Takaisin

Diabetes 8–10 vuotta laihdutusleikkauksen jälkeen

Näytönastekatsaukset
Vesa Koivukangas ja Tuula Pekkarinen
3.3.2020

Näytön aste: B

Lihavuusleikkaus ilmeisesti helpottaa diabeteksen hoitoa ja vähentää sen ilmaantuvuutta 8–10 vuoden kuluttua leikkauksesta.

Sjöström ym. «Sjöström L, Lindroos AK, Peltonen M ym. Lifestyle,...»1 (SOS) tutkimus oli prospektiivinen, kontrolloitu ja satunnaistamaton tutkimus. Satunnaistamisen puutteesta aiheutuvaa harhaa pyrittiin vähentämään ryhmien tarkalla samankaltaistamisella. Tutkimuksessa oli yhteensä 2 010 kirurgista potilasta (keskimääräinen BMI 41 kg/m2, ikä keskimäärin 47 vuotta) ja saman verran kontrollipotilaita. Kontrollipotilaat (keskimääräinen BMI 41 kg/m2, ikä keskimäärin 48 vuotta) saivat erilaisia konservatiivisia hoitoja tai heitä seurattiin ilman hoitoa terveyskeskuksissa. Leikkauksista 156 oli pantaleikkauksia, 451 mahalaukun tuettuja muotoiluja ja 34 mahalaukun ohitusleikkauksia.

Diabetes parani (fP-gluk < 7 mmol/l) 36 % leikkaus- ja 13 % kontrolliryhmässä. Diabeteksen insidenssin vetosuhde (odd ratio) oli 10 vuotta leikkauksesta 0,25 (luottamusväli OR 1,64–7,28) suosien leikkausryhmää. Raportointihetkellä tutkimuksessa oli ollut mukana 10 vuoden ajan 1 703 henkilöä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: kohtalainen
  • Kommentti: Diabeteksen parantuminen oli harvinaisempaa kuin meta-analyyseissa. Suurin osa leikkauksista oli rajoittavia, ja diabetes parani yhtä usein kuin rajoittavien leikkausten meta-analyyseissa. Tämä myös alentaa hiukan sovellettavuutta nykytilanteeseen.

McDonald ym. «MacDonald KG Jr, Long SD, Swanson MS ym. The gastr...»2 kohorttikontrolloidussa retrospektiivisessä tutkimuksessa vertailtiin diabeteksen kulkua morbidisti obeeseilla leikkauspotilailla (n = 154, keskimääräinen BMI 51 kg/m2) ja samassa keskuksessa hoidetuilla diabetespotilailla (n = 78, keskimääräinen BMI 49 kg/m2), joita ei operoitu rahoitusongelmien tai potilaan oman halun vuoksi. Leikkaukset tehtiin vuosina 1979–1994.

Leikkauspotilailla paastoverensokeri laski keskimäärin arvosta 187 mg/dl arvoon 140 mg/dl. Diabeteslääkitystä tarvitsevien potilaiden määrä kohosi keskimäärin 9 vuoden seurannan aikana konservatiivisessa hoidossa 57 %:sta 88 %:iin ja laski leikkausryhmässä 32 %:sta 9 %:iin. Seurannan aikana leikatuista potilaista kuoli 9 % ja konservatiivisesti hoidetuista 28 %.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus: kohtalainen
  • Kommentti: Tutkimuksen laatu on heikko johtuen retrospektiivisesta tutkimusasetelmasta.

Pories ym. «Pories WJ, Swanson MS, MacDonald KG ym. Who would ...»3 tutkimus oli 600 potilasta (keskimääräinen BMI 50 kg/m2), joista 146 potilaalla diabetes ja 152 potilaalla alentunut sokerinsieto. Seuranta-aika oli keskimäärin 8 ja enintään 14 vuotta. Diabetesta pidettiin parantuneena, jos paastoverensokeri ja HbA1c olivat normaalit ilman diabeteslääkkeitä.

83 % diabetespotilaista tulkittiin parantuneiksi keskimäärin 8 vuoden seurannan jälkeen. 99 % potilaista, joilla oli alentunut sokerinsieto ennen leikkausta, olivat normoglykeemisiä edellä mainitun seurannan jälkeen.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus: kohtalainen
  • Kommentti: Potilassarja, jossa oli pitkä seuranta-aika ja suhteellisen suuri määrä potilaita. Näytönastetta nostavat vaikutuksen voimakkuus ja tutkimustulosten yhdenmukaisuus. Tutkimuksen laatu oli heikko, koska kyseessä oli potilassarja ilman kontrolleja, potilassarjaksi hyvä: seurassa pysyi mukana 90 % potilaista.

Kirjallisuutta

  1. Sjöström L, Lindroos AK, Peltonen M ym. Lifestyle, diabetes, and cardiovascular risk factors 10 years after bariatric surgery. N Engl J Med 2004;351:2683-93 «PMID: 15616203»PubMed
  2. MacDonald KG Jr, Long SD, Swanson MS ym. The gastric bypass operation reduces the progression and mortality of non-insulin-dependent diabetes mellitus. J Gastrointest Surg 1997;1:213-20; discussion 220 «PMID: 9834350»PubMed
  3. Pories WJ, Swanson MS, MacDonald KG ym. Who would have thought it? An operation proves to be the most effective therapy for adult-onset diabetes mellitus. Ann Surg 1995;222:339-50; discussion 350-2 «PMID: 7677463»PubMed