Takaisin

Internet-pohjaiset ohjelmat laihdutuksessa ja painonhallinnassa

Näytönastekatsaukset
Sakris Kupila ja Kirsi Pietiläinen
3.3.2020

Näytön aste: B

Internet-pohjaiset lihavuuden hoito-ohjelmat ilmeisesti tukevat laihdutusta ja painonhallintaa.

Sorgente ym. «Sorgente A, Pietrabissa G, Manzoni GM ym. Web-Base...»1 laativat systemoidun katsausartikkelin 20 aiemmin julkaistuista systemoidusta katsausartikkeleista. Katsauksen tarkoituksena oli selvittää verkkopohjaisten ohjelmien toimivuutta laihduttamisessa ja painonhallinnassa. 14 artikkelia käsitteli vain aikuisia, ja kaikkien tutkimushenkilöiden BMI alussa oli vähintään 25 kg/m2. Tutkimusasetelmat ja -ympäristöt vaihtelivat eri tutkimuksissa.

Katsausartikkeli tiivisti sanallisesti sisällytettyjen tutkimusten tulokset. Kasvokkain tapahtuvan neuvonnan yhdistäminen verkkopohjaiseen ohjelmaan saattaa olla laihduttamisessa tehokkaampaa kuin kumpikaan toimenpide yksinään. Suurin osa tutkimuksista raportoi verkkopohjaisten ohjelmien olevan huomattavasti määriteltyä vähimmäishoitoa tehokkaampia, mutta toisaalta kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista tehottomampia. Myös painonhallinnassa verkkopohjaiset interventiot olivat tehokkaampia kuin mini-interventiot. Verrattuna kasvokkain tapahtuvaan ohjaukseen tulokset olivat vaihtelevia.

Osissa etenevät ja räätälöidyt ohjelmat olivat tehokkaampia kuin pelkästään tietoon perustuvat. Vuorovaikutteisuus ohjaavan tahon kanssa oli oleellinen osa ohjelman toimivuutta. Verkkopohjaiset ohjelmat ovat kustannustehokkaampia ja vievät terveydenhuollossa vähemmän aikaa kuin kasvokkain tapahtuvat. Niillä ei kuitenkaan pitäisi kokonaan korvata kasvokkaista hoitokontaktia.

Verkko-ohjelmien käyttö voi lisätä potilaan hallinnan tunnetta omasta hoidostaan ja näin vahvistaa sitoutumista. Ne myös voivat edistää potilaiden ja asiantuntijoiden kommunikaatiota. Internet-pohjainen hoitomuoto on läsnä potilaan arjessa useammin kuin kasvokkaiset tapaamiset. Heikkouksina artikkeli mainitsee rajoitetun ohjelmavalikoiman, tottumattomuuden teknologian käyttöön ja verkkoyhteysongelmat.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: kohtalainen
  • Kommentti: Tutkimus on kattava ja sisältää tuhansia tutkimushenkilöitä eri maista. Tutkimus ei kuitenkaan keskittynyt terveydenhuollon kautta hoitoon hakeutuneisiin potilaisiin. Tarjotut hoidot olivat hyvin vaihtelevia, joten varmoja johtopäätöksiä ei voida vetää. Tutkimukseen hyväksyttyjen meta-analyysien vaikutuskoot olivat suhteellisen pieniä, joten tulosten kliininen merkitys on epäselvä. Tutkimuksiin sisällytetyt interventiot vaihtelivat suuresti, mikä saattaa selittää tulosten ristiriitaisuutta.

Kodama ym. «Kodama S, Saito K, Tanaka S ym. Effect of Web-base...»2 laativat meta-analyysin, jossa selvitettiin verkkopohjaisten elämäntapamuutosinterventioiden tehoa painonhallinnassa ylipainoisilla ja lihavilla aikuisilla. Verkkotietokannoista löytyi 23 tutkimusta, joissa oli yhteensä 8 697 osallistujaa. 16 tutkimusta oli toteutettu Yhdysvalloissa, ja vain 8 tutkimuksessa oli yli 1 vuoden seuranta-aika. 11 tutkimuksessa yli 80 % tutkittavista oli naisia. Kontrollina toimivat interventiot vaihtelivat, mutta olivat kaikissa tutkimuksissa ei-verkkopohjaisia.

Verkko-ohjelman käytöllä oli kohtalainen mutta tilastollisesti merkitsevä lisä painonlaskuun verrattuna (-0,68 kg, P = 0,03). Kun verkko-ohjelma lisättiin tavanomaiseen hoitoon, paino väheni enemmän kuin verrokeilla (keskimäärin -1,0 kg; 95 % luottamusväli -1,57 – -0,43 kg, P = 0,003). Kasvokkain tapahtuvan hoidon korvaajana verkko-ohjelma sen sijaan ei ollut tehokas (paino lisääntyi 1,27 kg; 95 % luottamusväli 0,29–2,25 kg, P = 0,01). Tutkimukset olivat heterogeenisia.

Verkko-ohjelman käyttö auttoi painonlaskussa verrokki-interventioon verrattuna (keskimäärin -1,0 kg; 95 % luottamusväli -1,68 – -0,34 kg, P = 0,03). Painonhallinnassa ero ei ollut merkitsevä (keskimäärin 0,68 kg; 95 % luottamusväli -0,50–0,85 kg, P = 0,26).

Tilastollisesti merkitsevää painon vähenemistä aiheuttivat ainoastaan ohjelmat, joiden sisältö oli räätälöityä ja jotka sisälsivät esimerkiksi itsearviointia, omaseurantaa ja palautteen saamista (keskimäärin -1,33 kg; 95 % luottamusväli -2,32 – -0,34, P = 0,003 vs. pelkästään tietoa antaneet ohjelmat -0,25 kg, P = 0,49). Teho laihdutuksen tukena oli suurin alle puoli vuotta kestävissä interventioissa (-1,55 kg, P = 0,001) mutta pieneni ajan kuluessa, ja ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä yli 1 vuoden kestävien interventioiden jälkeen (-0,20 kg, P = 0,75).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen
  • Kommentti: Vain 2 hyväksyttyä tutkimusta tapahtui Euroopassa (Iso-Britannia ja Alankomaat). Tutkimushenkilöitä oli tuhansia, suurin osa oli naisia. Verkko-ohjelmien sisältö vaihteli paljon, mikä haittaa meta-analyysin luotettavuutta. Kliinisesti arvioiden painonlaskuerot tavanomaiseen hoitoon verrattuna olivat pienet. Verrokkiryhmät näissä tutkimuksissa saivat tavanomaista hoitoa. Verkko-ohjelman lisääminen kasvokkaisen hoidon oheen näyttää tehokkaammalta kuin kasvokkaisen hoidon korvaaminen verkko-ohjelmalla.

Manzoni ym. «Manzoni GM, Pagnini F, Corti S ym. Internet-based ...»3 laativat systemoidun katsausartikkelin, jossa selvitettiin internetpohjaisten käyttäytymiseen perustuvien interventioiden tehoa laihduttamisen tukena. Tutkimusasetelmat ja -ympäristöt vaihtelivat tutkimusten välillä, mutta kaikki tutkimukset olivat satunnaistettuja. Hyväksyttyjä artikkeleja oli yhteensä 26 ja tutkimushenkilöitä 8 324, joista naisia oli eri tutkimuksissa vähintään 77 %. Kaikki tutkimushenkilöt olivat ylipainoisia tai lihavia aikuisia. Interventioiden kestot vaihtelivat 6 viikosta 2 vuoteen. 2 tutkimuksessa yli 50 % tutkimushenkilöistä keskeytti ohjelman, 11 tutkimuksessa 20–50 % ja 12 tutkimuksessa 0–12 %. Keskimääräinen keskeyttäneiden osuus oli 23 %.

Verkkopohjaiset ohjelmat tukivat tavanomaista hoitoa laihduttamisen osalta. Painonhallinnassa verkkopohjaiset interventiot olivat pääosin yhtä tehokkaita kuin kasvokkain tapahtuvat. Ohjelmat, jotka perustuivat käyttäytymisen muuttamiseen ja sisälsivät ammattilaiselta saatavaa palautetta, olivat tehokkaampia kuin pelkkään tietoon perustuvat verkkosivut. Kontaktien useus oli tärkeä seikka onnistumisen kannalta.

Vaikka verkko-ohjelman laatiminen on alussa kallista, on sen ylläpito hyvin edullista ja kustannukset verrattuna kasvokkain tapahtuvaan ohjaukseen yli puolet pienemmät. Booth ym. «Booth AO, Nowson CA, Matters H. Evaluation of an i...»4 arvioivat vuonna 2008, että 12 viikon kasvokkain tapahtuva hoito-ohjelma maksaisi vähintään 280 $ (tunnin alkutapaaminen ravitsemusterapeutin kanssa 70 $ ja joka 2. viikko toteutetut seurantakäynnit 35 $/kpl). 12 viikkoa kestävä verkkopohjainen ohjelma sen sijaan maksaisi vain 125 $ (puolen tunnin alkutapaaminen 35 $, viikoittaiset kommentit ravitsemusterapeutilta 15 min/viikko ja tuntipalkka 30 $). Lisäksi etäohjaus vähentää esimerkiksi matkakuluja ja matkustamiseen kuluvaa aikaa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen
  • Kommentti: Suurin osa tutkimushenkilöistä oli naisia. Vain 3 tutkimusta keräsi tutkimushenkilönsä terveydenhuollon kautta. Tutkimusasetelmien heterogeenisyys estää selvän kannan muodostamista. Eri tuloksia ei voi luotettavasti vertailla keskenään.

Allen ym. «Allen JK, Stephens J, Patel A. Technology-assisted...»5 laativat systemoidun katsausartikkelin, jossa keskityttiin teknologiavälitteisten painonhallintainterventioiden tehokkuuteen kliinisissä ympäristöissä. Artikkeliin hyväksyttiin 39 satunnaistettua koetta, joista noin 60 % keskittyi verkkopohjaisiin ohjelmiin. Muita katsausartikkelin tarkastelun kohteita olivat muun muassa verkossa tapahtuvat keskustelut (10 %), tekstiviestit ja sähköposti (15 %) sekä matkapuhelimen kautta tapahtuva omaseuranta (18 %). Interventioiden kesto vaihteli 5 viikosta 2 vuoteen, ja tutkimuksittain tutkittavien lukumäärä vaihteli 51–2 862. Meta-analyysiä ei tehty.

Ohjelman keskeyttäminen oli yleinen ongelma. 34 tutkimusta (87 %) raportoivat keskeyttäneiden määrät. Yli viidennes tutkimushenkilöistä keskeytti ohjelman 38 %:ssa tutkimuksista. Keskeyttäneitä oli ohjelmasta riippuen 1–84 %.

48 % tutkimuksista raportoivat tilastollisesti merkitsevää painonlaskua verkkopohjaista ohjelmaa käyttävien ryhmässä verrattuna verrokkiryhmään. Reaaliaikainen palaute, kannustus ja valmennus vaikuttivat tutkijoiden mukaan olevan tärkeitä tekijöitä ohjelman onnistumisen kannalta. Muita suositeltavia ominaisuuksia olivat tavoitteiden asettaminen ja omaseuranta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen
  • Kommentti: Moni tutkimushenkilö jätti tutkimuksen kesken. Vahvuutena moniin muihin tutkimuksiin verrattuna tämän katsausartikkelin tutkimuksissa oli hajontaa sukupuolen ja etnisyyden perusteella.

Kommentti:

Virtuaaliohjelmat voivat tukea etenkin laihdutuksen aloitusta ja painonhallintaa yhdistettynä tavanomaiseen hoitoon. Ohjelman tehoon vaikuttavat esimerkiksi potilaan asenteet virtuaaliohjausta kohtaan, tietotekniset valmiudet ja valitun ohjelman sisältö. Käyttäytymisen muutokseen pyrkivät ohjelmat ovat tehokkaampia kuin pelkästään tiedottavat. Toimivia elementtejä ohjelmissa on todettu olevan reaaliaikainen palaute, kannustus, valmennus, tavoitteiden asettaminen ja omaseuranta. Verkko-ohjelmien käyttö voi lisätä potilaan hallinnan tunnetta omasta hoidostaan ja näin vahvistaa sitoutumista. Ne voivat myös edistää potilaan ja asiantuntijoiden välistä kommunikaatiota. Verkkopohjaiset ohjelmat ovat kustannustehokkaampia kuin perinteiset, ja etäohjaus vähentää myös sekä potilaalta että ammattilaisilta matkustukseen kuluvaa aikaa ja rahaa. Päätös verkkopohjaisen ohjelman käytöstä tulisi perustua käytettävissä oleviin resursseihin sekä potilaan tarpeisiin ja toiveisiin. On tärkeää, että potilas on motivoitunut käyttämään ohjelmaa elämänmuutoksensa tukena. Ohjelman ei pitäisi kokonaan korvata kasvokkain tapahtuvaa asiantuntija-potilaskontaktia.

Satunnaistetussa tutkimuksessa Teeriniemi ym. «Teeriniemi AM, Salonurmi T, Jokelainen T ym. A ran...»6 tutkivat kognitiivisen käyttäytymisterapian (KBT) ja suostutteleva teknologian (HCBSS) viitekehyksestä kehitetyn vuoden mittaisen viikoittain käytettävän internetpohjaisen ohjelman (Onnikka) vaikutusta laihtumiseen. Onnikka-ohjelmaa verrattiin KBT-pohjaiseen ryhmäohjaukseen (6 kuukautta) ja omahoitoa vahvistavaan ryhmäohjaukseen (2 kuukautta) ja tutkittiin myös sen vaikutusta näihin yhdistettynä. Tutkimushenkilöiden BMI oli 27–35 kg m2. Tutkimushenkilöt (532) olivat väestöotannalla valittuja ja sisäänottokriteerit täyttäviä vapaaehtoisia 20–60-vuotiaita miehiä ja naisia. Keskeyttäneiden osuus oli 20 % 12 kuukauden kohdalla ja 30 % 24 kuukauden kohdalla. Tutkimuksen päätulosmuuttuja oli painonmuutos 12 ja 24 kuukauden kuluttua tutkimuksen alusta.

KBT-pohjainen ryhmäohjaus yhdistettynä Onnikka-ohjelmaan tuotti suurimman laihtumistuloksen, mikä pysyi seurannassa (4,1 %; 95 % luottamusväli 5,4–2,8, P < 0,001 12 kuukauden kohdalla ja 3,4 %; 95 % luottamusväli 4,8–2,0, P < 0,001) 24 kuukauden kohdalla). Onnikka yksinäänkin auttoi vähentämään painoa 1,6 % (95 % luottamusväli 2,9–0,3, P = 0,015) 24 kuukauden seurannassa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Suomalainen tutkimus, joka olisi helposti implementoitavissa käytäntöön. Merkittävää on sekä se, että verkko-ohjelma paransi laihdutustuloksia tavanomaiseen lihavuuden hoitoon lisättynä ja se, että verkko-ohjelmalla saavutettiin merkitsevää laihtumista myös ilman muuta lihavuuden hoito-ohjelmaa. Yhdistelmä kasvokkaisesta ja verkossa toteutettavasti hoidosta näyttää tehokkaimmalta.

Kirjallisuutta

  1. Sorgente A, Pietrabissa G, Manzoni GM ym. Web-Based Interventions for Weight Loss or Weight Loss Maintenance in Overweight and Obese People: A Systematic Review of Systematic Reviews. J Med Internet Res 2017;19:e229 «PMID: 28652225»PubMed
  2. Kodama S, Saito K, Tanaka S ym. Effect of Web-based lifestyle modification on weight control: a meta-analysis. Int J Obes (Lond) 2012;36:675-85 «PMID: 21694698»PubMed
  3. Manzoni GM, Pagnini F, Corti S ym. Internet-based behavioral interventions for obesity: an updated systematic review. Clin Pract Epidemiol Ment Health 2011;7:19-28 «PMID: 21552423»PubMed
  4. Booth AO, Nowson CA, Matters H. Evaluation of an interactive, Internet-based weight loss program: a pilot study. Health Educ Res 2008;23:371-81 «PMID: 18349032»PubMed
  5. Allen JK, Stephens J, Patel A. Technology-assisted weight management interventions: systematic review of clinical trials. Telemed J E Health 2014;20:1103-20 «PMID: 25409001»PubMed
  6. Teeriniemi AM, Salonurmi T, Jokelainen T ym. A randomized clinical trial of the effectiveness of a Web-based health behaviour change support system and group lifestyle counselling on body weight loss in overweight and obese subjects: 2-year outcomes. J Intern Med 2018;284:534-545 «PMID: 29974563»PubMed