Uusiseelantilaisen tutkijaryhmän satunnaistetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa Sugar Babies study «Harris DL, Weston PJ, Signal M ym. Dextrose gel fo...»1 tutkittiin 40-prosenttisen glukoosigeelin vaikutusta vastasyntyneen hypoglykemiassa verrattuna pelkkään maitoruokintaan. Tutkimukseen rekrytoitiin raskausviikolla 35 tai myöhemmin syntyneitä, alle 48 tunnin ikäisiä, hypoglykemian riskissä olevia vastasyntyneitä uusiseelantilaisessa synnytyssairaalassa vuosina 2008–2010.
Vastasyntyneet, joille tuli hypoglykemia (P-Gluk alle 2,6 mmol/l), satunnaistettiin joko 40-prosenttiseen glukoosigeeliryhmään tai lumeryhmään. Vanhemmat, henkilökunta tai tutkijat eivät tienneet, kumpaan ryhmään lapsi kuului. Hypoglykemian tullessa lapsi sai suun limakalvolle geeliä 200 mg/kg (0,5 ml/kg) ja sai maitoa. Mikäli verensokeri ei ollut korjautunut 30 minuutin kontrollinäytteessä, hoito toistettiin. Päälopputulosmuuttuja oli hoidon epäonnistuminen, joka määriteltiin hypoglykemian jatkumisena toisen geeliannoksen jälkeen. Muita lopputulosmuuttujia oli vastasyntyneen osastohoidon tarve, rintaruokinnan onnistuminen, glukoosi-infuusion tarve, ruokintamuoto 2 viikon iässä ja rebound-hypoglykemian esiintyminen.
Yhteensä 237 vastasyntynyttä sai hypoglykemian, ja heidät satunnaistettiin glukoosigeeli- ja lumeryhmiin. Hoito epäonnistui merkitsevästi harvemmin glukoosigeeliryhmässä (RR 0,57, 95 % luottamusväli 0,33–0,98). Osastohoidon tarpeessa (kaikki syyt) ei ollut eroa ryhmien välillä, mutta glukoosigeeliä saaneiden riski joutua osastohoitoon hypoglykemian vuoksi oli merkitsevästi pienempi kuin lumeryhmän (RR 0,54, 95 % luottamusväli 0,31–0,93). Glukoosigeeliryhmän lapset olivat myös merkitsevästi useammin rintaruokittuja 2 viikon iässä. Vakavia haittavaikutuksia ei esiintynyt.
Kommentti: Tutkimuksen tuloksen perusteella 40-prosenttinen glukoosigeeli yhdistettynä maitoruokintaan on tehokas ja turvallinen keino hoitaa vastasyntyneen hypoglykemia ja edistää myös imetyksen onnistumista. Sitä tulisi käyttää ensisijaisesti, sillä tuolloin hypoglykeemisen vastasyntyneen hoito on mahdollista lapsivuodeosastolla.
Prospektiivinen seurantatutkimus «Harris DL, Alsweiler JM, Ansell JM ym. Outcome at ...»2, jossa tarkasteltiin tutkimukseen «Harris DL, Weston PJ, Signal M ym. Dextrose gel fo...»1 osallistuneiden lasten neurologista kehitystä ja toiminnanohjausta 2 vuoden iässä. Päälopputulosmuuttujina oli neurologisen kehityksen yhdistelmämuuttuja (aistivamma, liikuntavamma tai kognitiivisen kehityksen pulma) tai toiminnanohjauksen yhdistelmämuuttuja. Toissijaisina lopputulosmuuttujina tarkasteltiin päälopputulosmuuttujien komponentteja, kasvua ja kohtausoireiden esiintymistä. 2 vuoden seurantatutkimukseen osallistui 184 lasta (78 %).
Merkitseviä eroja glukoosigeeliprofylaksiaa ja lumegeeliä saaneiden lasten välillä ei havaittu päätetapahtumissa. Kuitenkin 36 %:lla kaikista tutkituista oli vähintään lieväasteinen neurosensorinen ongelma (38 %:lla glukoosigeeliryhmässä ja 34 %:lla lumeryhmässä).
Kommentti: Tutkimuksen voima ei ollut riittävä löytämään pieniä eroja päätetapahtumissa, mutta oli laatuaan ensimmäinen tutkimus, jossa tarkasteltiin tämän intervention pitkäaikaisvaikutuksia. Tutkimuksessa ei havaittu haittavaikutuksia tai hyötyjä 2 vuoden iässä glukoosigeelin käyttöön liittyen. Lieväasteiset neurologiset poikkeavat löydökset olivat yleisiä varhaislapsuudessa vastasyntyneen hypoglykemian jälkeen hypoglykemian hoitomuodosta riippumatta.
Meta-analyysissa «Edwards T, Liu G, Battin M ym. Oral dextrose gel f...»3, johon oli sisällytetty dataa edellä kuvatuista tutkimuksista sekä pienestä vain abstraktin muodossa julkaistusta randomoidusta kontrolloidusta tutkimuksesta vahvistuivat yllä kuvatut tulokset, siitä että glukoosigeeli on ilmeisesti tehokas hypoglykemian hoidossa, eikä assosioidu pitkäaikaishaittoihin.
Kommentti: Meta-analyysin perusteella glukoosigeeli on ilmeisesti tehokas ja turvallinen vastasyntyneen hypoglykemian hoitomuoto.