Takaisin Tulosta

Lasten lihavuuden hoidon yksilöllisyys

Lisätietoa aiheesta
Susanna Anglé
3.3.2020

Lasten lihavuuden perhekeskeisen hoidon tulee olla riittävän yksilöllistä. Hoidon intensiteetin ja keston räätälöiminen perheen tarpeiden mukaisesti lisännee vaikuttavuutta.

Sveitsiläistutkimuksessa «Maggio AB, Saunders Gasser C, Gal-Duding C ym. BMI...»1 lastenlääkärit toteuttivat monipuolisen ja integratiivisen ohjauksen lihavien lasten ja nuorten (n = 283; ikä 3,3–17,1 vuotta) perheille hyödyntäen motivoivaa haastattelua ja käyttäytymismuutosten tukemista. Hoito oli yksilöllisesti räätälöityä esim. seurannan keston suhteen (keskimäärin 11,4 kk, ± 9,8 kk) sekä perheen tuen tarpeen osalta (45 lasta tai nuorta ohjattiin lisäksi psykologin tapaamisiin). Puolella tutkituista lapsista BMI SDS laski merkitsevästi. Paino laski eniten pienillä lapsilla, niillä joiden lähtöpaino oli korkea, sekä niillä, jotka saivat eniten ohjauskäyntejä. 8–11-vuotiaat lapset hyötyivät siitä, että lisänä oli psykologin tapaamisia, mitattuna suhteellisen painon alenemisena. Tutkijat päätyivät suosittelemaan lastenlääkäreitä räätälöimään seurannan keston yksilöllisesti ja lisäämään hoitoon psykologisen intervention tarvittaessa.

Samassa sveitsiläisessä lihavuuden hoitoyksikössä toteutetussa tutkimuksessa «Chamay-Weber C, Farpour-Lambert NJ, Saunders Gasse...»2 yllä kuvattu monipuolinen, integratiivinen ja potilaan tarpeisiin räätälöity matalan intensiteetin yksilöohjaus johti 11–18-vuotiailla nuorilla (n = 233) samanlaisiin muutoksiin BMI SDS:ssa kuin intensiivisempi monialainen ryhmähoito. Osaavan lastenlääkärin toteuttama terapeuttinen yksilöohjaus oli yhtä tuloksekasta kuin intensiivinen ryhmäohjaus, ja siksi tutkijoiden mielestä suositeltavaa edullisuutensa vuoksi. Ryhmiä ei satunnaistettu, vaan potilas tai perhe sai valita hoitoryhmän. Tutkittavat olivat siis motivoituneita juuri saamaansa hoitomuotoon.

Kommentti: Kaavamaisuus ja menetelmälähtöisyys eivät toimi hoidossa, jossa pyritään vaikuttamaan potilaan elintapoihin eli käyttäytymiseen. Käyttäytymisen muutosta ei voi toteuttaa mekaanisesti tietyin menetelmin tai hoitotoimenpitein. Tarpeenmukaisen eli asiakaslähtöisen hoidon vaikuttavuuttakaan ei voida siksi osoittaa satunnaistetuilla tutkimusasetelmilla, vaan potilaan yksilöllisen tilanteen huomioiva, räätälöity hoito on mahdollista toteuttaa – ja tutkia – vain valitsemalla potilaalle sopiva hoito-ote ja intensiteetti. Otoksen valikoituneisuus ei siis paradoksaalisesti ole tutkimusten laatua heikentävä seikka.

Kirjallisuutta

  1. Maggio AB, Saunders Gasser C, Gal-Duding C ym. BMI changes in children and adolescents attending a specialized childhood obesity center: a cohort study. BMC Pediatr 2013;13:216 «PMID: 24369093»PubMed
  2. Chamay-Weber C, Farpour-Lambert NJ, Saunders Gasser C ym. Obesity Management in Adolescents: Comparison of a Low-Intensity Face-to-Face Therapy Provided by a Trained Paediatrician with an Intensive Multidisciplinary Group Therapy. Obes Facts 2016;9:112-20 «PMID: 27054560»PubMed