (aika kirjataan) jälkeen potilas juo 5 minuutin kuluessa 300 ml vettä, johon on liuotettu 75 g glukoosia.
    • Verinäyte otetaan yhden ja kahden tunnin kuluttua juomisen aloittamisesta.
  • Raskausdiabetesdiagnoosi tehdään, jos yksi tai useampi arvo kolmesta on poikkeava.

Glukoosirasituskokeeseen ohjattavat odottavat äidit ja kokeen ajoitus

Raskausdiabeetikon elintapaohjaus

Veren glukoosipitoisuuden omaseuranta

  • Glukoositasapainon seurannassa käytetään omaseurantaa. Sen avulla säädetty hoito vähentää perinataalikomplikaatioita.
  • Kun raskausdiabetesdiagnoosi on tehty, äidille opetetaan neuvolassa verenglukoosin oma- eli kotiseuranta (ks. kuva «Raskausdiabeteksen seulonta, diagnostiikka, hoito ja seuranta»3, taulukko «Raskausdiabeteksen ehkäisyn, seulonnan, diagnostiikan, hoidon ja jälkiseurannan työnjako terveydenhuollossa....»1).
  • Omaseurannan avulla
    • raskausdiabeetikko oppii, miten ruokavalio ja liikunta vaikuttavat veren glukoosipitoisuuteen
    • voidaan löytää ne raskausdiabeetikot, jotka tarvitsevat lääkehoitoa raskauden aikana.
  • Veren glukoosipitoisuuden tavoitearvot omaseurannassa ovat ennen aamiaista tai muuta ateriaa alle 5,5 mmol/l ja tunnin kuluttua ateriasta alle 7,8 mmol/l.
  • Veren glukoosipitoisuuden mittaukset tehdään ennen aamiaista ja tunti aamiaisen ja pääaterian lopettamisesta sekä tarvittaessa ennen pääaterioita. Glukoosiarvo on suositeltavaa mitata ennen pääaterioita esimerkiksi, jos potilaalla on
    • taipumusta paastoarvojen nousuun
    • ateriainsuliini käytössä
    • paljon poikkeavia glukoosiarvoja
    • ja lisäksi lääkityksen aloittamista harkittaessa tai lääkitystä muuttaessa.
  • Veren glukoosipitoisuuden seurantaa jatketaan yksilöllisesti riskiarvion perusteella koko raskauden ajan alueelliset ohjeet huomioiden.
  • Eritystapauksissa erikoissairaanhoidosta voidaan suosittaa jatkuvaa kudosglukoosin seurantaa.

Ravitsemushoito

Ravitsemushoidon tavoitteet

  • Tavoitteena on
    • turvata energian ja ravintoaineiden sopiva saanti
    • pitää odottavan äidin verensokerit normaalilla tasolla
    • vähentää lääkehoidon tarvetta
    • ehkäistä äidin liiallista raskaudenaikaista painonnousua
    • ehkäistä sikiön liikakasvua
    • ehkäistä äidin myöhempää sairastumista diabetekseen
    • pienentää syntyvän lapsen ylipainon ja sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Ruokavalion keskeiset periaatteet

  • Ruokavalion pääkohdat:
  • Ohjauksen tulee olla asiantuntevaa ja laadukasta, asiakaslähtöistä, odottajan elämäntilanteen huomioivaa, perusteltua ja havainnollista. Suositeltavasta ruokavaliosta keskustellaan aina neuvolakäyntien yhteydessä odottajan kanssa ja annetaan neuvoja sopivista ruoista, ruoka-aineista, valmisteiden valinnasta ja ruoanvalmistustavoista.
  • Verenglukoosin omaseuranta on keskeistä yksilöllisesti sopivan ruokavalion löytämisessä.

Ateriarytmi

  • Raskausdiabetesta sairastavalle suositellaan säännöllistä ateriarytmiä, johon kuuluu vähintään neljä monipuolisesti koottua ateriaa (esim. aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala) ja tarvittaessa liikunnan ja ruokatottumusten mukaan 1–2 välipalaa.
  • Myös insuliinihoidossa olevan kannattaa keskittää syömisensä säännöllisille aterioille ja välipaloille, joille suunnitellaan ateriainsuliinien annokset, koska se edistää glukoositasapainon saavuttamista.
  • Aterioiden kokoaminen lautasmallin «https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus--ja-ruokasuositukset/lautasmalli/»8 mukaisesti auttaa koostamaan ateriakokonaisuudet riittävän monipuolisesti. Lautasmalli auttaa myös sopivan ruokamäärän arvioinnissa.

Painonnousu

Hiilihydraatit

  • Hiilihydraattien osuuden tulisi olla noin puolet kokonaisenergian saannista ja vähintään 150 g/vrk. Lisättyä sokeria hiilihydraateista tulisi saada korkeintaan 10 %.
  • Suositaan runsaskuituisia hiilihydraatteja
    • kasviksia, hedelmiä ja marjoja yhteensä vähintään 500 g päivässä eli joka aterialla noin kourallinen
    • runsaskuituisia viljavalmisteita (kuitua vähintään 6 %, mielellään 10 %).
  • Vähennetään ravitsemuksellisesti vähäarvoisten, sokeria ja vähäkuituista viljaa sisältävien ruokien ja juomien lähteitä.
  • Hiilihydraattilähteet pyritään jakamaan tasaisesti usealle aterialle verenglukoosimittausten tulosten mukaan.
  • Jos plasman glukoosipitoisuus suurenee aamiaisen jälkeen yli tavoitteen, aamiaisen hiilihydraattimäärää kannattaa pienentää.
  • Ruokavalion pieni glykeeminen indeksi saattaa olla edullista raskausdiabeteksen hoidossa «Xu J, Ye S. Influence of low-glycemic index diet f...»59, «Viana LV, Gross JL, Azevedo MJ. Dietary interventi...»60, mutta jos ruokavalinnat tehdään yleisten suositusten mukaan, myös ruokavalion hiilihydraattimäärä ja glykeeminen indeksi ovat suositetulla tasolla «Livesey G, Taylor R, Livesey H ym. Is there a dose...»61.
    • Glykeemisellä indeksillä kuvataan, miten ruoka-aineet, joissa on sama hiilihydraattimäärä, suurentavat plasman glukoosipitoisuutta. Alle 40 % hiilihydraatteja sisältävän ruokavalion vaikutuksista sikiön tai raskaana olevan naisen hyvinvointiin ei löydy tutkittua tietoa.
  • Lisämakeutukseen voidaan tarvittaessa käyttää keinotekoisia makeutusaineita. Näistä raskauden kannalta suositeltavimpia ovat aspartaami, asesulfaami, sukraloosi, stevioliglykosidit ja ksylitoli.
    • Vältetään lisättyä fruktoosia sisältäviä juomia ja ruokia, joita voivat olla esimerkiksi
      • energiajuomat, virvoitusjuomat, makuvedet, vitamiinivedet, jotkin kivennäisvedet
      • makeiset ja jäätelöt.

Rasvat

  • Rasvan osuuden tulisi olla noin kolmasosa kokonaisenergian saannista.
  • Syödystä rasvasta pehmeän eli tyydyttämättömän rasvan osuuden tulisi olla kaksi kolmasosaa.
  • Suosituksen voi käytännössä saavuttaa esimerkiksi nauttimalla 60–70-prosenttista (rasvan osuus margariinista) kasvimargariinia leivällä ja öljypohjaista salaatinkastiketta, käyttämällä ruoanvalmistukseen kasviöljyä ja nauttimalla rasvaista kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa ja pieniä määriä manteleita sekä pähkinöitä (noin 30 g / 2 rkl) päivässä.
  • Riittävään pehmeän rasvan saantiin on kiinnitettävä huomiota, koska se parantaa glukoosinsietoa ja takaa välttämättömien rasvahappojen riittävän saannin.
  • Kovan eläinrasvan eli tyydyttyneiden rasvahappojen lähteitä vähennetään valitsemalla vähärasvaisia tuotteita, esimerkiksi rasvattomia nestemäisiä maitovalmisteita, rasvapitoisuudeltaan alle 17-prosenttisia juustoja, alle 4-prosenttisia leikkeleitä ja alle 7-prosenttisia lihoja tai ruokia.

Proteiinit

  • Proteiinien osuuden tulisi olla 10–20 % energiansaannista.
  • Suosituksen voi saavuttaa suosimalla kasviproteiineja (papuja, linssejä ym.), kalaa, siipikarjanlihaa, vähärasvaista lihaa ja rasvattomia sekä vähärasvaisia maitotuotteita.

Liikunta

Lääkehoito

Insuliinihoito raskauden aikana

  • Insuliinihoito räätälöidään kullekin odottavalle äidille erikseen normoglykemian saavuttamiseksi «Crowther CA, Hiller JE, Moss JR ym. Effect of trea...»75.
  • Jos veren glukoosipitoisuuden paastoarvo aamulla on vähintään 5,5 mmol/l, aloitetaan NPH-insuliini tai pitkävaikutteinen insuliinianalogi (detemir- tai glargiini-insuliini). Näiden käyttö on turvallista raskauden aikana «Pöyhönen-Alho M, Rönnemaa T, Saltevo J ym. Use of ...»76, «Herrera KM, Rosenn BM, Foroutan J ym. Randomized c...»77.
    • NPH-insuliini voidaan aloittaa esimerkiksi annoksella 4–8 yksikköä illalla, ja annosta suurennetaan tarvittaessa 2 yksikköä noin 3 vuorokauden välein.
    • NPH- ja detemirinsuliinia voidaan annostella tarvittaessa kahdesti vuorokaudessa, glargiini-insuliinia annostellaan pääsääntöisesti vain kerran vuorokaudessa.
    • Insuliinianalogilla saavutetaan jonkin verran parempi glukoositasapaino kuin humaani-insuliinilla, mutta se ei vähennä makrosomiaa verrattuna humaani-insuliiniin «Insuliinianalogilla ilmeisesti saavutetaan parempi glukoositasapaino kuin humaani-insuliinilla, mutta tämä ei välity makrosomian vähenemisenä.»B. Pitkävaikutteisista insuliinianalogeista vain detemirinsuliinilla on tehty satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia raskaana olevilla.
    • Glargiini- ja detemirinsuliinien aloitusannos on 2–4 yksikköä. Annosta suurennetaan tarvittaessa kuten NPH:lla.
  • Jos aterianjälkeiset verenglukoosiarvot ovat suurentuneita (plasman glukoosipitoisuus tunti aterian jälkeen 7,8 mmol/l tai enemmän), aloitetaan ateriainsuliinin käyttö (aluksi esim. 2–4 yksikköä pikavaikutteista insuliinianalogia (lispro tai aspart)).
  • Aamupalan yhteydessä tarvitaan usein hiilihydraattimäärään suhteutettuna suurempi insuliiniannos kuin muilla aterioilla.
  • Voimakkaasta insuliiniresistenssistä johtuen hypoglykemia on raskausdiabeteksessa harvinainen. Hypoglykemioita ilmenee lähinnä silloin, kun odottava äiti ei pysty syömään normaalisti ja hän siitä huolimatta käyttää insuliinia. Tällöin häntä neuvotaan lopettamaan tilapäisesti insuliinilääkitys tai vähentämään insuliinin annosta. Veren glukoosipitoisuuden omaseurantaa on silti jatkettava.
  • Insuliiniannokset säädetään veren glukoosipitoisuuden omamittausten perusteella. Saamansa ohjauksen perusteella odottavat äidit voivat itse säädellä annoksiaan.
  • Insuliiniresistenssin lisääntymisen vuoksi insuliinin tarve voi raskausviikkojen 20–32 aikana kasvaa voimakkaasti «Langer O. Maternal glycemic criteria for insulin t...»80.
  • Insuliinit eivät ole Kela-korvattavia raskausdiabeteksessa.

Metformiini

Verenglukoosiseuranta ja insuliinihoito synnytyksen aikana

  • Tavoitteena on äidin normoglykemia synnytyksen aikana.
    • Synnytyksen aikana äidit, joilla on insuliinihoitoinen diabetes, mittaavat pääsääntöisesti itse verensokeriaan normoglykemian ylläpitämiseksi. Plasman glukoosipitoisuus pyritään pitämään synnytyksen aikana välillä 4–7 (–7,8) mmol/l.
    • Normoglykemian ylläpitämiseksi käytetään tarvittaessa lyhytvaikutteista insuliinia.
    • Jos raskaudenaikainen insuliiniannos on suuri, esimerkiksi yli 30 IU/vrk, insuliinihoito toteutetaan kuten raskautta edeltäneen diabeteksen hoidossa. Ks. Diabeetikon hoito raskauden aikana, Diabetesliiton lääkärineuvoston suositus «https://diabetes.fi/wp-content/uploads/2024/11/Diabeetikon_hoito_raskauden_aikana_Diabetesliiton_laakarineuvoston_suositus.pdf»9.
  • Äidin veren glukoosipitoisuuden tiheä seuranta lopetetaan, kun hän on syönyt synnytyksen jälkeen.
  • Insuliinihoito lopetetaan lapsen synnyttyä.
  • Synnytyksen jälkeen veren glukoosipitoisuutta seurataan 1–3 vuorokauden ajan aamulla ja aterioiden jälkeen. Tarkoituksena on selvittää, tarvitseeko äiti edelleen lääkehoitoa. Tavoitearvoina ovat paastoglukoosi alle 6,1 mmol/l ja noin 2 tuntia aterian jälkeen alle 7,8 mmol/l.

Äidin ja sikiön seuranta raskauden aikana

  • Parhaasta sikiön voinnin seurantamenetelmästä ja -tiheydestä raskausdiabeteksessa ei ole yksimielisyyttä.
  • Raskausdiabetesta sairastavan seurannassa oleellista on liitännäisongelmien huomioiminen.

Sikiön epämuodostumat

Verenpaineongelmat

Makrosomia

Taulukko 2. Raskauden kestoon nähden suurikokoisten (LGA) vastasyntyneiden syntymäpainojen raja-arvot suomalaisen syntymäkoon referenssin mukaan (syntymäpaino > + 2 SD) «Sankilampi U, Hannila ML, Saari A ym. New populati...»106
Raskausviikko Makrosomian raja (syntymäpaino > 2 SD)
«Sankilampi U, Hannila ML, Saari A ym. New populati...»106
Pojat Tytöt
28+0 1 445 g 1 370 g
32+0 2 420 g 2 325 g
36+0 3 685 g 3 570 g
40+0 4 640 g 4 465 g
Ks. lisätietoa «Makrosomian määritelmä»1

Sikiön kasvun seuranta

Ruokavaliohoitoisen raskausdiabeetikon seuranta

  • Jos ruokavaliohoito riittää raskausdiabeteksen hoidoksi ja raskaus on muuten komplisoitumaton, raskautta voidaan seurata äitiysneuvolassa.

Lääkehoitoisen raskausdiabeteksen seuranta

Synnytyksen ajankohta ja hoito

Synnytyksen käynnistys ja sen ajankohta

Synnytystavan valinta ja synnytyksen hoito

  • Jos sikiön painoksi arvioidaan alle 4 000 g, alatiesynnytys on yleensä mahdollinen.
  • Jos sikiön painoksi arvioidaan yli 4 500 g, synnytystavaksi suositellaan keisarileikkausta «Macrosomia: ACOG Practice Bulletin, Number 216. Ob...»125.
  • Jos sikiön painoarvio on 4 000–4 500 g, synnytystapa valitaan yksilöllisesti huomioiden aiempien synnytysten kulku, lantiolöydös ja kaikututkimukseen liittyvä virhemahdollisuus ja kiinnitetään huomiota synnytyksen sujuvaan etenemiseen «Macrosomia: ACOG Practice Bulletin, Number 216. Ob...»125.
  • Raskausdiabeetikoiden sikiöillä on osoitettu olevan useammin hypoksiaan viittaavia sykekäyrämuutoksia synnytyksen aikana terveisiin synnyttäjiin verrattuna «Tarvonen M, Hovi P, Sainio S ym. Intrapartal cardi...»126.
  • Lisääntyneen hartiadystokiariskin vuoksi imukuppiulosauton edellytyksiä tulee harkita tarkoin, jos ponnistusvaihe pitkittyy tai tarjoutuva osa pysyy ponnistamisesta huolimatta korkealla. Tämä on tärkeää erityisesti, jos sikiö vaikuttaa makrosomiselta.
  • Synnytystä hoitavalla henkilökunnalla tulee olla riittävä koulutus hartiadystokiatilanteiden hoitoa varten.

Raskausdiabetes ja vastasyntynyt

Vastasyntyneen hypoglykemia

Taulukko 3. Matalin hyväksyttävä plasman glukoosipitoisuus ensimmäisten vuorokausien aikana.
0–4 tuntia 4–24 tuntia 24–48 tuntia 48–72 tuntia > 72 tuntia
«Committee on Fetus and Newborn., Adamkin DH. Postn...»156 1,4–2,2
mmol/l		 2,0–2,5
mmol/l		 2,5 mmol/l
«Thornton PS, Stanley CA, De Leon DD ym. Recommenda...»157 2,8 mmol/l 3,3 mmol/l
«Narvey MR, Marks SD. The screening and management ...»158 2,6 mmol/l 2,8 mmol/l
«Wackernagel D, Gustafsson A, Edstedt Bonamy AK ym....»159 2,6–3,0 mmol/l

Vastasyntyneen hypoglykemian ehkäisy

Vastasyntyneen hypoglykemian hoito

Raskausdiabeteksen pitkäaikaisseuraukset altistuneelle lapselle

Imetys

Äidin seuranta ja hoito raskausdiabeteksen jälkeen

Glukoosiseuranta

  • Synnytyksenjälkeinen glukoosirasituskoe suositellaan tehtäväksi perusterveydenhuollossa kaikille raskausdiabeteksen sairastaneille «American Diabetes Association. 2. Classification a...»194, (ks. kuva «Raskausdiabeteksen seulonta, diagnostiikka, hoito ja seuranta»3).
    • Äidit, joilla todetaan yksikin poikkeava arvo, ohjataan jatkoseurantaan perusterveydenhuollon lääkärille (taulukko «Raskausdiabeteksen ehkäisyn, seulonnan, diagnostiikan, hoidon ja jälkiseurannan työnjako terveydenhuollossa....»1).
    • Lääkehoitoa saaneille raskausdiabeetikoille eli suuressa tyypin 2 diabeteksen vaarassa oleville tehdään glukoosirasituskoe 6–12 viikon kuluttua synnytyksestä «American Diabetes Association. 2. Classification a...»194.
    • Muilla raskausdiabeetikoilla glukoosirasituskoe uusitaan noin vuoden kuluttua synnytyksestä (esim. lapsen 8-kuukautisterveystarkastuksen yhteydessä).
    • Raskausdiabeteksen sairastamisen jälkeen potilaan terveys- ja hoitosuunnitelmaan lisätään tieto sairastetusta raskausdiabeteksesta ja raskausdiabetes merkitään pysyväksi diagnoosiksi, jotta tämä muistetaan myös myöhemmin potilaan riskinarviossa ja seurannassa.
    • Glukoosirasituskokeen viitearvot ovat alle 6,1 mmol/l (paastoarvo) ja alle 7,8 mmol/l (kahden tunnin arvo) ja HbA1c-viitealue on 20–42 mmol/mol. Diabeteksen alarajana on HbA1c-arvo 48 mmol/mol. Välialueelle 42–48 mmol/mol sijoittuva arvo vastaa esidiabetesta.
    • Tyypin 2 diabeteksen diagnoosirajoista ks. Käypä hoito -suositus Tyypin 2 diabetes «Tyypin 2 diabetes»4, «Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalai...»10.
  • Jatkossa raskausdiabeteksen sairastaneilta seurataan HbA1c:tä + paastoglukoosia tai glukoosirasituskoetta 1–3 vuoden välein. Seurantasuunnitelma kirjataan potilaan terveys- ja hoitosuunnitelmaan hoidon jatkuvuuden varmistamiseksi.
  • Seurantaväli ja seurannan kesto riippuvat edellä mainituista diabeteksen riskitekijöistä, erityisesti glukoosirasituskokeen tuloksesta.
  • NAFLD lisää riskiä sairastua tauteihin, joissa insuliiniresistenssi on yksi keskeisimpiä patofysiologisia mekanismeja: MBO, tyypin 2 diabetes, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (polycystic ovary syndrome, PCOS) ja uniapnea. Nämä lisäävät myös ateroskleroosivaaraa «Tariq R, Axley P, Singal AK. Extra-Hepatic Manifes...»195.

Verenpaine-, lipidi- ja muut mittaukset

Elintapaohjaus

Ruokavalio

Liikunta

Äidin myöhäisennuste

Raskausdiabeteksen uusiutuminen

Diabeteksen ilmaantuminen

Tyypin 2 diabetes

Tyypin 1 diabetes

Metabolinen oireyhtymä ja sydän- ja verisuonisairaudet

Raskauden ehkäisy

Terveystaloustieteellinen näkökulma

  • Suomalaisessa riskiryhmiin kohdistetussa tutkimuksessa raskaudenaikainen tehostettu elintapaneuvonta ei vaikuttanut äidin koettuun terveyteen tai elämänlaatuun «Kolu P, Raitanen J, Rissanen P ym. Cost-effectiven...»228.
    • Tehostettua elintapaneuvontaa saaneiden äitien vastasyntyneiden paino oli kuitenkin keskimäärin pienempi kuin tavanomaisessa äitiysneuvolaseurannassa olleiden, mutta kustannusvaikuttavuutta ei voitu osoittaa. Mikäli näillä lapsilla on tulevaisuudessa pienentynyt metabolisen oireyhtymän ja glukoosiaineenvaihduntahäiriön riski, saattaa äitien raskaudenaikainen tehostettu elintapaneuvonta osoittautua kustannusvaikuttavaksi.
  • Muissa maissa tehtyjen raskausdiabeteksen seulonnan ja hoitojen kustannusarvioiden vertailu Suomeen on hankalaa, koska eri maiden terveydenhuoltojärjestelmät, hinnoittelutavat ja resurssien käyttö ovat erilaiset.
  • Raskausdiabeteksen seulonnan arvioinnin tulee olla laaja-alaista (STM:n seulontaryhmän kriteereiden mukaista), ja sen tulee sisältää myös kustannukset ja kustannusvaikuttavuus.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä

Raskausdiabetes-suosituksen historiatiedot «Raskausdiabetes, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»7

Puheenjohtaja

Risto Kaaja, LKT, professori (emeritus), sisätautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys; Turun yliopisto

Jäsenet

Heidi Alenius, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, lääkäri-toimittaja; Lempäälän terveyskeskus ja Kustannus Oy Duodecimin Lääkärin tietokannat

Heidi Hakkarainen, LT, synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri, perinatologi; KYS

Kia Koivusilta, TtM, th, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelija; Pirkanmaan liitto ja PSHP

Kalle Korhonen, LT, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi; TYKS

Tuula Meinander, LL, BSc, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, terveydenhuoltoon erikoistuva lääkäri, osastonylilääkäri; Hämeenlinnan ja Riihimäen Sydänsairaala, Käypä hoito -toimittaja

Ulla Sankilampi, LT, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi; KYS

Kristiina Tertti, LT, synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri, perinatologi; TYKS

Marja Vääräsmäki, LT, professori, synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri, perinatologi; OYS:n synnytys- ja naistenklinikka ja Oulun yliopisto

Asiantuntija

Riitta Luoto, LT, dosentti, työterveyshuollon ja terveydenhuollon erikoislääkäri, ylilääkäri; Kela

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 31.5.2022 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä

Heidi Alenius: Ei sidonnaisuuksia.

Heidi Hakkarainen: Sivutoimet: Ammatinharjoittaja, Terveystalo. Korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: European ISSHP 2019 -kongressi (Roche Diagnostics Oy). Luottamustoimet: KTG-asiantuntijatyöryhmän jäsen. Muut sidonnaisuudet: Liragest-tutkimusryhmän jäsen.

Risto Kaaja: Sivutoimet: Ylilääkäri (ent.), TYKS Äpkl ja Diabetespkl. Tutkimusrahoitus: Ei saanut itse, mutta johtamansa projekti on: Novo Nordisk, Liragest-tutkimus: tutkimuslääkkeet ja 5 000 euroa per vuosi mm. tutkimushoitajan palkkaa varten. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Erasmus Teacher Exchange program, University of Otago, Christchurch, Uusi-Seelanti. Esitelmiä aiheesta krooniset sairaudet ja raskaus 10/2019. Korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: MSD; 2019 EASD, Barcelona, Sanofi. Luottamustoimet: Käypä hoito, Laskimotukos ja keuhkoembolia, työryhmän jäsen; Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine ja pre-eklampsia, työryhmän jäsen; Kohonnut verenpaine, työryhmän asiantuntija.

Kia Koivusilta: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Suomen Diabetesliitto ry. Terveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen (raskausdiabetes) koulutustilaisuuksissa.

Kalle Korhonen: Korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: Chiesi Pharma AB (rahoittanut kongressiin osallistumisen). Luottamustoimet: Suomen Perinatologinen Seura, hallituksen jäsen; Suomen Neonatologit -alajaosto, hallituksen puheenjohtaja; Lounais-Suomen Vastasyntyneiden Tutkimusrahasto, hallituksen puheenjohtaja.

Tuula Meinander: Sivutoimet: Tampereen yliopisto, oikeuslääketiede, väitöskirjatutkija. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Suomen Lääkäriliitto; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim; Suomen Kardiologinen Seura; Bayer Oy; Boehringer Ingelheim; Terve Media Oy. Korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: Bayer Oy, Amgen AB. Luottamustoimet: Käypä hoito, Sepelvaltimotauti-neuvottelukunta, sihteeri ja jäsen; Käypä hoito, Diabetes-neuvottelukunta, sihteeri ja jäsen; Suomen Kardiologinen Seura, Sydänääni-lehden toimittaja ja nettitoimittaja; European Society of Cardiology, eurooppalaisen kardiologikoulutuksen opetussuunnitelman päivitystoimikunnan nuorten kardiologien edustaja; Pohjoismaisen työryhmän jäsen, Guidelines International Network; Tays Sydänsairaala 2018–, luottamusvaltuutettu.

Ulla Sankilampi: Sivutoimet: Erikoislääkäri, Kainuun keskussairaala; yksityislääkäri Terveystalo, Mehiläinen, Pikkujätti. Korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: Chiesi Oy (etäkokous). Luottamustoimet: Suomen Perinatologinen seura, hallituksen jäsen 2021 asti; Suomen Neonatologit-jaos, puheenjohtaja 2021 asti.

Kristiina Tertti: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Ultraääniseura (luennointi). Luottamustoimet: VSSHP:n diabetestyöryhmän jäsen 2011 alkaen. Muut sidonnaisuudet: Monikeskustutkimus: Metformin use to improve pregnancy outcome in women with type 1 diabetes. A double-blind placebo-controlled multicenter study. Päätutkija Turun yksikössä.

Marja Vääräsmäki: Sivutoimet: Erikoislääkäri, Lääkärikeskus Mehiläinen. Luottamustoimet: Asiantuntijalääkäri Valvira; neuvottelukunnan jäsen, Käypä hoito, Diabetes-neuvottelukunta.

Kirjallisuusviite

Raskausdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»10

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Kaaja R, Eriksson J. Rasvamaksatauti osana raskausdiabetesta, pääkirjoitus, Duodecim 2021;137:1853-5
  2. Schwartz N, Nachum Z, Green MS. The prevalence of gestational diabetes mellitus recurrence--effect of ethnicity and parity: a metaanalysis. Am J Obstet Gynecol 2015;213:310-7 «PMID: 25757637»PubMed
  3. Sormunen-Harju H, Koivusalo S, Gissler M ym. The risk of complications in second pregnancy by maternal BMI: The role of first-pregnancy complications, pregestational diabetes and chronic hypertension. Acta Obstet Gynecol Scand 2021;100:489-496 «PMID: 33063313»PubMed
  4. World Health Organisation. Definition, diagnosis and classification of diabetes mellitus and its complications. Report of a WHO consultation. Part 1: Diagnosis and classification of diabetes mellitus. World Health Organization 1999. WHO/NCD/NCS/99.2
  5. American Diabetes Association.. 2. Classification and Diagnosis of Diabetes: Standards of Medical Care in Diabetes-2019. Diabetes Care 2019;42:S13-S28 «PMID: 30559228»PubMed
  6. International Association of Diabetes and Pregnancy Study Groups Consensus Panel., Metzger BE, Gabbe SG ym. International association of diabetes and pregnancy study groups recommendations on the diagnosis and classification of hyperglycemia in pregnancy. Diabetes Care 2010;33:676-82 «PMID: 20190296»PubMed
  7. Buchanan TA, Xiang AH. Gestational diabetes mellitus. J Clin Invest 2005;115:485-91 «PMID: 15765129»PubMed
  8. Plows JF, Stanley JL, Baker PN ym. The Pathophysiology of Gestational Diabetes Mellitus. Int J Mol Sci 2018;19: «PMID: 30373146»PubMed
  9. Herrera E, Ortega-Senovilla H. Implications of Lipids in Neonatal Body Weight and Fat Mass in Gestational Diabetic Mothers and Non-Diabetic Controls. Curr Diab Rep 2018;18:7 «PMID: 29399727»PubMed
  10. Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  11. Mao H, Li Q, Gao S. Meta-analysis of the relationship between common type 2 diabetes risk gene variants with gestational diabetes mellitus. PLoS One 2012;7:e45882 «PMID: 23029294»PubMed
  12. Rosik J, Szostak B, Machaj F ym. The role of genetics and epigenetics in the pathogenesis of gestational diabetes mellitus. Ann Hum Genet 2020;84:114-124 «PMID: 31571208»PubMed
  13. Catalano PM, Huston L, Amini SB ym. Longitudinal changes in glucose metabolism during pregnancy in obese women with normal glucose tolerance and gestational diabetes mellitus. Am J Obstet Gynecol 1999;180:903-16 «PMID: 10203659»PubMed
  14. Catalano PM, Tyzbir ED, Roman NM ym. Longitudinal changes in insulin release and insulin resistance in nonobese pregnant women. Am J Obstet Gynecol 1991;165:1667-72 «PMID: 1750458»PubMed
  15. Buchanan TA, Kjos SL. Gestational diabetes: risk or myth? J Clin Endocrinol Metab 1999;84:1854-7 «PMID: 10372674»PubMed
  16. Lapolla A, Dalfrà MG, Fedele D. Diabetes related autoimmunity in gestational diabetes mellitus: is it important? Nutr Metab Cardiovasc Dis 2009;19:674-82 «PMID: 19541464»PubMed
  17. Mauricio D, de Leiva A. Autoimmune gestational diabetes mellitus: a distinct clinical entity? Diabetes Metab Res Rev 2001;17:422-8 «PMID: 11757077»PubMed
  18. de Leiva A, Mauricio D, Corcoy R. Diabetes-related autoantibodies and gestational diabetes. Diabetes Care 2007;30 Suppl 2:S127-33 «PMID: 17596460»PubMed
  19. Järvelä IY, Juutinen J, Koskela P ym. Gestational diabetes identifies women at risk for permanent type 1 and type 2 diabetes in fertile age: predictive role of autoantibodies. Diabetes Care 2006;29:607-12 «PMID: 16505514»PubMed
  20. Incani M, Baroni MG, Cossu E. Testing for type 1 diabetes autoantibodies in gestational diabetes mellitus (GDM): is it clinically useful? BMC Endocr Disord 2019;19:44 «PMID: 31053128»PubMed
  21. Laakso M. Onko diabeteksen geenidiagnostiikasta hyötyä potilastyössä? Suom Lääkäril 2011;66:37-42
  22. Chakera AJ, Carleton VL, Ellard S ym. Antenatal diagnosis of fetal genotype determines if maternal hyperglycemia due to a glucokinase mutation requires treatment. Diabetes Care 2012;35:1832-4 «PMID: 22773699»PubMed
  23. Colom C, Corcoy R. Maturity onset diabetes of the young and pregnancy. Best Pract Res Clin Endocrinol Metab 2010;24:605-15 «PMID: 20832739»PubMed
  24. Kettunen J, Miettinen P, Laitinen K, Tikkanen M, Tuomi T. MODY-diabetes ja raskaus. Duodecim 2018;134:2015-23
  25. Hattersley AT, Beards F, Ballantyne E ym. Mutations in the glucokinase gene of the fetus result in reduced birth weight. Nat Genet 1998;19:268-70 «PMID: 9662401»PubMed
  26. Lu GC, Luchesse A, Chapman V ym. Screening for gestational diabetes mellitus in the subsequent pregnancy: is it worthwhile? Am J Obstet Gynecol 2002;187:918-21 «PMID: 12388977»PubMed
  27. Getahun D, Fassett MJ, Jacobsen SJ. Gestational diabetes: risk of recurrence in subsequent pregnancies. Am J Obstet Gynecol 2010;203:467.e1-6 «PMID: 20630491»PubMed
  28. Eteläinen S. Gestational diabetes : screening, diagnosis and consequences. Väitöskirja. Oulun yliopisto, 2021 «http://urn.fi/urn:isbn:9789526228174»11
  29. International Diabetes Federation. IDF Diabetes Atlas, 8th ed.; IDF: Brussels, Belgium, 2017.
  30. Shaat N, Ekelund M, Lernmark A ym. Genotypic and phenotypic differences between Arabian and Scandinavian women with gestational diabetes mellitus. Diabetologia 2004;47:878-84 «PMID: 15095040»PubMed
  31. Yuen L, Wong VW, Simmons D. Ethnic Disparities in Gestational Diabetes. Curr Diab Rep 2018;18:68 «PMID: 30039471»PubMed
  32. Bastola K, Koponen P, Skogberg N ym. Gestational diabetes among women of migrant origin in Finland-a population-based study. Eur J Public Health 2021;31:784-789 «PMID: 34059900»PubMed
  33. Stephenson J, Heslehurst N, Hall J ym. Before the beginning: nutrition and lifestyle in the preconception period and its importance for future health. Lancet 2018;391:1830-1841 «PMID: 29673873»PubMed
  34. Hanson M, Barker M, Dodd JM ym. Interventions to prevent maternal obesity before conception, during pregnancy, and post partum. Lancet Diabetes Endocrinol 2017;5:65-76 «PMID: 27743974»PubMed
  35. Morisset AS, St-Yves A, Veillette J ym. Prevention of gestational diabetes mellitus: a review of studies on weight management. Diabetes Metab Res Rev 2010;26:17-25 «PMID: 19943327»PubMed
  36. Bowers K, Yeung E, Williams MA ym. A prospective study of prepregnancy dietary iron intake and risk for gestational diabetes mellitus. Diabetes Care 2011;34:1557-63 «PMID: 21709294»PubMed
  37. Bowers K, Tobias DK, Yeung E ym. A prospective study of prepregnancy dietary fat intake and risk of gestational diabetes. Am J Clin Nutr 2012;95:446-53 «PMID: 22218158»PubMed
  38. Tobias DK, Zhang C, Chavarro J ym. Prepregnancy adherence to dietary patterns and lower risk of gestational diabetes mellitus. Am J Clin Nutr 2012;96:289-95 «PMID: 22760563»PubMed
  39. Committee on Obstetric Practice.. ACOG committee opinion. Exercise during pregnancy and the postpartum period. Number 267, January 2002. American College of Obstetricians and Gynecologists. Int J Gynaecol Obstet 2002;77:79-81 «PMID: 12053898»PubMed
  40. Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  41. Physical Activity and Exercise During Pregnancy and the Postpartum Period: ACOG Committee Opinion Summary, Number 804. Obstet Gynecol 2020;135:991-993 «PMID: 32217974»PubMed
  42. Luoto R. Liikuntasuositukset raskauden aikana. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2019;135(21):2079-84 duo15211
  43. Agarwal MM. Gestational diabetes mellitus: An update on the current international diagnostic criteria. World J Diabetes 2015;6:782-91 «PMID: 26131321»PubMed
  44. HAPO Study Cooperative Research Group., Metzger BE, Lowe LP ym. Hyperglycemia and adverse pregnancy outcomes. N Engl J Med 2008;358:1991-2002 «PMID: 18463375»PubMed
  45. Renz PB, Chume FC, Timm JRT ym. Diagnostic accuracy of glycated hemoglobin for gestational diabetes mellitus: a systematic review and meta-analysis. Clin Chem Lab Med 2019;57:1435-1449 «PMID: 30893053»PubMed
  46. World Health Organization. Use of glycated hemoglobin (HbA1c) in the diagnosis of diabetes mellitus. Abbreviated report of a WHO consultation 2011. https://apps.who.int/iris/handle/10665/70523 «https://apps.who.int/iris/handle/10665/70523»12
  47. American Diabetes Association.. Diagnosis and classification of diabetes mellitus. Diabetes Care 2007;30 Suppl 1:S42-7 «PMID: 17192378»PubMed
  48. Zheng J, Shan PF, Gu W. The efficacy of metformin in pregnant women with polycystic ovary syndrome: a meta-analysis of clinical trials. J Endocrinol Invest 2013;36:797-802 «PMID: 23580001»PubMed
  49. Yildirim Y, Tinar S, Oner RS ym. Gestational diabetes mellitus in patients receiving long-term corticosteroid therapy during pregnancy. J Perinat Med 2006;34:280-4 «PMID: 16856815»PubMed
  50. Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  51. Koski S, Koivusilta K. 2019. Raskausdiabetesselvitys. Suomen Diabetesliitto ry. «https://diabetes.fi/wp-content/uploads/p4-migraatio/Raskausdiabetesselvitys_2019.pdf»7
  52. Gilbert L, Gross J, Lanzi S ym. How diet, physical activity and psychosocial well-being interact in women with gestational diabetes mellitus: an integrative review. BMC Pregnancy Childbirth 2019;19:60 «PMID: 30732571»PubMed
  53. Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti (NAFLD). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  54. Liu J, Ghaziani TT, Wolf JL. Acute Fatty Liver Disease of Pregnancy: Updates in Pathogenesis, Diagnosis, and Management. Am J Gastroenterol 2017;112:838-846 «PMID: 28291236»PubMed
  55. Lee SM, Kwak SH, Koo JN ym. Non-alcoholic fatty liver disease in the first trimester and subsequent development of gestational diabetes mellitus. Diabetologia 2019;62:238-248 «PMID: 30470912»PubMed
  56. Yamamoto JM, Kellett JE, Balsells M ym. Gestational Diabetes Mellitus and Diet: A Systematic Review and Meta-analysis of Randomized Controlled Trials Examining the Impact of Modified Dietary Interventions on Maternal Glucose Control and Neonatal Birth Weight. Diabetes Care 2018;41:1346-1361 «PMID: 29934478»PubMed
  57. Diabetesliitto. Raskausdiabetes - pidä huolta itsestäsi ja vauvastasi. Suomen Diabetesliitto ry, Tampere, 2020.
  58. Institute of Medicine (US) and National Research Council (US) Committee to Reexamine IOM Pregnancy Weight Guidelines, Rasmussen KM, Yaktine AL. 2009;: «PMID: 20669500»PubMed
  59. Xu J, Ye S. Influence of low-glycemic index diet for gestational diabetes: a meta-analysis of randomized controlled trials. J Matern Fetal Neonatal Med 2020;33:687-692 «PMID: 30231782»PubMed
  60. Viana LV, Gross JL, Azevedo MJ. Dietary intervention in patients with gestational diabetes mellitus: a systematic review and meta-analysis of randomized clinical trials on maternal and newborn outcomes. Diabetes Care 2014;37:3345-55 «PMID: 25414390»PubMed
  61. Livesey G, Taylor R, Livesey H ym. Is there a dose-response relation of dietary glycemic load to risk of type 2 diabetes? Meta-analysis of prospective cohort studies. Am J Clin Nutr 2013;97:584-96 «PMID: 23364021»PubMed
  62. Oken E, Ning Y, Rifas-Shiman SL ym. Associations of physical activity and inactivity before and during pregnancy with glucose tolerance. Obstet Gynecol 2006;108:1200-7 «PMID: 17077243»PubMed
  63. Langer O. Management of gestational diabetes: pharmacologic treatment options and glycemic control. Endocrinol Metab Clin North Am 2006;35:53-78, vi «PMID: 16310642»PubMed
  64. McIntyre HD, Catalano P, Zhang C ym. Gestational diabetes mellitus. Nat Rev Dis Primers 2019;5:47 «PMID: 31296866»PubMed
  65. Society of Maternal-Fetal Medicine (SMFM) Publications Committee. Electronic address: pubs@smfm.org.. SMFM Statement: Pharmacological treatment of gestational diabetes. Am J Obstet Gynecol 2018;218:B2-B4 «PMID: 29409848»PubMed
  66. National Institute for Health and Care Excellence. Diabetes in pregnancy: management of diabetes and its complications from preconception to the postnatal period. 2015. «https://www.nice.org.uk/guidance/ng3»13. Accessed 15 June 2019.
  67. Diabetes Canada Clinical Practice Guidelines Expert Committee., Feig DS, Berger H ym. Diabetes and Pregnancy. Can J Diabetes 2018;42 Suppl 1:S255-S282 «PMID: 29650105»PubMed
  68. ACOG Practice Bulletin No. 190: Gestational Diabetes Mellitus. Obstet Gynecol 2018;131:e49-e64 «PMID: 29370047»PubMed
  69. American Diabetes Association. 14. Management of Diabetes in Pregnancy: Standards of Medical Care in Diabetes-2019. Diabetes Care 2019;42:S165-S172 «PMID: 30559240»PubMed
  70. Suhonen L, Hiilesmaa V, Kaaja R ym. Detection of pregnancies with high risk of fetal macrosomia among women with gestational diabetes mellitus. Acta Obstet Gynecol Scand 2008;87:940-5 «PMID: 18728914»PubMed
  71. de Veciana M, Major CA, Morgan MA ym. Postprandial versus preprandial blood glucose monitoring in women with gestational diabetes mellitus requiring insulin therapy. N Engl J Med 1995;333:1237-41 «PMID: 7565999»PubMed
  72. Uvena-Celebrezze J, Fung C, Thomas AJ ym. Relationship of neonatal body composition to maternal glucose control in women with gestational diabetes mellitus. J Matern Fetal Neonatal Med 2002;12:396-401 «PMID: 12683650»PubMed
  73. Durnwald CP, Mele L, Spong CY ym. Glycemic characteristics and neonatal outcomes of women treated for mild gestational diabetes. Obstet Gynecol 2011;117:819-827 «PMID: 21422852»PubMed
  74. Caissutti C, Saccone G, Ciardulli A ym. Very tight vs. tight control: what should be the criteria for pharmacologic therapy dose adjustment in diabetes in pregnancy? Evidence from randomized controlled trials. Acta Obstet Gynecol Scand 2018;97:235-247 «PMID: 29125636»PubMed
  75. Crowther CA, Hiller JE, Moss JR ym. Effect of treatment of gestational diabetes mellitus on pregnancy outcomes. N Engl J Med 2005;352:2477-86 «PMID: 15951574»PubMed
  76. Pöyhönen-Alho M, Rönnemaa T, Saltevo J ym. Use of insulin glargine during pregnancy. Acta Obstet Gynecol Scand 2007;86:1171-4 «PMID: 17851816»PubMed
  77. Herrera KM, Rosenn BM, Foroutan J ym. Randomized controlled trial of insulin detemir versus NPH for the treatment of pregnant women with diabetes. Am J Obstet Gynecol 2015;213:426.e1-7 «PMID: 26070699»PubMed
  78. Wyatt JW, Frias JL, Hoyme HE ym. Congenital anomaly rate in offspring of mothers with diabetes treated with insulin lispro during pregnancy. Diabet Med 2005;22:803-7 «PMID: 15910635»PubMed
  79. Hod M, Damm P, Kaaja R ym. Fetal and perinatal outcomes in type 1 diabetes pregnancy: a randomized study comparing insulin aspart with human insulin in 322 subjects. Am J Obstet Gynecol 2008;198:186.e1-7 «PMID: 17905178»PubMed
  80. Langer O. Maternal glycemic criteria for insulin therapy in gestational diabetes mellitus. Diabetes Care 1998;21 Suppl 2:B91-8 «PMID: 9704234»PubMed
  81. Tarry-Adkins JL, Aiken CE, Ozanne SE. Neonatal, infant, and childhood growth following metformin versus insulin treatment for gestational diabetes: A systematic review and meta-analysis. PLoS Med 2019;16:e1002848 «PMID: 31386659»PubMed
  82. Xu Q, Xie Q. Long-term effects of prenatal exposure to metformin on the health of children based on follow-up studies of randomized controlled trials: a systematic review and meta-analysis. Arch Gynecol Obstet 2019;299:1295-1303 «PMID: 30953188»PubMed
  83. van Weelden W, Wekker V, de Wit L ym. Long-Term Effects of Oral Antidiabetic Drugs During Pregnancy on Offspring: A Systematic Review and Meta-analysis of Follow-up Studies of RCTs. Diabetes Ther 2018;9:1811-1829 «PMID: 30168045»PubMed
  84. Balsells M, García-Patterson A, Gich I ym. Major congenital malformations in women with gestational diabetes mellitus: a systematic review and meta-analysis. Diabetes Metab Res Rev 2012;28:252-7 «PMID: 22052679»PubMed
  85. Stothard KJ, Tennant PW, Bell R ym. Maternal overweight and obesity and the risk of congenital anomalies: a systematic review and meta-analysis. JAMA 2009;301:636-50 «PMID: 19211471»PubMed
  86. Eriksson UJ. Congenital anomalies in diabetic pregnancy. Semin Fetal Neonatal Med 2009;14:85-93 «PMID: 19131288»PubMed
  87. Landon MB, Spong CY, Thom E ym. A multicenter, randomized trial of treatment for mild gestational diabetes. N Engl J Med 2009;361:1339-48 «PMID: 19797280»PubMed
  88. Crowther CA, Hiller JE, Moss JR ym. Effect of treatment of gestational diabetes mellitus on pregnancy outcomes. N Engl J Med 2005;352:2477-86 «PMID: 15951574»PubMed
  89. Behboudi-Gandevani S, Bidhendi-Yarandi R, Panahi MH ym. The Effect of Mild Gestational Diabetes Mellitus Treatment on Adverse Pregnancy Outcomes: A Systemic Review and Meta-Analysis. Front Endocrinol (Lausanne) 2021;12:640004 «PMID: 33841332»PubMed
  90. Reyes LM, Khurana R, Usselman CW ym. Sympathetic nervous system activity and reactivity in women with gestational diabetes mellitus. Physiol Rep 2020;8:e14504 «PMID: 32633077»PubMed
  91. Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine ja pre-eklampsia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 4.4.2022). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  92. Stella CL, O'Brien JM, Forrester KJ ym. The coexistence of gestational hypertension and diabetes: influence on pregnancy outcome. Am J Perinatol 2008;25:325-9 «PMID: 18493883»PubMed
  93. Koivunen S, Torkki A, Bloigu A ym. Towards national comprehensive gestational diabetes screening - consequences for neonatal outcome and care. Acta Obstet Gynecol Scand 2017;96:106-113 «PMID: 27682191»PubMed
  94. Tarry-Adkins JL, Aiken CE, Ozanne SE. Comparative impact of pharmacological treatments for gestational diabetes on neonatal anthropometry independent of maternal glycaemic control: A systematic review and meta-analysis. PLoS Med 2020;17:e1003126 «PMID: 32442232»PubMed
  95. Goldstein RF, Abell SK, Ranasinha S ym. Association of Gestational Weight Gain With Maternal and Infant Outcomes: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA 2017;317:2207-2225 «PMID: 28586887»PubMed
  96. Black MH, Sacks DA, Xiang AH ym. The relative contribution of prepregnancy overweight and obesity, gestational weight gain, and IADPSG-defined gestational diabetes mellitus to fetal overgrowth. Diabetes Care 2013;36:56-62 «PMID: 22891256»PubMed
  97. Rao C, Ping F. Second-trimester maternal lipid profiles rather than glucose levels predict the occurrence of neonatal macrosomia regardless of glucose tolerance status: A matched cohort study in Beijing. J Diabetes Complications 2021;35:107948 «PMID: 34024685»PubMed
  98. Herrera E, Ortega-Senovilla H. Implications of Lipids in Neonatal Body Weight and Fat Mass in Gestational Diabetic Mothers and Non-Diabetic Controls. Curr Diab Rep 2018;18:7 «PMID: 29399727»PubMed
  99. Susa JB, McCormick KL, Widness JA ym. Chronic hyperinsulinemia in the fetal rhesus monkey: effects on fetal growth and composition. Diabetes 1979;28:1058-63 «PMID: 116897»PubMed
  100. Schwartz R, Gruppuso PA, Petzold K ym. Hyperinsulinemia and macrosomia in the fetus of the diabetic mother. Diabetes Care 1994;17:640-8 «PMID: 7924772»PubMed
  101. Garssen GJ, Spencer GS, Colenbrander B ym. Lack of effect of chronic hyperinsulinaemia on growth and body composition in the fetal pig. Biol Neonate 1983;44:234-42 «PMID: 6354281»PubMed
  102. Brans YW, Shannon DL, Hunter MA. Maternal diabetes and neonatal macrosomia. II. Neonatal anthropometric measurements. Early Hum Dev 1983;8:297-305 «PMID: 6641573»PubMed
  103. Nold JL, Georgieff MK. Infants of diabetic mothers. Pediatr Clin North Am 2004;51:619-37, viii «PMID: 15157588»PubMed
  104. Gilbert WM, Nesbitt TS, Danielsen B. Associated factors in 1611 cases of brachial plexus injury. Obstet Gynecol 1999;93:536-40 «PMID: 10214829»PubMed
  105. Ecker JL, Greenberg JA, Norwitz ER ym. Birth weight as a predictor of brachial plexus injury. Obstet Gynecol 1997;89:643-7 «PMID: 9166293»PubMed
  106. Sankilampi U, Hannila ML, Saari A ym. New population-based references for birth weight, length, and head circumference in singletons and twins from 23 to 43 gestation weeks. Ann Med 2013;45:446-54 «PMID: 23768051»PubMed
  107. Valent AM, Newman T, Kritzer S ym. Accuracy of Sonographically Estimated Fetal Weight Near Delivery in Pregnancies Complicated With Diabetes Mellitus. J Ultrasound Med 2017;36:593-599 «PMID: 28108981»PubMed
  108. Pretscher J, Kehl S, Stumpfe FM ym. Ultrasound Fetal Weight Estimation in Diabetic Pregnancies. J Ultrasound Med 2020;39:341-350 «PMID: 31436342»PubMed
  109. Ben-Haroush A, Yogev Y, Hod M. Fetal weight estimation in diabetic pregnancies and suspected fetal macrosomia. J Perinat Med 2004;32:113-21 «PMID: 15085885»PubMed
  110. Langer O. Ultrasound biometry evolves in the management of diabetes in pregnancy. Ultrasound Obstet Gynecol 2005;26:585-95 «PMID: 16254874»PubMed
  111. Ouzounian JG, Hernandez GD, Korst LM ym. Pre-pregnancy weight and excess weight gain are risk factors for macrosomia in women with gestational diabetes. J Perinatol 2011;31:717-21 «PMID: 21372797»PubMed
  112. Kim SY, Sharma AJ, Sappenfield W ym. Association of maternal body mass index, excessive weight gain, and gestational diabetes mellitus with large-for-gestational-age births. Obstet Gynecol 2014;123:737-44 «PMID: 24785599»PubMed
  113. Teramo K. Sikiön makrosomia on yhä äidin diabeteksen suuri ongelma. Duodecim 1998;114:2253-9 «https://www.duodecimlehti.fi/duo80469»14
  114. Rackham O, Paize F, Weindling AM. Cause of death in infants of women with pregestational diabetes mellitus and the relationship with glycemic control. Postgrad Med 2009;121:26-32 «PMID: 19641265»PubMed
  115. Billionnet C, Mitanchez D, Weill A ym. Gestational diabetes and adverse perinatal outcomes from 716,152 births in France in 2012. Diabetologia 2017;60:636-644 «PMID: 28197657»PubMed
  116. Taricco E, Radaelli T, Rossi G ym. Effects of gestational diabetes on fetal oxygen and glucose levels in vivo. BJOG 2009;116:1729-35 «PMID: 19832834»PubMed
  117. Mitanchez D. Foetal and neonatal complications in gestational diabetes: perinatal mortality, congenital malformations, macrosomia, shoulder dystocia, birth injuries, neonatal complications. Diabetes Metab 2010;36:617-27 «PMID: 21163425»PubMed
  118. Kjos SL, Leung A, Henry OA ym. Antepartum surveillance in diabetic pregnancies: predictors of fetal distress in labor. Am J Obstet Gynecol 1995;173:1532-9 «PMID: 7503197»PubMed
  119. Rosenn BM. Antenatal fetal testing in pregnancies complicated by gestational diabetes mellitus. Semin Perinatol 2002;26:210-4 «PMID: 12099311»PubMed
  120. Ostlund E, Hanson U. Antenatal nonstress test in complicated and uncomplicated pregnancies in type-1-diabetic women. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 1991;39:13-8 «PMID: 2029951»PubMed
  121. Mitric C, Desilets J, Brown RN. Recent advances in the antepartum management of diabetes. F1000Res 2019;8: «PMID: 31119029»PubMed
  122. Feghali MN, Caritis SN, Catov JM ym. Timing of delivery and pregnancy outcomes in women with gestational diabetes. Am J Obstet Gynecol 2016;215:243.e1-7 «PMID: 26976558»PubMed
  123. Sutton AL, Mele L, Landon MB ym. Delivery timing and cesarean delivery risk in women with mild gestational diabetes mellitus. Am J Obstet Gynecol 2014;211:244.e1-7 «PMID: 24607755»PubMed
  124. Alberico S, Erenbourg A, Hod M ym. Immediate delivery or expectant management in gestational diabetes at term: the GINEXMAL randomised controlled trial. BJOG 2017;124:669-677 «PMID: 27813240»PubMed
  125. Macrosomia: ACOG Practice Bulletin, Number 216. Obstet Gynecol 2020;135:e18-e35; PMID: 31856124
  126. Tarvonen M, Hovi P, Sainio S ym. Intrapartal cardiotocographic patterns and hypoxia-related perinatal outcomes in pregnancies complicated by gestational diabetes mellitus. Acta Diabetol 2021;58:1563-1573 «PMID: 34151398»PubMed
  127. HAPO Study Cooperative Research Group., Metzger BE, Lowe LP ym. Hyperglycemia and adverse pregnancy outcomes. N Engl J Med 2008;358:1991-2002 «PMID: 18463375»PubMed
  128. Hay WW Jr. Care of the infant of the diabetic mother. Curr Diab Rep 2012;12:4-15 «PMID: 22094826»PubMed
  129. Peters S, Andrews C, Sen S. Care of Infants Born to Women with Diabetes. Curr Diab Rep. 2020 Jul 23;20(8):39.
  130. Mitanchez D, Burguet A, Simeoni U. Infants born to mothers with gestational diabetes mellitus: mild neonatal effects, a long-term threat to global health. J Pediatr 2014;164:445-50 «PMID: 24331686»PubMed
  131. Battarbee AN, Venkatesh KK, Aliaga S ym. The association of pregestational and gestational diabetes with severe neonatal morbidity and mortality. J Perinatol 2020;40:232-239 «PMID: 31591489»PubMed
  132. Roman AS, Rebarber A, Fox NS ym. The effect of maternal obesity on pregnancy outcomes in women with gestational diabetes. J Matern Fetal Neonatal Med 2011;24:723-7 «PMID: 21366395»PubMed
  133. Esakoff TF, Cheng YW, Sparks TN ym. The association between birthweight 4000 g or greater and perinatal outcomes in patients with and without gestational diabetes mellitus. Am J Obstet Gynecol 2009;200:672.e1-4 «PMID: 19376489»PubMed
  134. Kc K, Shakya S, Zhang H. Gestational diabetes mellitus and macrosomia: a literature review. Ann Nutr Metab 2015;66 Suppl 2:14-20 «PMID: 26045324»PubMed
  135. Voormolen DN, de Wit L, van Rijn BB ym. Neonatal Hypoglycemia Following Diet-Controlled and Insulin-Treated Gestational Diabetes Mellitus. Diabetes Care 2018;41:1385-1390 «PMID: 29654142»PubMed
  136. Cremona A, Saunders J, Cotter A ym. Maternal obesity and degree of glucose intolerance on neonatal hypoglycaemia and birth weight: a retrospective observational cohort study in women with gestational diabetes mellitus. Eur J Pediatr 2020;179:653-660 «PMID: 31873801»PubMed
  137. Martis R, Crowther CA, Shepherd E ym. Treatments for women with gestational diabetes mellitus: an overview of Cochrane systematic reviews. Cochrane Database Syst Rev 2018;8:CD012327 «PMID: 30103263»PubMed
  138. Farrar D, Simmonds M, Bryant M ym. Treatments for gestational diabetes: a systematic review and meta-analysis. BMJ Open 2017;7:e015557 «PMID: 28647726»PubMed
  139. Weissmann-Brenner A, Simchen MJ, Zilberberg E ym. Maternal and neonatal outcomes of large for gestational age pregnancies. Acta Obstet Gynecol Scand 2012;91:844-9 «PMID: 22471810»PubMed
  140. Barquiel B, Herranz L, Martínez-Sánchez N ym. Increased risk of neonatal complications or death among neonates born small for gestational age to mothers with gestational diabetes. Diabetes Res Clin Pract 2020;159:107971 «PMID: 31805352»PubMed
  141. Esakoff TF, Guillet A, Caughey AB. Does small for gestational age worsen outcomes in gestational diabetics? J Matern Fetal Neonatal Med 2017;30:890-893 «PMID: 27269646»PubMed
  142. Svare JA, Hansen BB, Mølsted-Pedersen L. Perinatal complications in women with gestational diabetes mellitus. Acta Obstet Gynecol Scand 2001;80:899-904 «PMID: 11580734»PubMed
  143. Jensen DM, Sørensen B, Feilberg-Jørgensen N ym. Maternal and perinatal outcomes in 143 Danish women with gestational diabetes mellitus and 143 controls with a similar risk profile. Diabet Med 2000;17:281-6 «PMID: 10821294»PubMed
  144. Ostlund I, Hanson U, Björklund A ym. Maternal and fetal outcomes if gestational impaired glucose tolerance is not treated. Diabetes Care 2003;26:2107-11 «PMID: 12832321»PubMed
  145. Ghandi Y, Habibi D, Nasri K ym. Effect of well-controlled gestational diabetes on left ventricular diastolic dysfunction in neonates. J Matern Fetal Neonatal Med 2019;32:2101-2106 «PMID: 29911451»PubMed
  146. Fung GP, Chan LM, Ho YC ym. Does gestational diabetes mellitus affect respiratory outcome in late-preterm infants? Early Hum Dev 2014;90:527-30 «PMID: 24819408»PubMed
  147. Li Y, Wang W, Zhang D. Maternal diabetes mellitus and risk of neonatal respiratory distress syndrome: a meta-analysis. Acta Diabetol 2019;56:729-740 «PMID: 30955125»PubMed
  148. Harris DL, Weston PJ, Gamble GD ym. Glucose Profiles in Healthy Term Infants in the First 5 Days: The Glucose in Well Babies (GLOW) Study. J Pediatr 2020;223:34-41.e4 «PMID: 32381469»PubMed
  149. Harris DL, Weston PJ, Harding JE. Alternative Cerebral Fuels in the First Five Days in Healthy Term Infants: The Glucose in Well Babies (GLOW) Study. J Pediatr 2021;231:81-86.e2 «PMID: 33373670»PubMed
  150. Stanley CA, Rozance PJ, Thornton PS ym. Re-evaluating "transitional neonatal hypoglycemia": mechanism and implications for management. J Pediatr 2015;166:1520-5.e1 «PMID: 25819173»PubMed
  151. Güemes M, Rahman SA, Hussain K. What is a normal blood glucose? Arch Dis Child 2016;101:569-574 «PMID: 26369574»PubMed
  152. Shah R, Harding J, Brown J ym. Neonatal Glycaemia and Neurodevelopmental Outcomes: A Systematic Review and Meta-Analysis. Neonatology 2019;115:116-126 «PMID: 30408811»PubMed
  153. Shah R, Dai DWT, Alsweiler JM ym. Association of Neonatal Hypoglycemia With Academic Performance in Mid-Childhood. JAMA 2022;327:1158-1170 «PMID: 35315886»PubMed
  154. Burns CM, Rutherford MA, Boardman JP ym. Patterns of cerebral injury and neurodevelopmental outcomes after symptomatic neonatal hypoglycemia. Pediatrics 2008;122:65-74 «PMID: 18595988»PubMed
  155. Rozance PJ, Hay WW Jr. Describing hypoglycemia--definition or operational threshold? Early Hum Dev 2010;86:275-80 «PMID: 20554129»PubMed
  156. Committee on Fetus and Newborn., Adamkin DH. Postnatal glucose homeostasis in late-preterm and term infants. Pediatrics 2011;127:575-9 «PMID: 21357346»PubMed
  157. Thornton PS, Stanley CA, De Leon DD ym. Recommendations from the Pediatric Endocrine Society for Evaluation and Management of Persistent Hypoglycemia in Neonates, Infants, and Children. J Pediatr 2015;167:238-45 «PMID: 25957977»PubMed
  158. Narvey MR, Marks SD. The screening and management of newborns at risk for low blood glucose. Paediatr Child Health 2019;24:536-554 «PMID: 31844395»PubMed
  159. Wackernagel D, Gustafsson A, Edstedt Bonamy AK ym. Swedish national guideline for prevention and treatment of neonatal hypoglycaemia in newborn infants with gestational age =35 weeks. Acta Paediatr 2020;109:31-44 «PMID: 31350926»PubMed
  160. Cordero L, Ramesh S, Hillier K ym. Early feeding and neonatal hypoglycemia in infants of diabetic mothers. SAGE Open Med 2013;1:2050312113516613 «PMID: 26770697»PubMed
  161. Harris DL, Weston PJ, Harding JE. Incidence of neonatal hypoglycemia in babies identified as at risk. J Pediatr 2012;161:787-91 «PMID: 22727868»PubMed
  162. Karbalivand H, Iyare A, Aponte A ym. Hypoglycemia screening of asymptomatic newborns on the 2nd day of life. J Neonatal Perinatal Med 2022;15:311-316 «PMID: 34974442»PubMed
  163. Dalsgaard BT, Rodrigo-Domingo M, Kronborg H ym. Breastfeeding and skin-to-skin contact as non-pharmacological prevention of neonatal hypoglycemia in infants born to women with gestational diabetes; a Danish quasi-experimental study. Sex Reprod Healthc 2019;19:1-8 «PMID: 30928129»PubMed
  164. Forster DA, Moorhead AM, Jacobs SE ym. Advising women with diabetes in pregnancy to express breastmilk in late pregnancy (Diabetes and Antenatal Milk Expressing [DAME]): a multicentre, unblinded, randomised controlled trial. Lancet 2017;389:2204-2213 «PMID: 28589894»PubMed
  165. Juntereal NA, Spatz DL. Integrative Review of Antenatal Milk Expression and Mother-Infant Outcomes During the First 2 Weeks After Birth. J Obstet Gynecol Neonatal Nurs 2021;50:659-668 «PMID: 34403651»PubMed
  166. Cummins L, Meedya S, Wilson V. Factors that positively influence in-hospital exclusive breastfeeding among women with gestational diabetes: An integrative review. Women Birth 2022;35:3-10 «PMID: 33745821»PubMed
  167. Moore ER, Bergman N, Anderson GC ym. Early skin-to-skin contact for mothers and their healthy newborn infants. Cochrane Database Syst Rev 2016;11:CD003519 «PMID: 27885658»PubMed
  168. Harding JE, Hegarty JE, Crowther CA ym. Evaluation of oral dextrose gel for prevention of neonatal hypoglycemia (hPOD): A multicenter, double-blind randomized controlled trial. PLoS Med 2021;18:e1003411 «PMID: 33507929»PubMed
  169. Hegarty JE, Harding JE, Gamble GD ym. Prophylactic Oral Dextrose Gel for Newborn Babies at Risk of Neonatal Hypoglycaemia: A Randomised Controlled Dose-Finding Trial (the Pre-hPOD Study). PLoS Med 2016;13:e1002155 «PMID: 27780197»PubMed
  170. Griffith R, Hegarty JE, Alsweiler JM ym. Two-year outcomes after dextrose gel prophylaxis for neonatal hypoglycaemia. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2021;106:278-285 «PMID: 33148686»PubMed
  171. Edwards T, Liu G, Hegarty JE ym. Oral dextrose gel to prevent hypoglycaemia in at-risk neonates. Cochrane Database Syst Rev 2021;5:CD012152 «PMID: 33998668»PubMed
  172. Edwards T, Alsweiler JM, Crowther CA ym. Prophylactic Oral Dextrose Gel and Neurosensory Impairment at 2-Year Follow-up of Participants in the hPOD Randomized Trial. JAMA 2022;327:1149-1157 «PMID: 35315885»PubMed
  173. Edwards T, Harding JE. Clinical Aspects of Neonatal Hypoglycemia: A Mini Review. Front Pediatr 2020;8:562251 «PMID: 33489995»PubMed
  174. Rozance PJ, Wolfsdorf JI. Hypoglycemia in the Newborn. Pediatr Clin North Am 2019;66:333-342 «PMID: 30819340»PubMed
  175. Alsweiler JM, Harris DL, Harding JE ym. Strategies to improve neurodevelopmental outcomes in babies at risk of neonatal hypoglycaemia. Lancet Child Adolesc Health 2021;5:513-523 «PMID: 33836151»PubMed
  176. Harris DL, Weston PJ, Signal M ym. Dextrose gel for neonatal hypoglycaemia (the Sugar Babies Study): a randomised, double-blind, placebo-controlled trial. Lancet 2013;382:2077-83 «PMID: 24075361»PubMed
  177. Weston PJ, Harris DL, Battin M ym. Oral dextrose gel for the treatment of hypoglycaemia in newborn infants. Cochrane Database Syst Rev 2016;:CD011027 «PMID: 27142842»PubMed
  178. Edwards T, Liu G, Battin M ym. Oral dextrose gel for the treatment of hypoglycaemia in newborn infants. Cochrane Database Syst Rev 2022;3:CD011027 «PMID: 35302645»PubMed
  179. Clausen TD, Mathiesen ER, Hansen T ym. High prevalence of type 2 diabetes and pre-diabetes in adult offspring of women with gestational diabetes mellitus or type 1 diabetes: the role of intrauterine hyperglycemia. Diabetes Care 2008;31:340-6 «PMID: 18000174»PubMed
  180. Clausen TD, Mathiesen ER, Hansen T ym. Overweight and the metabolic syndrome in adult offspring of women with diet-treated gestational diabetes mellitus or type 1 diabetes. J Clin Endocrinol Metab 2009;94:2464-70 «PMID: 19417040»PubMed
  181. Pirkola J, Pouta A, Bloigu A ym. Risks of overweight and abdominal obesity at age 16 years associated with prenatal exposures to maternal prepregnancy overweight and gestational diabetes mellitus. Diabetes Care 2010;33:1115-21 «PMID: 20427685»PubMed
  182. Grunnet LG, Hansen S, Hjort L ym. Adiposity, Dysmetabolic Traits, and Earlier Onset of Female Puberty in Adolescent Offspring of Women With Gestational Diabetes Mellitus: A Clinical Study Within the Danish National Birth Cohort. Diabetes Care 2017;40:1746-1755 «PMID: 29038315»PubMed
  183. Lowe WL Jr, Scholtens DM, Lowe LP ym. Association of Gestational Diabetes With Maternal Disorders of Glucose Metabolism and Childhood Adiposity. JAMA 2018;320:1005-1016 «PMID: 30208453»PubMed
  184. Lowe WL Jr, Scholtens DM, Kuang A ym. Hyperglycemia and Adverse Pregnancy Outcome Follow-up Study (HAPO FUS): Maternal Gestational Diabetes Mellitus and Childhood Glucose Metabolism. Diabetes Care 2019;42:372-380 «PMID: 30655380»PubMed
  185. Josefson JL, Catalano PM, Lowe WL ym. The Joint Associations of Maternal BMI and Glycemia with Childhood Adiposity. J Clin Endocrinol Metab 2020;105: «PMID: 32271383»PubMed
  186. Yu Y, Arah OA, Liew Z ym. Maternal diabetes during pregnancy and early onset of cardiovascular disease in offspring: population based cohort study with 40 years of follow-up. BMJ 2019;367:l6398 «PMID: 31801789»PubMed
  187. Stuebe AM, Rich-Edwards JW, Willett WC ym. Duration of lactation and incidence of type 2 diabetes. JAMA 2005;294:2601-10 «PMID: 16304074»PubMed
  188. Gunderson EP, Hedderson MM, Chiang V ym. Lactation intensity and postpartum maternal glucose tolerance and insulin resistance in women with recent GDM: the SWIFT cohort. Diabetes Care 2012;35:50-6 «PMID: 22011407»PubMed
  189. Gunderson EP, Jacobs DR Jr, Chiang V ym. Duration of lactation and incidence of the metabolic syndrome in women of reproductive age according to gestational diabetes mellitus status: a 20-Year prospective study in CARDIA (Coronary Artery Risk Development in Young Adults). Diabetes 2010;59:495-504 «PMID: 19959762»PubMed
  190. Gunderson EP. Breastfeeding after gestational diabetes pregnancy: subsequent obesity and type 2 diabetes in women and their offspring. Diabetes Care 2007;30 Suppl 2:S161-8 «PMID: 17596466»PubMed
  191. Trout KK, Averbuch T, Barowski M. Promoting breastfeeding among obese women and women with gestational diabetes mellitus. Curr Diab Rep 2011;11:7-12 «PMID: 21052873»PubMed
  192. Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä. Raportti: Imetyksen edistäminen Suomessa. Toimintaohjelma 2009-2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2009. «http://www.thl.fi/documents/10531/104907/Raportti%202009%2032.pdf»15
  193. STM: lapsi, perhe ja ruoka. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11 «https://stm.fi/documents/1271139/1420943/Lapsi__perhe_ja_ruoka_fi.pdf/93c03f05-879d-416b-855d-8b4fc42ca96»16
  194. American Diabetes Association. 2. Classification and Diagnosis of Diabetes: Standards of Medical Care in Diabetes-2020. Diabetes Care 2020;43:S14-S31 «PMID: 31862745»PubMed
  195. Tariq R, Axley P, Singal AK. Extra-Hepatic Manifestations of Nonalcoholic Fatty Liver Disease: A Review. J Clin Exp Hepatol 2020;10:81-87 «PMID: 32025167»PubMed
  196. Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 10.11.2023). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  197. Bangalore S, Parkar S, Grossman E ym. A meta-analysis of 94,492 patients with hypertension treated with beta blockers to determine the risk of new-onset diabetes mellitus. Am J Cardiol 2007;100:1254-62 «PMID: 17920367»PubMed
  198. Elliott WJ, Meyer PM. Incident diabetes in clinical trials of antihypertensive drugs: a network meta-analysis. Lancet 2007;369:201-7 «PMID: 17240286»PubMed
  199. NICE 2020. Diabetes in pregnancy: management from preconception to the postnatal period. Last update: 16 December 2020 «https://www.nice.org.uk/guidance/NG3»17.
  200. Diabetes Prevention Program Research Group., Knowler WC, Fowler SE ym. 10-year follow-up of diabetes incidence and weight loss in the Diabetes Prevention Program Outcomes Study. Lancet 2009;374:1677-86 «PMID: 19878986»PubMed
  201. Chasan-Taber L. Lifestyle interventions to reduce risk of diabetes among women with prior gestational diabetes mellitus. Best Pract Res Clin Obstet Gynaecol 2015;29:110-22 «PMID: 25220104»PubMed
  202. Guo J, Chen JL, Whittemore R ym. Postpartum Lifestyle Interventions to Prevent Type 2 Diabetes Among Women with History of Gestational Diabetes: A Systematic Review of Randomized Clinical Trials. J Womens Health (Larchmt) 2016;25:38-49 «PMID: 26700931»PubMed
  203. Pedersen ALW, Terkildsen Maindal H, Juul L. How to prevent type 2 diabetes in women with previous gestational diabetes? A systematic review of behavioural interventions. Prim Care Diabetes 2017;11:403-413 «PMID: 28601549»PubMed
  204. Tuomilehto J, Lindström J, Eriksson JG ym. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance. N Engl J Med 2001;344:1343-50 «PMID: 11333990»PubMed
  205. Hamman RF, Wing RR, Edelstein SL ym. Effect of weight loss with lifestyle intervention on risk of diabetes. Diabetes Care 2006;29:2102-7 «PMID: 16936160»PubMed
  206. Luoto R, Aittasalo M, Kinnunen TI. Ravinto ja liikunta raskausdiabeteksen ehkäisyssä. Suom Lääkäril 2007;62:513-8
  207. Weissgerber TL, Wolfe LA, Davies GA ym. Exercise in the prevention and treatment of maternal-fetal disease: a review of the literature. Appl Physiol Nutr Metab 2006;31:661-74 «PMID: 17213880»PubMed
  208. Cheung NW, Smith BJ, Henriksen H ym. A group-based healthy lifestyle program for women with previous gestational diabetes. Diabetes Res Clin Pract 2007;77:333-4 «PMID: 17161488»PubMed
  209. Ferrara A, Hedderson MM, Albright CL ym. A pregnancy and postpartum lifestyle intervention in women with gestational diabetes mellitus reduces diabetes risk factors: a feasibility randomized control trial. Diabetes Care 2011;34:1519-25 «PMID: 21540430»PubMed
  210. Ferrara A, Hedderson MM, Brown SD ym. The Comparative Effectiveness of Diabetes Prevention Strategies to Reduce Postpartum Weight Retention in Women With Gestational Diabetes Mellitus: The Gestational Diabetes' Effects on Moms (GEM) Cluster Randomized Controlled Trial. Diabetes Care 2016;39:65-74 «PMID: 26657945»PubMed
  211. Sorbye LM, Cnattingius S, Skjaerven R ym. Interpregnancy weight change and recurrence of gestational diabetes mellitus: a population-based cohort study. BJOG 2020;127:1608-1616 «PMID: 32534460»PubMed
  212. Kim C, Newton KM, Knopp RH. Gestational diabetes and the incidence of type 2 diabetes: a systematic review. Diabetes Care 2002;25:1862-8 «PMID: 12351492»PubMed
  213. Bellamy L, Casas JP, Hingorani AD ym. Type 2 diabetes mellitus after gestational diabetes: a systematic review and meta-analysis. Lancet 2009;373:1773-9 «PMID: 19465232»PubMed
  214. Peters RK, Kjos SL, Xiang A ym. Long-term diabetogenic effect of single pregnancy in women with previous gestational diabetes mellitus. Lancet 1996;347:227-30 «PMID: 8551882»PubMed
  215. Persson B, Hanson U, Hartling SG ym. Follow-up of women with previous GDM. Insulin, C-peptide, and proinsulin responses to oral glucose load. Diabetes 1991;40 Suppl 2:136-41 «PMID: 1748243»PubMed
  216. Xiang AH, Kjos SL, Takayanagi M ym. Detailed physiological characterization of the development of type 2 diabetes in Hispanic women with prior gestational diabetes mellitus. Diabetes 2010;59:2625-30 «PMID: 20682697»PubMed
  217. Rayanagoudar G, Hashi AA, Zamora J ym. Quantification of the type 2 diabetes risk in women with gestational diabetes: a systematic review and meta-analysis of 95,750 women. Diabetologia 2016;59:1403-1411 «PMID: 27073002»PubMed
  218. Albareda M, Caballero A, Badell G ym. Diabetes and abnormal glucose tolerance in women with previous gestational diabetes. Diabetes Care 2003;26:1199-205 «PMID: 12663597»PubMed
  219. Damm P. Future risk of diabetes in mother and child after gestational diabetes mellitus. Int J Gynaecol Obstet 2009;104 Suppl 1:S25-6 «PMID: 19150058»PubMed
  220. Insuliininpuutosdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  221. Füchtenbusch M, Ferber K, Standl E ym. Prediction of type 1 diabetes postpartum in patients with gestational diabetes mellitus by combined islet cell autoantibody screening: a prospective multicenter study. Diabetes 1997;46:1459-67 «PMID: 9287047»PubMed
  222. Auvinen AM, Luiro K, Jokelainen J ym. Type 1 and type 2 diabetes after gestational diabetes: a 23 year cohort study. Diabetologia 2020;63:2123-2128 «PMID: 32725280»PubMed
  223. Ijäs H, Morin-Papunen L, Keränen AK ym. Pre-pregnancy overweight overtakes gestational diabetes as a risk factor for subsequent metabolic syndrome. Eur J Endocrinol 2013;169:605-11 «PMID: 23959786»PubMed
  224. Puhkala J, Raitanen J, Kolu P ym. Metabolic syndrome in Finnish women 7 years after a gestational diabetes prevention trial. BMJ Open 2017;7:e014565 «PMID: 28298369»PubMed
  225. Hakkarainen H, Huopio H, Cederberg H ym. The risk of metabolic syndrome in women with previous GDM in a long-term follow-up. Gynecol Endocrinol 2016;32:920-925 «PMID: 27494419»PubMed
  226. Kramer CK, Campbell S, Retnakaran R. Gestational diabetes and the risk of cardiovascular disease in women: a systematic review and meta-analysis. Diabetologia 2019;62:905-914 «PMID: 30843102»PubMed
  227. Damm P, Mathiesen ER, Petersen KR ym. Contraception after gestational diabetes. Diabetes Care 2007;30 Suppl 2:S236-41 «PMID: 17596478»PubMed
  228. Kolu P, Raitanen J, Rissanen P ym. Cost-effectiveness of lifestyle counselling as primary prevention of gestational diabetes mellitus: findings from a cluster-randomised trial. PLoS One 2013;8:e56392 «PMID: 23457562»PubMed
Artikkelin tunnus: hoi50068 (050.068)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

A

Aerobic exercise for women during pregnancy

Regular aerobic exercise during pregnancy improves (or maintain) physical fitness and prevents excessive gestational weight gain. .

A

Diet and/or exercise for pregnant women for preventing gestational diabetes mellitus

Exercise or diet and exercise started early in pregnancy are effective for preventing gestational diabetes compared with usual care. They also appear to reduce complications like hypertensive disorders and caesarean delivery.

A

Dietary advice in pregnancy for preventing gestational diabetes mellitus

A diet based on vegetables, fruits, whole grains, and low fat dairy started early in pregnancy is effective for preventing gestational diabetes.

A

Interventions for preventing excessive weight gain during pregnancy

Diet or exercise, or both, during pregnancy reduce the risk of excessive gestational weight gain compared with usual care. Early in pregnancy started exercise reduce complications like gestational diabetes mellitus, hypertensive disorders, and caesarean delivery.

A

Metformiinin käyttö raskausdiabeteksessa: Lyhytaikaisvaikutukset

Metformiini on hyvä ensilinjan hoitovaihtoehto lääkehoitoa vaativassa raskausdiabeteksessa ajatellen lyhytaikaisvaikutuksia (pre-eklampsia, makrosomia/LGA, neonataalihypoglykemia, äidin raskaudenaikainen painonnousu).

A

Prevention of type 2 diabetes in persons at increased risk for the development of T2D

Both intensive diet and exercise or metformin alone are effective in prevention of type 2 diabetes in persons at increased risk (including women with prior gestational diabetes) compared to placebo or no intervention. The reduction in incidence is up to 50 percent.

A

Raskausdiabeteksen hoito ja vastasyntyneen perinataalikomplikaatiot

Raskausdiabeteksen (GDM) tehostettu hoito vähentää perinataalikomplikaatioita.

A

Raskausdiabetes ja lapsen ylipainon sekä metabolisten häiriöiden kehittymisen riski

Äidin raskausdiabetes, erityisesti tämän liittyessä ylipainoon, lisää lapsen myöhemmän ylipainon, glukoosiaineenvaihdunnan häiriön ja metabolisen oireyhtymän riskiä.

A

Raskausdiabetes ja myöhempi metabolisen oireyhtymän esiintyvyys

Raskausdiabetes lisää myöhemmän metabolisen oireyhtymän riskiä.

A

Tyypin 2 diabetekseen sairastumisen vaara aiemmin raskausdiabeteksen sairastaneilla

Raskausdiabetes lisää tyypin 2 diabetekseen sairastumisen vaaraa jopa 10-kertaiseksi 10 vuoden aikana.

B

Association of gestational weight gain with maternal and infant outcomes

Higher than recommended gestational weight gain appears to increase the risk of macrosomia and large for gestational age, and may increase caeserean section rate compared with recommended gestational weight gain.

B

Autoimmuunihäiriöt ja raskausdiabetes

Saarekesolu- ja GAD-vasta-aineet ilmeisesti ennustavat tyypin 1 diabeteksen kehittymistä raskausdiabeteksen jälkeen.

B

Diabetekseen sairastumisen vaaratekijät raskausdiabeteksen sairastaneella

Diabetesvaaraa ilmeisesti ennustavat useampi poikkeava arvo raskaudenaikaisessa glukoosirasituksessa, naisen korkea ikä, insuliinilääkityksen tarve edellisen raskauden aikana, ylipaino ennen raskautta ja painonnousu raskauden jälkeen, poikkeava glukoosiaineenvaihdunta synnytyksen jälkeen ja uusi raskaus.

B

Dietary advice for the prevention of type 2 diabetes mellitus in adults

A diet based on vegetables, fruits, and whole grains appears to be effective for preventing type 2 diabetes.

B

Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti (NAFLD) ja raskausdiabetes

Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti (NAFLD) ilmeisesti ennakoi raskausdiabeteksen ja suurikokoisen lapsen kehittymistä.

B

Exercise for glycaemic control in women with gestational diabetes mellitus

Exercise 3 times per week for 40-60 min at moderate intensity appears to improve glycaemic control in gestational diabetes (GDM).

B

Glukoosigeeli vastasyntyneen hypoglykemian hoidossa

Vastasyntyneen lievän hypoglykemian ensisijaisena hoitona glukoosigeeli hierottuna suun limakalvolle yhdistettynä maitoruokintaan on ilmeisesti tehokasta ja turvallista.

B

Glukoosigeelin käyttö vastasyntyneen hypoglykemian ehkäisyssä riskiryhmissä

Profylaktinen 40-prosenttinen glukoosigeeli vähentää hypoglykemian ilmaantuvuutta vastasyntyneillä, mutta sen pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta vielä riittävän hyvin.

B

Insuliinianalogit ja parempi glukoositasapaino

Insuliinianalogilla ilmeisesti saavutetaan parempi glukoositasapaino kuin humaani-insuliinilla, mutta tämä ei välity makrosomian vähenemisenä.

B

Lievän raskausdiabeteksen hoito

Lievän raskausdiabeteksen hoito ilmeisesti vähentää pre-eklampsian, raskauden aikaisen hypertension, vastasyntyneen makrosomian, hartioiden vuoksi vaikeutuneen synnytyksen ja keisarinleikkauksen riskiä.

B

Lifestyle interventions for the treatment of women with gestational diabetes

Lifestyle interventions in women with gestational diabetes appear to be effective in decreasing large for gestational age (LGA) babies.

B

Metformiinin käyttö raskausdiabeteksessa: Pitkäaikaisvaikutukset jälkeläisiin

Metformiini ei ilmeisesti vaikuta epäedullisesti lapsen ennusteeseen 9 vuoden ikään mennessä.

B

Paasto- ja postprandiaalisten verensokeriarvojen merkitys makrosomiariskiin

Poikkeava paastoarvo diagnostisessa sokerirasitustestissä ilmeisesti osoittaa kohonnutta vastasyntyneen makrosomiavaaraa.

B

Raskausdiabeteksen uusiutuminen

Raskausdiabetes ilmeisesti uusiutuu noin joka toisella naisella seuraavassa raskaudessa.

B

Raskausdiabeteksen uusiutumisriskiä lisäävät tekijät

Raskausdiabeteksen uusiutumisriskiä seuraavassa raskaudessa ilmeisesti lisäävät äidin yli 35 vuoden ikä, monisynnyttäneisyys, ylipaino ennen raskautta ja painonnousu raskauden jälkeen, synnytysten lyhyt väliaika, varhain diagnosoitu raskausdiabetes, insuliinihoito raskaudenaikana ja syntyneen lapsen makrosomia.

B

Raskausdiabetes ja verenpainekomplikaatiot raskauden aikana

Sekä raskaushypertension että pre-eklampsian riski on ilmeisesti kohonnut raskausdiabeetikoilla.

B

Rintamaidon lypsäminen loppuraskaudessa

Rintamaidon lypsäminen loppuraskaudessa (≥ 36 raskausviikkoa) on ilmeisesti turvallista.

B

Tyypin 2 diabeteksen riskin ennustaminen raskaudenaikaisesta glukoosirasituskokeesta

Raskausajan glukoosirasituksen 2 tai 3 patologista arvoa ilmeisesti ennustaa parhaiten tyypin 2 diabetesriskiä synnytyksen jälkeen.

B

Vastasyntyneen hypoglykemia ja myöhempi neurologinen kehitys

Vastasyntyneen hypoglykemia on ilmeisesti yhteydessä myöhempiin lieviin neurologisen kehityksen ongelmiin.

C

Hormonal contraception in overweight or obese women

Overweight may reduce the effectiveness of hormonal contraception. However, risk of venous thromboembolism may be 5 to 8 times higher in obese combined oral contraceptive (COC) users compared to obese nonusers.

C

Iron status and gestational diabetes

High serum ferritin, iron levels and dietary haem iron intake may be associated with increased risk of gestational diabetes.

C

Lapsen varhainen kardiovaskulaarisairastuvuus ja sen yhteys äidin diabetekseen

Äidin raskausdiabetes ja pregestationaalinen diabetes saattavat lisätä lapsen varhaista (ennen 40 vuoden ikää) kardiovaskulaarisairastavuutta.

C

Probiotics for preventing gestational diabetes

Probiotics may not reduce the risk of gestational diabetes mellitus compared with placebo or usual care. However, it may increase the risk of pre-eclampsia.

D

Raskausdiabeetikon ravitsemushoito

Raskausdiabetesta sairastavan ravitsemushoito saattaa vähentää perinataalikomplikaatioita ja makrosomiaa, mutta näyttö on riittämätöntä.

D

Vitamin D supplementation for women during pregnancy

Vitamin D supplementation in pregnancy might possibly reduce the risk of pre-eclampsia, gestational diabetes, and low birthweight compared with placebo or no treatment.

Raskausdiabeteksen seulonta, diagnostiikka, hoito ja seuranta
Raskausdiabeteksen seulontaan osallistuneet ja diagnoosin saaneet 2006-2019
Rasvamaksatauti (non-alcoholic fatty liver disease, NAFLD) lisää raskausdiabeteksen ja tyypin 2 diabeteksen riskiä

Muut versiot

Opi ja ota käyttöön

Miten käytän Käypä hoito -suositusta?
Anna palautetta suosituksesta

Aiheeseen liittyviä suosituksia