Takaisin

Antikolinergien symptomaattinen teho

Näytönastekatsaukset
Tapani Keränen
27.10.2015

Näytön aste: C

Antikolinergeillä saattaa olla lievä oireita lievittävä teho Parkinsonin taudissa.

Cochrane-katsauksessa «Katzenschlager R, Sampaio C, Costa J ym. Anticholi...»1, «»1 arvioitiin 9 satunnaistettua, kaksoissokkoutettua, lumekontrolloitua, vaihtovuoroista tutkimusta, jotka on julkaistu vuosina 1954–86. Tutkimuksissa oli yhteensä 221 potilasta. Yksittäisten tutkimusten potilasmäärät vaihtelivat 16 ja 35 potilaan ja hoitoajat 5–20 viikon välillä. Potilaiden taudin kesto vaihteli alkuvaiheesta yli 20 vuoden sairastamiseen eikä kaikissa tutkimuksissa kerrottu taudin kestoa tai vaikeusastetta. Kahdessa tutkimuksessa vaikuttavana lääkkeenä oli ainoastaan antikolinergi (monoterapia), muissa tutkimuksissa sallittiin levodopan ja muidenkin Parkinson-lääkkeiden käyttö (add-on therapy). Tutkimuksissa käytetty antikolinerginen valmiste vaihteli eri tutkimusten välillä (bentsheksoli, bornapriini, bentstropiini, orfenadriini, benaprytsiini, metiksiini). Päätepisteenä oli vapinan vähentyminen tai motorisen toiminnan parantuminen mittareilla, jotka olivat tutkijoiden itsensä kehittämiä tai eivät ole muuten enää käytössä.

Kahdeksan tutkimusta raportoi, että antikolinerginen valmiste paransi tilastollisesti merkitsevästi ainakin yhtä mitatuista motorisista tai ADL-funktioista lähtötilanteeseen verrattuna. Ainoastaan neljässä tutkimuksessa raportoitiin antikolinergisen valmisteen olevan lumetta tehokkaampi. Muissa tutkimuksissa ei tätä tietoa anneta. Antikolinergisten valmisteiden välisistä mahdollisista eroista ei voida näiden tutkimusten perusteella tehdä mitään johtopäätöksiä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Movement Disorders Societyn näyttöön perustuvassa katsauksessa «Goetz CG, Koller WC, Poew W ym. Management of Park...»2, «Rascol O, Goetz C, Koller W ym. Treatment interven...»3 kelpuutettiin arvioon mukaan kaikki antikolinergeillä raportoidut tutkimukset, joissa oli vähintään 15 potilasta. Mukaan otettiin 15 tutkimusta, joissa oli yhteensä noin 700 potilasta. Mukana oli yllä mainitun Cochrane-katsauksen tutkimuksia, mutta myös ei-kontrolloituja tutkimuksia. Kirjoittajien johtopäätös on, että antikolinergit ovat todennäköisesti tehokkaita oireita korjaavia lääkkeitä. Sen sijaan näyttö antikolinergien pitkäaikaistehosta puuttuu. Myöskään ei ole näyttöä siitä, onko antikolinergien tehossa eroa monoterapiana verrattuna lisälääkekäyttöön. Kirjoittajien johtopäätökset eivät ole muuttuneet päivitetyssä versiossa «Goetz CG, Poewe W, Rascol O ym. Evidence-based med...»4.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit

Antikolinergeillä tehdyt kliiniset lääketutkimukset eivät täytä nykytutkimusten vaatimuksia. Useimmat tutkimukset ovat vaihtovuoroisia eikä niissä käytetty ”wash-out” taukoa eikä huomioitu mahdollista ”carry-over”-vaikutusta. Missään tutkimuksessa ei ole käytetty nykyistä tilan arviomittaria (UPDRS). Tutkimusten perusteella ei voida arvioida, onko eri antikolinergien tehon tai siedettävyyden välillä eroja.

Kirjallisuutta

  1. Katzenschlager R, Sampaio C, Costa J ym. Anticholinergics for symptomatic management of Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2003;2:CD003735 «PMID: 12804486»PubMed
  2. Goetz CG, Koller WC, Poew W ym. Management of Parkinson’s disease: an evidence-based review. Mov Disord 2002;17:S1-166
  3. Rascol O, Goetz C, Koller W ym. Treatment interventions for Parkinson's disease: an evidence based assessment. Lancet 2002;359:1589-98 «PMID: 12047983»PubMed
  4. Goetz CG, Poewe W, Rascol O ym. Evidence-based medical review update: pharmacological and surgical treatments of Parkinson's disease: 2001 to 2004. Mov Disord 2005;20:523-39 «PMID: 15818599»PubMed