Kohonnut verenpaine

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä
10.9.2020

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Muut suositukset

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävin terveitä elinvuosia vähentävä riskitekijä ja aiheuttaa vuosittain noin 10,4 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Kohonneen verenpaineen ehkäisyn ja hoidon tavoitteena on estää siihen liittyviä kohde-elinvaurioita, vähentää ennenaikaisia sydän- ja verisuonitautitapahtumia ja -kuolemia ja lisätä terveiden elinvuosien määrää.
  • Aikuisikäisistä suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine. Vain joka viidennen verenpaine on ihanteellisella tasolla.
  • Kohonneen verenpaineen ja sen haittojen tehokas ehkäisy edellyttää vaikuttavia toimenpiteitä erityisesti koko väestön natriuminsaannin vähentämiseksi.
  • Noin miljoona suomalaista käyttää verenpainetta alentavia lääkkeitä, mutta heistä vain noin 40 %:lla verenpaine on hoitotavoitteessa.
  • Hoitotavoitteiden saavuttamiseksi ACE:n estäjiin tai ATR:n salpaajiin ja kalsiumkanavan salpaajiin ja diureetteihin perustuvaa yhdistelmähoitoa tulee lisätä.
  • Beetasalpaajien käyttöä suositellaan, jos se on muiden sairauksien johdosta aiheellista.
  • Lääkehoitoa suositellaan, jos vastaanotolla mitattu systolinen painetaso on elintapahoidoista huolimatta ≥ 140 mmHg tai diastolinen ≥ 90 mmHg ja
    • kotona itse mitattu systolinen painetaso on ≥ 135 mmHg tai diastolinen painetaso ≥ 85 mmHg tai
    • verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinnissä systolisen paineen päivätaso on ≥ 135 mmHg tai diastolinen päivätaso ≥ 85 mmHg.
  • Hoidon tavoitteena on alentaa verenpaine
    • < 140/90 mmHg:iin (kotitaso < 135/85 mmHg)
    • < 130/80 mmHg:iin (kotitaso < 125/80 mmHg), jos tautiriski on suuri ja tavoite voidaan haitoitta saavuttaa
    • < 150/90 mmHg:iin (kotitaso < 140/85 mmHg), jos potilas on > 80-vuotias. Yksilöllisesti matalampikin tavoite mahdollinen.
    • < 140/80 mmHg:iin (kotitaso < 135/80 mmHg), jos potilaalla on diabetes. Tiukempaan hoitotavoitteeseen < 130/80 mmHg (kotitaso < 125/80 mmHg) pyritään, jos se voidaan haitoitta saavuttaa.
    • < 130/80 mmHg:iin (kotitaso < 125/80 mmHg) kroonista munuaistautia sairastavalla (eGFR < 60 ml/min/1,73m2) tai jos diabeettiseen tai ei-diabeettiseen nefropatiaan liittyy albuminuria (U-Alb > 300 mg/vrk tai U-Alb/Krea > 30 mg/mmol) ja tavoite voidaan haitoitta saavuttaa.

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa kohonneen verenpaineen ehkäisyä, diagnostiikkaa ja hoitoa ja siten vähentää sydän- ja verisuonisairauksia ja niihin liittyviä kuolemia.

Kohderyhmät

  • Suositus on tarkoitettu perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja erikoissairaanhoidossa verenpainepotilaita hoitaville, apteekkihenkilökunnalle sekä kohonneen verenpaineen ehkäisyn ohjelmia suunnitteleville ja toteuttaville.

Epidemiologia

  • Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti tärkein terveitä elinvuosia vähentävä riskitekijä ja aiheuttaa vuosittain 10,4 miljoona ennenaikaista kuolemaa «GBD 2017 Risk Factor Collaborators.. Global, regio...»1.
  • Verenpaineen haitallista iänmukaista kohoamista säätelevät perinnöllinen alttius ja elintavat.
  • Kohonneen verenpaineen tärkeimpiä muutettavissa olevia riskitekijöitä ovat liiallinen suolan (natriumin) saanti, runsas alkoholin käyttö, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja ylipaino.
  • Kulttuureissa, joissa suolaa käytetään vähän tai ei lainkaan, väestön verenpainetaso on iästä riippumatta 100–110/60–70 mmHg «Mueller NT, Noya-Alarcon O, Contreras M ym. Associ...»2.

Esiintyvyys ja ilmaantuvuus

Kuva 1.

Lähde: Päivikki Koponen, Katja Borodulin, Annamari Lundqvist, Katri Sääksjärvi ja Seppo Koskinen, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 4/2018, 236 sivua. Helsinki 2012

Kuva 2.

Lähde: Päivikki Koponen, Katja Borodulin, Annamari Lundqvist, Katri Sääksjärvi ja Seppo Koskinen, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 4/2018, 236 sivua. Helsinki 2012

Hoitotilanne

Sairastuvuus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin

Taulukko 1. Sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden ja kohonneen verenpaineen liitännäissairauksien esiintyvyys (%) verenpainelääkettä käyttämättömillä 25–64-vuotiailla, joiden verenpaine oli FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan tyydyttävä tai kohonnut.
Miehet Naiset
Riskitekijäprofiili Tyydyttävä (SVP 130–139 tai DVP 85–89) (n=333) Lievästi kohonnut (SVP 140–159 tai DVP 90–99) (n=315) Kohtalaisesti tai huomattavasti kohonnut (SVP ≥ 160 tai DVP ≥ 100) (n=85) Tyydyttävä (SVP 130–139 tai DVP 85–89) (n=243) Lievästi kohonnut (SVP 140–159 tai DVP 90–99) (n=195) Kohtalaisesti tai huomattavasti kohonnut (SVP ≥ 160 tai DVP ≥ 100) (n=60)
Ei muita vaaratekijöitä1 5 6 3 17 7 7
1 tai 2 vaaratekijää1 27 24 20 34 32 29
3 tai useampia muita vaaratekijöitä1 tai diabetes tai liitännäissairaus2 68 70 77 49 61 64
SVP, systolinen verenpaine; DVP, diastolinen verenpaine
1 Tupakointi, dyslipidemia (LDL-kolesterolipitoisuus > 3,0 mmol/l, triglyseridipitoisuus > 1,7 mmol/l tai HDL-kolesterolipitoisuus pieni (miehet < 1,0 mmol/l, naiset < 1,2 mmol/l)), lähisuvussa varhain esiintyneet sydän- ja verisuonitaudit (sydäninfarkti < 60- (miehet) tai 65-vuotiaana (naiset) tai aivohalvaus < 75-vuotiaana, vyötärölihavuus (vyötärön ympärys miehillä > 100 cm ja naisilla > 90 cm).
2 Ohitusleikkaus tai sepelvaltimoiden pallolaajennus, lääkärin toteama sydäninfarkti, aivoinfarkti, sepelvaltimotauti tai sydämen vajaatoiminta

Verenpaineen mittaus

  • Kohonneen verenpaineen diagnoosi perustuu vastaanotolla (mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti hoitajan vastaanotolla) ja kotona tai pitkäaikaisrekisteröinnin avulla määritettyyn painetasoon. Ks. kohta Verenpainetason luokittelu «A1»2. Kotimittaus on suositeltavin ja useimmiten riittävä tapa seurata verenpainetta.

Mittausvälineistö

Esivalmistelut ja mittauksen suorittaminen

Taulukko 2. Tiivistelmä verenpaineen kertamittauksen suorituksesta
Tärkeimmät huomioitavat seikat Huomioitava myös
Mittari Käytetään kliinisissä testeissä hyväksyttyä mallia. Mittaustarkkuus tarkistetaan joka toinen vuosi.
Mansetin kumipussi Leveys/olkavarren ympärysmitta
  • 12 cm, jos ympärysmitta 26–32 cm
  • 15 cm, jos ympärysmitta 33–41 cm
  • 18 cm, jos ympärysmitta > 41 cm
Mansetin koko valittava olkavarren mukaan.
Mittauspaikka Mittaus tehdään olkavarresta. Mittauksen aikana tutkittava istuu kyynärvarsi tuettuna mansetin alareuna sydämen alareunan tasolla.
Mittausolot Tutkittava lepää 5 minuuttia istuallaan ennen mittausta, mansetti paikalleen asetettuna. Ympäristön tulee olla rauhallinen. Tutkittavaa ei saa kuormittaa fyysisesti eikä henkisesti. Keskustelua on vältettävä.
Mittaustapa Kuuntelumenetelmällä mitattaessa painetta nostetaan värttinävaltimon sykettä tunnustellen aluksi 30 mmHg yli systolisen paineen ja sitten lasketaan 2–3 mmHg/s. Systolinen paine = Korotkoffin äänien vaihe I, diastolinen paine = vaihe V (tai vaihe IV, jos vaihe V ei ole todettavissa)
Mittaustulos Painelukemat kirjataan 1 mmHg:n tarkkuudella tai kuuntelumenetelmää käytettäessä 2 mmHg:n tarkkuudella. Paine mitataan kahdesti 1–2 minuutin välein ja molemmat tulokset kirjataan.

Terveydenhuollossa tehtävät mittaukset

Verenpaineen kotimittaus

Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti

Verenpainetason luokittelu

Taulukko 3. Uuden potilaan vastaanottomittauksiin perustuva verenpainetason luokitus
Luokka SVP (mmHg) DVP (mmHg)
Optimaalinen < 120 ja < 80
Normaali 120–129 ja/tai 80–84
Korkea normaali 130–139 ja/tai 85–89
Kohonnut verenpaine
Lievästi kohonnut 140–159 ja/tai 90–99
Kohtalaisesti kohonnut 160–179 ja/tai 100–109
Huomattavasti kohonnut ≥ 180 ja/tai ≥ 110
Hypertensiivinen kriisi ≥ 200 ja/tai ≥ 130
Isoloitunut systolinen hypertensio1 ≥ 140 ja < 90
1 Vaikeusaste luokitellaan systolisen verenpaineen mukaan.
Taulukko 4. Vastaanottopainetta vastaavat paineet kotimittauksille ja pitkäaikaisrekisteröinnille.
Vastaanottopaine, mmHg Kotipaine, mmHg Pitkäaikaisrekisteröinti, 24 t, mmHg Pitkäaikaisrekisteröinti, päivä, mmHg Pitkäaikaisrekisteröinti, yö, mmHg
120/80 120/80 115/75 120/80 100/65
130/80 125/80 125/75 130/80 110/65
140/90 135/85 130/80 135/85 120/70
150/90 140/85
160/100 145/90
Kuva 3.

Kohonneen verenpaineen seulonta ja diagnosointi. Jos verenpaine on koholla vastaanottomittauksissa, kohonneen verenpaineen diagnoosi tulee varmistaa ensisijaisesti vastaanoton ulkopuolisilla mittauksilla. Elleivät vastaanoton ulkopuoliset mittaukset ole toteutettavissa, diagnoosin tulee perustua toistettuihin vastaanotolla tehtäviin mittauksiin.

Lähde: 2018 ESC/ESH Guidelines for the management of arterial hypertension. Eur Heart J 2018;39:3021-104

Perustutkimukset ja sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden selvitys

  • Kun verenpaine on todettu kohonneeksi, tehdään perustutkimukset ja valtimosairauksien vaaratekijöiden selvitys. Valtimotaudin kokonaisriski voidaan arvioida primaarisessa ehkäisyssä "terveillä" FINRISKI-laskurin avulla «http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/sydan_ja_verisuonitaudit/finriski_laskuri»6.
  • Anamneesi:
    • sukuanamneesi (vanhemmat, sisarukset):
      • hypertensio, tyypin 2 diabetes, dyslipidemia
      • sepelvaltimo- tai aivoverenkiertotapahtumat (etenkin < 55-vuotiailla miehillä ja < 65-vuotiailla naisilla)
    • muut sydän- ja verisuonitaudit:
      • sepelvaltimotauti, sairastettu sydäninfarkti
      • aivoverenkierron sairaudet (aivohalvaus: aivoinfarkti, aivojen sisäinen verenvuoto, lukinkalvon alainen verenvuoto; TIA)
      • perifeerisen valtimoverenkierron sairaudet
      • sydämen vasemman kammion toimintahäiriö (infarktin jälkitila, kardiomyopatiat)
      • sydämen vajaatoiminta
      • sydänläppien sairaudet
      • aortan sairaudet (dilataatio, dissekoituma)
      • rytmihäiriöt
    • muut hoitoon vaikuttavat sairaudet:
      • diabetes
      • munuaissairaus tai -vaurio
      • astma
      • kihti
    • hypertension kulku (alku, eteneminen, vaikeusaste)
    • lääkkeiden käyttö (ks. kohta Eksogeenisen ja sekundaarisen hypertension epäily «A3»5)
    • elintavat:
      • ravinto, erityisesti suolan käyttö, rasvojen laatu, kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö
      • painoindeksi ja vyötärön ympärysmitta
      • liikunta ja fyysinen aktiivisuus
      • alkoholin käyttö (Audit-tutkimus «https://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50028b.pdf»7)
      • lakritsiuutetta sisältävien tuotteiden käyttö (ks. kohta Eksogeenisen ja sekundaarisen hypertension epäily «A3»5)
      • tupakointi
      • huumeiden käyttö
    • kuormittavat psyykkiset ja sosiaaliset tekijät
  • Kliininen tutkimus:
    • inspektio:
      • yleishabitus
      • kaulalaskimot
      • alaraajojen turvotus
    • palpaatio:
      • valtimot (a. radialikset (symmetrisyys), a. femoralis, a. dorsalis pedis, a. tibialis posterior)
      • vasemman kammion kärkisysäys
      • vatsa
    • auskultaatio:
      • sydän
      • valtimosuhinat (a. carotis, vatsa-aortta, a. renalis, a. femoralis)
      • keuhkot
    • silmänpohjat (jos diastolinen paine ≥ 120 mmHg) (ks. kohta Silmät «A6»6)
    • paino, pituus, painoindeksi (BMI), vyötärön ympärysmitta «Lihavuus (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomal...»60, (ks. Käypä hoito -suositus Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset)»12).
  • Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset:
    • perusverenkuva
    • virtsan kemiallinen seulontatutkimus ja U-Alb/Krea (taulukko «Albuminurian ja proteinurian (makroalbuminurian) raja-arvot ...»5)
    • plasman kreatiniinipitoisuus ja glomerulusten laskennallinen suodatusnopeus (eGFR, ks. CKD-EPI GFR-laskuri «http://www.vshp.fi/medserv/klkemi/fi/ok/GFR.htm?lang=fi»8 )
    • plasman kalium- ja natriumpitoisuus
    • plasman kolesterolipitoisuus, HDL-kolesterolipitoisuus, LDL-kolesterolipitoisuus ja triglyseridipitoisuus
    • plasman paastoglukoosipitoisuus
    • EKG
    • thoraxröntgenkuvaus sydämen vajaatoimintaa epäiltäessä
    • sydämen kaikututkimus tarvittaessa (ks. kohta Vasemman kammion hypertrofia «A7»7)
    • munuaisten kaikututkimus tarvittaessa (ks. kohta Munuaisvaurio «A8»8)
Taulukko 5. Albuminurian ja proteinurian (makroalbuminurian) raja-arvot
Kertanäyte U-Alb/Krea-suhde (mg/mmol) Vuorokausikeräys dU-Alb (mg/vrk) Virtsan kemiallinen seulonta1
Normaali < 3,0 < 30 -
Lisääntynyt albuminuria 3–30 30–300 -
Proteinuria > 30 > 300 +
1Liuskakokeet antavat positiivisen tuloksen, kun albumiinipitoisuus on 200–300 mg/l.

Kohde-elinvauriot

Vasemman kammion hypertrofia (LVH)

Taulukko 6. Sydämen vasemman kammion hypertrofian (LVH) diagnostiikka EKG:n avulla
Menetelmä Normaalilöydös tai viitealue Tulkinta
EKG
Sokolow–Lyon: SV1 + RV5 (tai RV6) < 35 mm Epäherkkä, spesifinen1
Cornellin voltit: SV3 + RaVL miehet: < 28 mm naiset: < 20 mm Epäherkkä, spesifinen1
Cornellin tulo miehet: QRS:n kesto (ms) × (RaVL (mm) + SV3 (mm)) < 2 440 mm × ms Epäherkkä, spesifinen1
Cornellin tulo naiset: QRS:n kesto (ms) × (RaVL (mm) + SV3 (mm) + 6 (mm)) < 2 440 mm × ms Epäherkkä, spesifinen1
ST-T-strain ei normaalisti Epäherkkä, spesifinen1
1 Molemmat (Sokolow–Lyon ja Cornell) yhdistettyinä: herkkyys kohtalainen ja spesifisyys hyvä. EKG-amplitudeissa 1 mm = 0,1 mV

Munuaissairaus

Silmät

Kohde-elinvaurio suurissa verisuonissa

Eksogeenisen ja sekundaarisen hypertension epäily

  • Verenpainepotilaan ensitapaamisella on syytä kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
  • Sekundaarinen hypertensio:
    • syitä:
      • munuaisparenkyymin sairaudet (renaalinen hypertensio)
      • renovaskulaarinen hypertensio
      • primaarinen aldosteronismi
      • muut endokrinologiset syyt:
        • akromegalia
        • Cushingin oireyhtymä
        • feokromosytooma
        • kilpirauhasen toimintahäiriöt
        • primaarinen hyperparatyreoosi
      • muut syyt:
        • uniapnea
        • aivokasvaimet
        • aortan koarktaatio
        • monogeeniset hypertensiomuodot (mm. Liddlen oireyhtymä)
    • Sekundaarinen hypertensio on harvinainen, mutta noin 1–5 %:ssa tapauksista kohonneen verenpaineen taustalla on mahdollisesti parannettavissa oleva sairaus «Tikkanen I, Tikkanen T. Sekundaariset hypertensiot...»82. Ks. lisäaineisto «Sekundaarisen hypertension yleisyys»11.
      • Munuaissairauksiin liittyvä hypertensio on yleisin sekundaarisen hypertension muoto. Käytännössä kaikkiin munuaisparenkyymin sairauksiin voi liittyä kohonnut verenpaine.
      • Munuaisverisuoniperäisen hypertension tavallisimmat syyt ovat ateroskleroottinen munuaisvaltimon ahtauma (noin 90 % renovaskulaarisesta hypertensiosta) ja fibromuskulaarinen dysplasia (noin 10 %).
      • Primaaria hyperaldosteronismia tulee epäillä, jos potilaalla on hypokalemiataipumus ja huonosti hoitoon reagoiva hypertensio.
      • Lakritsiuutetta sisältävien tuotteiden käyttö tulee selvittää ennen jatkotutkimuksia, koska joillakuilla verenpainepotilailla pienetkin määrät lakritsiuutetta voivat aiheuttaa hankalahoitoisen hypertension, johon osalla potilaista liittyy hypokalemiataipumus.
      • Muut sekundaarista hypertensiota aiheuttavat sairaudet ovat hyvin harvinaisia, tai kohonnut verenpaine ei niissä ole ensisijainen kliininen ongelma.
    • Verenpainepotilaan lähettämistä erikoislääkärin konsultaatioon (ks. seuraava kohta) voidaan harkita, jos anamneesi, kliiniset löydökset tai peruslaboratoriokokeet antavat aiheen epäillä sekundaarista hypertensiota.
    • Sekundaarista hypertensiota tulee epäillä, jos
      • potilaan verenpainetaso on noussut nopeasti
      • potilas on < 30-vuotias
      • potilaan hypertensio on hoitoresistentti
      • potilaalla on laaja-alaisia kohde-elinvaurioita (LVH, munuaisvaurio, silmänpohjalöydöksiä).

Aiheita erikoissairaanhoidon konsultaatioon

  • Potilaalla on hypertensiivinen kriisi. Ks. kohta Hypertensiivinen kriisi «A10»10.
  • Epäillään sekundaarista hypertensiota. Ks. kohta Eksogeenisen ja sekundaarisen hypertension epäily «A3»5.
  • Kyseessä on raskaudenajan hypertensio.
  • Kyseessä on hoitoresistentti hypertensio: verenpainetavoitetta ei omahoidosta ja vähintään kolmen lääkkeen yhdistelmähoidosta (yksi lääkkeistä diureetti) huolimatta ole saavutettu.
  • Potilaalle on vaikea löytää sopivaa lääkitystä.
  • Laskennallinen GFR pienenee seurannassa 25 % tai < 30 ml/min, albuminuria lisääntyy (U-Alb/Krea > 30 mg/mmol tai dU-Prot > 500 mg) ACE:n estäjän tai sartaanin käyttämisestä huolimatta, tai kehittyy erotusdiagnostinen tai merkittävä hoito-ongelma.
Taulukko 7. Suositus elintapojen muutoksista kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja osana hoitoa
Tekijä Tavoite
Natriuminsaanti, mg/vrk < 2 000 (vastaa < 5 g:aa NaCl/vrk)1
Kaliuminsaanti, mg/vrk Naiset ≥ 3 1002
Miehet ≥ 3 5002
Kalsiuminsaanti, mg/vrk ≥ 800
Tyydyttyneet3 ja trans-rasvahapot4, E %5 < 10
n-3-sarjan monityydyttymättömät rasvahapot6, E%5 ≥ 1
Alkoholin käyttö, g viikossa (annosta viikossa) Naiset < 100 (< 9)
Miehet < 160 (< 14)
Liikapaino ja lihavuus Liikapainoisilla (painoindeksi 25–29,9 kg/m2) ja lihavilla (painoindeksi vähintään 30 kg/m2) 5–10 %:n suuruinen painon väheneminen «Lihavuus (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomal...»60
Vyötärölihavuus Vyötärön ympärysmitta miehillä < 100 cm ja naisilla < 90 cm
Fyysinen aktiivisuus Vähintään viidesti viikossa vähintään 30 minuuttia kerralla kohtuukuormitteista liikuntaa, esimerkiksi reipasta kävelyä
Tupakointi Tupakoinnin lopettaminen «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito...»83
1 Vastaa 87 mmol:n natriummäärää
2 Vastaa naisilla 79 mmol:n ja miehillä 90 mmol:n kaliummäärää
3 Tärkein lähde kovat maito- ja muut eläinrasvat
4 Tärkeimmät lähteet rasvaiset maitovalmisteet ja voi, rasvaiset leivonnaiset ja rasvaiset liharuoat
5 Osuus energiansaannista
6 Tärkeimmät lähteet kala (eikosapentaeeni- ja dokosaheksaeenihappo) ja rypsiöljy (alfa-linoleenihappo)

Kohonneen verenpaineen ehkäisy ja hoito elintapamuutoksilla

Natrium

Muut ravintotekijät

Vapaa-ajan liikunta ja muu fyysinen aktiivisuus

Lihavuus

Alkoholin käyttö

Tupakointi

Elintapamuutosten tavoitteet ja toteuttaminen

  • Kohonneen verenpaineen ehkäisyä ja hoitoa koskevat elintapaohjeet esitetään taulukossa «Suositus elintapojen muutoksista kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja osana hoitoa...»7, lautasmalli kuvassa «Lautasmalli»4 ja ruokakolmio kuvassa «Ruokakolmio»5. Ks. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) ravitsemussuositukset internetsivuilta «http://www.ruokavirasto.fi/vrn/ravitsemussuositukset»9.
  • Natriumin keskimääräinen päivittäinen saanti tulee vähentää < 2 000 mg:aan (ruokasuolaa < 5 g) «WHO. Guideline: Sodium intake for adults and child...»154, «Terveyttä ruoasta. Suomalaiset ravitsemussuosituks...»155.
    • Tavoitteeseen pyritään
      • korvaamalla runsassuolaiset elintarvikkeet tuotteilla, joissa on pakkausmerkintä "vähemmän suolaa" tai "suolaa vähennetty" «Evira (Elintarviketurvallisuusvirasto). Pakkausmer...»156. Sydänmerkki auttaa valitsemaan tällaisia tuotteita. Ks. «http://www.sydanmerkki.fi»10.
      • suosimalla vähäsuolaisia (< 1 % suolaa) leipiä, koska runsaan käyttönsä vuoksi leipä on yksittäisistä elintarvikkeista suurin suolan lähde
      • korvaamalla leipä ja leivänpäälliset aamupalalla suolattomaan puuroon, hedelmiin ja marjoihin
      • vähentämällä punaisen lihan ja prosessoidun lihan määrää < 500 grammaan viikossa
      • korvaamalla suolaa sisältäviä elintarvikkeita kasviksilla, hedelmillä ja marjoilla tavoitteena näiden vähintään 500 g/vrk:n yhteissaanti
      • luopumalla suolan käytöstä ruoanvalmistuksessa ja ruokapöydässä.
  • Noin viidennes suomalaisista saa ravinnostaan suositeltua vähemmän kaliumia «Valsta L, Kaartienen N, Tapanainen H, Männistö S (...»90. Kaliuminsaantia voidaan kasvattaa nauttimalla aikaisempaa enemmän
    • täysjyväviljavalmisteita
    • kasviksia
    • marjoja
    • hedelmiä.
  • Maitovalmisteiden päivittäinen käyttö, 3–4 annosta (1 annos on 2 dl maitotuotetta tai 2–3 viipaletta juustoa), turvaa yleensä kalsiumin riittävän saannin.
    • Kalsiumlisää (enintään 1 000 mg/pv) suositellaan, jos maitovalmisteiden käyttö on vähäistä.
  • Rasvan määrä ja laatu saadaan suositusten (taulukko 7) mukaiseksi seuraavasti:
    • Valitaan rasvattomia tai vain vähän tyydyttynyttä rasvaa sisältäviä elintarvikkeita.
    • Valitaan Sydänmerkin kriteerit täyttävää, vähintään 60 % rasvaa sisältävää margariinia ja kasviöljyä.
    • Kalarasvojen riittävä saanti varmistetaan nauttimalla kahdella viikoittaisella aterialla rasvaista kalaa.
    • n-3-sarjan monityydyttymättömien rasvojen saantia voidaan lisätä käyttämällä myös rypsiöljyä ja rypsiöljypohjaista margariinia.
  • Kohonnutta verenpainetta voidaan vähentää kohtuukuormitteisella kestävyystyyppisellä liikunnalla, esimerkiksi reippaalla kävelyllä, jonka kesto on vähintään 30 minuuttia (yhtenä tai useampana jaksona) ja joka toistuu useimpina päivinä viikossa, mieluiten päivittäin «Pescatello LS, Franklin BA, Fagard R ym. American ...»157.
  • Ylipainoisia (painoindeksi 25–29,9 kg/m2) ja lihavia (painoindeksi vähintään 30 kg/m2) tulee kannustaa laihduttamaan siten, että tavoitteena on 5–10 %:n pudotus lähtöpainosta «Lihavuus (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomal...»60, «Clinical Guidelines on the Identification, Evaluat...»158.
  • Alkoholin viikkokulutuksen tulisi olla
    • miehillä enintään 160 g (< 14 ravintola-annosta)
    • naisilla < 100 g (< 9 ravintola-annosta).
  • Ravintola-annos on esimerkiksi pullo (33 cl) keskiolutta, 12 cl viiniä tai 4 cl väkeviä alkoholijuomia. Yksi ravintola-annos sisältää 12 grammaa absoluuttista alkoholia.
Kuva 4.

Ravitsemussuositusten mukainen ateria kootaan niin sanotun lautasmallin mukaan: 1. Puolet lautasesta täytetään kasviksilla, esimerkiksi salaateilla, raasteilla tai keitetyillä kasviksilla. Salaattiin lisätään muutama tippa öljypohjaista salaattikastiketta. 2. Neljännes lautasesta täytetään perunalla, pastalla tai riisillä. 3. Neljännes lautasesta täytetään vähärasvaisella ja vähäsuolaisella kalalla, kanalla tai lihalla. Kasvisruokavaliossa liha korvataan pavuilla ja linsseillä tai muilla kasviproteiinivalmisteilla. 4. Ruokajuomaksi valitaan rasvaton maito. 5. Lisäksi nautitaan yksi tai kaksi palaa pehmeällä margariinilla voideltua täysjyväleipää.

Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta, suomalaiset ravitsemussuositukset «https://www.ruokavirasto.fi/vrn/ravitsemussuositukset»

Kuva 5.

Ruokakolmio. © Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta, suomalaiset ravitsemussuositukset «https://www.ruokavirasto.fi/vrn/ravitsemussuositukset»

Ravitsemusohjeita kohonneen verenpaineen ehkäisyyn ja hoitoon

  • Vältä suolan ja suolaa sisältävien mausteseosten käyttöä ruoanvalmistuksessa ja pöytämausteina.
  • Vältä runsassuolaisia elintarvikkeita. Valitse leivät, liha- ja kalajalosteet, juustot ja valmisruoat vähäsuolaisina (pakkausmerkintä "vähemmän suolaa" tai "suolaa vähennetty" tai Sydänmerkki)
  • Syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja vähintään 500 grammaa/vrk.
  • Suosi rypsiöljyjä ja rypsiöljypohjaisia kasvimargariineja.
  • Käytä rasvattomia tai vähärasvaisia maitovalmisteita.
  • Syö kalaa vähintään kahdesti viikossa.
  • Laihduta, jos olet ylipainoinen tai lihava.
  • Käytä alkoholia enintään kohtuullisesti.
  • Vältä lakritsiuutetta sisältäviä tuotteita.

Lääkehoidon vaikutukset verenpaineeseen ja siedettävyys

Lääkehoidon vaikutukset sydän- ja verisuonitautitapahtumiin

Lääkehoidon aiheet

Kuva 6.

Vastaanottopainetasoon perustuva hoitokaavio

Kuva 7.

Kotipainetasoon perustuva hoitokaavio

Kohonneen verenpaineen hoidon tavoite

Lääkkeiden annokset, yhdistelmähoito ja ottoaika

Kuva 8.

Ensisijaisesti suositellaan ACE:n estäjän tai ATR:n salpaajan yhdistämistä kalsiumkanavan salpaajaan tai tiatsididiureettiin. ACE:n estäjän tai ATR:n salpaajan yhdistäminen beetasalpaajaan ei ole verenpaineen laskun kannalta optimaalinen yhdistelmä (musta katkoviiva), mutta sitäkin yhdistelmää voidaan käyttää, jos se on muusta syystä aiheellinen (esim. sepelvaltimotauti on aihe beetasalpaajan käytölle).

Beetasalpaajien ja diureetin yhdistelmää (keltainen katkoviiva) tulisi välttää ensisijaisena lääkityksenä potilailla, joilla on metabolinen oireyhtymä tai suurentunut riski sairastua diabetekseen. Verenpaineen laskun tehostamiseksi voidaan lisäksi käyttää kalsiumkanavan salpaajan ja diureetin tai kalsiumkanavan salpaaja dihydropyridiinin ja beetasalpaajan yhdistelmää (musta yhtenäinen viiva). Beetasalpaajien yhdistämistä verapamiiliin tai diltiatseemiin on vältettävä, koska siihen liittyy bradykardian ja sydämen johtumishäiriön vaara (punainen katkoviiva).

Lääkkeen valinta eri sairausryhmissä

Taulukko 8. Esimerkkejä suositeltavista verenpainelääkkeistä eri sairaustiloissa ja erityistilanteissa. Muokattu artikkelista «Williams B, Mancia G, Spiering W ym. 2018 ESC/ESH ...»177.
Ei kohde-elinvaurioita
Komplisoitumaton hypertensio ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti
Kohde-elinvaurio tai sydän- ja verisuonisairaus
LVH ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti
Mikroalbuminuria tai proteinuria ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja
Munuaisvaurio ilman albuminuriaa ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja ja muut, diureetti mukaan luettuna (furosemidi, jos eGFR < 30 ml/min/1,73 m2)
Sairastettu aivohalvaus ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti
Sairastettu sydäninfarkti Beetasalpaaja (ensimmäisen vuoden ajan), ACE:n estäjä (ATR:n salpaaja, jos ACE:n estäjä ei sovi)
Oireinen sepelvaltimotauti Beetasalpaaja, kalsiumkanavan salpaaja
Sydämen vajaatoiminta ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, diureetti, beetasalpaaja, mineralokortikoidireseptorin salpaaja
Eteisvärinä
Kohtauksittainen ATR:n salpaaja, ACE:n estäjä, beetasalpaaja
Pysyvä Beetasalpaaja, verapamiili (huom. ei näiden kahden yhteiskäyttöä)
Perifeerinen valtimotauti ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja
Erityistilanteet
Diabetes ACE:n estäjä, ATR:n salpaaja, kalsiumkanavan salpaaja, diureetti
Raskaudenaikainen hypertensio Beetasalpaaja, alfa- ja beetasalpaajan yhdistelmä (labetaloli), kalsiumkanavan salpaaja
Astma Kalsiumkanavan salpaaja, ATR:n salpaaja, diureetti

Komplisoitumaton hypertensio

Isoloitunut systolinen hypertensio

Dyslipidemiat

Diabetes

Vasemman kammion hypertrofia (LVH)

Sepelvaltimotauti

Sydämen vajaatoiminta

Rytmi- ja johtumishäiriöt

  • Aivoembolian ehkäisemiseksi eteisvärinän aktiivinen etsiminen on aiheellista verenpainepotilailta, etenkin > 60-vuotiailta ja niiltä, joilla esiintyy vasemman kammion hypertrofia tai sydänsairaus.
  • Eteisvärinään liittyvän tromboembolian riskin arviossa hypertensio antaa yhden CHA2DS2VASc-pisteen, joten eteisvärinää sairastavat verenpainepotilaat ovat usein ja > 65-vuotiaat verenpainepotilaat poikkeuksetta antikoagulaatiohoidon tarpeessa. Ks. laskuri «CHA2DS2VASc-pisteytys ja HAS-BLED-vuotoriski»1.
    • Antikoagulaatiohoidon aikana hyvä verenpaineen hallinta on erityisen tärkeää aivoverenvuodon riskin pienentämiseksi, koska kohonnut systolinen verenpaine (> 160 mmHg) suurentaa vuotoriskiä. Ks. laskuri «CHA2DS2VASc-pisteytys ja HAS-BLED-vuotoriski»1.
  • Eteisvärinässä beetasalpaaja, sykettä hidastava kalsiumkanavan salpaaja tai digoksiini on usein tarpeen osana lääkitystä.
  • ACE:n estäjät ja ATR:n salpaajat saattavat estää eteisvärinän ilmaantumista verenpainepotilailla tehokkaammin kuin muut verenpainelääkkeet «Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lä...»193, mutta oleellista on verenpaineen hyvä hallinta.
  • Lisälyöntien ja muiden hyvänlaatuisten rytmihäiriöiden aiheuttamia oireita voidaan verenpainepotilailla lievittää beetasalpaajilla samoin kuin muilla potilailla.
  • Beetasalpaajat ja sykettä hidastavat kalsiumkanavan salpaajat sekä digoksiini ovat vasta-aiheisia hitaissa rytmihäiriöissä (sairas sinus -oireyhtymä ja 2.–3. asteen eteis-kammiokatkos), ellei potilaalle ole asennettu tahdistinta.

Perifeerinen raajojen valtimosairaus

Aivoverenkierron sairaudet

Muistisairaudet ja niiden ehkäisy

Iäkkäät potilaat (> 75–80-vuotiaat)

Taulukko 9. Iäkkään potilaan hoitokaavio toimintakyvyn mukaan (mukailtu lähteestä «Benetos A, Petrovic M, Strandberg T. Hypertension ...»173)
Potilaan itsenäinen toimintakyky ja jokapäiväisistä toiminnoista selviäminen Lääkehoito Verenpainetavoitteet
Säilyneet hyvin, lievä tai kohtalainen gerastenia mahdollinen Ei eroa < 75-vuotiaiden hoidosta Ei eroa < 75-vuotiaiden hoitotavoitteisiin
Toimintakyky heikentynyt, mutta potilas selviää jokapäiväisistä toimista Lääkevalinnassa ei eroa < 75-vuotiaiden hoidosta Kattava geriatrinen arvio harkittava hyötyjen ja riskien arvioon. Systolisen verenpaineen tavoite usein < 150 mmHg. < 130 mmHg:n systolinen verenpaine voi aiheuttaa haittoja.
Toimintakyky ja jokapäiväisistä toimista selviytyminen heikentyneet Lääkevalinnassa ei eroa < 75-vuotiaiden hoidosta, mutta aloitus tarkoin harkittava, edettävä varovasti ja vältettävä yli 3 lääkkeen käyttöä. Harkittava myös olemassa olevan hoidon keventämistä tai lopetusta. Pseudohypertensio on huomioitava. Kattava geriatrinen arvio hyötyjen ja riskien arvioon. Systolisen verenpaineen tavoite usein < 150 mmHg. < 130 mmHg:n systolinen verenpaine voi aiheuttaa haittoja. Muistettava muut verenpaineeseen vaikuttavat sairaudet ja lääkkeet. Usein verenpaineen vaihtelu aiheuttaa ongelmia.

Munuaistaudit

  • Yhdistelmälääkitys, johon kuuluvat ACE:n estäjä (tai ATR:n salpaaja) ja kalsiumkanavan salpaaja tai diureetti, on suositeltava hoidon aloitukseen.
  • ACE:n estäjiä ja ATR:n salpaajia suositellaan käytettäväksi albuminuriaa aiheuttavien munuaissairauksien yhteydessä, koska niiden on osoitettu tehokkaimmin hidastavan munuaissairauden etenemistä «Hilgers KF, Mann JF. ACE inhibitors versus AT(1) r...»213. Ks. lisäaineisto «Verenpainelääkkeen valinta munuaissairauksissa»16.
  • Tiatsididiureetit voivat menettää kohonnutta verenpainetta alentavan tehonsa, kun eGFR on < 30–45 ml/min/1,73 m2, jolloin diureetiksi valitaan loop-diureetti (furosemidi).
  • Hyperkalemiavaaran vuoksi kaliumia säästäviä diureetteja on käytettävä harkitusti potilailla, joilla on keskivaikea munuaisten vajaatoiminta (eGFR 30–59 ml/min/1,73 m2), ja yleensä vältettävä potilailla, joilla on vaikea-asteinen munuaisten vajaatoiminta (eGFR < 30 ml/min/1,73 m2).
  • Munuaisten vajaatoiminnassa ja renovaskulaarisessa hypertensiossa ACE:n estäjien ja ATR:n salpaajien käyttö edellyttää seerumin kreatiniini- ja kaliumpitoisuuksien seurantaa.
  • ACE:n estäjien ja ATR:n salpaajien yhteiskäyttö voi tulla kysymykseen vain poikkeustapauksissa ja erikoislääkärin valvonnassa.
  • Renovaskulaarisessa hypertensiossa arvioidaan pallolaajennuksen tai leikkaushoidon tarve ja mahdollisuudet «Chobanian AV, Bakris GL, Black HR ym. The Seventh ...»214.
    • Pallolaajennusta tai leikkaushoitoa voidaan harkita, jos potilaalla on etenevä munuaisvaurio (pienenevä GFR) tai hoitoresistentti hypertensio.
  • Ks. Käypä hoito -suositus Diabeteksen munuaistauti «Diabeteksen munuaistauti»7, «Diabeettinen nefropatia. Käypä hoito -suositus. Su...»73.

Astma ja keuhkoahtaumatauti

  • Diureetit, kalsiumkanavan salpaajat ja ATR:n salpaajat soveltuvat astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastavien kohonneen verenpaineen hoitoon «Farsang C, Kiss I, Tykarski A, Narkiewicz K. Treat...»215.
    • Diureetit, varsinkin yhdessä beeta2-reseptoriagonistien ja glukokortikoidien kanssa saattavat aiheuttaa hypokalemiaa. Vaikeassa keuhkoahtaumataudissa ne saattavat myös pahentaa hiilidioksidiretentiota ja huonontaa limaneritystä. Jos vaste on kalsiumkanavan salpaajan ja ATR:n salpaajan yhdistelmällä huono, kaliumia säästäviä diureetteja voidaan harkita.
  • ACE:n estäjien käyttöä hankaloittaa se, että ne saattavat aiheuttaa kuivaa yskää, mitä voi olla vaikea erottaa astman aiheuttamista oireista.
  • Beetasalpaajat saattavat heikentää keuhkofunktiota ja heikentää laajentavien keuhkolääkkeiden vaikutusta, mutta ahtauttavassa keuhkosairaudessa beetasalpaajien on osoitettu säilyttävän edullisen sydän- ja verisuonitautivaikutuksensa.

Raskausajan kohonnut verenpaine

Hypertensiivinen kriisi

  • Hypertensiivisellä kriisillä tarkoitetaan verenpaineen huomattavaa nousua, jossa systolinen paine on > 200 mmHg tai diastolinen paine > 130 mmHg.
  • Kriisi jaetaan vaikeusasteensa mukaan
    • hypertensiiviseen hätätilanteeseen
    • kiireellistä hoitoa vaativaan tilaan.
  • Hypertensiivinen hätätilanne:
    • Keskeisiä kohde-elinlöydöksiä ja -oireita ovat
      • sydäniskemia
      • sydämen vajaatoiminta
      • aivo-oireet
      • munuaisten nopeasti paheneva vajaatoiminta
      • verenvuodot silmän verkkokalvoissa
      • aortan dissekoituminen.
    • Hoidon tavoitteena on alentaa verenpainetta turvalliselle tasolle (diastolinen paine yleensä 100–110 mmHg) kohde-elinten verenkiertoa vaarantamatta. Potilaat kuuluvat päivystystapauksina erikoissairaanhoitoon ja vaativat siellä useimmiten valvontatasoista hoitoa «Papadopoulos DP, Mourouzis I, Thomopoulos C ym. Hy...»224.
    • Lukinkalvonalaisen vuodon, aivoverenvuodon ja aivoinfarktin yhteydessä ilmaantuvan hypertension hoito on harkittava tapauskohtaisesti. Ks. Käypä hoito -suositus Aivoinfarkti ja TIA, lisäaineisto «AVH-potilaan kohonnut verenpaine ja sen hoito akuutissa vaiheessa»17. Erotusdiagnoosia tehtäessä on tärkeää sulkea pois hypertensiivinen enkefalopatia, jossa hypertension tehokas hoito on aiheellinen.
    • Hoidossa tarvitaan useimmiten suoneen annettavaa lääkitystä.
  • Avohoidossa hypertensiivisen kriisin hoitoon voidaan käyttää keskipitkä- tai pitkävaikutteista kalsiumkanavan salpaajaa. Lääkettä ei saa pureskella «Hypertensiivisen hätätilan ja kohonneen verenpaineen kiireellisen tilan hoito»18.
  • Kiireellistä hoitoa vaativassa tilassa potilaat ovat yleensä oireettomia ja vaikeat kohde-elinlöydökset puuttuvat.

Antitromboottinen lääkehoito

Renaalinen denervaatio

Syyt kohonneen verenpaineen huonoon hoitovasteeseen

Taulukko 10. Syitä ja ratkaisumahdollisuuksia kohonneen verenpaineen huonoon hoitovasteeseen
Syy Ratkaisumahdollisuus
Lääkäri tai hoitaja
  • Kohonneen verenpaineen tunnistamatta jääminen
  • Riittämätön elintapaohjaus
  • Lääkehoidon liian myöhäinen aloittaminen
  • Lääkehoidon riittämätön tehostaminen
  • Lääkeaineinteraktiot
  • Vuorovaikutuksen puutteet
  • Sekundaarinen hypertensio
  • Verenpaineen mittaus, kotimittaustulosten tulkinta
  • Elintapojen kartoitus, motivoiva haastattelu
  • Hoitosuositusten noudattaminen
  • Hoitosuositusten mukainen lääkeyhdistelmien käyttö
  • Lääkityksen kokonaisarviointi
  • Hoidosta päättäminen yhdessä potilaan kanssa, ymmärrettävät ja havainnolliset hoito-ohjeet
  • Ks. eksogeenisen tai sekundaarisen hypertension epäily «A3»5
Potilas
  • Riittämätön elintapahoito (lihavuus, liikunnan puute, suolan käyttö, lakritsiuutetta sisältävät tuotteet, alkoholi, tupakka)
  • Verenpaineen kotimittaus riittämätöntä tai väärin tehtyä
  • Lääkkeiden haittavaikutukset
  • Verenpainetta kohottavat lääkkeet
  • Epäselvät hoitotavoitteet
  • Lääkehoidon toteutumatta jääminen
  • Potilaan ohjaus ravitsemusterapeutin tai terveydenhuollon ammattilaisen antamaan elintapaneuvontaan
  • Kotimittausten ohjeistus ja seuranta
  • Mahdollisten lääkehaittojen kartoitus ja hoito
  • Lääkityksen kokonaisarviointi
  • Suullinen ja kirjallinen potilasneuvonta
  • Hoitosuunnitelma
  • Lääkityksen säännöllisen käytön tiedustelu, hinnaltaan edullisten lääkkeiden käyttö
  • Mahdollisimman yksinkertainen lääkehoito
  • Kerran päivässä annosteltava lääkitys (jos mahdollista), lääkkeenoton yhdistäminen päivärutiineihin, lääkeannostelijan käyttö
Hoitojärjestelmä
  • Hoitoon pääsyn vaikeus
  • Hoidon jatkuvuuden toteutumatta jääminen
  • Hoidon seurannan vaikeus
  • Riittävä lääkärien ja hoitajien määrä, hoitotiimit
  • Pitkäaikaiset potilas-lääkäri- tai potilas-hoitajasuhteet
  • Sähköisesti tai puhelimitse tapahtuva seuranta

Lääkityksen vähentäminen ja lopettaminen

  • Lääkityksen asteittaista vähentämistä ja jopa lopettamista voidaan harkita, jos verenpaine on lievässä komplisoitumattomassa hypertensiossa pysynyt toteutuneiden elintapamuutosten ja lääkehoidon vaikutuksesta optimaalisena (< 120/80 mmHg) ainakin yhden vuoden ajan.
  • Jos lääkitystä vähennetään tai se lopetetaan, verenpainetta on sen jälkeen ehdottomasti seurattava huolellisesti, koska se usein kohoaa uudelleen «Nelson M, Reid C, Krum H ym. A systematic review o...»236.
  • Verenpainelääkityksen hyötyjä ja haittoja ja niiden vaikutusta elämänlaatuun on tarkoin harkittava potilailla, joilla on useita sairauksia tai geriatrisia oireyhtymiä, muistisairauden loppuvaihe tai jatkuva avun tarve jokapäiväisissä toimissa «Benetos A, Petrovic M, Strandberg T. Hypertension ...»173.
  • Nämä potilaat ovat usein > 85-vuotiaita, ja kattavasta geriatrisesta arviosta on hyötyä päätöksenteossa.
  • Verenpainelääkityksen lopettamisen kokonaisvaikutuksista ja turvallisuudesta ei ole käytettävissä satunnaistettuja tutkimuksia.

Seuranta

  • Verenpainelääkkeen aloituksen tai muutoksen jälkeen suositellaan 1–2 kuukauden välein tehtäviä yhteydenottoja, kunnes verenpaineen hoitotasapaino on saavutettu.
  • Kun verenpaine on tavoitetasolla, seurantakäyntien tiheys suunnitellaan potilaskohtaisesti
  • lääkityksen, kohde-elinvaurioiden ja muiden sairauksien mukaan «Birtwhistle RV, Godwin MS, Delva MD ym. Randomised...»237. Osasta yhteydenotoista voi vastata sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja, jos työnjaosta on niin sovittu «Clark CE, Smith LF, Taylor RS ym. Nurse led interv...»238, taulukko «Verenpainepotilaan arviokäynnin sisältö ...»11. Myös puhelinkontakteja ja sähköistä asiointia voidaan hyödyntää hoitotavoitteessa olevien potilaiden seurannassa.
  • Kohonneen verenpaineen kohde-elinvaurioiden ja muiden valtimotautien riskitekijöiden kartoitus on suositeltavaa tehdä ainakin kahden vuoden välein.
  • Mekaaninen reseptien uusiminen ilman tilannearviota ei ole hyväksyttävä käytäntö.
  • Hoitotavoitteen ulkopuolella olevat ohjataan vastaanotolle ja syyt huonoon hoitovasteeseen selvitetään.
Taulukko 11. Verenpainepotilaan arviokäynnin sisältö
Jokaisella seurantakäynnillä arvioitava:
  • verenpainetaso, kotimittausarvojen tulkinta
  • sydämen toiminta, sykkeen tunnustelu
  • elintavat (paino, elintarvikevalinnat ja suolan käyttö, alkoholin käyttö, tupakointi, liikunta)
  • lääkehoidon toteutuminen
  • hoitotavoitteen toteutuminen
Yksilöllisen harkinnan mukaan 1–2 vuoden välein arvioitava:
  • kohde-elinvauriot: U-Alb/Krea, eGFR, EKG
  • valtimotaudin muut riskitekijät: lipidit, verensokeri
  • verenpainelääkitykseen liittyvät laboratoriokokeet (P-K, P-Na, P-Krea, eGFR)

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä

Kohonnut verenpaine -suosituksen historiatiedot «Kohonnut verenpaine, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»19

Puheenjohtaja:

Antti Jula, LKT, tutkimusprofessori, sisätautien erikoislääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Jäsenet:

Ilkka Kantola, LKT, dosentti, professori, sisätautien erikoislääkäri, toimialuejohtaja; Tyksin medisiininen toimialue

Päivi Korhonen, LT, professori, yleislääketieteen ja sisätautien erikoislääkäri; Turun yliopiston kliininen laitos, yleislääketiede

Seppo Lehto, LT, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, sisätautien ylilääkäri ja medisiinisen hoidon tulosalueen johtaja; LSHP/Lapin keskussairaala

Eero Mervaala, LT, professori; Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, farmakologia, Käypä hoito -toimittaja

Kaj Metsärinne, LKT, dosentti, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, nefrologian ylilääkäri ja vastuualuejohtaja; Tyksin medisiininen toimialue

Teemu Niiranen, LT, dosentti, sisätautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri, erikoistutkija; Turun yliopisto

Ilkka Pörsti, LT, professori, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri; Tampereen yliopisto ja Taysin sisätautien vastuualue

Timo Strandberg, LKT, professori; Helsingin yliopisto, HUS, Sisätaudit ja kuntoutus, Oulun yliopisto, Elinikäisen terveyden tutkimuksen keskus

Mikko Syvänne, LT, dosentti, professori, kardiologian, sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri

Ilkka Tikkanen, LKT, professori, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HYKS Vatsakeskus, nefrologia ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva, Biomedicum 2, Helsinki

Asiantuntijat:

Risto Kaaja, LKT, professori, sisätautien erikoislääkäri; Turun yliopisto

Tuula Tikkanen, LKT, dosentti, sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri, va ylilääkäri, Helsingin sisätautien poliklinikka

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 10.9.2020 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Antti Jula: Sivutoimet: Vastaanotto, Mehiläinen Turku, Pihlajalinna Parainen. Ohjaushankkeet: Suomen Sydänliitto, Ravitsemuksen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja.

Ilkka Kantola: Sivutoimet: Vastaanotto, Terveystalo Pulssi Turku. Tutkimusrahoitus: Amicus, Bayer, Boehringer-Ingelheim, Idorsia, MSD,Sanofi-Genzyme, Takeda. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Amicus, Sanofi-Genzyme, Takeda. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Amicus, Sanofi-Genzyme, Takeda. Luottamustoimet: Suomen verenpaineyhdistys hallitus.

Päivi Korhonen:Sivutoimet: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, ylilääkäri; Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä, erikoislääkäri. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Orion, MSD. Luottamustoimet: Duodecim, Suomen Lääketieteen Säätiö, Satakunnan Sydänpiiri, Suomen Verenpaineyhdistys.

Seppo Lehto: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Amgen, Sanofi, Novo, Pfizer, Bayer. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Amgen. Luottamustoimet: SKS preventiojaoksen jäsen, ESC asiantuntijana. Ohjaushankkeet: Pohjois-Savon Sote (PoSoTe).

Eero Mervaala:Sivutoimet: Käypä hoito -toimittaja; Lääketieteellinen asiantuntija (farmakologia), Yhtyneet Medix-laboratoriot. Luottamustoimet: Varajäsen, HUS hallitus; puheenjohtaja, Lääketutkimussäätiö; jäsen, Suomen Verenpaineyhdistyksen hallitus, jäsen, Suomen Farmakologiyhdistyksen hallitus; jäsen, Lääketietoverkosto, FIMEA.

Kaj Metsärinne: Sivutoimet: Vastaanotto, Terveystalo Pulssi. Tutkimusrahoitus: Bayer Oy, Novo Nordisk Oy. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Astellas Oy, Baxter Oy, Bayer Oy, Boehringer Ingelheim Oy, Vifor Pharma Oy. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Novo Nordisk Oy. Luottamustoimet: Diabetes Käypä hoito neuvottelukunta.

Teemu Niiranen:Sivutoimet: THL, asiantuntijalääkäri; Rauman kaupunki, erikoislääkäri; Helsingin yliopisto/FIMM, koordinaattori. Tutkimusrahoitus: Apurahat: Suomen akatemia, Emil Aaltosen säätiö, Paavo Nurmen säätiö, Suomen lääketieteen säätiö, Valtion tutkimusrahoitus. Luottamustoimet: Suomen Verenpaineyhdistys, varapuheenjohtaja.

Ilkka Pörsti: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: AstraZeneca. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: AstraZeneca. Luottamustoimet: Suomen Verenpaineyhdistyksen hallituksen jäsen, puheenjohtaja 2017-2019; Tampereen tuberkuloosisäätiön hallituksen jäsen; Pirkanmaan kulttuurirahaston Pirkanmaan sydäntutkimusrahaston asiantuntija; Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Valtion tutkimusrahatoimikunnan jäsen.

Timo Strandberg: Sivutoimet: Hus, ylilääkäri. Tutkimusrahoitus: Amgen, MSD, NovoNordisk, Sanofi. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Amgen, Boehringer, MSD, NovoNordisk, Orion, Sanofi, Servier. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: NovoNordisk. Luottamustoimet: EUGMS, Suomen verenpaineyhdistyksen hallituksen varajäsen.

Mikko Syvänne: Sivutoimet: Vastaanotto, Suomen Terveystalo, Myyrmäki; vastaanotto, Eiran Lääkäriasema; Coronaria asiantuntija (verenpaineen vuorokausirekisteröintien lausunnot). Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Orion, Novo Nordisk, Pfizer, Medaffcon. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Novo Nordisk.

Ilkka Tikkanen: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: AstraZeneca Oy, Boehringer Ingelheim Finland Ky, MSD Finland Oy, Mundipharma Oy, Servier Finland Oy. Muut sidonnaisuudet: Lausuntopalkkio, Coronaria Oy.

Kirjallisuusviite

Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»13

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. GBD 2017 Risk Factor Collaborators.. Global, regional, and national comparative risk assessment of 84 behavioural, environmental and occupational, and metabolic risks or clusters of risks for 195 countries and territories, 1990-2017: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2017. Lancet 2018;392:1923-1994 «PMID: 30496105»PubMed
  2. Mueller NT, Noya-Alarcon O, Contreras M ym. Association of Age With Blood Pressure Across the Lifespan in Isolated Yanomami and Yekwana Villages. JAMA Cardiol 2018;3:1247-1249 «PMID: 30427998»PubMed
  3. Borodulin K, Levälahti E, Saarikoski L ym. Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Osa 2: Tutkimuksen taulukkoliite. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 2013/22. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-054-2 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-054-2
  4. Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 2012/68. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-769-1
  5. Laatikainen T, Jula A, Kastarinen M, Salomaa V, Borodulin K, Harlad K, Peltonen M, Jousilahti P, Vartiainen E. Verenpainetasot ja hoitotasapaino FINRISKI-tutkimusalueilla 1982-2012. Suom Lääkärili 2013;24:1803-9
  6. Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M ym. Thirty-five-year trends in cardiovascular risk factors in Finland. Int J Epidemiol 2010;39:504-18 «PMID: 19959603»PubMed
  7. Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S (toim). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL),
  8. Lewington S, Clarke R, Qizilbash N ym. Age-specific relevance of usual blood pressure to vascular mortality: a meta-analysis of individual data for one million adults in 61 prospective studies. Lancet 2002;360:1903-13 «PMID: 12493255»PubMed
  9. Dzeshka MS, Shantsila A, Shantsila E ym. Atrial Fibrillation and Hypertension. Hypertension 2017;70:854-861 «PMID: 28893897»PubMed
  10. Tocci G, Sciarretta S, Volpe M. Development of heart failure in recent hypertension trials. J Hypertens 2008;26:1477-86 «PMID: 18551026»PubMed
  11. Franco OH, Peeters A, Bonneux L ym. Blood pressure in adulthood and life expectancy with cardiovascular disease in men and women: life course analysis. Hypertension 2005;46:280-6 «PMID: 15983235»PubMed
  12. Kiiskinen U, Vartiainen E, Puska P ym. Long-term cost and life-expectancy consequences of hypertension. J Hypertens 1998;16:1103-12 «PMID: 9794712»PubMed
  13. Berry JD, Dyer A, Cai X ym. Lifetime risks of cardiovascular disease. N Engl J Med 2012;366:321-9 «PMID: 22276822»PubMed
  14. Jousilahti P, Laatikainen T, Peltonen M ym. Primary prevention and risk factor reduction in coronary heart disease mortality among working aged men and women in eastern Finland over 40 years: population based observational study. BMJ 2016;352:i721 «PMID: 26932978»PubMed
  15. Stergiou GS, Alpert B, Mieke S ym. A universal standard for the validation of blood pressure measuring devices: Association for the Advancement of Medical Instrumentation/European Society of Hypertension/International Organization for Standardization (AAMI/ESH/ISO) Collaboration Statement. J Hypertens 2018;36:472-478 «PMID: 29384983»PubMed
  16. Williams B, Mancia G, Spiering W ym. 2018 ESC/ESH Guidelines for the management of arterial hypertension. Eur Heart J 2018;39:3021-3104 «PMID: 30165516»PubMed
  17. Lane D, Beevers M, Barnes N ym. Inter-arm differences in blood pressure: when are they clinically significant? J Hypertens 2002;20:1089-95 «PMID: 12023677»PubMed
  18. Kimura A, Hashimoto J, Watabe D ym. Patient characteristics and factors associated with inter-arm difference of blood pressure measurements in a general population in Ohasama, Japan. J Hypertens 2004;22:2277-83 «PMID: 15614021»PubMed
  19. Johansson JK, Puukka PJ, Jula AM. Interarm blood pressure difference and target organ damage in the general population. J Hypertens 2014;32:260-6 «PMID: 24284500»PubMed
  20. McAlister FA, Straus SE. Evidence based treatment of hypertension. Measurement of blood pressure: an evidence based review. BMJ 2001;322:908-11 «PMID: 11302909»PubMed
  21. Jula A, Puukka P, Karanko H. Multiple clinic and home blood pressure measurements versus ambulatory blood pressure monitoring. Hypertension 1999;34:261-6 «PMID: 10454451»PubMed
  22. Kantola I, Vesalainen R, Kangassalo K ym. Bell or diaphragm in the measurement of blood pressure? J Hypertens 2005;23:499-503 «PMID: 15716689»PubMed
  23. Kallistratos MS, Poulimenos LE, Manolis AJ. Atrial fibrillation and arterial hypertension. Pharmacol Res 2018;128:322-326 «PMID: 29055746»PubMed
  24. COMMISSION REGULATION (EU) No 847/2012
  25. Kumpusalo E, Teho A, Laitila R ym. Janus faces of the white coat effect: blood pressure not only rises, it may also fall. J Hum Hypertens 2002;16:725-8 «PMID: 12420197»PubMed
  26. Fagard RH, Celis H, Thijs L ym. Daytime and nighttime blood pressure as predictors of death and cause-specific cardiovascular events in hypertension. Hypertension 2008;51:55-61 «PMID: 18039980»PubMed
  27. Angelousi A, Girerd N, Benetos A ym. Association between orthostatic hypotension and cardiovascular risk, cerebrovascular risk, cognitive decline and falls as well as overall mortality: a systematic review and meta-analysis. J Hypertens 2014;32:1562-71; discussion 1571 «PMID: 24879490»PubMed
  28. Kantola I, Jula A, Niiranen T. Ortostaattisen hypotension tutkiminen ja hoito. Suom Lääkäril 2018;74:1811-3
  29. Niiranen TJ, Mäki J, Puukka P ym. Office, home, and ambulatory blood pressures as predictors of cardiovascular risk. Hypertension 2014;64:281-6 «PMID: 24842916»PubMed
  30. Bliziotis IA, Destounis A, Stergiou GS. Home versus ambulatory and office blood pressure in predicting target organ damage in hypertension: a systematic review and meta-analysis. J Hypertens 2012;30:1289-99 «PMID: 22499289»PubMed
  31. Niiranen TJ, Hänninen MR, Johansson J ym. Home-measured blood pressure is a stronger predictor of cardiovascular risk than office blood pressure: the Finn-Home study. Hypertension 2010;55:1346-51 «PMID: 20385970»PubMed
  32. Ward AM, Takahashi O, Stevens R ym. Home measurement of blood pressure and cardiovascular disease: systematic review and meta-analysis of prospective studies. J Hypertens 2012;30:449-56 «PMID: 22241136»PubMed
  33. Johansson JK, Niiranen TJ, Puukka PJ ym. Factors affecting the difference between morning and evening home blood pressure: the Finn-Home study. Blood Press 2011;20:27-36 «PMID: 20849356»PubMed
  34. Niiranen TJ, Johansson JK, Reunanen A ym. Optimal schedule for home blood pressure measurement based on prognostic data: the Finn-Home Study. Hypertension 2011;57:1081-6 «PMID: 21482956»PubMed
  35. Mancia G, Parati G. Ambulatory blood pressure monitoring and organ damage. Hypertension 2000;36:894-900 «PMID: 11082163»PubMed
  36. Kikuya M, Hansen TW, Thijs L ym. Diagnostic thresholds for ambulatory blood pressure monitoring based on 10-year cardiovascular risk. Circulation 2007;115:2145-52 «PMID: 17420350»PubMed
  37. Banegas JR, Ruilope LM, de la Sierra A ym. Relationship between Clinic and Ambulatory Blood-Pressure Measurements and Mortality. N Engl J Med 2018;378:1509-1520 «PMID: 29669232»PubMed
  38. Sega R, Facchetti R, Bombelli M ym. Prognostic value of ambulatory and home blood pressures compared with office blood pressure in the general population: follow-up results from the Pressioni Arteriose Monitorate e Loro Associazioni (PAMELA) study. Circulation 2005;111:1777-83 «PMID: 15809377»PubMed
  39. Hansen TW, Li Y, Boggia J ym. Predictive role of the nighttime blood pressure. Hypertension 2011;57:3-10 «PMID: 21079049»PubMed
  40. Niiranen TJ, Asayama K, Thijs L ym. Outcome-driven thresholds for home blood pressure measurement: international database of home blood pressure in relation to cardiovascular outcome. Hypertension 2013;61:27-34 «PMID: 23129700»PubMed
  41. Niiranen TJ, Jula AM, Kantola IM ym. Prevalence and determinants of isolated clinic hypertension in the Finnish population: the Finn-HOME study. J Hypertens 2006;24:463-70 «PMID: 16467649»PubMed
  42. Ugajin T, Hozawa A, Ohkubo T ym. White-coat hypertension as a risk factor for the development of home hypertension: the Ohasama study. Arch Intern Med 2005;165:1541-6 «PMID: 16009871»PubMed
  43. Sivén SS, Niiranen TJ, Kantola IM ym. White-coat and masked hypertension as risk factors for progression to sustained hypertension: the Finn-Home study. J Hypertens 2016;34:54-60 «PMID: 26630213»PubMed
  44. Ohkubo T, Kikuya M, Metoki H ym. Prognosis of "masked" hypertension and "white-coat" hypertension detected by 24-h ambulatory blood pressure monitoring 10-year follow-up from the Ohasama study. J Am Coll Cardiol 2005;46:508-15 «PMID: 16053966»PubMed
  45. Stergiou GS, Asayama K, Thijs L ym. Prognosis of white-coat and masked hypertension: International Database of HOme blood pressure in relation to Cardiovascular Outcome. Hypertension 2014;63:675-82 «PMID: 24420553»PubMed
  46. Verdecchia P, Reboldi GP, Angeli F ym. Short- and long-term incidence of stroke in white-coat hypertension. Hypertension 2005;45:203-8 «PMID: 15596572»PubMed
  47. Niiranen TJ, Jula AM, Kantola IM ym. Comparison of agreement between clinic and home-measured blood pressure in the Finnish population: the Finn-HOME Study. J Hypertens 2006;24:1549-55 «PMID: 16877957»PubMed
  48. Mancia G, Facchetti R, Bombelli M ym. Long-term risk of mortality associated with selective and combined elevation in office, home, and ambulatory blood pressure. Hypertension 2006;47:846-53 «PMID: 16567588»PubMed
  49. Hansen TW, Jeppesen J, Rasmussen S ym. Ambulatory blood pressure monitoring and risk of cardiovascular disease: a population based study. Am J Hypertens 2006;19:243-50 «PMID: 16500508»PubMed
  50. Wang GL, Li Y, Staessen JA ym. Anthropometric and lifestyle factors associated with white-coat, masked and sustained hypertension in a Chinese population. J Hypertens 2007;25:2398-405 «PMID: 17984660»PubMed
  51. Björklund K, Lind L, Zethelius B ym. Isolated ambulatory hypertension predicts cardiovascular morbidity in elderly men. Circulation 2003;107:1297-302 «PMID: 12628951»PubMed
  52. Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ ym. Metabolic risk factors and masked hypertension in the general population: the Finn-Home study. J Hum Hypertens 2014;28:421-6 «PMID: 24384630»PubMed
  53. Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ ym. Determinants of masked hypertension in the general population: the Finn-Home study. J Hypertens 2011;29:1880-8 «PMID: 21841499»PubMed
  54. Sega R, Trocino G, Lanzarotti A ym. Alterations of cardiac structure in patients with isolated office, ambulatory, or home hypertension: Data from the general population (Pressione Arteriose Monitorate E Loro Associazioni [PAMELA] Study). Circulation 2001;104:1385-92 «PMID: 11560854»PubMed
  55. Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ ym. Comparison of home and ambulatory blood pressure measurement in the diagnosis of masked hypertension. J Hypertens 2010;28:709-14 «PMID: 20061982»PubMed
  56. Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ ym. Target organ damage and masked hypertension in the general population: the Finn-Home study. J Hypertens 2013;31:1136-43 «PMID: 23466942»PubMed
  57. Bobrie G, Chatellier G, Genes N ym. Cardiovascular prognosis of "masked hypertension" detected by blood pressure self-measurement in elderly treated hypertensive patients. JAMA 2004;291:1342-9 «PMID: 15026401»PubMed
  58. Hänninen MR, Niiranen TJ, Puukka PJ ym. Prognostic significance of masked and white-coat hypertension in the general population: the Finn-Home Study. J Hypertens 2012;30:705-12 «PMID: 22278146»PubMed
  59. Tikkanen T, Lindgren L, Tikkanen I ym. Pseudohypertensio - harvinainen vai yleinen verenpaineen hoidon pulmatilanne? Duodecim 1995;111:858-62 http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus
  60. Lihavuus (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu 25.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  61. Stewart MH, Lavie CJ, Shah S ym. Prognostic Implications of Left Ventricular Hypertrophy. Prog Cardiovasc Dis 2018;61:446-455 «PMID: 30408469»PubMed
  62. He FJ, Burnier M, Macgregor GA. Nutrition in cardiovascular disease: salt in hypertension and heart failure. Eur Heart J 2011;32:3073-80 «PMID: 21705359»PubMed
  63. MacMahon SW, Wilcken DE, Macdonald GJ. The effect of weight reduction on left ventricular mass. A randomized controlled trial in young, overweight hypertensive patients. N Engl J Med 1986;314:334-9 «PMID: 2935737»PubMed
  64. SOKOLOW M, LYON TP. The ventricular complex in left ventricular hypertrophy as obtained by unipolar precordial and limb leads. Am Heart J 1949;37:161-86 «PMID: 18107386»PubMed
  65. Molloy TJ, Okin PM, Devereux RB ym. Electrocardiographic detection of left ventricular hypertrophy by the simple QRS voltage-duration product. J Am Coll Cardiol 1992;20:1180-6 «PMID: 1401620»PubMed
  66. Schillaci G, Verdecchia P, Borgioni C ym. Improved electrocardiographic diagnosis of left ventricular hypertrophy. Am J Cardiol 1994;74:714-9 «PMID: 7942532»PubMed
  67. Varis JP, Puukka PJ, Karanko HM ym. Risk assessment of echocardiographic left ventricular hypertrophy with electrocardiography, body mass index and blood pressure. Blood Press 2014;23:39-46 «PMID: 23772751»PubMed
  68. Gerstein HC, Mann JF, Yi Q ym. Albuminuria and risk of cardiovascular events, death, and heart failure in diabetic and nondiabetic individuals. JAMA 2001;286:421-6 «PMID: 11466120»PubMed
  69. Anavekar NS, McMurray JJ, Velazquez EJ ym. Relation between renal dysfunction and cardiovascular outcomes after myocardial infarction. N Engl J Med 2004;351:1285-95 «PMID: 15385655»PubMed
  70. Gall MA, Borch-Johnsen K, Hougaard P ym. Albuminuria and poor glycemic control predict mortality in NIDDM. Diabetes 1995;44:1303-9 «PMID: 7589828»PubMed
  71. Pontremoli R, Sofia A, Ravera M ym. Prevalence and clinical correlates of microalbuminuria in essential hypertension: the MAGIC Study. Microalbuminuria: A Genoa Investigation on Complications. Hypertension 1997;30:1135-43 «PMID: 9369267»PubMed
  72. Rodicio JL, Campo C, Ruilope LM. Microalbuminuria in essential hypertension. Kidney Int Suppl 1998;68:S51-4 «PMID: 9839284»PubMed
  73. Diabeettinen nefropatia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2007 (viitattu 25.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  74. Breslin DJ, Gifford RW Jr, Fairbairn JF 2nd ym. Prognostic importance of ophthalmoscopic findings in essential hypertension. JAMA 1966;195:335-8 «PMID: 5951889»PubMed
  75. FRANT R, GROEN J. Prognosis of vascular hypertension; a 9 year follow-up study of 418 cases. Arch Intern Med (Chic) 1950;85:727-50 «PMID: 15414008»PubMed
  76. Ong YT, Wong TY, Klein R ym. Hypertensive retinopathy and risk of stroke. Hypertension 2013;62:706-11 «PMID: 23940194»PubMed
  77. Williams B, Mancia G, Spiering W ym. 2018 ESC/ESH Guidelines for the management of arterial hypertension: The Task Force for the management of arterial hypertension of the European Society of Cardiology and the European Society of Hypertension: The Task Force for the management of arterial hypertension of the European Society of Cardiology and the European Society of Hypertension. J Hypertens 2018;36:1953-2041 «PMID: 30234752»PubMed
  78. Tikkanen T. Lääkkeiden ja nautintoaineiden aiheuttama hypertensio. Käyt Lääk 1998;41:88–94
  79. Grossman E, Messerli FH. Drug-induced hypertension: an unappreciated cause of secondary hypertension. Am J Med 2012;125:14-22 «PMID: 22195528»PubMed
  80. Rossi GP, Seccia TM, Maniero C ym. Drug-related hypertension and resistance to antihypertensive treatment: a call for action. J Hypertens 2011;29:2295-309 «PMID: 22002334»PubMed
  81. Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 25.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  82. Tikkanen I, Tikkanen T. Sekundaariset hypertensiot. Kirjassa: Kardiologia, 3. uudistettu painos. Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J ym. (Toim.), Kustannus Oy Duodecim 2016, 1296 s.
  83. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 25.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  84. Williams B, Mancia G, Spiering W ym. 2018 ESC/ESH Guidelines for the management of arterial hypertension. Eur Heart J 2018;39:3021-3104 «PMID: 30165516»PubMed
  85. Whelton PK, Carey RM, Aronow WS ym. 2017 ACC/AHA/AAPA/ABC/ACPM/AGS/APhA/ASH/ASPC/NMA/PCNA Guideline for the Prevention, Detection, Evaluation, and Management of High Blood Pressure in Adults: A Report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Clinical Practice Guidelines. Hypertension 2018;71:e13-e115 «PMID: 29133356»PubMed
  86. Kastarinen M, Laatikainen T, Salomaa V ym. Trends in lifestyle factors affecting blood pressure in hypertensive and normotensive Finns during 1982-2002. J Hypertens 2007;25:299-305 «PMID: 17211236»PubMed
  87. Laatikainen T, Pietinen P, Valsta L ym. Sodium in the Finnish diet: 20-year trends in urinary sodium excretion among the adult population. Eur J Clin Nutr 2006;60:965-70 «PMID: 16482074»PubMed
  88. Reinivuo H, Valsta LM, Laatikainen T ym. Sodium in the Finnish diet: II trends in dietary sodium intake and comparison between intake and 24-h excretion of sodium. Eur J Clin Nutr 2006;60:1160-7 «PMID: 16639417»PubMed
  89. Puska P, Vartiainen E, Laatikainen T, Jousilahti P, Paavola M (toim.). The North Karelia Project: From North Karelia to national action. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki University Printing House, Helsinki 2009. 309 s. www.thl.fi/documents/189940/261635/Teema%202009%201.pdf
  90. Valsta L, Kaartienen N, Tapanainen H, Männistö S (toim.) Nutrition in Finland - The Ntional FinDiet2017 Survey. THL Raportti 12/2018
  91. Paturi M, Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.) Finravinto 2007 -tutkimus. The National FINDIET 2007 Survey. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B23/2008.https://www.julkari.fi/handle/10024/109891
  92. Helldán A, Raulio S, Kosola M ym. Finravinto 2012 -tutkimus. The National FINDIET 2012 Survey. THL Raportti 16/2013. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-951-0 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-951-0
  93. Ovaskainen ML, Tapanainen H, Raulio S ym. Finnravinto-tutkimus: Kovan rasvan käyttö kasvoi selvästi vuosina 2007-2012. Suom Lääkär 2014; 69:1067-72
  94. Paturi M, Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.) Finravinto 2007 -tutkimus. The National FINDIET 2007 Survey. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B23/2008
  95. Mäkelä P, Mustonen H, Tigerstedt C (toim). Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. THL. Yliopistopaino 2010. Helsinki. https://www.julkari.fi/handle/10024/80301
  96. Kastarinen MJ, Puska PM, Korhonen MH ym. Non-pharmacological treatment of hypertension in primary health care: a 2-year open randomized controlled trial of lifestyle intervention against hypertension in eastern Finland. J Hypertens 2002;20:2505-12 «PMID: 12473876»PubMed
  97. Commission of the European Communities. Reports of the Scientific Committee for Food (Thirty-first series). Nutrient and energy intakes for the European Community. Luxembourg, 1993 «https://ec.europa.eu/food/sites/food/files/safety/docs/sci-com_scf_out89.pdf»14
  98. Intersalt: an international study of electrolyte excretion and blood pressure. Results for 24 hour urinary sodium and potassium excretion. Intersalt Cooperative Research Group. BMJ 1988;297:319-28 «PMID: 3416162»PubMed
  99. Elliott P, Stamler J, Nichols R ym. Intersalt revisited: further analyses of 24 hour sodium excretion and blood pressure within and across populations. Intersalt Cooperative Research Group. BMJ 1996;312:1249-53 «PMID: 8634612»PubMed
  100. Perry IJ, Beevers DG. Salt intake and stroke: a possible direct effect. J Hum Hypertens 1992;6:23-5 «PMID: 1583626»PubMed
  101. Yamori Y, Nara Y, Mizushima S ym. Nutritional factors for stroke and major cardiovascular diseases: international epidemiological comparison of dietary prevention. Health Rep 1994;6:22-7 «PMID: 7919085»PubMed
  102. Alderman MH, Cohen H, Madhavan S. Dietary sodium intake and mortality: the National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES I). Lancet 1998;351:781-5 «PMID: 9519949»PubMed
  103. Tuomilehto J, Jousilahti P, Rastenyte D ym. Urinary sodium excretion and cardiovascular mortality in Finland: a prospective study. Lancet 2001;357:848-51 «PMID: 11265954»PubMed
  104. He J, Ogden LG, Vupputuri S ym. Dietary sodium intake and subsequent risk of cardiovascular disease in overweight adults. JAMA 1999;282:2027-34 «PMID: 10591385»PubMed
  105. Strazzullo P, D'Elia L, Kandala NB ym. Salt intake, stroke, and cardiovascular disease: meta-analysis of prospective studies. BMJ 2009;339:b4567 «PMID: 19934192»PubMed
  106. Mente A, O'Donnell M, Rangarajan S ym. Urinary sodium excretion, blood pressure, cardiovascular disease, and mortality: a community-level prospective epidemiological cohort study. Lancet 2018;392:496-506 «PMID: 30129465»PubMed
  107. Cobb LK, Anderson CA, Elliott P ym. Methodological issues in cohort studies that relate sodium intake to cardiovascular disease outcomes: a science advisory from the American Heart Association. Circulation 2014;129:1173-86 «PMID: 24515991»PubMed
  108. Cappuccio FP, Beer M, Strazzullo P ym. Population dietary salt reduction and the risk of cardiovascular disease. A scientific statement from the European Salt Action Network. Nutr Metab Cardiovasc Dis 2018;29:107-114 «PMID: 30583888»PubMed
  109. Campbell NRC, He FJ, Tan M ym. The International Consortium for Quality Research on Dietary Sodium/Salt (TRUE) position statement on the use of 24-hour, spot, and short duration (<24 hours) timed urine collections to assess dietary sodium intake. J Clin Hypertens (Greenwich) 2019;21:700-709 «PMID: 31087778»PubMed
  110. He FJ, MacGregor GA. Effect of longer-term salt reduction on blood pressure (Cochrane Review). In: The Cochrane Library, Issue 4, 2008. Chichester, UK: John Wiley & Sons, Ltd.
  111. He FJ, MacGregor GA. Importance of salt in determining blood pressure in children: meta-analysis of controlled trials. Hypertension 2006;48:861-9 «PMID: 17000923»PubMed
  112. He FJ, MacGregor GA. Effect of longer-term modest salt reduction on blood pressure. Cochrane Database Syst Rev 2004;:CD004937 «PMID: 15266549»PubMed
  113. Cook NR, Cutler JA, Obarzanek E ym. Long term effects of dietary sodium reduction on cardiovascular disease outcomes: observational follow-up of the trials of hypertension prevention (TOHP). BMJ 2007;334:885-8 «PMID: 17449506»PubMed
  114. Bibbins-Domingo K, Chertow GM, Coxson PG ym. Projected effect of dietary salt reductions on future cardiovascular disease. N Engl J Med 2010;362:590-9 «PMID: 20089957»PubMed
  115. He FJ, MacGregor GA. Salt reduction lowers cardiovascular risk: meta-analysis of outcome trials. Lancet 2011;378:380-2 «PMID: 21803192»PubMed
  116. Cook NR, Cutler JA, Obarzanek E ym. Long term effects of dietary sodium reduction on cardiovascular disease outcomes: observational follow-up of the trials of hypertension prevention (TOHP). BMJ 2007;334:885-8 «PMID: 17449506»PubMed
  117. Khaw KT, Barrett-Connor E. Dietary potassium and stroke-associated mortality. A 12-year prospective population study. N Engl J Med 1987;316:235-40 «PMID: 3796701»PubMed
  118. Aro A, Pietinen P, Valsta LM ym. Lack of effect on blood pressure by low fat diets with different fatty acid compositions. J Hum Hypertens 1998;12:383-9 «PMID: 9705040»PubMed
  119. Jula A, Marniemi J, Huupponen R ym. Effects of diet and simvastatin on serum lipids, insulin, and antioxidants in hypercholesterolemic men: a randomized controlled trial. JAMA 2002;287:598-605 «PMID: 11829698»PubMed
  120. Huai P, Xun H, Reilly KH ym. Physical activity and risk of hypertension: a meta-analysis of prospective cohort studies. Hypertension 2013;62:1021-6 «PMID: 24082054»PubMed
  121. U.S. Department of Health and Human Services. 2008 Physical Activity Guidelines for Americans. Be Active, Healthy, and Happy! ODPHP Publication No. U0036, October 2008. www.health.gov/paguidelines/pdf/paguide.pdf http://www.health.gov/paguidelines/pdf/paguide.pdf(63 s.)
  122. Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 25.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  123. Neter JE, Stam BE, Kok FJ ym. Influence of weight reduction on blood pressure: a meta-analysis of randomized controlled trials. Hypertension 2003;42:878-84 «PMID: 12975389»PubMed
  124. Horvath K, Jeitler K, Siering U ym. Long-term effects of weight-reducing interventions in hypertensive patients: systematic review and meta-analysis. Arch Intern Med 2008;168:571-80 «PMID: 18362248»PubMed
  125. Aucott L, Rothnie H, McIntyre L ym. Long-term weight loss from lifestyle intervention benefits blood pressure?: a systematic review. Hypertension 2009;54:756-62 «PMID: 19704106»PubMed
  126. Siebenhofer A, Jeitler K, Berghold A ym. Long-term effects of weight-reducing diets in hypertensive patients. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD008274 «PMID: 21901719»PubMed
  127. Gloy VL, Briel M, Bhatt DL ym. Bariatric surgery versus non-surgical treatment for obesity: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ 2013;347:f5934 «PMID: 24149519»PubMed
  128. Siebenhofer A, Horvath K, Jeitler K ym. Long-term effects of weight-reducing drugs in hypertensive patients. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD007654 «PMID: 19588440»PubMed
  129. Pereira MJ, Eriksson JW. Emerging Role of SGLT-2 Inhibitors for the Treatment of Obesity. Drugs 2019;79:219-230 «PMID: 30701480»PubMed
  130. Zelniker TA, Wiviott SD, Raz I ym. SGLT2 inhibitors for primary and secondary prevention of cardiovascular and renal outcomes in type 2 diabetes: a systematic review and meta-analysis of cardiovascular outcome trials. Lancet 2019;393:31-39 «PMID: 30424892»PubMed
  131. Sun F, Wu S, Guo S ym. Impact of GLP-1 receptor agonists on blood pressure, heart rate and hypertension among patients with type 2 diabetes: A systematic review and network meta-analysis. Diabetes Res Clin Pract 2015;110:26-37 «PMID: 26358202»PubMed
  132. Thomas MC, Cherney DZI. The actions of SGLT2 inhibitors on metabolism, renal function and blood pressure. Diabetologia 2018;61:2098-2107 «PMID: 30132034»PubMed
  133. Fagerberg B, Andersson OK, Isaksson B ym. Blood pressure control during weight reduction in obese hypertensive men: separate effects of sodium and energy restriction. Br Med J (Clin Res Ed) 1984;288:11-4 «PMID: 6418295»PubMed
  134. Bao DQ, Mori TA, Burke V ym. Effects of dietary fish and weight reduction on ambulatory blood pressure in overweight hypertensives. Hypertension 1998;32:710-7 «PMID: 9774368»PubMed
  135. Marmot MG, Elliott P, Shipley MJ ym. Alcohol and blood pressure: the INTERSALT study. BMJ 1994;308:1263-7 «PMID: 7802765»PubMed
  136. Gill JS, Shipley MJ, Tsementzis SA ym. Alcohol consumption--a risk factor for hemorrhagic and non-hemorrhagic stroke. Am J Med 1991;90:489-97 «PMID: 2012089»PubMed
  137. Puddey IB, Parker M, Beilin LJ ym. Effects of alcohol and caloric restrictions on blood pressure and serum lipids in overweight men. Hypertension 1992;20:533-41 «PMID: 1356922»PubMed
  138. Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 25.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  139. Spence JD, Barnett PA, Linden W ym. Lifestyle modifications to prevent and control hypertension. 7. Recommendations on stress management. Canadian Hypertension Society, Canadian Coalition for High Blood Pressure Prevention and Control, Laboratory Centre for Disease Control at Health Canada, Heart and Stroke Foundation of Canada. CMAJ 1999;160:S46-50 «PMID: 10333853»PubMed
  140. Nakao M, Yano E, Nomura S ym. Blood pressure-lowering effects of biofeedback treatment in hypertension: a meta-analysis of randomized controlled trials. Hypertens Res 2003;26:37-46 «PMID: 12661911»PubMed
  141. Canter PH, Ernst E. Insufficient evidence to conclude whether or not Transcendental Meditation decreases blood pressure: results of a systematic review of randomized clinical trials. J Hypertens 2004;22:2049-54 «PMID: 15480084»PubMed
  142. Dickinson H, Campbell F, Beyer F ym. Relaxation therapies for the management of primary hypertension in adults: a Cochrane review. J Hum Hypertens 2008;22:809-20 «PMID: 18548088»PubMed
  143. Lee MS, Pittler MH, Guo R ym. Qigong for hypertension: a systematic review of randomized clinical trials. J Hypertens 2007;25:1525-32 «PMID: 17620944»PubMed
  144. Yeh GY, Wang C, Wayne PM ym. The effect of tai chi exercise on blood pressure: a systematic review. Prev Cardiol 2008;11:82-9 «PMID: 18401235»PubMed
  145. Lee H, Kim SY, Park J ym. Acupuncture for lowering blood pressure: systematic review and meta-analysis. Am J Hypertens 2009;22:122-8 «PMID: 19008863»PubMed
  146. Minami J, Ishimitsu T, Matsuoka H. Effects of smoking cessation on blood pressure and heart rate variability in habitual smokers. Hypertension 1999;33:586-90 «PMID: 9931170»PubMed
  147. Groppelli A, Giorgi DM, Omboni S ym. Persistent blood pressure increase induced by heavy smoking. J Hypertens 1992;10:495-9 «PMID: 1317911»PubMed
  148. Linneberg A, Jacobsen RK, Skaaby T ym. Effect of Smoking on Blood Pressure and Resting Heart Rate: A Mendelian Randomization Meta-Analysis in the CARTA Consortium. Circ Cardiovasc Genet 2015;8:832-41 «PMID: 26538566»PubMed
  149. Choudhary MK, Eräranta A, Tikkakoski AJ ym. Effect of present versus previous smoking on non-invasive haemodynamics. Sci Rep 2018;8:13643 «PMID: 30206258»PubMed
  150. Oncken CA, White WB, Cooney JL ym. Impact of smoking cessation on ambulatory blood pressure and heart rate in postmenopausal women. Am J Hypertens 2001;14:942-9 «PMID: 11587162»PubMed
  151. Ursoniu S, Mikhailidis DP, Serban MC ym. The effect of statins on cardiovascular outcomes by smoking status: A systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Pharmacol Res 2017;122:105-117 «PMID: 28602797»PubMed
  152. Booth JN 3rd, Colantonio LD, Howard G ym. Healthy lifestyle factors and incident heart disease and mortality in candidates for primary prevention with statin therapy. Int J Cardiol 2016;207:196-202 «PMID: 26803243»PubMed
  153. Wong ND. Epidemiological studies of CHD and the evolution of preventive cardiology. Nat Rev Cardiol 2014;11:276-89 «PMID: 24663092»PubMed
  154. WHO. Guideline: Sodium intake for adults and children. Geneva, World Health Organization (WHO), 2012
  155. Terveyttä ruoasta. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014. Tampere 2014. ISBN 978-952-453-800-8 (painettu), ISBN 978-952-453-801-5 (verkkojulkaisu)
  156. Evira (Elintarviketurvallisuusvirasto). Pakkausmerkintäopas. Eviran ohje 17005/3, 2008.http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/julkaisut/
  157. Pescatello LS, Franklin BA, Fagard R ym. American College of Sports Medicine position stand. Exercise and hypertension. Med Sci Sports Exerc 2004;36:533-53 «PMID: 15076798»PubMed
  158. Clinical Guidelines on the Identification, Evaluation, and Treatment of Overweight and Obesity in Adults--The Evidence Report. National Institutes of Health. Obes Res 1998;6 Suppl 2:51S-209S «PMID: 9813653»PubMed
  159. Law MR, Wald NJ, Morris JK ym. Value of low dose combination treatment with blood pressure lowering drugs: analysis of 354 randomised trials. BMJ 2003;326:1427 «PMID: 12829555»PubMed
  160. Turnbull F, Blood Pressure Lowering Treatment Trialists' Collaboration.. Effects of different blood-pressure-lowering regimens on major cardiovascular events: results of prospectively-designed overviews of randomised trials. Lancet 2003;362:1527-35 «PMID: 14615107»PubMed
  161. MacMahon S, Rodgers A. The effects of blood pressure reduction in older patients: an overview of five randomized controlled trials in elderly hypertensives. Clin Exp Hypertens 1993;15:967-78 «PMID: 8268901»PubMed
  162. Hansson L, Zanchetti A, Carruthers SG ym. Effects of intensive blood-pressure lowering and low-dose aspirin in patients with hypertension: principal results of the Hypertension Optimal Treatment (HOT) randomised trial. HOT Study Group. Lancet 1998;351:1755-62 «PMID: 9635947»PubMed
  163. Psaty BM, Smith NL, Siscovick DS ym. Health outcomes associated with antihypertensive therapies used as first-line agents. A systematic review and meta-analysis. JAMA 1997;277:739-45 «PMID: 9042847»PubMed
  164. Psaty BM, Lumley T, Furberg CD ym. Health outcomes associated with various antihypertensive therapies used as first-line agents: a network meta-analysis. JAMA 2003;289:2534-44 «PMID: 12759325»PubMed
  165. Blood Pressure Lowering Treatment Trialists' Collaboration., Turnbull F, Neal B ym. Effects of different regimens to lower blood pressure on major cardiovascular events in older and younger adults: meta-analysis of randomised trials. BMJ 2008;336:1121-3 «PMID: 18480116»PubMed
  166. Turnbull F, Woodward M, Neal B ym. Do men and women respond differently to blood pressure-lowering treatment? Results of prospectively designed overviews of randomized trials. Eur Heart J 2008;29:2669-80 «PMID: 18852183»PubMed
  167. Turnbull F, Neal B, Algert C ym. Effects of different blood pressure-lowering regimens on major cardiovascular events in individuals with and without diabetes mellitus: results of prospectively designed overviews of randomized trials. Arch Intern Med 2005;165:1410-9 «PMID: 15983291»PubMed
  168. Calhoun DA. Use of aldosterone antagonists in resistant hypertension. Prog Cardiovasc Dis 2006;48:387-96 «PMID: 16714158»PubMed
  169. Moser M, Hebert PR. Prevention of disease progression, left ventricular hypertrophy and congestive heart failure in hypertension treatment trials. J Am Coll Cardiol 1996;27:1214-8 «PMID: 8609345»PubMed
  170. Law MR, Morris JK, Wald NJ. Use of blood pressure lowering drugs in the prevention of cardiovascular disease: meta-analysis of 147 randomised trials in the context of expectations from prospective epidemiological studies. BMJ 2009;338:b1665 «PMID: 19454737»PubMed
  171. SPRINT Research Group., Wright JT Jr, Williamson JD ym. A Randomized Trial of Intensive versus Standard Blood-Pressure Control. N Engl J Med 2015;373:2103-16 «PMID: 26551272»PubMed
  172. Beckett NS, Peters R, Fletcher AE ym. Treatment of hypertension in patients 80 years of age or older. N Engl J Med 2008;358:1887-98 «PMID: 18378519»PubMed
  173. Benetos A, Petrovic M, Strandberg T. Hypertension Management in Older and Frail Older Patients. Circ Res 2019;124:1045-1060 «PMID: 30920928»PubMed
  174. Ahola TL, Johansson JK, Jula AM. Komplisoitumattoman hypertension lääkehoito ei vastaa hoitosuosituksia. SLL 2016;71:219-
  175. Chapman N, Dobson J, Wilson S ym. Effect of spironolactone on blood pressure in subjects with resistant hypertension. Hypertension 2007;49:839-45 «PMID: 17309946»PubMed
  176. ONTARGET Investigators., Yusuf S, Teo KK ym. Telmisartan, ramipril, or both in patients at high risk for vascular events. N Engl J Med 2008;358:1547-59 «PMID: 18378520»PubMed
  177. Williams B, Mancia G, Spiering W ym. 2018 ESC/ESH Guidelines for the management of arterial hypertension. Eur Heart J 2018;39:3021-3104 «PMID: 30165516»PubMed
  178. Prevention of stroke by antihypertensive drug treatment in older persons with isolated systolic hypertension. Final results of the Systolic Hypertension in the Elderly Program (SHEP). SHEP Cooperative Research Group. JAMA 1991;265:3255-64 «PMID: 2046107»PubMed
  179. Staessen JA, Fagard R, Thijs L ym. Randomised double-blind comparison of placebo and active treatment for older patients with isolated systolic hypertension. The Systolic Hypertension in Europe (Syst-Eur) Trial Investigators. Lancet 1997;350:757-64 «PMID: 9297994»PubMed
  180. Kjeldsen SE, Dahlöf B, Devereux RB ym. Effects of losartan on cardiovascular morbidity and mortality in patients with isolated systolic hypertension and left ventricular hypertrophy: a Losartan Intervention for Endpoint Reduction (LIFE) substudy. JAMA 2002;288:1491-8 «PMID: 12243636»PubMed
  181. Hansson L, Lindholm LH, Ekbom T ym. Randomised trial of old and new antihypertensive drugs in elderly patients: cardiovascular mortality and morbidity the Swedish Trial in Old Patients with Hypertension-2 study. Lancet 1999;354:1751-6 «PMID: 10577635»PubMed
  182. Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 25.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  183. Zinman B, Wanner C, Lachin JM ym. Empagliflozin, Cardiovascular Outcomes, and Mortality in Type 2 Diabetes. N Engl J Med 2015;373:2117-28 «PMID: 26378978»PubMed
  184. Neal B, Perkovic V, Mahaffey KW ym. Canagliflozin and Cardiovascular and Renal Events in Type 2 Diabetes. N Engl J Med 2017;377:644-657 «PMID: 28605608»PubMed
  185. Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 25.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  186. Salvetti M, Paini A, Bertacchini F ym. Changes in left ventricular geometry during antihypertensive treatment. Pharmacol Res 2018;134:193-199 «PMID: 29959031»PubMed
  187. Dahlöf B, Gosse P, Guéret P ym. Perindopril/indapamide combination more effective than enalapril in reducing blood pressure and left ventricular mass: the PICXEL study. J Hypertens 2005;23:2063-70 «PMID: 16208150»PubMed
  188. Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu 25.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  189. Stabiili sepelvaltimotauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 25.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  190. Thomopoulos C, Parati G, Zanchetti A. Effects of blood pressure-lowering treatment. 6. Prevention of heart failure and new-onset heart failure--meta-analyses of randomized trials. J Hypertens 2016;34:373-84; discussion 384 «PMID: 26780184»PubMed
  191. Sydämen vajaatoiminta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 25.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  192. Ettehad D, Emdin CA, Kiran A ym. Blood pressure lowering for prevention of cardiovascular disease and death: a systematic review and meta-analysis. Lancet 2016;387:957-967 «PMID: 26724178»PubMed
  193. Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 25.9.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  194. Aboyans V, Ricco JB, Bartelink MEL ym. 2017 ESC Guidelines on the Diagnosis and Treatment of Peripheral Arterial Diseases, in collaboration with the European Society for Vascular Surgery (ESVS): Document covering atherosclerotic disease of extracranial carotid and vertebral, mesenteric, renal, upper and lower extremity arteriesEndorsed by: the European Stroke Organization (ESO)The Task Force for the Diagnosis and Treatment of Peripheral Arterial Diseases of the European Society of Cardiology (ESC) and of the European Society for Vascular Surgery (ESVS). Eur Heart J 2018;39:763-816 «PMID: 28886620»PubMed
  195. Diehm N, Schmidli J, Setacci C ym. Chapter III: Management of cardiovascular risk factors and medical therapy. Eur J Vasc Endovasc Surg 2011;42 Suppl 2:S33-42 «PMID: 22172471»PubMed
  196. Furie KL, Kasner SE, Adams RJ ym. Guidelines for the prevention of stroke in patients with stroke or transient ischemic attack: a guideline for healthcare professionals from the american heart association/american stroke association. Stroke 2011;42:227-76 «PMID: 20966421»PubMed
  197. PROGRESS Collaborative Group.. Randomised trial of a perindopril-based blood-pressure-lowering regimen among 6,105 individuals with previous stroke or transient ischaemic attack. Lancet 2001;358:1033-41 «PMID: 11589932»PubMed
  198. Schrader J, Lüders S, Kulschewski A ym. Morbidity and Mortality After Stroke, Eprosartan Compared with Nitrendipine for Secondary Prevention: principal results of a prospective randomized controlled study (MOSES). Stroke 2005;36:1218-26 «PMID: 15879332»PubMed
  199. Aivoinfarkti ja TIA. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 8.6.2020). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  200. Iadecola C, Gottesman RF. Neurovascular and Cognitive Dysfunction in Hypertension. Circ Res 2019;124:1025-1044 «PMID: 30920929»PubMed
  201. Antikainen R, Strandberg T, Tuomilehto J. Yli 80-vuotiaiden kohonneen verenpaineen lääkehoito kannattaa. Suom Lääkäril 2009;64:909-13
  202. Hakala SM, Tilvis RS, Strandberg TE. Blood pressure and mortality in an older population. A 5-year follow-up of the Helsinki Ageing Study. Eur Heart J 1997;18:1019-23 «PMID: 9183596»PubMed
  203. Rastas S, Pirttilä T, Viramo P ym. Association between blood pressure and survival over 9 years in a general population aged 85 and older. J Am Geriatr Soc 2006;54:912-8 «PMID: 16776785»PubMed
  204. Boshuizen HC, Izaks GJ, van Buuren S ym. Blood pressure and mortality in elderly people aged 85 and older: community based study. BMJ 1998;316:1780-4 «PMID: 9624064»PubMed
  205. van Bemmel T, Gussekloo J, Westendorp RG ym. In a population-based prospective study, no association between high blood pressure and mortality after age 85 years. J Hypertens 2006;24:287-92 «PMID: 16508574»PubMed
  206. Qiu C, Winblad B, Fratiglioni L. The age-dependent relation of blood pressure to cognitive function and dementia. Lancet Neurol 2005;4:487-99 «PMID: 16033691»PubMed
  207. van Bemmel T, Holman ER, Gussekloo J ym. Low blood pressure in the very old, a consequence of imminent heart failure: the Leiden 85-plus Study. J Hum Hypertens 2009;23:27-32 «PMID: 18650839»PubMed
  208. Gottesman RF. Should Hypertension Be Treated in Late Life to Preserve Cognitive Function? Con Side of the Argument. Hypertension 2018;71:787-792 «PMID: 29643178»PubMed
  209. Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  210. Somes GW, Pahor M, Shorr RI ym. The role of diastolic blood pressure when treating isolated systolic hypertension. Arch Intern Med 1999;159:2004-9 «PMID: 10510985»PubMed
  211. Wang JG, Staessen JA, Franklin SS ym. Systolic and diastolic blood pressure lowering as determinants of cardiovascular outcome. Hypertension 2005;45:907-13 «PMID: 15837826»PubMed
  212. Blanco PJ, Müller LO, Spence JD. Blood pressure gradients in cerebral arteries: a clue to pathogenesis of cerebral small vessel disease. Stroke Vasc Neurol 2017;2:108-117 «PMID: 28989801»PubMed
  213. Hilgers KF, Mann JF. ACE inhibitors versus AT(1) receptor antagonists in patients with chronic renal disease. J Am Soc Nephrol 2002;13:1100-8 «PMID: 11912272»PubMed
  214. Chobanian AV, Bakris GL, Black HR ym. The Seventh Report of the Joint National Committee on Prevention, Detection, Evaluation, and Treatment of High Blood Pressure: the JNC 7 report. JAMA 2003;289:2560-72 «PMID: 12748199»PubMed
  215. Farsang C, Kiss I, Tykarski A, Narkiewicz K. Treatment of hypertension in patients with chronic obstuctive pulmonary disease (COPD). ESH nes letter 2016; 17:nr.62
  216. Löfdahl CG. Antihypertensive drugs and airway function, with special reference to calcium channel blockade. J Cardiovasc Pharmacol 1989;14 Suppl 10:S40-51; discussion S59-62 «PMID: 2483571»PubMed
  217. Regitz-Zagrosek V, Roos-Hesselink JW, Bauersachs J ym. 2018 ESC Guidelines for the management of cardiovascular diseases during pregnancy. Eur Heart J 2018;39:3165-3241 «PMID: 30165544»PubMed
  218. Abalos E, Duley L, Steyn DW ym. Antihypertensive drug therapy for mild to moderate hypertension during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2018;10:CD002252 «PMID: 30277556»PubMed
  219. Nabhan AF, Elsedawy MM. Tight control of mild-moderate pre-existing or non-proteinuric gestational hypertension. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD006907 «PMID: 21735406»PubMed
  220. Magee LA, von Dadelszen P, Rey E ym. Less-tight versus tight control of hypertension in pregnancy. N Engl J Med 2015;372:407-17 «PMID: 25629739»PubMed
  221. von Dadelszen P, Ornstein MP, Bull SB ym. Fall in mean arterial pressure and fetal growth restriction in pregnancy hypertension: a meta-analysis. Lancet 2000;355:87-92 «PMID: 10675164»PubMed
  222. Magee LA, Duley L. Oral beta-blockers for mild to moderate hypertension during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD002863 «PMID: 12917933»PubMed
  223. Mastrobattista JM. Angiotensin converting enzyme inhibitors in pregnancy. Semin Perinatol 1997;21:124-34 «PMID: 9201818»PubMed
  224. Papadopoulos DP, Mourouzis I, Thomopoulos C ym. Hypertension crisis. Blood Press 2010;19:328-36 «PMID: 20504242»PubMed
  225. Perez MI, Musini VM. Pharmacological interventions for hypertensive emergencies. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD003653 «PMID: 18254026»PubMed
  226. Varon J. Treatment of acute severe hypertension: current and newer agents. Drugs 2008;68:283-97 «PMID: 18257607»PubMed
  227. Antithrombotic Trialists' (ATT) Collaboration., Baigent C, Blackwell L ym. Aspirin in the primary and secondary prevention of vascular disease: collaborative meta-analysis of individual participant data from randomised trials. Lancet 2009;373:1849-60 «PMID: 19482214»PubMed
  228. Alaraajojen tukkiva valtimotauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2010 (viitattu 25.9.2019) Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  229. Mahmoud AN, Gad MM, Elgendy AY ym. Efficacy and safety of aspirin for primary prevention of cardiovascular events: a meta-analysis and trial sequential analysis of randomized controlled trials. Eur Heart J 2019;40:607-617 «PMID: 30561620»PubMed
  230. Metsärinne K, Mäkikallio T, Booth N, Majamaa H, Isojärvi J, Roine RP. Munuaisvaltimon sympaattinen denervaatio hoitoresistentin hypertension hoidossa. Suom Lääkäril 2013;68:1967-72
  231. Persu A, Jin Y, Baelen M ym. Eligibility for renal denervation: experience at 11 European expert centers. Hypertension 2014;63:1319-25 «PMID: 24664290»PubMed
  232. Mahfoud F, Lüscher TF, Andersson B ym. Expert consensus document from the European Society of Cardiology on catheter-based renal denervation. Eur Heart J 2013;34:2149-57 «PMID: 23620497»PubMed
  233. Carey RM, Muntner P, Bosworth HB ym. Prevention and Control of Hypertension: JACC Health Promotion Series. J Am Coll Cardiol 2018;72:1278-1293 «PMID: 30190007»PubMed
  234. Calhoun DA, Jones D, Textor S ym. Resistant hypertension: diagnosis, evaluation, and treatment. A scientific statement from the American Heart Association Professional Education Committee of the Council for High Blood Pressure Research. Hypertension 2008;51:1403-19 «PMID: 18391085»PubMed
  235. Sarafidis PA, Bakris GL. Resistant hypertension: an overview of evaluation and treatment. J Am Coll Cardiol 2008;52:1749-57 «PMID: 19022154»PubMed
  236. Nelson M, Reid C, Krum H ym. A systematic review of predictors of maintenance of normotension after withdrawal of antihypertensive drugs. Am J Hypertens 2001;14:98-105 «PMID: 11243314»PubMed
  237. Birtwhistle RV, Godwin MS, Delva MD ym. Randomised equivalence trial comparing three month and six month follow up of patients with hypertension by family practitioners. BMJ 2004;328:204 «PMID: 14726370»PubMed
  238. Clark CE, Smith LF, Taylor RS ym. Nurse led interventions to improve control of blood pressure in people with hypertension: systematic review and meta-analysis. BMJ 2010;341:c3995 «PMID: 20732968»PubMed
Jatka lukemista

A

ACE:n estäjien käyttö sepelvaltimotautipotilaiden hypertension hoidossa

ACE:n estäjät vähentävät sydäninfarkteja ja äkkikuolemia noin 20 % potilailla, joilla on valtimoja ahtauttava sairaus, diabetes ja joku muu sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijä.

A

Angiotensiini II -reseptorin salpaajien käyttö sepelvaltimotautipotilaiden hypertension hoidossa

ATR-salpaaja voi korvata ACE:n estäjän niillä sepelvaltimotautipotilailla, joille ACE:n estäjä ei sovi.

A

Isoloidun systolisen hypertension lääkehoidon vaikutukset sydän-aivokomplikaatioihin

Isoloidun systolisen hypertension lääkehoito vähensi 4 vuodessa sepelvaltimotapahtumia keskimäärin 23 % ja aivohalvauksia 30 %.

A

Kalaperäisten n-3-rasvahappojen vaikutus verenpaineeseen

Kalaperäiset n-3 sarjan rasvahapot alentavat suurina annoksina verenpainetta.

A

Kaliumlisän vaikutus verenpaineeseen

Kaliumlisä alentaa verenpainetta hypertensiivisillä henkilöillä. Kaliumlisän verenpainetta alentava vaikutus on voimakkaampi runsasnatriumisen ja kaliumia alle suositusten sisältävän dieetin yhteydessä

A

Kalsiumlisän vaikutus verenpaineeseen hypertensiivisillä henkilöillä

Kalsiumlisä alentaa verenpainetta hypertensiivisillä henkilöillä.

A

Kestävyysliikunta ja lepoverenpaine

Kohtuukuormitteinen kestävyysliikuntaharjoittelu vähentää lepoverenpainetta keskimäärin 8/5 mmHg henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine. Liikuntaharjoittelun vaikutus normaalialueella olevaan lepoverenpaineeseen on vähäinen.

A

Kohonneen verenpaineen lääkehoidon aloitus kohtalaisesti kohonneessa verenpaineessa

Lääkehoito aloitetaan, mikäli elintapahoidoista huolimatta verenpaine on toistuvissa mittauksissa vähintään kohtalaisesti koholla: systolinen paine vähintään 160 mmHg tai diastolinen paine vähintään 100 mmHg.

A

Kohonneen verenpaineen lääkehoidon vaikutukset aivo- ja sepelvaltimotapahtumiin

Kohonneen verenpaineen alentaminen lääkkein vähentää viidessä vuodessa vakavia aivovaltimotautitapahtumia 30–40 % ja vakavia sepelvaltimotautitapahtumia 16 %.

A

Kohonneen verenpaineen lääkehoidon yleinen tavoitetaso

Kohonneen verenpaineen vähimmäishoitotavoite on vastaanottomittausten perusteella alle 140/90 mmHg.

A

Kohonneen verenpaineen lääkehoito iäkkäillä (yli 75–80-vuotiaat)

Suhteellisen hyväkuntoisilla yli 75–80-vuotiailla kohonneen verenpaineen alentaminen lääkityksellä vähentää merkittäviä kardiovaskulaaritapahtumia mukaan lukien sydämen vajaatoimintaa sekä pienentää kuolemanvaaraa.

A

Kuitulisän vaikutus verenpaineeseen

Kuitulisä alentaa verenpainetta.

A

Natriumin vähentämisen vaikutus verenpaineeseen

Natriumin päivittäisen saannin vähentäminen alentaa verenpainetta annosriippuvaisesti.

A

Verenpaineen lääkehoidon siedettävyys

Pieniä annoksia käytettäessä kaikkien verenpaineen hoitoon tarkoitettujen päälääkeryhmien valmisteet ovat hyvin siedettyjä.

A

Verenpaineen lääkehoidon vaikutus verenpaineeseen

Kohonneen verenpaineen hoidossa olevat päälääkeaineryhmät alentavat verenpainetta keskimäärin samansuuruisesti.

A

Verenpaineen lääkehoitoon liittyvä diabetesriski

Beetasalpaajien ja erityisesti beetasalpaajien ja diureetin yhdistelmää tulisi välttää ensisijaislääkityksenä potilailla, joilla on ns. metabolinen syndrooma tai lisääntynyt riski sairastua diabetekseen.

A

Verenpainelääkehoidon vaikutus vasemman kammion hypertrofiaan

Kohonneen verenpaineen lääkehoito pienentää vasemman kammion massaa.

A

Verenpainelääkkeen valinta diabetesennusteen kannalta

ACE:n estäjä-, diureetti-, beetasalpaaja- ja kalsiumkanavan salpaaja -pohjainen verenpaineen lääkehoito parantavat diabeetikoiden ennustetta.

A

Verenpainelääkkeiden vaikutukset sydän- ja aivokomplikaatioihin (lääkevertailut)

ACE:n estäjä-, ATR-salpaaja-, beetasalpaaja-, diureetti- ja kalsiumkanavan salpaaja pohjaiset hoidot vähentävät sydän- ja verisuonitautitapahtumia.

A

Yhdistelmähoidon vaikutus verenpaineeseen

Kahden verenpainelääkkeen yhdistelmä alentaa verenpainetta merkittävästi enemmän kuin yhden verenpainelääkkeen annoksen kaksinkertaistaminen.

B

Alkoholinkäytön vähentämisen vaikutus verenpaineeseen

Runsaan alkoholinkäytön vähentäminen alentaa kohonnutta verenpainetta.

B

Beetasalpaajahoidon vaikutus sydän- ja verisuonitapahtumiin iäkkäillä

Beetasalpaajat pienentävät aivohalvausriskiä muita ensisijaislääkkeitä vähemmän erityisesti iäkkäillä potilailla.

B

Hypertensiopotilaan lääkevalinta aivoverisuonihäiriön sairastaneilla

Kohonneen verenpaineen lääkehoito vähentää aivohalvauksen sairastaneiden hypertensiopotilaiden sairastumista uuteen aivohalvaukseen. Eniten ennustenäyttöä on ACE:n estäjän ja diureetin yhdistelmähoidosta sekä ATR-salpaajaan pohjautuvasta hoidosta.

B

Kestävyysliikunta ja ambulatorisesti mitattu verenpaine

Ambulatorisesti mitattu päiväaikainen verenpaine normo- ja hypertensiivisillä ilmeisesti pienenee kestävyysharjoittelun jälkeen noin 3/3 mmHg. Muutos on suunnilleen samansuuruinen kuin lepoverenpaineen kertamittauksiin perustuvassa seurannassa. Yöaikainen verenpaine ei ilmeisesti muutu.

B

Kohonneen verenpaineen lääkehoidon aloitus lievästi kohonneessa verenpaineessa

Lääkehoito suositellaan aloitettavaksi, jos verenpaine on elintapahoidosta huolimatta toistuvissa vastaanottomittauksissa lievästi kohonnut (systolinen painetaso 140–159 mmHg tai diastolinen painetaso 90–99 mmHg), ja kohonnut painetaso on varmistettu kotimittauksen tai pitkäaikaisrekisteröinnin avulla.

B

Kohonneen verenpaineen lääkehoidon hoitotavoite henkilöillä, joilla valtimotaudin riski on suuri

Kohonneen verenpaineen hoitotavoite on < 130/80 mmHg, jos tautiriski on suuri (kardiovaskulaarisairaus tai oireettomilla > 10 % riski Finriski-laskurilla) ja tiukempi tavoite voidaan haitoitta saavuttaa.

B

Laihtuminen ja verenpaineen lasku

Ruokavalion avulla saavutettu noin 4 kg laihtuminen alentaa liikapainoisten hypertensiivisten henkilöiden systolista ja diastolista verenpainetta noin 4/3 mmHg. Orlistaatin avulla saavutettu noin 4 kg laihtuminen alentaa systolista ja diastolista verenpainetta noin 2/2 mmHg.

B

Lihasvoimaharjoittelu ja lepoverenpaine

Kohtuukuormitteinen lihasvoimaharjoittelu kuntosalilla ilmeisesti alentaa kohonnutta verenpainetta muutaman mmHg-yksikön verran erityisesti henkilöillä, joiden verenpaine on kohonnut lievästi (tai se on normaalialueella).

B

Magnesiumlisän vaikutus verenpaineeseen

Magnesiumlisä ilmeisesti alentaa verenpainetta hypertensiivisillä henkilöillä.

B

Muistisairaudet, niiden ehkäisy ja kohonnut verenpaine

Kohonneen verenpaineen alentamisesta lääkkein voi olla hyötyä kognitiivisten toimintojen ja myös muistisairauden ehkäisyn kannalta.

B

Natriumrajoituksen vaikutus ACE:n estäjien tehoon

Natriumin saannin rajoittaminen ilmeisesti parantaa ACE:n estäjien kohonnutta verenpainetta alentavaa vaikutusta.

B

Natriumrajoituksen vaikutus beetasalpaajien tehoon

Natriumin saannin rajoittaminen ilmeisesti parantaa beetasalpaajien kohonnutta verenpainetta alentavaa vaikutusta.

B

Natriumrajoituksen vaikutus diureettien tehoon

Natriumin saannin rajoittaminen ilmeisesti parantaa diureettien kohonnutta verenpainetta alentavaa vaikutusta.

B

Natriumrajoituksen vaikutus sydämen vasempaan kammioon

Natriumrajoitus ilmeisesti pienentää sydämen vasemman kammion massaa.

B

Natriumrajoitus ja verenpainelääkkeiden tarve

Natriumrajoitus ilmeisesti vähentää verenpainelääkkeiden tarvetta.

B

Runsaasti hedelmiä ja kasviksia sekä niukasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävän ruokavalion vaikutus verenpaineeseen

Runsaasti hedelmiä ja kasviksia sisältävä ruokavalio ilmeisesti alentaa kohonnutta verenpainetta. Vaikutus tehostuu, jos ruokavalioon lisätään niukasti tyydyttynyttä rasvaa sisältäviä vähärasvaisia maitovalmisteita tai natriumin saantia vähennetään.

B

Verenpainelääkkeiden lipidivaikutukset

Verenpainelääkkeiden lipidivaikutukset ovat vähäisiä ja niiden kliininen merkitys on epäselvä.

C

Kohonneen diastolisen verenpaineen lääkehoidon tavoitetaso diabeetikoilla

Diabeetikoilla diastolisen verenpaineen hoitotavoite on alle 80 mmHg.

C

Kohonneen verenpaineen lääkehoidon systolisen verenpaineen tavoitetaso diabeetikoilla

Verenpaineen vähimmäishoitotavoite diabeetikoilla on ≤ 140/80 mmHg. Hoitotavoitteeseen < 130/80 mmHg pääseminen voi pienentää diabeetikon aivohalvausriskiä.

C

Laihdutuksen vaikutus sydämen vasempaan kammioon

Laihtuminen, joka on saatu aikaan vähäenergiaisella dieetillä ja jota voidaan täydentää vähänatriumisella dieetillä, näyttää pienentävän sydämen vasemman kammion massaa. Samantyyppinen edullinen vaikutus saadaan ilmeisesti myös liikuntaharjoittelulla, joka aiheuttaa laihtumista.

C

Natriumrajoitus ja ATR-salpaajat

Natriumin saannin rajoittaminen parantanee ATR-salpaajien hypotensiivista vaikutusta.

C

Verenpaineen hoitotavoite kroonisessa munuaistaudissa

Verenpaineen hoitotavoite on < 130/80 mmHg kroonista munuaistautia sairastavalla potilaalla (eGFR < 60 ml/min/1,73m2) tai jos diabeettiseen tai ei-diabeettisen munuaistautiin liittyy albuminuria (U-alb > 300 mg/vrk tai u-alb/krea > 30 mg/mmol) ja tavoite on haitoitta saavutettavissa.

Kohonneen verenpaineen seulonta ja diagnosointi
Kohonnutta verenpainetta alentavan yhdistelmälääkehoidon valinta
Kotipainetasoon perustuva hoitokaavio
Lautasmalli
Ruokakolmio
Vastaanottopainetasoon perustuva hoitokaavio
Verenpainetasot suomalaisessa väestössä vuonna 2017
Verenpainetaudin yleisyys

Aiheeseen liittyviä suosituksia