Takaisin Tulosta

Lihavien lasten syömiskäyttäytyminen

Lisätietoa aiheesta
Susanna Anglé
26.4.2012

Yksilölliset ja varhaiset erot ruokaan ja syömiseen liittyvässä kokemisessa ja reagoimisessa voivat osaltaan selittää sitä, että lihomiselle altistavassa ympäristössä vain toiset lihovat. Keskeisiä ominaisuuksia, jotka saattavat liittyä lihomisalttiuteen lapsuusiässä, ovat heikompi kyky tunnistaa kylläisyyttä, voimakas reagoiminen syömisen yllykkeille, ruuan kokeminen hyvin palkitsevana, ja voimakas mieltymys energiapitoisiin ruokiin. Myös tunteiden ja käyttäytymisen säätely näyttää olevan yhteydessä syömiskäyttäytymiseen ja painonhallintaan jo lapsuusiässä.

Havaitut ruokahaluun liittyvien ominaisuuksien ja ylipainon väliset yhteydet eivät kerro syy-seuraussuhteesta, mutta ne tulisi huomioida lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa. Yksilölliset tavat reagoida syömisen yllykkeisiin ja kokea syömisen aikaisia tuntemuksia lienevät osin perittyjä, osin opittuja «Carnell S, Wardle J. Appetitive traits in children...»6, «Carnell S, Haworth CM, Plomin R ym. Genetic influe...»22. Perinnöllisyyden muistaminen voi auttaa ymmärtämään lapsen ja perheen vaikeutta muuttaa ruokailutottumuksiaan. Ympäristön vaikutuksen muistaminen taas tuo mahdollisuuden edistää lapsen painonhallintaa ympäristöä muuttamalla ja tukemalla uusien taitojen oppimista.

  • Ruuan kokeminen voimakkaan palkitsevaksi on hyvä huomioida niin perheessä kuin ohjauksessakin: muiden mielihyvää tuottavien asioiden etsiminen herkuttelemisen tilalle tai rinnalle toiminee paremmin kuin kehotus vähentää herkkujen syömistä tai korvata ne ”porkkanalla” (= syötävällä, jota ei koeta palkitsevaksi).
  • Ulkoisten syömisen yllykkeiden vähentäminen ympäristöstä – esimerkiksi mielitekoa herättävien ruokien jättäminen piiloon tai ostamatta ja toivottavan syötävän tuominen helposti saataville – on vakiintunut osa tutkittuja, käyttäytymisen muutosta tukevia lihavuuden hoitointerventiota.
  • Nälän ja kylläisyyden tunnistamista on mahdollista harjoitella, ja sitä voidaan opettaa lapsille «Johnson SL. Improving Preschoolers' self-regulatio...»23, «Keller KL, Assur SA, Torres M ym. Potential of an ...»24. Lapsuudessa muutkin tuntemukset ja tunteet opitaan niitä huomioimalla ja nimeämällä.
  • Taipumus mieltyä helposti energiapitoisiin ruokiin on yleisinhimillinen haaste; makumieltymyksiä on kuitenkin osoitettu voitavan muuttaa. Lasten mieltymyksiin ja ruuan valintaan voidaan vaikuttaa makuihin totuttamalla: liittämällä ”toivottava” maku ennestään pidettyyn makuun, ja mallioppimisen, esimerkiksi läheisten esimerkin kautta «Wardle J, Cooke L. Genetic and environmental deter...»5, «Cooke L. The importance of exposure for healthy ea...»25. Myös tietyn maun yhdistyminen myönteiseen tilanteeseen luo pitämistä – terveyttä edistävää syötävää kannattaisi siis tarjoilla mukavassa ilmapiirissä.
  • Tunne- ja itsesäätelyn kysymykset on hyvä huomioida lasten lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa. Suoraan tunnesyömiseen kohdistuvista interventioista ei ole näyttöä, mutta tunteiden säätelyä voidaan opettaa lapsille «Hammond A, Westhues A, Hanbidge AS. Assessing the ...»26, «Morris AS, Silk JS, Steinberg L ym. The Role of th...»27. Luonnollisimmin tunne- ja itsesäätelyä opitaan perheessä, joka taitoa voi edistää aina lapsen tunteiden tulkitsijana ja tunneilmaisun mallina toimimisesta perheen tunneilmapiirin luomiseen asti «Morris AS, Silk JS, Steinberg L ym. The Role of th...»27.

Tärkeintä on muistaa, että syöminen on käyttäytymistä, ja syömisen hallinta osa yleisempää oman toiminnan hallintaa, itsesäätelyä. Koska syömisen hallinnassa on kyse niin perimästä, ympäristöstä, taidoista kuin tunteistakin, sen kohentamiseen ei useinkaan riitä pelkkä tietämyksen lisääminen.

Kirjallisuutta

  1. Webber L, Hill C, Saxton J ym. Eating behaviour and weight in children. Int J Obes (Lond) 2009;33:21-8 «PMID: 19002146»PubMed
  2. Carnell S, Wardle J. Appetite and adiposity in children: evidence for a behavioral susceptibility theory of obesity. Am J Clin Nutr 2008;88:22-9 «PMID: 18614720»PubMed
  3. Temple JL, Giacomelli AM, Roemmich JN ym. Overweight children habituate slower than non-overweight children to food. Physiol Behav 2007;91:250-4 «PMID: 17459429»PubMed
  4. Epstein LH, Robinson JL, Temple JL ym. Sensitization and habituation of motivated behavior in overweight and non-overweight children. Learn Motiv 2008;39:243-255 «PMID: 19649135»PubMed
  5. Wardle J, Cooke L. Genetic and environmental determinants of children's food preferences. Br J Nutr 2008;99 Suppl 1:S15-21 «PMID: 18257946»PubMed
  6. Carnell S, Wardle J. Appetitive traits in children. New evidence for associations with weight and a common, obesity-associated genetic variant. Appetite 2009;53:260-3 «PMID: 19635515»PubMed
  7. Faith MS, Berkowitz RI, Stallings VA ym. Eating in the absence of hunger: a genetic marker for childhood obesity in prepubertal boys? Obesity (Silver Spring) 2006;14:131-8 «PMID: 16493131»PubMed
  8. Fisher JO, Cai G, Jaramillo SJ ym. Heritability of hyperphagic eating behavior and appetite-related hormones among Hispanic children. Obesity (Silver Spring) 2007;15:1484-95 «PMID: 17557986»PubMed
  9. Jansen A, Theunissen N, Slechten K ym. Overweight children overeat after exposure to food cues. Eat Behav 2003;4:197-209 «PMID: 15000982»PubMed
  10. Nederkoorn C, Braet C, Van Eijs Y ym. Why obese children cannot resist food: the role of impulsivity. Eat Behav 2006;7:315-22 «PMID: 17056407»PubMed
  11. Cecil JE, Palmer CN, Wrieden W ym. Energy intakes of children after preloads: adjustment, not compensation. Am J Clin Nutr 2005;82:302-8 «PMID: 16087972»PubMed
  12. Johnson SL, Taylor-Holloway LA. Non-Hispanic white and Hispanic elementary school children's self-regulation of energy intake. Am J Clin Nutr 2006;83:1276-82 «PMID: 16762937»PubMed
  13. Kral TV, Stunkard AJ, Berkowitz RI ym. Daily food intake in relation to dietary energy density in the free-living environment: a prospective analysis of children born at different risk of obesity. Am J Clin Nutr 2007;86:41-7 «PMID: 17616761»PubMed
  14. Wardle J, Guthrie C, Sanderson S ym. Food and activity preferences in children of lean and obese parents. Int J Obes Relat Metab Disord 2001;25:971-7 «PMID: 11443494»PubMed
  15. Blissett J, Haycraft E, Farrow C. Inducing preschool children's emotional eating: relations with parental feeding practices. Am J Clin Nutr 2010;92:359-65 «PMID: 20534744»PubMed
  16. Braet C, Claus L, Goossens L ym. Differences in eating style between overweight and normal-weight youngsters. J Health Psychol 2008;13:733-43 «PMID: 18697886»PubMed
  17. Goossens L, Braet C, Van Vlierberghe L ym. Loss of control over eating in overweight youngsters: the role of anxiety, depression and emotional eating. Eur Eat Disord Rev 2009;17:68-78 «PMID: 18729132»PubMed
  18. Nguyen-Rodriguez ST, Unger JB, Spruijt-Metz D. Psychological determinants of emotional eating in adolescence. Eat Disord 2009;17:211-24 «PMID: 19391020»PubMed
  19. Evers C, Marijn Stok F, de Ridder DT. Feeding your feelings: emotion regulation strategies and emotional eating. Pers Soc Psychol Bull 2010;36:792-804 «PMID: 20460650»PubMed
  20. Francis LA, Susman EJ. Self-regulation and rapid weight gain in children from age 3 to 12 years. Arch Pediatr Adolesc Med 2009;163:297-302 «PMID: 19349557»PubMed
  21. Graziano PA, Calkins SD, Keane SP. Toddler self-regulation skills predict risk for pediatric obesity. Int J Obes (Lond) 2010;34:633-41 «PMID: 20065961»PubMed
  22. Carnell S, Haworth CM, Plomin R ym. Genetic influence on appetite in children. Int J Obes (Lond) 2008;32:1468-73 «PMID: 18679413»PubMed
  23. Johnson SL. Improving Preschoolers' self-regulation of energy intake. Pediatrics 2000;106:1429-35 «PMID: 11099599»PubMed
  24. Keller KL, Assur SA, Torres M ym. Potential of an analog scaling device for measuring fullness in children: development and preliminary testing. Appetite 2006;47:233-43 «PMID: 16828929»PubMed
  25. Cooke L. The importance of exposure for healthy eating in childhood: a review. J Hum Nutr Diet 2007;20:294-301 «PMID: 17635306»PubMed
  26. Hammond A, Westhues A, Hanbidge AS. Assessing the impact of an emotion regulation booster program for elementary school-aged children. J Prim Prev 2009;30:569-86 «PMID: 19672715»PubMed
  27. Morris AS, Silk JS, Steinberg L ym. The Role of the Family Context in the Development of Emotion Regulation. Soc Dev 2007;16:361-388 «PMID: 19756175»PubMed