Painon puheeksi ottaminen lihavan potilaan hoidossa
Lisätietoa aiheesta
Susanna Anglé
3.3.2020
Painon puheeksi ottaminen
- Painon puheeksi ottaminen koetaan terveydenhuollossa haastavaksi: hyvää tarkoittava
keskustelunavaus saattaa herättää potilaassa kielteisiä tunteita ja torjuvan tai loukkaantuneen
reaktion ja tulkinnan syyllistämisestä. Harva potilas kuitenkaan haluaa olla lihava,
ja useimmat toivovat apua painonhallintaan. Niin lihavuuden terveysriskeistä huolestuneet
ammattilaiset kuin apua toivovat, mutta häpeää ja syyllisyyttä tuntevat potilaatkin
ovat tähän kohtaamattomuuteen turhautuneita (esim. «Kirk SF, Price SL, Penney TL ym. Blame, Shame, and...»1). Miksi yhteinen intressi ei vastaanottotilanteessa kohtaa?
Painon erityisyys puheenaiheena
- Ammattilaiselle lihavuus näyttäytyy ensisijaisesti terveyskysymyksenä, ja lääketieteellinen
tutkimustieto lihavuudesta on tietoa yleisellä tasolla. Potilaalle taas lihavuus voi
olla syvästi henkilökohtainen, koko muuhun elämään liittyvä asia, joka ei ole eristettävissä
pelkäksi terveyskysymykseksi. Kehon paino on yhteydessä esimerkiksi kehonkuvaan «Weinberger NA, Kersting A, Riedel-Heller SG ym. Bo...»2, minäkuvaan ja itsearvostukseen «Carels RA, Burmeister J, Oehlhof MW ym. Internaliz...»3, psyykkiseen hyvinvointiin «Rajan TM, Menon V. Psychiatric disorders and obesi...»4, «van Zutven K, Mond J, Latner J ym. Obesity and psy...»5 ja sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan «Newton S, Braithwaite D, Akinyemiju TF. Socio-econ...»6. Myös lihavien kokema syrjintä ja leimaaminen ovat yleisiä «Sutin AR, Stephan Y, Grzywacz JG ym. Perceived wei...»7.
- Lihavuus on hyvin poikkeuksellinen tila verrattuna moniin muihin somaattiseen terveyteen
vaikuttaviin tiloihin: henkilökohtaiset kokemukset ja kaikki ne merkitykset, joita
potilas lihavuudelleen antaa, eivät ole jätettävissä vastaanottohuoneen ulkopuolelle.
Painon tullessa puheeksi potilaassa voivat viritä aiemmat, ikävät muistot ja tunteet.
Potilaslähtöisyys onnistumisen avaimena
- Jos sensitiivisen aiheen puheeksi ottamisen pulma nähdään näkökulmien kohtaamattomuutena,
pulmaa voi ratkaista vaihtamalla näkökulmaa potilaslähtöisemmäksi. Yksinkertaistettuna
potilaslähtöisyys tarkoittaa sitä, että ammattilainen kuuntelee ja kysyy enemmän kuin
jakaa tietoa tai neuvoja. Kunkin potilaan yksilöllistä näkökulmaa – mitä lihavuus
hänelle merkitsee, mikä sen historia on, mitä hän jo on yrittänyt sille tehdä, ja
minkälaista apua hän toivoo – ei voi tavoittaa muulla tavalla kuin yleistävistä
oletuksista luopumalla ja häneltä itseltään kysymällä.
Painon puheeksi ottaminen motivoivan haastattelun hengessä
- Motivoiva haastattelu lienee tunnetuin ja tutkituin potilaslähtöisen kommunikoimisen
tapa, jota voidaan hyödyntää terveydenhuollossa edistämään potilaiden motivoitumista
osallistumaan omaan hoitoonsa ja sitoutumaan elämäntapamuutoksiin «Miller WR, Rollnick S. Motivational interviewing. ...»8. Sen avainelementtejä ovat hyvän yhteistyösuhteen luominen, potilaan arvon ja autonomian hyväksyminen, myötätuntoisuus,
ja potilaan oman muutosmotivaation herätteleminen.
- Tilanteessa, jossa paino vasta otetaan puheeksi, keskeiset kommunikointitekniikat
ovat avointen kysymysten esittäminen (kysymykset, joihin ei voi vastata vain "kyllä"
tai "ei") ja heijastava kuuntelu (esim. potilaan kertoman toistaminen lyhyesti; sen
varmistaminen, että on ymmärtänyt potilaan kertoman oikein; jatkokysymysten esittäminen).
Oikea ajoitus on tärkeä
- Motivoivan haastattelun ensimmäisenä vaiheena on hyvähenkisen yhteistyön luominen.
Kaikki muu seuraa vasta sen jälkeen. Siksi painon puheeksi ottamisessa erityisen tärkeätä
on oikea ajoitus: vasta kun potilas kokee, että ammattilainen on "hänen puolellaan",
yhteistyöhenkinen ja rakentava keskusteleminen painosta on mahdollista. Tämä merkitsee
esim. sitä, että potilaan toivomat asiat on ensin käsitelty. Mistä sitten tietää,
että potilaan kanssa on muodostumassa hyvä yhteistyösuhde? Miller ja Rollnick kehottavat
ammattilaista kysymään itseltään «Miller WR, Rollnick S. Motivational interviewing. ...»8:
- Onko potilaasta luontevaa keskustella kanssani?
- Annanko tukea ja onko minusta apua potilaalle?
- Ymmärränkö tämän potilaan näkökulmaa ja huolia?
- Tuntuuko keskustelu itsestäni luontevalta?
- Tuntuuko tämä yhteistyöhenkiseltä kumppanuudelta?
- Jos pyrkii keskustelemaan niin, että voi vastata yllämainittuihin myönteisesti, painosta
keskusteleminen sujuu todennäköisesti hyvin.
Kysyminen toimii informointia paremmin
- Reims ja Ernst «Reims K, Ernst D. Using Motivational Interviewing ...»9 ovat laatineet käytännönläheisen kuvauksen siitä, kuinka ammattilainen voi ottaa
painon puheeksi ja käydä keskustelua painonhallinnasta motivoivan haastattelun hengessä
ja sen periaatteita ja tekniikoita hyödyntäen. Heidän mukaansa yksinkertainen nyrkkisääntö
on noudattaa kysy – kerro – kysy -periaatetta: ammattilaisen kannattaa
aloittaa ja päättää jokainen oma ajatus, informointi tai toteamus kysymyksellä. Painon
puheeksi ottamisessa periaatetta voisi soveltaa vaikkapa näin:
- Kysy: "Voisiko muutaman sanan vaihtaa tuosta painosta?"
- Kerro: "Näen täältä, että painosi on jonkin verran noussut vuoden mittaan."
- Kysy: "Mitä itse tästä ajattelet?" / "Oletko itse huomannut?"
Kommentti:
- Painon puheeksi ottamisen ja painonhallinnasta keskustelemisen haastavuus tulee usein
siitä, että potilaan henkilökohtainen näkökulma omaan lihavuuteen ja ammattilaisen
terveysnäkökulma lihavuuteen eivät kohtaa. Keskusteleminen helpottuu, kun ammattilainen
toimii potilaslähtöisesti, pyrkien kuulemaan ja ymmärtämään kunkin potilaan yksilöllistä
kokemusta. Kommunikointitekniikoiden hallitsemista tärkeämpää on keskustella niin,
että kuuntelee ja kyselee enemmän kuin informoi ja neuvoo. Potilaslähtöisyys on yksilöllisen
hoidon edellytys. Lisäksi potilas motivoituu omista sanoistaan, ei ammattilaisen neuvoista.
Kirjallisuutta
- Kirk SF, Price SL, Penney TL ym. Blame, Shame, and Lack of Support: A Multilevel Study
on Obesity Management. Qual Health Res 2014;24:790-800 «PMID: 24728109»PubMed
- Weinberger NA, Kersting A, Riedel-Heller SG ym. Body Dissatisfaction in Individuals
with Obesity Compared to Normal-Weight Individuals: A Systematic Review and Meta-Analysis.
Obes Facts 2016;9:424-441 «PMID: 28013298»PubMed
- Carels RA, Burmeister J, Oehlhof MW ym. Internalized weight bias: ratings of the self,
normal weight, and obese individuals and psychological maladjustment. J Behav Med
2013;36:86-94 «PMID: 22322909»PubMed
- Rajan TM, Menon V. Psychiatric disorders and obesity: A review of association studies.
J Postgrad Med 2017;63:182-190 «PMID: 28695871»PubMed
- van Zutven K, Mond J, Latner J ym. Obesity and psychosocial impairment: mediating
roles of health status, weight/shape concerns and binge eating in a community sample
of women and men. Int J Obes (Lond) 2015;39:346-52 «PMID: 24916789»PubMed
- Newton S, Braithwaite D, Akinyemiju TF. Socio-economic status over the life course
and obesity: Systematic review and meta-analysis. PLoS One 2017;12:e0177151 «PMID: 28510579»PubMed
- Sutin AR, Stephan Y, Grzywacz JG ym. Perceived weight discrimination, changes in health,
and daily stressors. Obesity (Silver Spring) 2016;24:2202-9 «PMID: 27581053»PubMed
- Miller WR, Rollnick S. Motivational interviewing. Helping people change. The Guillford
Press, NY. 3. painos 2013
- Reims K, Ernst D. Using Motivational Interviewing to Promote Healthy Weight. Fam Pract
Manag 2016;23:32-8 «PMID: 27626118»PubMed
Artikkelin tunnus: nix02722
© 2024 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim