Jos potilaalla on todettu perinteinen tahdistinhoidon indikaatio, eteistahdistus näyttää vähentävän eteisvärinän ilmaantuvuutta verrattaessa kammiotahdistukseen. Tanskassa tehdyssä tutkimuksessa «Andersen HR, Nielsen JC, Thomsen PE ym. Long-term ...»1 verrattiin eteis-ja kammiotahdistusta 225 potilaalla, joilla oli sinussolmukkeen toimintahäiriö.
Eteistahdistus (n = 110) vähensi merkitsevästi kammiotahdistukseen (n = 115) verrattuna eteisvärinän ilmaantumista (riskisuhde 0,54; 95 % luottamusväli 0,33–0,89). Tämän lisäksi eteistahdistus vähensi merkitsevästi kuolleisuutta, tromboembolisia komplikaatioita ja vaikeaa sydämen vajaatoimintaa.
Lamas ym. «Lamas GA, Lee KL, Sweeney MO ym. Ventricular pacin...»2 vertasivat kammiotahdistusta ja fysiologista tahdistusta 2 010 potilaalla, joilla oli sinussolmukkeen toimintahäiriö. Potilaat jaettiin kahteen ryhmään, joista 1 014 potilaasta satunnaistettiin eteis-kammiotahdistukselle ja 996 kammiotahdistukselle.
33 kuukauden seurannassa ryhmien välillä ei todettu ero kuolleisuudessa. Sen sijaan eteisvärinän riski oli eteis-kammiotahdistetussa ryhmässä pienempi kuin kammiotahdistetussa ryhmässä (riskisuhde 0,79; 95 %:n luottamusväli, 0,66–0,94, p= 0,008).
Kommentti: Mikäli potilaalla on todettu perinteinen tahdistinhoidon indikaatio, eteisvärinän riski vähenee eteistahdistuksen myötä verrattaessa kammiotahdistukseen.