Takaisin

Perheaterioiden yhteys lasten ja nuorten ravitsemukselliseen terveyteen

Näytönastekatsaukset
Marja Kalavainen
8.8.2019

Näytön aste: C

Perheaterioiden useus saattaa olla yhteydessä lasten ja nuorten ravitsemukselliseen terveyteen.

Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Dallacker M, Hertwig R, Mata J. The frequency of f...»1 tutkittiin perheaterioiden tiheyden yhteyttä lasten ja nuorten ravitsemukselliseen terveyteen. Tietokannoista Web of Science, PubMed ja PsycInfo etsittiin asiaa käsitteleviä tutkimuksia. Meta-analyysiin sisällytettiin 57 tutkimusta (203 706 osallistujaa). Tutkimukset olivat pääosin (67/75) havainnoivia poikkileikkaustutkimuksia.

Perheateriaksi luettiin ateria, johon osallistui lapsen tai nuoren lisäksi vähintään 1 vanhempi. Ravitsemuksellista terveyttä mitattiin painoindeksillä (BMI), terveellisellä ruokailulla (yl. kasvis- ja hedelmäannosten päivittäin määrä), epäterveellisellä ruokailulla (yl. sokeripitoisten virvoitusjuomien, pikaruokien sekä epäterveellisten makeiden ja suolaisten välipalojen määrä) tai ravinnon laadulla (kuten Healthy Eating Index).

Perheaterioiden tiheys oli yhteydessä parempaan ravinnon laatuun (r = 0,13, 95 % luottamusväli 0,06–0,20), terveellisempään ruokailuun (r = 0,10, 95 % luottamusväli 0,09–0,12), vähemmän epäterveelliseen ruokailuun (r = -0,04, 95 % luottamusväli -0,07 – -0,03) sekä pienempään painoindeksiin (r = -0,05, 95 % luottamusväli -0,06 – -0,03). Lapsen ikä, kotimaa, aterioille osallistuvien perheenjäsenten lukumäärä tai ateriatyyppi (kuten aamupala, lounas, päivällinen) eivät moderoineet perheaterioiden useuden yhteyttä terveelliseen tai epäterveelliseen ruokailuun tai painoindeksiin. Vanhempien sosioekonominen asema vaikutti perheaterioiden esiintymistiheyden yhteyteen painoindeksiin. Aterioiden tiheydellä oli voimakkaampi yhteys painoindeksiin, jollei sosioekonomista asemaa huomioitu analyysissä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: Vanhemmat voivat toimia lastensa ruokailussa "portinvartijoina" ja vaikuttaa lastensa ruokailuun suorasti (kotona valmistettava ruoka) sekä epäsuorasti (käyttäytyminen, asenteet ja vaikuttaminen kodin ulkopuolella ruokailuun). Koska tutkimukset olivat pääosin havainnoivia poikkileikkaustutkimuksia, syy-seuraussuhteista ei voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä.

Kirjallisuutta

  1. Dallacker M, Hertwig R, Mata J. The frequency of family meals and nutritional health in children: a meta-analysis. Obes Rev 2018;19:638-653 «PMID: 29334693»PubMed