Takaisin Tulosta

Lihavuusleikkauksen jälkeinen ruokailu

Lisätietoa aiheesta
Anna-Maria Teeriniemi ja Kirsi Pietiläinen
3.3.2020
  • Laihtuminen lihavuusleikkauksen jälkeen perustuu pääasiassa syödyn ruuan määrän vähenemiseen, jolloin myös energian saanti vähenee. Leikkaus ei kuitenkaan estä uudelleen lihomista. Lihavuusleikkauksen jälkeen on myös olemassa riski aliravitsemustilan kehittymiselle sekä lihas- ja luukadolle. Monipuolisen ja riittävän ruokailun toteutumiseen tuleekin kiinnittää erityistä huomiota. Lihavuusleikkauksen jälkeisen ruokavalion ohjaukseen ja ruokavalion toteutumisen seurannan toteuttaa aina ravitsemusterapeutti.
  • Ruokamäärän vähentyessä korostuu riittävästä proteiinin ja hyvälaatuisen rasvan sekä vitamiinien ja kivennäisaineiden saannista huolehtiminen. Niiden riittävyyden ohjaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
  • Tärkeää on, että ruokavalio pidetään mahdollisimman monipuolisena ja terveellisenä.
  • Leikkaus voi heikentää joidenkin ravintoaineiden imeytymistä ja aiheuttaa niiden puutosoireita. Sen vuoksi ruokavaliota tulee täydentää vitamiini- ja kivennäis- sekä hivenainevalmisteilla. Näin mahdolliset puutostilat voidaan ehkäistä ja hoitaa ennen vakavampia seurauksia.

Ruoansulatukseen liittyvien ongelmien ehkäisy

  • Tyypillisiä leikkauksen jälkeen ilmeneviä ruoansulatuskanavan oireita ovat vatsakivut, oksentelu ja pulauttelu.
  • Ruokailun jälkeen voi esiintyä dumping-oireita (huonovointisuus, sydämen tykytys, hikoilu, heikotus, vatsavaivat, pahoinvointi ja ripuli). Ne johtuvat yleensä runsaasti sokeria tai rasvaa sisältävien juomien tai ruokien syömisestä, liian suuresta annoskoosta tai nopeasta syömisestä ja helpottavat, kun näihin seikkoihin kiinnitetään huomiota. Jos tietyt ruoat tai juomat aiheuttavat vatsavaivoja, ne jätetään pois ruokavaliosta joksikin aikaa (esimerkiksi käristetty ruoka, ruisleipä, tuore vaalea leipä, laktoosia sisältävät maitovalmisteet ja hiilihappopitoiset juomat). Niitä kannustetaan kokeilemaan uudelleen myöhemmin.
  • Kaikkia näitä ruoansulatukseen liittyviä ongelmia voit ehkäistä kiinnittämällä huomiota syömisnopeuteen, annoskokoihin ja ruoka-aineiden valintaan.

Ruoan rakenne

  • Osastolla ruokailu aloitetaan varovasti juomalla pieniä määriä vettä tai laimeaa mehua. Muutaman päivän kuluessa siirrytään vähitellen soseutettuun tai muuten pehmeärakenteiseen ruokaan. On tärkeää syödä hitaasti tunnustellen, mikä määrä ruokaa tuntuu sopivalta.
  • Sosemainen ruoka on sellaista, jota ei tarvitse pureskella. Jonkun ajan kuluessa (1–2 viikkoa leikkauksesta) siirrytään pehmeisiin ruokiin, joita syödään noin kuukauden ajan leikkauksen jälkeen. Pehmeä ruoka on haarukalla helposti hienonnettavaa tai muuten pehmeää. Tämän jälkeen voit siirtyä vähitellen normaaliin pureskelua vaativaan ruokaan (n. 1 kk leikkauksesta).
  • Suolentukkeumariskiä aiheuttavia ruokia vältetään noin 1 kuukauden ajan ja senkin jälkeen niiden huolellinen pureskelu ja rauhallinen syöminen on tärkeää. Suolen tukkeumariskiä lisääviä ruokia ovat esimerkiksi sitkeä liha, sitrushedelmien kalvot, hedelmien kalvot ja kuoret, tomaatin kuoret, siemenelliset ja kovakuoriset marjat, sienet sekä leseet ja siemenet.

Ruokailutottumukset

  • Yhden ruokailukerran annoskoko on aluksi ½ dl, myöhemmin 1–1,5 dl. Liian suuri ruoka-annos aiheuttaa epämiellyttävän täyttymisen tunteen ja jopa oksentelua. Annoskoon vähittäinen, huomaamatonkin kasvu aiheuttaa painon takaisinnousua. Annoskoko on hyvä pitää enintään 2–3 dl:n suuruisena myöhempinäkin vuosina.
  • Koska annokset ovat pieniä, ateriakertoja on tavanomaista useammin (6–8 ateriaa/vrk), ateriat noin 3 tunnin välein.
  • Pienestä määrästä huolimatta ruokailuun täytyy varata aikaa koska ruoka tulee pureskella huolella. Keskeistä on oppia tunnistamaa ajoissa, milloin mahalaukku on täysi.
  • Juominen toteutuu eri aikaan kuin syöminen, myös ruokajuomat juodaan vasta noin 10–15 minuuttia aterian jälkeen. Riittävästä nesteensaannista on tärkeää huolehtia, tarve 1–1,5 l/vrk. Juominen on helpoin toteuttaa pienissä kulauksissa pitkin päivää.

Ruoka-aineiden valinta

  • Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio edelleen tärkeää
  • Ruokavaliossa kiinnitetään kuitenkin aluksi erityistä huomiota proteiinin ja hyvälaatuisen rasvan sekä vitamiinien ja kivennäisaineiden saantiin.
  • Proteiinin tarve on 80–130 g/vrk. Proteiinilisä (esim. proteiinipitoisten täydennysravintovalmisteiden käyttö) voi olla tarpeen 3–6 kuukauden ajan. Jos maitovalmisteet eivät sovi, etsi korvaavia proteiinin lähteitä. Nestemäisiä maitovalmisteita suositellaan, koska ne sisältävät sekä nestettä että tarvittavia ravintoaineita. Ks. «Proteiinin tarve painonhallinnassa»1.
  • Hyvälaatuisen rasvan saannin turvaamiseksi ruokavalioon suositellaan kasvimargariinin ja kasviöljyn käyttöä
  • Makeiden ja rasvaisten herkkujen sekä alkoholin käyttöön kiinnitetään huomiota ja pyritään käyttämään mahdollisimman vähän
  • Käytännössä ruokavalio sisältää esim. seuraavia ruokia, joista saa proteiinia noin 80 g/pv
    • rasvattomia tai vähärasvaisia nestemäisiä maitovalmisteita (jogurtti, viili, maito, piimä) 8 dl
    • muutamia viipaleita vähärasvaista juustoa
    • rahkaa/raejuustoa 2 dl
    • vähärasvaista lihaa, broileria ja kalaa 100 g
    • täysjyväviljavalmisteita (leipää, puuroa, vellejä, mysliä ym.) noin 4 annosta
    • pehmeää rasvaa; esimerkiksi 6 tl kasvimargariinia (rasvaa 60–70 %) ja 3 tl rypsiöljyä
    • kasviksia, marjoja ja hedelmiä pieninä annoksina aterian lopuksi. Myöhemmin kasvisten määrä voi jonkin verran lisääntyä.
  • Lisäksi päivittäin monivitamiinivalmiste, rauta, kalsium- ja D-vitamiini valmisteet varsinaisessa Käypä hoito -suosituksessa kerrottuina määrinä.
  • Kun leikkauksesta on kulunut enemmän aikaa, ruokamäärät kasvavat jonkin verran, mutta eivät palaa entiselleen. Ruokavalinnoissa voi suosia jonkun verran enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja kuin alussa, mutta ei riittävän proteiinin, rasvan ja hiilihydraattien kustannuksella. Tavanomaiset painonhallinnan periaatteet auttavat estämään painonnousua.
  • Ruokavalintojen ja ruokailutottumusten muutosten lisäksi on tärkeää huomioida syömiskäyttäytymisen muutokset ja tarvittaessa varata ylimääräisiä ravitsemusterapeutin ohjauskäyntejä tai konsultoida psykiatrian ammattihenkilöä. Käytännössä nämä voivat olla tunnesyömistä ja ahmintaoireilua tai vastakkaisesti lihomisen pelon ja ruokahalun vähenemisen aikaansaamaa liiallista syömisen tarkkailua tai rajoittamista.
  • Lisätietoa ammattilaisille ja potilaalle Terveyskylä.fi-sivuston Lihavuusleikkaus-osiossa: «https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta/tietoa/lihavuusleikkaus/elämä-leikkauksen-jälkeen/ruokavalio»1