Parkinsonin tauti

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä
10.5.2019

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sisältö

  • Parkinsonin taudin diagnoosi perustuu ensisijaisesti kliiniseen tutkimukseen.
  • Parantavaa tai taudin etenemisen estävää hoitoa ei tunneta. Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena on oireiden lievittäminen ja toimintakyvyn parantaminen.
  • Nuorempien (alle 60–65-vuotiaiden) ja lieväoireisten potilaiden oireita lievittävä hoito suositellaan aloitettavaksi dopamiiniagonistilla tai monoamiinioksidaasi B:n (MAO-B) estäjällä. Tätä vanhemmilla potilailla lääkitys voidaan aloittaa myös levodopalla.
  • Hoito voidaan nuoremmillakin potilailla aloittaa suoraan levodopalla, jos potilas on monisairas tai vaikeaoireinen tai hänellä esiintyy kognitiivisia tai psyykkisiä oireita. Lopulta kaikki potilaat tarvitsevat levodopahoitoa.
  • Keskivaiheen taudin hoidossa levodopan ohella hyödyllisiä lääkkeitä ovat dopamiiniagonistit, katekolioksimetyylitransferaasin (COMT) estäjä, apomorfiini-injektiot ja mahdollisesti myös MAO-B:n estäjät.
  • Edenneessä taudissa syväaivostimulaatiolla (DBS), duodenaalisella levodopainfuusiolla ja apomorfiini-infuusiolla voidaan auttaa potilaita, joilla esiintyy asianmukaisesta lääkehoidosta huolimatta vaikeita tilanvaihteluita ja lääkityksen aiheuttamia häiritseviä tahattomia liikkeitä.
  • Omatoimiseen liikuntaan tulisi ohjata heti diagnoosin varmistuttua.
  • Kuntoutuksella voidaan parantaa kävelynopeutta, askelpituutta ja tasapainon hallintaa, vähentää kaatumisia ja parantaa puheäänen voimakkuutta. Etenevässä sairaudessa kuntoutuksen tulos ei ole pysyvä vaan harjoittelua tulee toistaa toimintakyvyn säilyttämiseksi.

Tavoitteet

  • Tämän suosituksen tavoitteena on
    • esittää näyttöön perustuva suositus diagnostiikasta, hoidon aiheista, hoitomenetelmien valinnasta, lääkkeiden käytöstä ja kuntoutuksesta
    • yhtenäistää hoitokäytäntöjä.

Kohderyhmät

  • Suositus on tarkoitettu Parkinsonin tautia sairastavia potilaita hoitaville perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäreille sekä muulle hoitohenkilöstölle.

Määritelmä ja oireet

  • Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka motoriset oireet johtuvat substantia nigran dopamiinihermosolujen tuhoutumisesta ja siten striatumiin kulkevan dopamiiniradan toiminnan häiriintymisestä.
  • Hermosoluja tuhoutuu myös ääreishermostossa, muiden välittäjäainejärjestelmien alueelta ja laajemmin aivorungossa, autonomisessa hermostossa sekä subkortikaalisissa ja kortikaalisissa rakenteissa, mikä aiheuttaa taudin ei-motoriset oireet.
  • Tässä suosituksessa
    • varhaisvaiheen taudilla tarkoitetaan lieväoireista tautia, johon ei liity tilanvaihteluita tai dyskinesioita
    • keskivaiheen taudilla tarkoitetaan vaihetta, jolloin tilanvaihteluita tai dyskinesioita on kehittynyt ja käytössä on levodopavalmiste
    • edenneellä taudilla tarkoitetaan vaihetta, jolloin tilanvaihtelut tai dyskinesiat ovat hankalia optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta ja kajoavat hoidot tulevat kyseeseen.

Oireet

  • Taudin keskeisinä motorisina oireina esiintyy bradykinesiaa, rigiditeettiä, lepovapinaa ja tasapaino-ongelmia.
  • Motoriset oireet alkavat yleensä epäsymmetrisesti ja etenevät hitaasti. Tavallisin havaittu alkuoire on käden tai sormien lepovapina.
  • Parkinsonin taudin kaltaisia motorisia oireita (parkinsonismi) esiintyy myös muissa sairauksissa ja käytettäessä dopamiinireseptoreita salpaavia lääkkeitä (psykoosilääkkeet).
  • Ei-motorisista oireista tavallisia ovat depressio, kognitiiviset muutokset, harhat, lääkitykseen liittyvät impulsiivis-kompulsiiviset häiriöt, virtsarakon toimintahäiriöt ja muut autonomisen hermoston häiriöt, unihäiriöt sekä hajuaistin heikkeneminen.
  • Lisäksi monilla potilailla esiintyy muun muassa ahdistuneisuutta ja kipuja.

Oireiden eteneminen

Diagnostiikka

Geenitestit Parkinsonin taudin diagnostiikassa

Kuva 1.

Geenitestien käyttäminen Parkinsonin taudin diagnostiikassa. Lähde: Berardelli A, Wenning GK, Antonini A ym. EFNS/MDS-ES/ENS [corrected] recommendations for the diagnosis of Parkinson's disease. Eur J Neurol 2013;20:16-34

Motoristen oireiden hoito

  • Lääkehoidon aloittamisen optimaalista ajankohtaa ei ole riittävästi tutkittu, eikä varmaa osoitusta minkään lääkkeen neuroprotektiivisesta luonteesta ole.
  • Lääkehoito aloitetaan, jos oireista on potilaalle itselleen haittaa.

Varhaisvaiheen lääkehoito

Kuva 2.

Käytännön suositus hoidon aloittamisesta. © Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Dopamiiniagonistit

Levodopa

MAO-B:n estäjät

Antikolinergit

Amantadiini

Keskivaiheen lääkehoito

  • Optimaalisella varhaisvaiheen lääkityksellä tullaan yleensä toimeen useita vuosia ilman suurempia muutoksia.
  • Tauti kuitenkin etenee, ja levodopan hoitovasteen heikkenemisen merkkinä ilmenee motorisia tilanvaihteluita ja tahattomia liikkeitä (dyskinesioita).
  • Keskivaiheeseen edenneelle Parkinsonin taudille tyypillisiä ilmiöitä ovat annosvasteen hiipuminen (wearing off) ja dyskinesiat.
  • Ajan myötä tilanvaihtelut muuttuvat voimakkaammiksi "on-off-"vaihteluiksi ja dyskinesiat voimistuvat.
  • Taudin edetessä lääkevaikutuksen ennustettavuus heikkenee edelleen, sen voimakkuus voi vaihdella tai se voi jäädä tulematta.
  • Osalle potilaista kehittyy jähmettymistä (freezing) ilmeten paikalleen juuttumisena potilaan yrittäessä kääntyä, lähteä liikkeelle tai tullessa esim. oviaukkoon, käytävään, kapeaan paikkaan tai liikennevaloihin sekä muissa tilanteissa, jotka aiheuttavat suoriutumispaineita.
  • Motoristen tilanvaihteluiden syinä pidetään neuronien levodopapitoisuuden alituista vaihtelua lääkeannoksen mukaan ja soludegeneraatiomuutoksia «Parkinsonin taudin edenneen vaiheen ongelmat»2. Yhdessä nämä johtavat dopamiinireseptoreiden etenevään herkkyyteen plasman levodopapitoisuuden muutoksille «Obeso JA, Rodriguez-Oroz M, Marin C ym. The origin...»42. Hoidossa tulisi siten alusta alkaen pyrkiä mahdollisimman tasaiseen ja jatkuvaan dopaminergiseen stimulaatioon «LeWitt PA, Nyholm D. New developments in levodopa ...»43, «Stocchi F, Olanow CW. Continuous dopaminergic stim...»44.

Annosvasteen hiipuminen ja "on-off"-vaihtelut

Nopeat "on-off"-vaihtelut

  • Ihonalaisesti annosteltavalla apomorfiini-injektiolla saadaan suurella osalla potilaista hyvä vaste "off"-vaiheisiin «Apomorfiini ihonalaisina injektioina on ilmeisesti tehokas ja nopea hoito Parkinsonin taudin off-vaiheisiin.»B.
    • Apomorfiini on lipofiilinen ergotjohdoksiin kuulumaton tehokas D1- ja D2- reseptoriagonisti.
    • Koska apomorfiinin biologinen hyötyosuus on suun kautta otettuna huono, se annostellaan injektiona ihon alle.
    • Sopivan kerta-annoksen määrittämiseksi ja kardiovaskulaaristen sivuvaikutusten mahdollisuuden vuoksi hoito tulee aloittaa lääkärin valvonnassa.
    • Annos on yleensä 2–6 mg (1–10 mg, yleisin annos 4 mg), ja annos voidaan toistaa 1–10 kertaa päivässä.
    • Vaste alkaa 7–15 minuutin kuluessa injektiosta ja kestää noin tunnin «Chen JJ, Obering C. A review of intermittent subcu...»54.
    • Perifeeristen haittojen, lähinnä pahoinvoinnin ja ortostaattisen hypotension, välttämiseksi suositellaan käytettäväksi domperidonia 10(–20) mg x 3 alkaen 3 vrk ennen annostestausta «Boyle A, Ondo W. Role of apomorphine in the treatm...»55. Hoitoja on aloitettu myös ilman domperidonia.
    • Yleisimpiä sivuvaikutuksia ovat haukottelu, pahoinvointi, uneliaisuus ja dyskinesiat.
    • Apomorfiini-injektioiden käyttö edellyttää hyvää käsien toimintaa "off"-vaiheessakin. Muuten pistokset antaa omainen tai avustaja.
    • Apomorfiinia on käytettävä varovaisesti, jos potilaalla on merkittävä sydänsairaus, huomattava ortostatismi, merkittävä munuaisten tai maksan vajaatoiminta tai QT-aikaa pidentävä lääkitys.

Dyskinesiat eli tahattomat liikkeet

Edenneen taudin hoito

Edenneen Parkinsonin taudin leikkaushoito

Kohdetumakkeet

  • DBS-hoidossa yleisimmät kohdetumakkeet ovat STN ja GPi.
  • Jos potilaan johto-oire on lepovapina, hoitona voidaan käyttää talamuksen nucleus ventralis intermedius (VIM) -stimulaatiota. VIM-DBS ei auta muihin motorisiin oireisiin.
  • Suomessa ei ole käytetty pedunkulopontisen tumakkeen (PPN) stimulaatiota «Pekkonen E. Syväaivostimulaatio neurologisissa sai...»66.

Syväaivostimulaatiohoidon yleiset edellytykset

Käyttöaiheet edenneessä Parkinsonin taudissa

  • Ks. myös «Kaasinen V, Kärppä M, Lyytinen J, Ahonen J-P, Pekk...»64.
  • Käyttöaiheet ovat
    • idiopaattinen, yhä levodopaan reagoiva Parkinsonin tauti
    • tila, jossa optimaalisella lääkehoidolla ei saada tyydyttävää vastetta potilaan motorisiin oireisiin tai potilas ei siedä normaaleja lääkeannoksia, joilla motorisia oireita hoidetaan
    • vaikeat "on-off"-tilanvaihtelut tai optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta esiintyvät vaikeat päivittäiset dyskinesiat
    • vaikea levovapina, myös lääkeresistentti vapina

Vasta-aiheet

  • Vasta-aiheita ovat
    • dementia (lievä kognitiivisen tason heikentyminen sallitaan).
    • vaikea lääkeresistentti masennus tai psykoosi
      • Lääkkeiden aiheuttama, esimerkiksi dopamiiniagonistin käytöstä johtunut ohimennyt psykoosi ei ole pois sulkemisen kriteeri.
      • Epäselvissä tapauksissa psykiatrin arvio on tarpeen.
  • vaikea johto-oire (esim. jähmettyminen, kaatuilu, dysartria), joka ei reagoi levodopaan.
  • Parkinson plus -oireyhtymä.
  • Pään MK:ssa todettu merkittävä aivoatrofia tai runsaat vaskulaariset muutokset kohdetumakkeessa tai elektrodin vientireitillä «Pekkonen E. Syväaivostimulaatio neurologisissa sai...»66, «Bronstein JM, Tagliati M, Alterman RL ym. Deep bra...»76.

Leikkauskelpoisuustutkimukset ja operaatio

  • Potilaan leikkauskelpoisuusarviointiin osallistuvat neurologi, neuroradiologi ja neuropsykologi. Lopullisen potilasvalinnan tekevät DBS-keskuksen neurologi yhdessä neurokirurgin kanssa.
  • Tutkimuksiin kuuluvat levodopatesti, pään MK ja neuropsykologinen tutkimus.
  • Jos potilaalla on ollut vaikea depressio, psykoosi tai impulsiivis-kompulsiivinen häiriö, tarvittaessa konsultoidaan psykiatria.
  • Levodopatestissä vaaditaan pääsääntöisesti positiivinen vaste (ei lääkeresistentissä lepovapinassa).
  • Mitä parempi vaste levodopatestissä saadaan, sitä enemmän potilas yleensä hyötyy DBS-hoidosta.
  • Nykyisin DBS-operaatioita tehdään yhä enemmän yleisanestesiassa «Pekkonen E, Eerola-Rautio J, Kivisaari R. Kajoav...»65.

Postoperatiivinen stimulaattorin ja lääkityksen säätäminen

  • DBS:n säätöihin perehtynyt kliinikko, yleensä neurologi, vastaa postoperatiivisesta stimulaattorin säätämisestä ja lääkehoidon muutoksista ainakin ensimmäisten 6 kuukauden aikana «Bronstein JM, Tagliati M, Alterman RL ym. Deep bra...»76.
  • Säätöjä joudutaan tekemään useita kertoja operaation jälkeisenä aikana muun muassa mikroleesiovaikutuksen takia.
  • DBS:n hoidon vasteen optimoimiseksi ja säätöjen tehon arvioimiseksi postoperatiiviset stimulaattorisäädöt tulee tehdä lääkitys tauotettuna (noin 12 tunnin tauko levodopalääkityksessä), millä minimoidaan levodopan ja muiden Parkinson-lääkkeiden sekoittava vaikutus «Volkmann J, Moro E, Pahwa R. Basic algorithms for ...»78, «Picillo M, Lozano AM, Kou N ym. Programming Deep B...»79, «Zauber SE, Smith PA, Metman LV. Fundamentals of de...»80.
  • Säätökerroilla haetaan optimiasetuksia ja muutetaan samanaikaisesti lääkitystä. Säädöt tehdään esimerkiksi 1, 3 ja 6 kuukautta operaation jälkeen, jolloin haetaan muun muassa optimikontaktit, -taajuus ja -virta «Bronstein JM, Tagliati M, Alterman RL ym. Deep bra...»76. Sen jälkeen DBS:n säätöihin puututaan vain tarvittaessa.
  • STN:n DBS:n säädöillä voidaan usein pienentää olennaisesti potilaan käyttämää levodopa-annosta toisin kuin GPi:n DBS:n säädöillä. Annoksen pienennys on yksilöllinen ja vaihtelee suuresti (20–100 %). Potilaalle jätetään lisäksi yleensä dopamiiniagonisti- ja MAO-B:n estäjälääkitykset. Yksittäisissä tapauksissa levodopalääkitys on voitu lopettaa.
  • Taudin edetessä potilas joutuu tavallisesti aloittamaan uudelleen levodopan tai suurentamaan sen annosta.
  • Motoristen oireiden edetessä uusi stimulaattorin säätö voi joissain tapauksissa lievittää motorisia oireita.
  • Generaattori ehtyy tavallisesti 3–5 vuodessa, minkä jälkeen on asennettava uusi virtalähde.
    • Generaattorin jännitteen pienenemistä pitäisi seurata säännöllisesti. Potilaan oman säätölaitteen ilmoitus ennakoi generaattorin ehtymistä.
    • Virtalähteen ehtyessä otetaan yhteys neurokirurgian klinikkaan generaattorin vaihtamiseksi.
  • Jos potilaan generaattorin virrankulutus on suuri ja hän hallitsee säätölaitteensa käytön, hänelle voidaan vaihtaa ladattava generaattori, joiden elinkaari on yli 10 vuotta. Tällöin vältytään lukuisilta virtalähteen vaihdoilta ja samalla infektioriski vaihdon takia pienenee.
  • Useimmille DBS-potilaille voidaan nykyisin tehdä tarvittaessa MRI-tutkimus noudattamalla laitevalmistajien erityisiä ohjeita.

STN- vs. GPi-stimulaatio

DBS-hoidon kognitiiviset ja psykiatriset vaikutukset

Komplikaatiot

Laitteeseen liittyvät

Muut komplikaatiot

VIM-DBS

  • VIM-stimulaatio lievittää ainoastaan vapinaa eikä vaikuta muihin Parkinson-oireisiin, kuten rigiditeettiin, dyskinesioihin, kävelyyn tai tasapaino-ongelmiin «Lozano AM. Vim thalamic stimulation for tremor. Ar...»86.
  • VIM-stimulaatio tulee siis kyseeseen lähinnä siinä tapauksessa, että vapina on selvästi häiritsevin oire.

Muut kirurgiset toimenpiteet

Ablatiiviset toimenpiteet: talamotomia ja pallidotomia

Jatkuva levodopainfuusio

Käyttöaiheet

Levodopainfuusion vasta-aiheet

Levodopainfuusiohoidon testaus

  • Epäselvissä tapauksissa potilaalle kannattaa ensin tehdä pelkkä levodopatesti. Ks. lisätietoa aiheesta «Levodopa-testin suoritus»3.
  • Negatiivinen levodopatesti sulkee käytännössä pois levodopainfuusiohoidon, ja tulos voi viitata Parkinson plus -oireyhtymään.
  • Varsinainen hoitovaste testataan pääsääntöisesti sairaalaoloissa laittamalla potilaalle nenä-suoliletku (joko läpivalaisussa tai gastroskopian avulla) siten, että letkun kärki on Treitzin ligamentin distaalipuolella. Nenä-suoliletkun kautta infusoidaan jatkuva levodopageeli ohutsuoleen ulkoisen pumpun avulla.
    • Nenä-suoliletkun avulla tehty testaus voidaan ohittaa (esim. potilaalla ei ole merkittävää kognitiivisen tason laskua), jolloin potilaalle voidaan laittaa suoraan PEG-J-letku. Tällöin suositellaan, että potilaalle tehdään edeltävästi levodopatesti.
  • Infuusioannos jaetaan 3 osaan – aamu-, ylläpito- ja mahdollisiin ylimääräisiin annoksiin – ja se lasketaan potilaan käyttämästä tablettihoidosta ottamalla huomioon levodopan lisäksi MAO-B:n estäjien, dopamiiniagonistien ja COMT:n estäjän vaikutus (ks. lisätietoa aiheesta Parkinson-lääkkeiden muuntokaavio «Levodopan (LD) annosekvivalenssit ( LED) Parkinson-lääkkeille»6).
  • Nenä-suoliletkutestaus kestää yleensä noin 5–7 vuorokautta, ja se tehdään sairaalaoloissa (potilas voi olla osan aikaa kotona). Seurantalomakkeen täyttäminen on suositeltava tilanvaihtelujen ja dyskinesioiden muutoksen arvioimiseksi.
  • Jos vaste on positiivinen, nenäsuoliletku poistetaan ja sen tilalle laitetaan PEG-J-letku.
  • Pumpun käyttö opetetaan sairaalassa potilaalle tai hänen omaiselleen.
  • Hoidossa pyritään monoterapiaan, mutta joissakin tapauksissa esimerkiksi dopamiiniagonistin tai COMT:n estäjän käyttöä voidaan jatkaa, jos potilas kokee saavansa siitä selvää hyötyä.
  • Infuusiota annetaan yleensä päivällä 16 tunnin ajan. Yöksi otetaan tablettimuotoinen pitkävaikutteinen levodopa.
  • Tarvittaessa voidaan käyttää 24 tunnin infuusiota. Tällöin yöinfuusion määrä on noin 50–60 % päiväinfuusion määrästä.

Komplikaatiot

Seuranta

  • Potilaiden painoa on seurattava. Jos paino putoaa merkittävästi hoidon aikana ilman selvää syytä, pitää tauottaa infuusio ja palata suun kautta otettavaan lääkitykseen.
  • Polyneuropatiariskin vuoksi suositellaan tarkistamaan hoidon alussa B6-, B12-, homokysteiini- ja folaattipitoisuudet sekä tarvittaessa B-vitamiinisubstituutio «Uncini A, Eleopra R, Onofrj M. Polyneuropathy asso...»100.
  • PEG-letkun tyveä seurataan infektioriskin vuoksi.

Apomorfiini-infuusio

Käyttöaiheet

  • Käyttöaiheet ovat
    • edennyt Parkinsonin tauti, johon on edelleen levodopavaste
    • päivittäiset useat ja vaikeat "wearing-off"- tai satunnaiset "off"-vaiheet, joita ei hallita tablettimuotoisella lääkityksellä.
    • apomorfiini-injektioiden (kynä) tarve yli 6–8 kertaa päivässä.

Vasta-aiheet

Testaus

  • Testaus suoritetaan sairaalaoloissa.
  • Hoitopäätöstä tehtäessä on varmistettava, että potilas hallitsee pumpun käytön. Ideaalitilanteessa omainenkin hallitsee pumpun käyttö.

Komplikaatiot

  • Komplikaatioita ovat
    • ihonalaiskudoksen nodulusmuodostus (70 %)
      • Nodulusten estämiseksi potilasta neuvotaan hieromaan ja vaihtamaan päivittäin infuusiopaikkaa.
    • väsymys ja uneliaisuus (23 %)
    • pahoinvointi (10 %)
    • ortostaattinen hypotensio (5 %) «Antonini A, Odin P. Pros and cons of apomorphine a...»96
    • mahdollisesti impulsiivis-kompulsiivinen häiriö ja veren eosinofilia.
  • Pumpusta on mahdollista annostella ylimääräisiä annoksia.
    • Pumppu voidaan lukita, jos esimerkiksi epäillään, että potilas käyttää liian suurta annosta.

Ei-motoriset oireet

Kognitiiviset ja psykiatriset oireet

Depressio

Dementia

Hallusinaatiot ja psykoosi

Impulsiivis-kompulsiiviset häiriöt

Muut kognitiiviset ja psykiatriset oireet

Autonomisen hermoston oireet

Ortostaattinen hypotensio

Muut autonomisen hermoston oireet

Muut ei-motoriset oireet

Nielemisvaikeudet

Muut ei-motoriset oireet

Erityistapauksia

Akineettinen kriisi

  • Parkinsonin taudissa voi ilmetä pahanlaatuisen neuroleptioireyhtymän tapainen harvinainen, henkeä uhkaava tila. Sen oireita ovat kuume, lihasjäykkyys, tajunnan häiriintyminen ja erilaiset autonomisen hermoston häiriöt (esim. takykardia, hikoilu, verenpaineen muutokset, hypoventilaatio) sekä seerumin suurentunut CK-pitoisuus «Mizuno Y, Takubo H, Mizuta E ym. Malignant syndrom...»148.
  • Tilaa saattavat vaikeuttaa keuhkokuume, munuaisten toiminnan heikkeneminen rabdomyolyysin (myoglobinemian) seurauksena ja disseminoitunut intravaskulaarinen koagulopatia.
  • Akineettisen kriisin syitä ovat «Takubo H, Harada T, Hashimoto T ym. A collaborativ...»149
    • Parkinson-lääkkeiden äkillinen lopettaminen tai vähentäminen
    • leikkauksen jälkitila (Parkinson-lääkitys ollut keskeytettynä)
    • vaikeat "off"-tilat
    • infektiot
    • dehydraatio tai kuuma sää
    • hyponatremia
    • suoliston imeytymishäiriöt.
  • Ehkäisy:
    • Jos dopaminerginen lääkitys joudutaan lopettamaan, se tulisi tehdä asteittain.
    • Ennen leikkausta levodopan käyttöä tulee jatkaa mahdollisimman pitkään ja hoito on aloitettava uudelleen mahdollisimman pian.
  • Hoitona ovat

Kuntoutus

  • Kuntoutuksen tulisi kohdistua toimintakyvyn kannalta keskeiseen ongelmaan, ja sen tulisi lähteä kuntoutujan tarpeesta.
  • Liikuntakyvyn kannalta keskeisin kuntoutusmuoto ovat omatoiminen säännöllinen liikunta ja kunnon ylläpito tai parantaminen ja siihen motivointi.
    • Fysioterapeutin arvio ja neuvonta ovat hyviä tapoja motivoida potilaita.
  • Suunnitelmallinen kuntoutus tulisi aloittaa riittävän varhain, ja se pitäisi toteuttaa siihen parhaiten soveltuvalla menetelmällä. Toivotun tavoitteen saavuttamiseksi sitä pitäisi myös antaa riittävä määrä ja oikea-aikaisesti.
  • Kuntoutus suunnitellaan alkututkimuksen perusteella siten, että kuntoutuja ja omainen voivat sitoutua sen toteuttamiseen. Saavutettua tulosta ja kuntoutustarvetta olisi arvioitava säännöllisesti sairauden edetessä, esimerkiksi kerran vuodessa.
  • Etenevässä taudissa kuntoutuksen tulos ei ole pysyvä. Täsmällisempää tietoa kaivataan vielä tulosten saavuttamiseksi tarvittavan harjoittelun määrästä, toteutustavasta ja erityisesti tuloksen säilymisen edellyttämästä kertauksesta ja oman harjoittelun määrästä.
  • Työikäisillä potilailla on aiheellista huomioida ammatillisen kuntoutuksen tarve.
  • Kuntoutuksen järjestäminen ja vastuun jakautuminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken vaihtelee paikallisten sopimusten ja hoitopolkujen mukaan.
  • Sopeutumisvalmennus on osa kuntoutusta.
  • Potilaita kannustetaan liikkumaan säännöllisesti. Liikunnan harrastaminen saattaa vähentää tautiin liittyvää ylikuolleisuutta «Kuroda K, Tatara K, Takatorige T ym. Effect of phy...»151.
  • Fysioterapian toteutuksesta on julkaistu arviointeja ja ohjeistoja «Jöbges EM, Spittler-Schneiders H, Renner CI ym. Cl...»152, «Keus SH, Bloem BR, Hendriks EJ ym. Evidence-based ...»153.

Fysioterapia, toimintaterapia ja neuropsykologinen kuntoutus

Kävelyn parantaminen

Tasapainon parantaminen ja kaatumisten estäminen

Päivittäisistä toimista suoriutuminen

Puheterapia

Perusterveydenhuollon osuus diagnostiikassa ja seurannassa

  • Epäily Parkinsonin taudista on aihe neurologille tehtävään lähetteeseen.
  • Diagnoosi, hoidon tarpeen arviointi, hoidon valinta ja hoitovasteen arviointi kuuluvat ensisijaisesti neurologian erikoislääkärille.
  • Hoidon onnistumisen kannalta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen joustava tiedonkulku on tärkeää. Sen toteuttamiseksi suositellaan alueellisten hoitoketjujen rakentamista.
  • Ensitieto sairaudesta ja sen kuntoutusmahdollisuuksista sekä sosiaalisen tuen muodoista tulisi antaa jo erikoissairaanhoidossa.
  • Potilaan on hyvä saada tietoa myös vertaistuen mahdollisuuksista (www «http://www.parkinson.fi»3).
  • Työikäisten potilaiden hoito toteutuu parhaiten neurologin ja työterveyslääkärin yhteistyössä.
  • Potilaiden kokonaistilannetta, toimintakykyä, lääkitystä, ravitsemustilaa ja kuntoutustarvetta tulisi arvioida vähintään kerran vuodessa.
  • Moniammatillisesta kuntoutustyöryhmästä on hyötyä kuntoutusarviossa. Kuntoutustyöryhmän tulisi olla konsultoitavissa erilaisissa Parkinsonin taudin aiheuttamissa oireissa.
  • Jos terveyskeskuslääkärin seurannassa olevan potilaan oireet etenevät nopeasti tai hänelle ilmaantuu taudin pitkäaikaisongelmia, on konsultoitava neurologista erikoissairaanhoitoa.
  • Tautiin liittyy monia ei-motorisia oireita, ja potilas voi hyötyä perusselvitysten jälkeen myös urologin tai psykiatrin konsultaatiosta.
  • Sairauden edenneessä vaiheessa potilas hyötyy myös Parkinson-hoitajan ohjauksesta lääkkeiden oikeassa käytössä.
  • Potilaan muuta lääkehoitoa arvioitaessa on huomioitava
  • Potilaan toimintakyvyn tai kognition heikentyessä on arvioitava ajokyky sekä kotihoidon, apuvälineiden ja muiden tukipalvelujen sekä eläkkeensaajan hoitotuen tai omaishoidon tuen tarve.

Laitospotilaiden hoito

Palliatiivinen hoito

  • Koska Parkinsonin tautiin ei ole parantavaa hoitoa, palliatiivinen hoito tulisi aloittaa toimintakykyä parantavan hoidon rinnalla jo varhain.
  • Elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma tulisi tehdä jokaiselle pitkälle edennyttä Parkinsonin tautia sairastavalle potilaalle viimeistään tautikohtaisten hoitojen tehon hiipuessa ja kun potilas vielä pystyy ilmaisemaan oman tahtonsa.
    • Hoitosuunnitelmaan kuuluvat keskustelut potilaan toiveista ja tarpeista, hoitolinjaukset ja -rajaukset sekä käytännön hoitosuunnitelma (hoitolupaus) «Lehto J, Marjamäki E, Saarto T. Elämän loppuvaihee...»193.
    • Se on kirjattava esimerkiksi sairauskertomukseen niin, että se on helposti huomioitavissa hoitopäätöksiä tehtäessä.
  • Edennyttä Parkinsonin tautia sairastavat hyötyvät palliatiivisesta hoidosta, johon kuuluu fyysisten ja psyykkisten oireiden hoidon lisäksi sosiaalinen ja potilaan vakaumuksen mukainen hengellinen tuki.
  • Tukea tarvitsevat myös potilaan läheiset.
  • Vaikeaa Parkinsonin tautia sairastavan palliatiivisesta hoidosta on kappale kirjassa Palliatiivinen hoito (2015) «https://www.oppiportti.fi/op/opk04604»5 (vaatii Oppiportin käyttöoikeuden).
  • Ks. myös Käypä hoito -suositus Palliatiivinen hoito ja saattohoito «Palliatiivinen hoito ja saattohoito»7.

Potilasinformaatio

  • Ohjaus hoidon oikeaan toteutukseen, tieto kuntoutuksesta, apuvälineistä ja sosiaalisen tuen muodoista sekä muiden samaa sairautta potevien tapaaminen hyödyttävät potilaita ja heidän omaisiaan.
  • Potilaille annettu tieto sairaudesta, lääkkeiden käytöstä ja liikunnasta on vähentänyt päivittäisen levodopalääkityksen määrää ja taudin oireita ja lisännyt liikunnan harrastamista «Montgomery EB Jr, Lieberman A, Singh G ym. Patient...»194.
  • Parkinson-hoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, puheterapeutit, neuropsykologit, sosiaalityöntekijät ja kuntoutusohjaajat voivat antaa yksilöllistä ohjausta potilaalle ja hänen läheisilleen.
  • Ohjausta on mahdollista toteuttaa keskitetysti ensitieto-, kuntoutus- ja sopeutumis-valmennuskursseilla.
  • Potilasjärjestö Parkinsonliitto ry julkaisee myös Parkinson-postia -nimistä lehteä. Internet-sivuilla «http://www.parkinson.fi/»6 on tietoa taudista, sopeutumisvalmennuksesta ja kuntoutuksesta, potilasoppaita ja tietoa alueyhdistysten toiminnasta sekä muista vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan muodoista.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen yhdistyksen asettama työryhmä

Parkinsonin tauti -suosituksen historiatiedot «Parkinsonin tauti, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»10

Puheenjohtaja:

Eero Pekkonen, dosentti, osastonylilääkäri; HUS:n neurologian klinikka, neurokeskus

Kokoava kirjoittaja:

Sari Atula, dosentti, osastonylilääkäri; HUS:n neurologian klinikka, neurokeskus ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja

Jäsenet:

Jaana Autere, LT, neurologian erikoislääkäri; KYS Neurokeskus

Johanna Eerola-Rautio, LT, neurologian erikoislääkäri; HUS:n neurologian klinikka, neurokeskus

Valtteri Kaasinen, dosentti, kliininen opettaja, neurologian erikoislääkäri; Turun Yliopisto, neurologian oppiaine ja TYKS:n neurotoimialue

Mikko Kauppinen, LL, neurokirurgian erikoislääkäri; OYS:n neurokirurgian klinikka

Kirsti Martikainen, dosentti, neurologian erikoislääkäri; Parkinsonliitto ry

Hanna Ruottinen, dosentti, neurologian erikoislääkäri; osastonylilääkäri; Savonlinnan keskussairaalan neurologian klinikka

Meri Viljamaa, LL, terveyskeskuslääkäri; Ilomantsin terveyskeskus; Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen ky, Ilomantsin terveysasema

Sidonnaisuudet

Sari Atula: Sivutoimet (Lääkäritoimittaja, osa-aikainen 1 vk/kk, Lääkärin tietokannat, Kustannus Oy Duodecim), Luottamustoimet terveydenhuollon alalla (Potilasvahinkolautakunta, pysyvä neurologijäsen, Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta, neurologivarajäsen, Valvira ja Aluevalvontavirasto, asiantuntija), Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa (Kansallinen MS-rekisteri, ohjausryhmän jäsen), Muut sidonaisuudet (Kongressimatkat: Biogen, Genzyme, Merck, Orion, Pfizer), (Esitelmät lääkeyritysten tilaisuuksissa: Merck, Roche, Santen), (Asiantuntijatyöt: Biogen, Genzyme, Merck, Pfizer, Roche)

Jaana Autere: Luentopalkkio (Abbvie, Bayer, Bristol-Myers Squibb, Orion Pharma, UCB Pharma oy), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Teva Finland, Medtronic, Abbott, MSD, Roche)

Johanna Eerola-Rautio: Luentopalkkio (Allergan, Abbvie, NordicInfu Care), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (NordicInfu Care)

Valtteri Kaasinen: Sivutoimi (Tyks, Medishare Oy, Potilasvahinkolautakunta), Apuraha (Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö, Suomen Alkoholitutkimussäätiö, International Parkinson and Movement Disorder Society, Tyks (Erva)), Asiantuntijapalkkio (Abbvie, Zambon, NordicInfu Care AB), Luentopalkkio (Orion Pharma, GE Healthcare, Teva, Abbvie, NordicInfu Care AB), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (NordicInfu Care AB)

Mikko Kauppinen: Luentopalkkio (Medtronic), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Medtronic)

Kirsti Martikainen: Asiantuntijapalkkio (Orion Pharma)

Eero Pekkonen: Apuraha (Medtronic), Asiantuntijapalkkio (Abbvie, Britannia Pharmaceuticals Ltd, Nestle Ltd, Lääkevakuutuskeskus, NordicInfu Care, Zambon), Työsuhde (Potilasvakuutuskeskus), Luentopalkkio (Abbott, Abbvie, Medtronic, NordicInfu Care, Orion), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Abbott, Abbvie, Boston Scientific, Medtronic), Suomen vastaava tutkija kansainvälisessä DYSCOVER-monikeskus lääketutkimuksessa (Abbvien organisoima tutkimus)

Hanna Ruottinen:Luentopalkkio (Abbvie), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Sanofi Genzyme)

Meri Viljamaa: Ei sidonnaisuuksia

Kirjallisuusviite

Parkinsonin tauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»7

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Suchowersky O, Reich S, Perlmutter J ym. Practice Parameter: diagnosis and prognosis of new onset Parkinson disease (an evidence-based review): report of the Quality Standards Subcommittee of the American Academy of Neurology. Neurology 2006;66:968-75 «PMID: 16606907»PubMed
  2. Post B, Merkus MP, de Haan RJ ym. Prognostic factors for the progression of Parkinson's disease: a systematic review. Mov Disord 2007;22:1839-51; quiz 1988 «PMID: 17595026»PubMed
  3. Willis AW, Schootman M, Kung N ym. Predictors of survival in patients with Parkinson disease. Arch Neurol 2012;69:601-7 «PMID: 22213411»PubMed
  4. Hughes AJ, Daniel SE, Ben-Shlomo Y ym. The accuracy of diagnosis of parkinsonian syndromes in a specialist movement disorder service. Brain 2002;125:861-70 «PMID: 11912118»PubMed
  5. Postuma RB, Berg D, Stern M ym. MDS clinical diagnostic criteria for Parkinson's disease. Mov Disord 2015;30:1591-601 «PMID: 26474316»PubMed
  6. Politis M. Neuroimaging in Parkinson disease: from research setting to clinical practice. Nat Rev Neurol 2014;10:708-22 «PMID: 25385334»PubMed
  7. Berardelli A, Wenning GK, Antonini A ym. EFNS/MDS-ES/ENS [corrected] recommendations for the diagnosis of Parkinson's disease. Eur J Neurol 2013;20:16-34 «PMID: 23279440»PubMed
  8. Rajput AH, Rozdilsky B, Rajput A. Accuracy of clinical diagnosis in parkinsonism--a prospective study. Can J Neurol Sci 1991;18:275-8 «PMID: 1913360»PubMed
  9. Hughes AJ, Daniel SE, Kilford L ym. Accuracy of clinical diagnosis of idiopathic Parkinson's disease: a clinico-pathological study of 100 cases. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1992;55:181-4 «PMID: 1564476»PubMed
  10. Hughes AJ, Daniel SE, Lees AJ. Improved accuracy of clinical diagnosis of Lewy body Parkinson's disease. Neurology 2001;57:1497-9 «PMID: 11673599»PubMed
  11. Horvath J, Burkhard PR, Bouras C ym. Etiologies of Parkinsonism in a century-long autopsy-based cohort. Brain Pathol 2013;23:28-33 «PMID: 22702335»PubMed
  12. Adler CH, Beach TG, Hentz JG ym. Low clinical diagnostic accuracy of early vs advanced Parkinson disease: clinicopathologic study. Neurology 2014;83:406-12 «PMID: 24975862»PubMed
  13. Joutsa J, Gardberg M, Röyttä M ym. Diagnostic accuracy of parkinsonism syndromes by general neurologists. Parkinsonism Relat Disord 2014;20:840-4 «PMID: 24816002»PubMed
  14. Klein C, Djarmati A. Parkinson disease: genetic testing in Parkinson disease-who should be assessed? Nat Rev Neurol 2011;7:7-9 «PMID: 21221111»PubMed
  15. Alcalay RN, Caccappolo E, Mejia-Santana H ym. Frequency of known mutations in early-onset Parkinson disease: implication for genetic counseling: the consortium on risk for early onset Parkinson disease study. Arch Neurol 2010;67:1116-22 «PMID: 20837857»PubMed
  16. Kilarski LL, Pearson JP, Newsway V ym. Systematic review and UK-based study of PARK2 (parkin), PINK1, PARK7 (DJ-1) and LRRK2 in early-onset Parkinson's disease. Mov Disord 2012;27:1522-9 «PMID: 22956510»PubMed
  17. Eerola J, Launes J, Hellström O ym. Apolipoprotein E (APOE), PARKIN and catechol-O-methyltransferase (COMT) genes and susceptibility to sporadic Parkinson's disease in Finland. Neurosci Lett 2002;330:296-8 «PMID: 12270650»PubMed
  18. Autere JM, Hiltunen MJ, Mannermaa AJ ym. Molecular genetic analysis of the alpha-synuclein and the parkin gene in Parkinson's disease in Finland. Eur J Neurol 2002;9:479-83 «PMID: 12220378»PubMed
  19. Hernandez DG, Nalls MA, Ylikotila P ym. Genome wide assessment of young onset Parkinson's disease from Finland. PLoS One 2012;7:e41859 «PMID: 22911860»PubMed
  20. Bonifati V. Genetics of Parkinson's disease--state of the art, 2013. Parkinsonism Relat Disord 2014;20 Suppl 1:S23-8 «PMID: 24262182»PubMed
  21. Parkinson Study Group. Pramipexole vs levodopa as initial treatment for Parkinson disease: A randomized controlled trial. Parkinson Study Group. JAMA 2000;284:1931-8 «PMID: 11035889»PubMed
  22. Holloway RG, Shoulson I, Fahn S ym. Pramipexole vs levodopa as initial treatment for Parkinson disease: a 4-year randomized controlled trial. Arch Neurol 2004;61:1044-53 «PMID: 15262734»PubMed
  23. Rascol O, Brooks DJ, Korczyn AD ym. A five-year study of the incidence of dyskinesia in patients with early Parkinson's disease who were treated with ropinirole or levodopa. N Engl J Med 2000;342:1484-91 «PMID: 10816186»PubMed
  24. van Hilten JJ, Ramaker CC, Stowe R ym. Bromocriptine/levodopa combined versus levodopa alone for early Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD003634 «PMID: 17943795»PubMed
  25. Levine CB, Fahrbach KR, Siderowf AD ym. Diagnosis and treatment of Parkinson's disease: a systematic review of the literature. Evid Rep Technol Assess (Summ) 2003;:1-4 «PMID: 12841131»PubMed
  26. Bonuccelli U. Comparing dopamine agonists in Parkinson's disease. Curr Opin Neurol 2003;16 Suppl 1:S13-9 «PMID: 15180133»PubMed
  27. PD Med Collaborative Group, Gray R, Ives N ym. Long-term effectiveness of dopamine agonists and monoamine oxidase B inhibitors compared with levodopa as initial treatment for Parkinson's disease (PD MED): a large, open-label, pragmatic randomised trial. Lancet 2014;384:1196-205 «PMID: 24928805»PubMed
  28. Rascol O, Goetz C, Koller W ym. Treatment interventions for Parkinson's disease: an evidence based assessment. Lancet 2002;359:1589-98 «PMID: 12047983»PubMed
  29. Levodopa: management of Parkinson's disease. Mov Disord 2002;17:S23-37 «PMID: 12211137»PubMed
  30. Goetz CG, Poewe W, Rascol O ym. Evidence-based medical review update: pharmacological and surgical treatments of Parkinson's disease: 2001 to 2004. Mov Disord 2005;20:523-39 «PMID: 15818599»PubMed
  31. Ferreira JJ, Katzenschlager R, Bloem BR ym. Summary of the recommendations of the EFNS/MDS-ES review on therapeutic management of Parkinson's disease. Eur J Neurol 2013;20:5-15 «PMID: 23279439»PubMed
  32. Warren Olanow C, Kieburtz K, Rascol O ym. Factors predictive of the development of Levodopa-induced dyskinesia and wearing-off in Parkinson's disease. Mov Disord 2013;28:1064-71 «PMID: 23630119»PubMed
  33. Stocchi F, Rascol O, Kieburtz K ym. Initiating levodopa/carbidopa therapy with and without entacapone in early Parkinson disease: the STRIDE-PD study. Ann Neurol 2010;68:18-27 «PMID: 20582993»PubMed
  34. Wickremaratchi MM, Ben-Shlomo Y, Morris HR. The effect of onset age on the clinical features of Parkinson's disease. Eur J Neurol 2009;16:450-6 «PMID: 19187262»PubMed
  35. Verschuur CVM, Suwijn SR, Boel JA ym. Randomized Delayed-Start Trial of Levodopa in Parkinson's Disease. N Engl J Med 2019;380:315-324 «PMID: 30673543»PubMed
  36. MAO-B inhibitors for the treatment of Parkinson's disease. Mov Disord 2002;17:S38-44 «PMID: 12211138»PubMed
  37. Ives NJ, Stowe RL, Marro J ym. Monoamine oxidase type B inhibitors in early Parkinson's disease: meta-analysis of 17 randomised trials involving 3525 patients. BMJ 2004;329:593 «PMID: 15310558»PubMed
  38. Parkinson Study Group. A controlled, randomized, delayed-start study of rasagiline in early Parkinson disease. Arch Neurol 2004;61:561-6 «PMID: 15096406»PubMed
  39. Chen JJ, Fernandez HH. Community and long-term care management of Parkinson's disease in the elderly: focus on monoamine oxidase type B inhibitors. Drugs Aging 2007;24:663-80 «PMID: 17702535»PubMed
  40. Anticholinergic therapies in the treatment of Parkinson's disease. Mov Disord 2002;17 Suppl 4:S7-12 «PMID: 12211135»PubMed
  41. Katzenschlager R, Sampaio C, Costa J ym. Anticholinergics for symptomatic management of Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD003735 «PMID: 12804486»PubMed
  42. Obeso JA, Rodriguez-Oroz M, Marin C ym. The origin of motor fluctuations in Parkinson's disease: importance of dopaminergic innervation and basal ganglia circuits. Neurology 2004;62:S17-30 «PMID: 14718677»PubMed
  43. LeWitt PA, Nyholm D. New developments in levodopa therapy. Neurology 2004;62:S9-16 «PMID: 14718676»PubMed
  44. Stocchi F, Olanow CW. Continuous dopaminergic stimulation in early and advanced Parkinson's disease. Neurology 2004;62:S56-63 «PMID: 14718681»PubMed
  45. Connolly BS, Lang AE. Pharmacological treatment of Parkinson disease: a review. JAMA 2014;311:1670-83 «PMID: 24756517»PubMed
  46. Olanow CW, Watts RL, Koller WC. An algorithm (decision tree) for the management of Parkinson's disease (2001): treatment guidelines. Neurology 2001;56:S1-S88 «PMID: 11402154»PubMed
  47. Stowe R, Ives N, Clarke CE ym. Meta-analysis of the comparative efficacy and safety of adjuvant treatment to levodopa in later Parkinson's disease. Mov Disord 2011;26:587-98 «PMID: 21370258»PubMed
  48. Stocchi F, Tagliati M, Olanow CW. Treatment of levodopa-induced motor complications. Mov Disord 2008;23 Suppl 3:S599-612 «PMID: 18781681»PubMed
  49. Hutton JT, Morris JL, Bush DF ym. Multicenter controlled study of Sinemet CR vs Sinemet (25/100) in advanced Parkinson's disease. Neurology 1989;39:67-72; discussion 72-3 «PMID: 2685652»PubMed
  50. Pahwa R, Busenbark K, Huber SJ ym. Clinical experience with controlled-release carbidopa/levodopa in Parkinson's disease. Neurology 1993;43:677-81 «PMID: 8469321»PubMed
  51. Evidence Report. Diagnosis and treatment of Parkinson's disease: a systematic review of the literature. Agency for Healthcare Research and Quality Publication No. 03-E040. 2003. www.ncbi.nlm.nih.gov/bookshelf/br.fcgi?book
  52. Schaafsma JD, Balash Y, Gurevich T ym. Characterization of freezing of gait subtypes and the response of each to levodopa in Parkinson's disease. Eur J Neurol 2003;10:391-8 «PMID: 12823491»PubMed
  53. Bloem BR, Hausdorff JM, Visser JE ym. Falls and freezing of gait in Parkinson's disease: a review of two interconnected, episodic phenomena. Mov Disord 2004;19:871-84 «PMID: 15300651»PubMed
  54. Chen JJ, Obering C. A review of intermittent subcutaneous apomorphine injections for the rescue management of motor fluctuations associated with advanced Parkinson's disease. Clin Ther 2005;27:1710-24 «PMID: 16368444»PubMed
  55. Boyle A, Ondo W. Role of apomorphine in the treatment of Parkinson's disease. CNS Drugs 2015;29:83-9 «PMID: 25676564»PubMed
  56. Khan TS. Off spells and dyskinesias: pharmacologic management of motor complications. Cleve Clin J Med 2012;79 Suppl 2:S8-13 «PMID: 22761271»PubMed
  57. Marras C, Lang A, Krahn M ym. Quality of life in early Parkinson's disease: impact of dyskinesias and motor fluctuations. Mov Disord 2004;19:22-8 «PMID: 14743356»PubMed
  58. Pahwa R, Factor SA, Lyons KE ym. Practice Parameter: treatment of Parkinson disease with motor fluctuations and dyskinesia (an evidence-based review): report of the Quality Standards Subcommittee of the American Academy of Neurology. Neurology 2006;66:983-95 «PMID: 16606909»PubMed
  59. Talati R, Reinhart K, Baker W ym. Pharmacologic treatment of advanced Parkinson's disease: a meta-analysis of COMT inhibitors and MAO-B inhibitors. Parkinsonism Relat Disord 2009;15:500-5 «PMID: 19167259»PubMed
  60. Olanow CW, Obeso JA. Preventing levodopa-induced dyskinesias. Ann Neurol 2000;47:S167-76; discussion S176-8 «PMID: 10762145»PubMed
  61. Wolf E, Seppi K, Katzenschlager R ym. Long-term antidyskinetic efficacy of amantadine in Parkinson's disease. Mov Disord 2010;25:1357-63 «PMID: 20198649»PubMed
  62. Ory-Magne F, Corvol JC, Azulay JP ym. Withdrawing amantadine in dyskinetic patients with Parkinson disease: the AMANDYSK trial. Neurology 2014;82:300-7 «PMID: 24371304»PubMed
  63. Volkmann J, Albanese A, Antonini A ym. Selecting deep brain stimulation or infusion therapies in advanced Parkinson's disease: an evidence-based review. J Neurol 2013;260:2701-14 «PMID: 23287972»PubMed
  64. Kaasinen V, Kärppä M, Lyytinen J, Ahonen J-P, Pekkonen E. Kajoavat hoidot Parkinsonin taudissa – kenelle ja milloin? Suom Lääkäril 2015;16:1077-80
  65. Pekkonen E, Eerola-Rautio J, Kivisaari R. Kajoavan hoidon mahdollisuudet edenneessä Parkinsonin taudissa. Suom Lääkäril 2018;73:2855-60
  66. Pekkonen E. Syväaivostimulaatio neurologisissa sairauksissa. Duodecim 2013;129:481-8 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo10841»8
  67. Follett KA, Weaver FM, Stern M ym. Pallidal versus subthalamic deep-brain stimulation for Parkinson's disease. N Engl J Med 2010;362:2077-91 «PMID: 20519680»PubMed
  68. Moro E, Lozano AM, Pollak P ym. Long-term results of a multicenter study on subthalamic and pallidal stimulation in Parkinson's disease. Mov Disord 2010;25:578-86 «PMID: 20213817»PubMed
  69. Deuschl G, Herzog J, Kleiner-Fisman G ym. Deep brain stimulation: postoperative issues. Mov Disord 2006;21 Suppl 14:S219-37 «PMID: 16810719»PubMed
  70. Schuepbach WM, Rau J, Knudsen K ym. Neurostimulation for Parkinson's disease with early motor complications. N Engl J Med 2013;368:610-22 «PMID: 23406026»PubMed
  71. Kuusimäki T, Korpela J, Pekkonen E ym. Deep brain stimulation for monogenic Parkinson's disease: a systematic review. J Neurol 2019;Jan 18:doi: 10.1007/s00415-019-09181-8. [Epub ahead of print] «PMID: 30659355»PubMed
  72. Pollo C, Kaelin-Lang A, Oertel MF ym. Directional deep brain stimulation: an intraoperative double-blind pilot study. Brain 2014;137:2015-26 «PMID: 24844728»PubMed
  73. Steigerwald F, Müller L, Johannes S ym. Directional deep brain stimulation of the subthalamic nucleus: A pilot study using a novel neurostimulation device. Mov Disord 2016;31:1240-3 «PMID: 27241197»PubMed
  74. Dembek TA, Reker P, Visser-Vandewalle V ym. Directional DBS increases side-effect thresholds-A prospective, double-blind trial. Mov Disord 2017;32:1380-1388 «PMID: 28843009»PubMed
  75. Schüpbach WMM, Chabardes S, Matthies C ym. Directional leads for deep brain stimulation: Opportunities and challenges. Mov Disord 2017;32:1371-1375 «PMID: 28843016»PubMed
  76. Bronstein JM, Tagliati M, Alterman RL ym. Deep brain stimulation for Parkinson disease: an expert consensus and review of key issues. Arch Neurol 2011;68:165 «PMID: 20937936»PubMed
  77. Shalash A, Alexoudi A, Knudsen K ym. The impact of age and disease duration on the long term outcome of neurostimulation of the subthalamic nucleus. Parkinsonism Relat Disord 2014;20:47-52 «PMID: 24126022»PubMed
  78. Volkmann J, Moro E, Pahwa R. Basic algorithms for the programming of deep brain stimulation in Parkinson's disease. Mov Disord 2006;21 Suppl 14:S284-9 «PMID: 16810675»PubMed.
  79. Picillo M, Lozano AM, Kou N ym. Programming Deep Brain Stimulation for Parkinson's Disease: The Toronto Western Hospital Algorithms. Brain Stimul 2016;9:425-437 «PMID: 26968806»PubMed
  80. Zauber SE, Smith PA, Metman LV. Fundamentals of deep brain stimulation programming. Kirjassa: Deep brain stimulation management. Marks WJ (toim.). Cambridge University Press, 2015, ISBN 978-1-107-08425-4. s. 64-76
  81. Odekerken VJ, van Laar T, Staal MJ ym. Subthalamic nucleus versus globus pallidus bilateral deep brain stimulation for advanced Parkinson's disease (NSTAPS study): a randomised controlled trial. Lancet Neurol 2013;12:37-44 «PMID: 23168021»PubMed
  82. Odekerken VJ, Boel JA, Geurtsen GJ ym. Neuropsychological outcome after deep brain stimulation for Parkinson disease. Neurology 2015;84:1355-61 «PMID: 25724233»PubMed
  83. Weaver FM, Follett K, Stern M ym. Bilateral deep brain stimulation vs best medical therapy for patients with advanced Parkinson disease: a randomized controlled trial. JAMA 2009;301:63-73 «PMID: 19126811»PubMed
  84. Deuschl G, Schade-Brittinger C, Krack P ym. A randomized trial of deep-brain stimulation for Parkinson's disease. N Engl J Med 2006;355:896-908 «PMID: 16943402»PubMed
  85. Koivu M, Huotarinen A, Scheperjans F ym. Motor outcome and electrode location in deep brain stimulation in Parkinson's disease. Brain Behav 2018;8:e01003 «PMID: 29851316»PubMed
  86. Lozano AM. Vim thalamic stimulation for tremor. Arch Med Res 2000;31:266-9 «PMID: 11036177»PubMed
  87. Selby G. Stereotactic surgery for the relief of Parkinson's disease. 2. An analysis of the results in a series of 303 patients (413 operations). J Neurol Sci 1967;5:343-75 «PMID: 4862131»PubMed
  88. Lenz FA, Normand SL, Kwan HC ym. Statistical prediction of the optimal site for thalamotomy in parkinsonian tremor. Mov Disord 1995;10:318-28 «PMID: 7651450»PubMed
  89. Lindvall O. Neural transplantation in Parkinson's disease. Kirjassa: Dunnett SB, Björklund A (toim.) Functional neural transplantation. New York: Raven Press,1994;103-37
  90. Rodrigues TM, Jerónimo-Santos A, Outeiro TF ym. Challenges and promises in the development of neurotrophic factor-based therapies for Parkinson's disease. Drugs Aging 2014;31:239-61 «PMID: 24610720»PubMed
  91. Schuurman PR, Bosch DA, Merkus MP ym. Long-term follow-up of thalamic stimulation versus thalamotomy for tremor suppression. Mov Disord 2008;23:1146-53 «PMID: 18442104»PubMed
  92. Sobstyl M, Zabek M, Koziara H ym. [Unilateral thalamotomy for the treatment of tremor dominant Parkinson's disease]. Neurol Neurochir Pol 2006;40:119-26 «PMID: 16628508»PubMed
  93. Olanow CW, Kieburtz K, Odin P ym. Continuous intrajejunal infusion of levodopa-carbidopa intestinal gel for patients with advanced Parkinson's disease: a randomised, controlled, double-blind, double-dummy study. Lancet Neurol 2014;13:141-9 «PMID: 24361112»PubMed
  94. Nyholm D. Duodopa® treatment for advanced Parkinson's disease: a review of efficacy and safety. Parkinsonism Relat Disord 2012;18:916-29 «PMID: 22824056»PubMed
  95. Pekkonen E. Levodopainfuusio ja apomorfiini Parkinsonin taudin hoidossa. Duodecim 2008;124:402-9 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo97066»9
  96. Antonini A, Odin P. Pros and cons of apomorphine and L-dopa continuous infusion in advanced Parkinson's disease. Parkinsonism Relat Disord 2009;15 Suppl 4:S97-100 «PMID: 20123567»PubMed
  97. Udd M, Lyytinen J, Eerola-Rautio J ym. Problems related to levodopa-carbidopa intestinal gel treatment in advanced Parkinson's disease. Brain Behav 2017;7:e00737 «PMID: 28729942»PubMed.
  98. Ceravolo R, Cossu G, Bandettini di Poggio M ym. Neuropathy and levodopa in Parkinson's disease: evidence from a multicenter study. Mov Disord 2013;28:1391-7 «PMID: 23836370»PubMed
  99. Pursiainen V, Pekkonen E. Levodopainfuusion käyttö edenneen Parkinsonin taudin hoidossa Suomessa vuosina 2006 - 2010. Duodecim 2012;128:1707-15 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo10446»10
  100. Uncini A, Eleopra R, Onofrj M. Polyneuropathy associated with duodenal infusion of levodopa in Parkinson's disease: features, pathogenesis and management. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2015;86:490-5 «PMID: 25168395»PubMed
  101. Katzenschlager R, Poewe W, Rascol O ym. Apomorphine subcutaneous infusion in patients with Parkinson's disease with persistent motor fluctuations (TOLEDO): a multicentre, double-blind, randomised, placebo-controlled trial. Lancet Neurol 2018;17:749-759 «PMID: 30055903»PubMed
  102. Reijnders JS, Ehrt U, Weber WE ym. A systematic review of prevalence studies of depression in Parkinson's disease. Mov Disord 2008;23:183-9; quiz 313 «PMID: 17987654»PubMed
  103. Seppi K, Weintraub D, Coelho M ym. The Movement Disorder Society Evidence-Based Medicine Review Update: Treatments for the non-motor symptoms of Parkinson's disease. Mov Disord 2011;26 Suppl 3:S42-80 «PMID: 22021174»PubMed
  104. Troeung L, Egan SJ, Gasson N. A meta-analysis of randomised placebo-controlled treatment trials for depression and anxiety in Parkinson's disease. PLoS One 2013;8:e79510 «PMID: 24236141»PubMed
  105. Barone P, Poewe W, Albrecht S ym. Pramipexole for the treatment of depressive symptoms in patients with Parkinson's disease: a randomised, double-blind, placebo-controlled trial. Lancet Neurol 2010;9:573-80 «PMID: 20452823»PubMed
  106. Leentjens AF. The role of dopamine agonists in the treatment of depression in patients with Parkinson's disease: a systematic review. Drugs 2011;71:273-86 «PMID: 21319866»PubMed
  107. de Carle AJ, Kohn R. Electroconvulsive therapy and falls in the elderly. J ECT 2000;16:252-7 «PMID: 11005046»PubMed
  108. Paus S, Schmitz-Hübsch T, Wüllner U ym. Bright light therapy in Parkinson's disease: a pilot study. Mov Disord 2007;22:1495-8 «PMID: 17516492»PubMed
  109. de Lau LM, Schipper CM, Hofman A ym. Prognosis of Parkinson disease: risk of dementia and mortality: the Rotterdam Study. Arch Neurol 2005;62:1265-9 «PMID: 16087767»PubMed
  110. Hobson P, Meara J. Risk and incidence of dementia in a cohort of older subjects with Parkinson's disease in the United Kingdom. Mov Disord 2004;19:1043-9 «PMID: 15372593»PubMed
  111. Aarsland D, Zaccai J, Brayne C. A systematic review of prevalence studies of dementia in Parkinson's disease. Mov Disord 2005;20:1255-63 «PMID: 16041803»PubMed
  112. Emre M, Aarsland D, Brown R ym. Clinical diagnostic criteria for dementia associated with Parkinson's disease. Mov Disord 2007;22:1689-707; quiz 1837 «PMID: 17542011»PubMed
  113. Litvan I, Goldman JG, Tröster AI ym. Diagnostic criteria for mild cognitive impairment in Parkinson's disease: Movement Disorder Society Task Force guidelines. Mov Disord 2012;27:349-56 «PMID: 22275317»PubMed
  114. Jehkonen M, Saunamäki T, Paavola L ja Vilkki J. Kliininen neuropsykologia. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki, 2015
  115. Anang JB, Gagnon JF, Bertrand JA ym. Predictors of dementia in Parkinson disease: a prospective cohort study. Neurology 2014;83:1253-60 «PMID: 25171928»PubMed
  116. Emre M, Aarsland D, Albanese A ym. Rivastigmine for dementia associated with Parkinson's disease. N Engl J Med 2004;351:2509-18 «PMID: 15590953»PubMed
  117. Aarsland D, Laake K, Larsen JP ym. Donepezil for cognitive impairment in Parkinson's disease: a randomised controlled study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2002;72:708-12 «PMID: 12023410»PubMed
  118. Ravina B, Putt M, Siderowf A ym. Donepezil for dementia in Parkinson's disease: a randomised, double blind, placebo controlled, crossover study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2005;76:934-9 «PMID: 15965198»PubMed
  119. Dubois B, Tolosa E, Katzenschlager R ym. Donepezil in Parkinson's disease dementia: a randomized, double-blind efficacy and safety study. Mov Disord 2012;27:1230-8 «PMID: 22915447»PubMed
  120. Litvinenko IV, Odinak MM, Mogil'naya VI ym. Efficacy and safety of galantamine (reminyl) for dementia in patients with Parkinson's disease (an open controlled trial). Neurosci Behav Physiol 2008;38:937-45 «PMID: 18975103»PubMed
  121. Leroi I, Overshott R, Byrne EJ ym. Randomized controlled trial of memantine in dementia associated with Parkinson's disease. Mov Disord 2009;24:1217-21 «PMID: 19370737»PubMed
  122. Aarsland D, Ballard C, Walker Z ym. Memantine in patients with Parkinson's disease dementia or dementia with Lewy bodies: a double-blind, placebo-controlled, multicentre trial. Lancet Neurol 2009;8:613-8 «PMID: 19520613»PubMed
  123. Emre M, Tsolaki M, Bonuccelli U ym. Memantine for patients with Parkinson's disease dementia or dementia with Lewy bodies: a randomised, double-blind, placebo-controlled trial. Lancet Neurol 2010;9:969-77 «PMID: 20729148»PubMed
  124. Wesnes KA, Aarsland D, Ballard C ym. Memantine improves attention and episodic memory in Parkinson's disease dementia and dementia with Lewy bodies. Int J Geriatr Psychiatry 2015;30:46-54 «PMID: 24737460»PubMed
  125. Fénelon G, Alves G. Epidemiology of psychosis in Parkinson's disease. J Neurol Sci 2010;289:12-7 «PMID: 19740486»PubMed
  126. Laatu S, Karrasch M, Martikainen K ym. Apathy is associated with activities of daily living ability in Parkinson's disease. Dement Geriatr Cogn Disord 2013;35:249-55 «PMID: 23485683»PubMed
  127. Ylikoski A, Martikainen K, Partinen M. Parasomnias and isolated sleep symptoms in Parkinson's disease: a questionnaire study on 661 patients. J Neurol Sci 2014;346:204-8 «PMID: 25201715»PubMed
  128. Rabey JM. Hallucinations and psychosis in Parkinson's disease. Parkinsonism Relat Disord 2009;15 Suppl 4:S105-10 «PMID: 20123547»PubMed
  129. Baker WL, Silver D, White CM ym. Dopamine agonists in the treatment of early Parkinson's disease: a meta-analysis. Parkinsonism Relat Disord 2009;15:287-94 «PMID: 18774743»PubMed
  130. Frieling H, Hillemacher T, Ziegenbein M ym. Treating dopamimetic psychosis in Parkinson's disease: structured review and meta-analysis. Eur Neuropsychopharmacol 2007;17:165-71 «PMID: 17070675»PubMed
  131. Burn D, Emre M, McKeith I ym. Effects of rivastigmine in patients with and without visual hallucinations in dementia associated with Parkinson's disease. Mov Disord 2006;21:1899-907 «PMID: 16960863»PubMed
  132. Fabbrini G, Barbanti P, Aurilia C ym. Donepezil in the treatment of hallucinations and delusions in Parkinson's disease. Neurol Sci 2002;23:41-3 «PMID: 12111620»PubMed
  133. Weintraub D, Koester J, Potenza MN ym. Impulse control disorders in Parkinson disease: a cross-sectional study of 3090 patients. Arch Neurol 2010;67:589-95 «PMID: 20457959»PubMed
  134. Weintraub D, Papay K, Siderowf A ym. Screening for impulse control symptoms in patients with de novo Parkinson disease: a case-control study. Neurology 2013;80:176-80 «PMID: 23296128»PubMed
  135. Samuel M, Rodriguez-Oroz M, Antonini A ym. Management of impulse control disorders in Parkinson's disease: Controversies and future approaches. Mov Disord 2015;30:150-9 «PMID: 25607799»PubMed
  136. Okai D, Askey-Jones S, Samuel M ym. Trial of CBT for impulse control behaviors affecting Parkinson patients and their caregivers. Neurology 2013;80:792-9 «PMID: 23325911»PubMed
  137. Joutsa J, Martikainen K, Vahlberg T ym. Impulse control disorders and depression in Finnish patients with Parkinson's disease. Parkinsonism Relat Disord 2012;18:155-60 «PMID: 21983019»PubMed
  138. Turkka J, Suominen K, Tolonen U ym. Selegiline diminishes cardiovascular autonomic responses in Parkinson's disease. Neurology 1997;48:662-7 «PMID: 9065544»PubMed
  139. Viscomi P, Jeffrey J. Development of clinical practice guidelines for patient management of blood pressure instability in multiple system atrophy, Parkinson's disease, and other neurological disorders. Can J Neurosci Nurs 2010;32:6-19 «PMID: 20533641»PubMed
  140. Mathias CJ, Senard JM, Cortelli P. A double-blind, randomized, placebo-controlled study to determine efficacy and safety of droxidopa in the treatment of orthostatic hypotension associated with multiple system atrophy or Parkinson disease. Clin Auton Res 2007; 17:272
  141. Senard JM, Brefel-Courbon C, Rascol O ym. Orthostatic hypotension in patients with Parkinson's disease: pathophysiology and management. Drugs Aging 2001;18:495-505 «PMID: 11482743»PubMed
  142. Castell JA, Johnston BT, Colcher A ym. Manometric abnormalities of the oesophagus in patients with Parkinson's disease. Neurogastroenterol Motil 2001;13:361-4 «PMID: 11576395»PubMed
  143. Edwards L, Quigley EM, Hofman R ym. Gastrointestinal symptoms in Parkinson disease: 18-month follow-up study. Mov Disord 1993;8:83-6 «PMID: 8093549»PubMed
  144. El Sharkawi A, Ramig L, Logemann JA ym. Swallowing and voice effects of Lee Silverman Voice Treatment (LSVT): a pilot study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2002;72:31-6 «PMID: 11784821»PubMed
  145. Troche MS, Okun MS, Rosenbek JC ym. Aspiration and swallowing in Parkinson disease and rehabilitation with EMST: a randomized trial. Neurology 2010;75:1912-9 «PMID: 21098406»PubMed
  146. Manor Y, Mootanah R, Freud D ym. Video-assisted swallowing therapy for patients with Parkinson's disease. Parkinsonism Relat Disord 2013;19:207-11 «PMID: 23131836»PubMed
  147. van Hooren MR, Baijens LW, Voskuilen S ym. Treatment effects for dysphagia in Parkinson's disease: a systematic review. Parkinsonism Relat Disord 2014;20:800-7 «PMID: 24794097»PubMed
  148. Mizuno Y, Takubo H, Mizuta E ym. Malignant syndrome in Parkinson's disease: concept and review of the literature. Parkinsonism Relat Disord 2003;9 Suppl 1:S3-9 «PMID: 12735909»PubMed
  149. Takubo H, Harada T, Hashimoto T ym. A collaborative study on the malignant syndrome in Parkinson's disease and related disorders. Parkinsonism Relat Disord 2003;9 Suppl 1:S31-41 «PMID: 12735913»PubMed
  150. Onofrj M, Thomas A. Acute akinesia in Parkinson disease. Neurology 2005;64:1162-9 «PMID: 15824341»PubMed
  151. Kuroda K, Tatara K, Takatorige T ym. Effect of physical exercise on mortality in patients with Parkinson's disease. Acta Neurol Scand 1992;86:55-9 «PMID: 1519475»PubMed
  152. Jöbges EM, Spittler-Schneiders H, Renner CI ym. Clinical relevance of rehabilitation programs for patients with idiopathic Parkinson syndrome. II: Symptom-specific therapeutic approaches. Parkinsonism Relat Disord 2007;13:203-13 «PMID: 17055766»PubMed
  153. Keus SH, Bloem BR, Hendriks EJ ym. Evidence-based analysis of physical therapy in Parkinson's disease with recommendations for practice and research. Mov Disord 2007;22:451-60; quiz 600 «PMID: 17133526»PubMed
  154. Nieuwboer A, De Weerdt W, Dom R ym. The effect of a home physiotherapy program for persons with Parkinson's disease. J Rehabil Med 2001;33:266-72 «PMID: 11766956»PubMed
  155. Hackney ME, Earhart GM. Effects of dance on movement control in Parkinson's disease: a comparison of Argentine tango and American ballroom. J Rehabil Med 2009;41:475-81 «PMID: 19479161»PubMed
  156. Nieuwboer A, De Weerdt W, Dom R ym. Prediction of outcome of physiotherapy in advanced Parkinson's disease. Clin Rehabil 2002;16:886-93 «PMID: 12501951»PubMed
  157. Monticone M, Ambrosini E, Laurini A ym. In-patient multidisciplinary rehabilitation for Parkinson's disease: A randomized controlled trial. Mov Disord 2015;30:1050-8 «PMID: 26095443»PubMed
  158. Ellis T, de Goede CJ, Feldman RG ym. Efficacy of a physical therapy program in patients with Parkinson's disease: a randomized controlled trial. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:626-32 «PMID: 15827910»PubMed
  159. Frazzitta G, Maestri R, Uccellini D ym. Rehabilitation treatment of gait in patients with Parkinson's disease with freezing: a comparison between two physical therapy protocols using visual and auditory cues with or without treadmill training. Mov Disord 2009;24:1139-43 «PMID: 19370729»PubMed
  160. de Dreu MJ, van der Wilk AS, Poppe E ym. Rehabilitation, exercise therapy and music in patients with Parkinson's disease: a meta-analysis of the effects of music-based movement therapy on walking ability, balance and quality of life. Parkinsonism Relat Disord 2012;18 Suppl 1:S114-9 «PMID: 22166406»PubMed
  161. Lima LO, Scianni A, Rodrigues-de-Paula F. Progressive resistance exercise improves strength and physical performance in people with mild to moderate Parkinson's disease: a systematic review. J Physiother 2013;59:7-13 «PMID: 23419910»PubMed
  162. Wood BH, Bilclough JA, Bowron A ym. Incidence and prediction of falls in Parkinson's disease: a prospective multidisciplinary study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2002;72:721-5 «PMID: 12023412»PubMed
  163. Fahn S, Ford B. Medical treatment of Parkinson's disease and its complications. Kirjassa: Neurological therapeutics: principles and practice. Noseworthy JH (toim). Informa Healthcare, Oxon, 2006, 2766-802
  164. Jankovic J. Pathophysiology and clinical assessment of parkinsonian symptoms and signs. Kirjassa: Handbook of Parkinson´s disease. Koller WC (toim.), New York: Dekker M 2003:71-107
  165. Matinolli M, Korpelainen JT, Korpelainen R ym. Postural sway and falls in Parkinson's disease: a regression approach. Mov Disord 2007;22:1927-35 «PMID: 17595043»PubMed
  166. Adkin AL, Frank JS, Jog MS. Fear of falling and postural control in Parkinson's disease. Mov Disord 2003;18:496-502 «PMID: 12722162»PubMed
  167. Protas EJ, Mitchell K, Williams A ym. Gait and step training to reduce falls in Parkinson's disease. NeuroRehabilitation 2005;20:183-90 «PMID: 16340099»PubMed
  168. Morris ME, Menz HB, McGinley JL ym. A Randomized Controlled Trial to Reduce Falls in People With Parkinson's Disease. Neurorehabil Neural Repair 2015;29:777-85 «PMID: 25567121»PubMed
  169. Pacchetti C, Aglieri R, Mancini F ym. Active music therapy and Parkinson's disease: methods. Funct Neurol 1998;13:57-67 «PMID: 9584875»PubMed
  170. Pacchetti C, Mancini F, Aglieri R ym. Active music therapy in Parkinson's disease: an integrative method for motor and emotional rehabilitation. Psychosom Med 2000;62:386-93 «PMID: 10845352»PubMed
  171. Sturkenboom IH, Graff MJ, Hendriks JC ym. Efficacy of occupational therapy for patients with Parkinson's disease: a randomised controlled trial. Lancet Neurol 2014;13:557-66 «PMID: 24726066»PubMed
  172. Sturkenboom IH, Hendriks JC, Graff MJ ym. Economic evaluation of occupational therapy in Parkinson's disease: A randomized controlled trial. Mov Disord 2015;30:1059-67 «PMID: 25854809»PubMed
  173. Dixon L, Duncan D, Johnson P ym. Occupational therapy for patients with Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD002813 «PMID: 17636709»PubMed
  174. Foster ER, Bedekar M, Tickle-Degnen L. Systematic review of the effectiveness of occupational therapy-related interventions for people with Parkinson's disease. Am J Occup Ther 2014;68:39-49 «PMID: 24367954»PubMed
  175. Johnston M, Chu E. Does attendance at a multidisciplinary outpatient rehabilitation program for people with Parkinson's disease produce quantitative short term or long term improvements? A systematic review. NeuroRehabilitation 2010;26:375-83 «PMID: 20555161»PubMed
  176. Secker DL, Brown RG. Cognitive behavioural therapy (CBT) for carers of patients with Parkinson's disease: a preliminary randomised controlled trial. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2005;76:491-7 «PMID: 15774433»PubMed
  177. Farley BG, Koshland GF. Training BIG to move faster: the application of the speed-amplitude relation as a rehabilitation strategy for people with Parkinson's disease. Exp Brain Res 2005;167:462-7 «PMID: 16283401»PubMed
  178. Fox C, Ebersbach G, Ramig L ym. LSVT LOUD and LSVT BIG: Behavioral Treatment Programs for Speech and Body Movement in Parkinson Disease. Parkinsons Dis 2012;2012:391946 «PMID: 22530161»PubMed
  179. Spielman J, Mahler L, Halpern A ym. Intensive voice treatment (LSVT®LOUD) for Parkinson's disease following deep brain stimulation of the subthalamic nucleus. J Commun Disord 2011;44:688-700 «PMID: 21724193»PubMed
  180. Tripoliti E, Strong L, Hickey F ym. Treatment of dysarthria following subthalamic nucleus deep brain stimulation for Parkinson's disease. Mov Disord 2011;26:2434-6 «PMID: 21953693»PubMed
  181. Searl J, Wilson K, Haring K ym. Feasibility of group voice therapy for individuals with Parkinson's disease. J Commun Disord 2011;44:719-32 «PMID: 21889774»PubMed
  182. Simberg S, Rae J, Kallvik E, Salo B, Martikainen K. Effects of speech therapy on voice and speech in Parkinson’s disease after a 15-day rehabilitation course: a pilot study. International Journal of Therapy and Rehabilitation 2012;19:273-85
  183. Constantinescu GA, Theodoros DG, Russell TG ym. Home-based speech treatment for Parkinson's disease delivered remotely: a case report. J Telemed Telecare 2010;16:100-4 «PMID: 20008051»PubMed
  184. Constantinescu G, Theodoros D, Russell T ym. Treating disordered speech and voice in Parkinson's disease online: a randomized controlled non-inferiority trial. Int J Lang Commun Disord 2011;46:1-16 «PMID: 21281410»PubMed
  185. Jost WH, Brück C. Drug interactions in the treatment of Parkinson's disease. J Neurol 2002;249 Suppl 3:III/24-9 «PMID: 12522568»PubMed
  186. Hely MA, Morris JG, Traficante R ym. The sydney multicentre study of Parkinson's disease: progression and mortality at 10 years. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1999;67:300-7 «PMID: 10449550»PubMed
  187. Aarsland D, Larsen JP, Tandberg E ym. Predictors of nursing home placement in Parkinson's disease: a population-based, prospective study. J Am Geriatr Soc 2000;48:938-42 «PMID: 10968298»PubMed
  188. Goetz CG, Stebbins GT. Risk factors for nursing home placement in advanced Parkinson's disease. Neurology 1993;43:2227-9 «PMID: 8232934»PubMed
  189. Mitchell SL, Kiely DK, Kiel DP ym. The epidemiology, clinical characteristics, and natural history of older nursing home residents with a diagnosis of Parkinson's disease. J Am Geriatr Soc 1996;44:394-9 «PMID: 8636583»PubMed
  190. Parashos SA, Maraganore DM, O'Brien PC ym. Medical services utilization and prognosis in Parkinson disease: a population-based study. Mayo Clin Proc 2002;77:918-25 «PMID: 12233925»PubMed
  191. Keränen P, Martikainen KK, Keränen T, Marttila RJ. Parkinson’s disease patients in institutionalized care. Eur Geriatr Med 2013;4:376-9
  192. Stacy M. Managing late complications of Parkinson's disease. Med Clin North Am 1999;83:469-81, vii «PMID: 10093588»PubMed
  193. Lehto J, Marjamäki E, Saarto T. Elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma. Duodecim 2019;135:335-42 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo14788»11
  194. Montgomery EB Jr, Lieberman A, Singh G ym. Patient education and health promotion can be effective in Parkinson's disease: a randomized controlled trial. PROPATH Advisory Board. Am J Med 1994;97:429-35 «PMID: 7977431»PubMed
  195. Adler CH, Sethi KD, Hauser RA ym. Ropinirole for the treatment of early Parkinson's disease. The Ropinirole Study Group. Neurology 1997;49:393-9 «PMID: 9270567»PubMed
  196. Allen NE, Sherrington C, Paul SS ym. Balance and falls in Parkinson's disease: a meta-analysis of the effect of exercise and motor training. Mov Disord 2011;26:1605-15 «PMID: 21674624»PubMed
  197. Amantadine and other antiglutamate agents: management of Parkinson's disease. Mov Disord 2002;17 Suppl 4:S13-22 «PMID: 12211136»PubMed
  198. Antonini A, Isaias IU, Canesi M ym. Duodenal levodopa infusion for advanced Parkinson's disease: 12-month treatment outcome. Mov Disord 2007;22:1145-9 «PMID: 17661426»PubMed
  199. Ashburn A, Fazakarley L, Ballinger C ym. A randomised controlled trial of a home based exercise programme to reduce the risk of falling among people with Parkinson's disease. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2007;78:678-84 «PMID: 17119004»PubMed
  200. Assessment report for Sifrol. EMEA/703892/2009
  201. Bridgewater KJ, Sharpe MH. Trunk muscle performance in early Parkinson's disease. Phys Ther 1998;78:566-76 «PMID: 9626269»PubMed
  202. Brooks DJ, Abbott RJ, Lees AJ ym. A placebo-controlled evaluation of ropinirole, a novel D2 agonist, as sole dopaminergic therapy in Parkinson's disease. Clin Neuropharmacol 1998;21:101-7 «PMID: 9579296»PubMed
  203. Brooks DJ, Sagar H, UK-Irish Entacapone Study Group. Entacapone is beneficial in both fluctuating and non-fluctuating patients with Parkinson's disease: a randomised, placebo controlled, double blind, six month study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2003;74:1071-9 «PMID: 12876237»PubMed
  204. Caglar AT, Gurses HN, Mutluay FK ym. Effects of home exercises on motor performance in patients with Parkinson's disease. Clin Rehabil 2005;19:870-7 «PMID: 16323386»PubMed
  205. Canning CG, Sherrington C, Lord SR ym. Exercise for falls prevention in Parkinson disease: a randomized controlled trial. Neurology 2015;84:304-12 «PMID: 25552576»PubMed
  206. Caslake R, Macleod A, Ives N, Stowe R, Counsell C. Monoamine oxidase B inhibitors versus other dopaminergic agents in early Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2009 Oct 7;(4):CD006661 «PMID: 19821381»PubMed
  207. Cilia R, Akpalu A, Sarfo FS ym. The modern pre-levodopa era of Parkinson's disease: insights into motor complications from sub-Saharan Africa. Brain 2014;137:2731-42 «PMID: 25034897»PubMed
  208. COMT inhibitors: management of Parkinson's disease. Mov Disord 2002;17:S45-51 «PMID: 12211139»PubMed
  209. Crosby NJ, Deane KH, Clarke CE. Amantadine for dyskinesia in Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD003467 «PMID: 12804468»PubMed
  210. DA agonists -- non-ergot derivatives: ropinirole: management of Parkinson's disease. Mov Disord 2002;17 Suppl 4:S98-102 «PMID: 12211149»PubMed
  211. da Silva-Júnior FP, Braga-Neto P, Sueli Monte F ym. Amantadine reduces the duration of levodopa-induced dyskinesia: a randomized, double-blind, placebo-controlled study. Parkinsonism Relat Disord 2005;11:449-52 «PMID: 16154788»PubMed
  212. De Gaspari D, Siri C, Landi A ym. Clinical and neuropsychological follow up at 12 months in patients with complicated Parkinson's disease treated with subcutaneous apomorphine infusion or deep brain stimulation of the subthalamic nucleus. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2006;77:450-3 «PMID: 16543520»PubMed
  213. Deep-Brain Stimulation for Parkinson's Disease Study Group. Deep-brain stimulation of the subthalamic nucleus or the pars interna of the globus pallidus in Parkinson's disease. N Engl J Med 2001;345:956-63 «PMID: 11575287»PubMed
  214. Dewey RB Jr, Hutton JT, LeWitt PA ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled trial of subcutaneously injected apomorphine for parkinsonian off-state events. Arch Neurol 2001;58:1385-92 «PMID: 11559309»PubMed
  215. Devos D, Dujardin K, Poirot I ym. Comparison of desipramine and citalopram treatments for depression in Parkinson's disease: a double-blind, randomized, placebo-controlled study. Mov Disord 2008;23:850-7 «PMID: 18311826»PubMed
  216. Martinez-Martin P, Reddy P, Katzenschlager R ym. EuroInf: a multicenter comparative observational study of apomorphine and levodopa infusion in Parkinson's disease. Mov Disord 2015;30:510-6 «PMID: 25382161»PubMed
  217. Fahn S, Oakes D, Shoulson I ym. Levodopa and the progression of Parkinson's disease. N Engl J Med 2004;351:2498-508 «PMID: 15590952»PubMed
  218. García Ruiz PJ, Sesar Ignacio A, Ares Pensado B ym. Efficacy of long-term continuous subcutaneous apomorphine infusion in advanced Parkinson's disease with motor fluctuations: a multicenter study. Mov Disord 2008;23:1130-6 «PMID: 18442107»PubMed
  219. Giladi N, Boroojerdi B, Korczyn AD ym. Rotigotine transdermal patch in early Parkinson's disease: a randomized, double-blind, controlled study versus placebo and ropinirole. Mov Disord 2007;22:2398-404 «PMID: 17935234»PubMed
  220. Goetz CG, Koller WC, Poew W ym. Management of Parkinson’s disease: an evidence-based review. Mov Disord 2002;17(Suppl 4):S1-166
  221. Goodwin VA, Richards SH, Taylor RS ym. The effectiveness of exercise interventions for people with Parkinson's disease: a systematic review and meta-analysis. Mov Disord 2008;23:631-40 «PMID: 18181210»PubMed
  222. Hattori N, Nomoto M, 6500-004 Study Group. Sustained efficacy of apomorphine in Japanese patients with advanced Parkinson's disease. Parkinsonism Relat Disord 2014;20:819-23 «PMID: 24792991»PubMed
  223. Hauser RA, Schapira AH, Barone P ym. Long-term safety and sustained efficacy of extended-release pramipexole in early and advanced Parkinson's disease. Eur J Neurol 2014;21:736-43 «PMID: 24834511»PubMed
  224. Herd CP, Tomlinson CL, Deane KH ym. Comparison of speech and language therapy techniques for speech problems in Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;8:CD002814 «PMID: 22895931»PubMed
  225. Herd CP, Tomlinson CL, Deane KH ym. Speech and language therapy versus placebo or no intervention for speech problems in Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;8:CD002812 «PMID: 22895930»PubMed
  226. Hirsch MA, Toole T, Maitland CG ym. The effects of balance training and high-intensity resistance training on persons with idiopathic Parkinson's disease. Arch Phys Med Rehabil 2003;84:1109-17 «PMID: 12917847»PubMed
  227. Honig H, Antonini A, Martinez-Martin P ym. Intrajejunal levodopa infusion in Parkinson's disease: a pilot multicenter study of effects on nonmotor symptoms and quality of life. Mov Disord 2009;24:1468-74 «PMID: 19425079»PubMed
  228. Hubble JP, Koller WC, Cutler NR ym. Pramipexole in patients with early Parkinson's disease. Clin Neuropharmacol 1995;18:338-47 «PMID: 8665547»PubMed
  229. Jankovic J, Watts RL, Martin W ym. Transdermal rotigotine: double-blind, placebo-controlled trial in Parkinson disease. Arch Neurol 2007;64:676-82 «PMID: 17502466»PubMed
  230. Katzenschlager R, Hughes A, Evans A ym. Continuous subcutaneous apomorphine therapy improves dyskinesias in Parkinson's disease: a prospective study using single-dose challenges. Mov Disord 2005;20:151-7 «PMID: 15390035»PubMed
  231. Krack P, Batir A, Van Blercom N ym. Five-year follow-up of bilateral stimulation of the subthalamic nucleus in advanced Parkinson's disease. N Engl J Med 2003;349:1925-34 «PMID: 14614167»PubMed
  232. Kurth MC, Tetrud JW, Tanner CM ym. Double-blind, placebo-controlled, crossover study of duodenal infusion of levodopa/carbidopa in Parkinson's disease patients with 'on-off' fluctuations. Neurology 1993;43:1698-703 «PMID: 8414015»PubMed
  233. LeWitt PA, Lyons KE, Pahwa R ym. Advanced Parkinson disease treated with rotigotine transdermal system: PREFER Study. Neurology 2007;68:1262-7 «PMID: 17438216»PubMed
  234. Macleod AD, Counsell CE, Ives N ym. Monoamine oxidase B inhibitors for early Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2005;:CD004898 «PMID: 16034956»PubMed
  235. Maidment I, Fox C, Boustani M. Cholinesterase inhibitors for Parkinson's disease dementia. Cochrane Database Syst Rev 2006 Jan 25;(1):CD004747. [Assessed as up-to-date: 5 May 2008] «PMID: 16437494»PubMed
  236. Mehrholz J, Friis R, Kugler J ym. Treadmill training for patients with Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD007830 «PMID: 20091652»PubMed
  237. Menza M, Dobkin RD, Marin H ym. A controlled trial of antidepressants in patients with Parkinson disease and depression. Neurology 2009;72:886-92 «PMID: 19092112»PubMed
  238. Mizuno Y, Nomoto M, Kondo T ym. Transdermal rotigotine in early stage Parkinson's disease: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Mov Disord 2013;28:1447-50 «PMID: 23801585»PubMed
  239. Ni X, Liu S, Lu F ym. Efficacy and safety of Tai Chi for Parkinson's disease: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. PLoS One 2014;9:e99377 «PMID: 24927169»PubMed
  240. Nieuwboer A, Kwakkel G, Rochester L ym. Cueing training in the home improves gait-related mobility in Parkinson's disease: the RESCUE trial. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2007;78:134-40 «PMID: 17229744»PubMed
  241. Nyholm D, Askmark H, Gomes-Trolin C ym. Optimizing levodopa pharmacokinetics: intestinal infusion versus oral sustained-release tablets. Clin Neuropharmacol 2003;26:156-63 «PMID: 12782919»PubMed
  242. Nyholm D, Lewander T, Johansson A ym. Enteral levodopa/carbidopa infusion in advanced Parkinson disease: long-term exposure. Clin Neuropharmacol 2008;31:63-73 «PMID: 18382177»PubMed
  243. Nyholm D, Nilsson Remahl AI, Dizdar N ym. Duodenal levodopa infusion monotherapy vs oral polypharmacy in advanced Parkinson disease. Neurology 2005;64:216-23 «PMID: 15668416»PubMed
  244. Olanow CW, Rascol O, Hauser R ym. A double-blind, delayed-start trial of rasagiline in Parkinson's disease. N Engl J Med 2009;361:1268-78 «PMID: 19776408»PubMed
  245. Pahwa R, Koller WC, Trosch RM ym. Subcutaneous apomorphine in patients with advanced Parkinson's disease: a dose-escalation study with randomized, double-blind, placebo-controlled crossover evaluation of a single dose. J Neurol Sci 2007;258:137-43 «PMID: 17466338»PubMed
  246. Pahwa R, Stacy MA, Factor SA ym. Ropinirole 24-hour prolonged release: randomized, controlled study in advanced Parkinson disease. Neurology 2007;68:1108-15 «PMID: 17404192»PubMed
  247. Parkinson Study Group. A controlled trial of rasagiline in early Parkinson disease: the TEMPO Study. Arch Neurol 2002;59:1937-43 «PMID: 12470183»PubMed
  248. Parkinson Study Group. A controlled trial of rotigotine monotherapy in early Parkinson's disease. Arch Neurol 2003;60:1721-8 «PMID: 14676046»PubMed
  249. Parkinson Study Group. A randomized placebo-controlled trial of rasagiline in levodopa-treated patients with Parkinson disease and motor fluctuations: the PRESTO study. Arch Neurol 2005;62:241-8 «PMID: 15710852»PubMed
  250. Pfeiffer RF, Gutmann L, Hull KL Jr ym. Continued efficacy and safety of subcutaneous apomorphine in patients with advanced Parkinson's disease. Parkinsonism Relat Disord 2007;13:93-100 «PMID: 17055329»PubMed
  251. Poewe W and EXPRESS Study Group. Long-term benefits of rivastigmine in dementia associated with Parkinson's disease: An open-label extension study. Neurology 2005;64(Suppl 1):P02
  252. Poewe W, Rascol O, Barone P ym. Extended-release pramipexole in early Parkinson disease: a 33-week randomized controlled trial. Neurology 2011;77:759-66 «PMID: 21832218»PubMed
  253. Poewe WH, Rascol O, Quinn N ym. Efficacy of pramipexole and transdermal rotigotine in advanced Parkinson's disease: a double-blind, double-dummy, randomised controlled trial. Lancet Neurol 2007;6:513-20 «PMID: 17509486»PubMed
  254. Ramig LO, Sapir S, Countryman S ym. Intensive voice treatment (LSVT) for patients with Parkinson's disease: a 2 year follow up. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2001;71:493-8 «PMID: 11561033»PubMed
  255. Rascol O, Brooks DJ, Brunt ER ym. Ropinirole in the treatment of early Parkinson's disease: a 6-month interim report of a 5-year levodopa-controlled study. 056 Study Group. Mov Disord 1998;13:39-45 «PMID: 9452324»PubMed
  256. Rascol O, Brooks DJ, Melamed E ym. Rasagiline as an adjunct to levodopa in patients with Parkinson's disease and motor fluctuations (LARGO, Lasting effect in Adjunct therapy with Rasagiline Given Once daily, study): a randomised, double-blind, parallel-group trial. Lancet 2005;365:947-54 «PMID: 15766996»PubMed
  257. Richard IH, McDermott MP, Kurlan R ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled trial of antidepressants in Parkinson disease. Neurology 2012;78:1229-36 «PMID: 22496199»PubMed
  258. Rolinski M, Fox C, Maidment I et al. Cholinesterase inhibitors for dementia with Lewy bodies, Parkinson's disease dementia and cognitive impairment in Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;3:CD006504. «PMID: 22419314»PubMed
  259. Safety and efficacy of pramipexole in early Parkinson disease. A randomized dose-ranging study. Parkinson Study Group. JAMA 1997;278:125-30 «PMID: 9214527»PubMed
  260. Sawada H, Oeda T, Kuno S ym. Amantadine for dyskinesias in Parkinson's disease: a randomized controlled trial. PLoS One 2010;5:e15298 «PMID: 21217832»PubMed
  261. Schapira AH, Barone P, Hauser RA ym. Extended-release pramipexole in advanced Parkinson disease: a randomized controlled trial. Neurology 2011;77:767-74 «PMID: 21832216»PubMed
  262. Schapira AH, McDermott MP, Barone P ym. Pramipexole in patients with early Parkinson's disease (PROUD): a randomised delayed-start trial. Lancet Neurol 2013;12:747-55 «PMID: 23726851»PubMed
  263. Shabnam GN, Th C, Kho D ym. Therapies for depression in Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD003465 «PMID: 12917968»PubMed
  264. Shannon KM, Bennett JP Jr, Friedman JH. Efficacy of pramipexole, a novel dopamine agonist, as monotherapy in mild to moderate Parkinson's disease. The Pramipexole Study Group. Neurology 1997;49:724-8 «PMID: 9305331»PubMed
  265. Spaulding SJ, Barber B, Colby M ym. Cueing and gait improvement among people with Parkinson's disease: a meta-analysis. Arch Phys Med Rehabil 2013;94:562-70 «PMID: 23127307»PubMed
  266. Spielman JL, Borod JC, Ramig LO. The effects of intensive voice treatment on facial expressiveness in Parkinson disease: preliminary data. Cogn Behav Neurol 2003;16:177-88 «PMID: 14501539»PubMed
  267. Stallibrass C, Sissons P, Chalmers C. Randomized controlled trial of the Alexander technique for idiopathic Parkinson's disease. Clin Rehabil 2002;16:695-708 «PMID: 12428818»PubMed
  268. Stowe RL, Ives NJ, Clarke C ym. Dopamine agonist therapy in early Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD006564 «PMID: 18425954»PubMed
  269. Talati R, Baker WL, Patel AA ym. Adding a dopamine agonist to preexisting levodopa therapy vs. levodopa therapy alone in advanced Parkinson's disease: a meta analysis. Int J Clin Pract 2009;63:613-23 «PMID: 19222614»PubMed
  270. Tavella A, Bergamasco B, Bosticco E ym. Deep brain stimulation of the subthalamic nucleus in Parkinson's disease: long-term follow-up. Neurol Sci 2002;23 Suppl 2:S111-2 «PMID: 12548368»PubMed
  271. Thobois S, Corvaisier S, Mertens P ym. The timing of antiparkinsonian treatment reduction after subthalamic nucleus stimulation. Eur Neurol 2003;49:59-63 «PMID: 12464720»PubMed
  272. Tomlinson CL, Herd CP, Clarke CE ym. Physiotherapy for Parkinson's disease: a comparison of techniques. Cochrane Database Syst Rev 2014;6:CD002815 «PMID: 24936965»PubMed
  273. Tomlinson CL, Patel S, Meek C ym. Physiotherapy versus placebo or no intervention in Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2013;9:CD002817 «PMID: 24018704»PubMed
  274. Trenkwalder C, Kies B, Rudzinska M ym. Rotigotine effects on early morning motor function and sleep in Parkinson's disease: a double-blind, randomized, placebo-controlled study (RECOVER). Mov Disord 2011;26:90-9 «PMID: 21322021»PubMed
  275. Watts RL, Jankovic J, Waters C ym. Randomized, blind, controlled trial of transdermal rotigotine in early Parkinson disease. Neurology 2007;68:272-6 «PMID: 17202432»PubMed
  276. Witt K, Daniels C, Reiff J ym. Neuropsychological and psychiatric changes after deep brain stimulation for Parkinson's disease: a randomised, multicentre study. Lancet Neurol 2008;7:605-14 «PMID: 18538636»PubMed
  277. Witt K, Granert O, Daniels C ym. Relation of lead trajectory and electrode position to neuropsychological outcomes of subthalamic neurostimulation in Parkinson's disease: results from a randomized trial. Brain 2013;136:2109-19 «PMID: 23801735»PubMed
  278. Woods SP, Fields JA, Tröster AI. Neuropsychological sequelae of subthalamic nucleus deep brain stimulation in Parkinson's disease: a critical review. Neuropsychol Rev 2002;12:111-26 «PMID: 12371602»PubMed
  279. Yang Y, Li XY, Gong L ym. Tai Chi for improvement of motor function, balance and gait in Parkinson's disease: a systematic review and meta-analysis. PLoS One 2014;9:e102942 «PMID: 25047456»PubMed
  280. Zhou CQ, Li SS, Chen ZM ym. Rotigotine transdermal patch in Parkinson's disease: a systematic review and meta-analysis. PLoS One 2013;8:e69738 «PMID: 23936090»PubMed
Jatka lukemista

A

Aivojen syvien osien sähköstimulaatio (DBS) Parkinsonin taudin hoidossa

Linssitumakkeen pallon tai subtalaamisen tumakkeen sähköinen stimulaatio lievittää vuosia useita Parkinsonin taudin oireita.

A

Ei-ergot-tyyppisten dopamiiniagonistien teho Parkinsonin taudin motoristen komplikaatioiden hoidossa

Ei-ergot dopamiiniagonistit ovat tehokkaita motoristen komplikaatioiden hoidossa Parkinsonin taudissa.

A

Entakaponi Parkinsonin taudin motoristen komplikaatioiden hoidossa

Entakaponilla voidaan tasoittaa levodopahoitoon liittyviä motorisia komplikaatioita Parkinsonin taudissa.

A

Levodopan symptomaattinen teho Parkinsonin taudissa

Levodopa on tehokas Parkinsonin taudin symptomaattisessa hoidossa.

A

Pramipeksolin symptomaattinen teho Parkinsonin taudissa

Pramipeksolilla on oireita lievittävää tehoa varhaisvaiheen Parkinson-potilailla.

A

Rasagiliini ja tilanvaihtelut Parkinsonin taudissa

Rasagiliini lyhentää ”off”- aikaa ja pidentää ”on”-aikaa levodopahoidetuilla Parkinson-potilailla, joilla on tilanvaihteluja.

A

Rasagiliinin oireita lievittävä teho Parkinsonin taudin varhaisvaiheessa

Rasagiliini lievittää oireita varhaisvaiheen Parkinson-potilailla.

A

Ropinirolin symptomaattinen teho Parkinson-potilailla

Ropinirolilla on oireita lievittävää teho varhaisvaiheen Parkinson-potilailla.

A

Rotigotiinin oireita lievittävä teho Parkinsonin taudin varhaisvaiheessa

Rotigotiinilla on oireita lievittävää tehoa varhaisvaiheen Parkinson-potilailla.

A

Selegiliinin vaikutus levodopan pitkäaikaiskomplikaatioiden ilmaantumiseen

Selegiliini viivästyttää levodopahoitoon liittyvien motoristen tilanvaihteluiden mutta ei dyskinesioiden ilmaantumista Parkinson-potilailla.

B

Amantadiini levodopaan liittyvien dyskinesioiden hoidossa Parkinsonin taudissa

Amantadiini on ilmeisesti tehokas levodopan aiheuttamien dyskinesioiden hoidossa Parkinsonin taudissa.

B

Apomorfiinikynä Parkinsonin taudin off-vaiheiden hoidossa

Apomorfiini ihonalaisina injektioina on ilmeisesti tehokas ja nopea hoito Parkinsonin taudin off-vaiheisiin.

B

Bilateraalisen subtalaamisen tumakkeen sähköstimulaation (STN-DBS) neuropsykologiset vaikutukset Parkinsonin tautia sairastavilla

DBS-hoidolla on ilmeisesti hieman vaikutusta yleiseen kognitioon ja työmuistiin, vaikka vaikutukset ovatkin vähäisiä. DBS-elektrodin kulkureitti häntätumakkeen alueella vaikuttaa ilmeisesti heikentävästi yleiseen kognitioon.

B

Cholinesterase inhibitors for Parkinson's disease dementia

Rivastigmine appears to have positive impact on global assessment, cognitive function, behavioural disturbance and ADL rating scales in Parkinson's disease dementia.

B

Duodenaalinen levodopahoito Parkinsonin taudissa

Duodenaalinen levodopahoito lienee hyödyllinen Parkinsonin taudin tilanvaihteluiden hoidossa.

B

Fysioterapia ja Parkinsonin tauti

Fysioterapiasta on ilmeisesti vähäistä lyhytaikaista hyötyä Parkinsonin taudin motorisiin oireisiin. Erilaisten fysioterapiatekniikkojen tehoeroa ei ole voitu osoittaa.

B

Levodopa varhaisen Parkinsonin taudin hoidossa

Varhaisen vaiheen Parkinsonin taudin hoidossa levodopahoidolla on ilmeisesti MAO-B:n estäjiä ja dopamiiniagonisteja parempi riski-hyötysuhde eikä levodopan aloittamista viivästyttämällä ilmeisesti kyetä estämään motoristen komplikaatioiden syntymistä.

B

Levodopan standardi- ja depotvalmisteiden vertailu Parkinsonin taudin motoristen komplikaatioiden ehkäisyssä

Parkinsonin taudin motorisia komplikaatioita kehittyy levodopan depotvalmisteella hoidettaessa ilmeisesti samassa määrin kuin standardivalmisteella.

B

Levodopan standardi- ja depotvalmisteiden vertailu Parkinsonin taudin motoristen komplikaatioiden hoidossa

Levodopan standardi- ja depotvalmisteiden välillä ei ilmeisesti ole eroa "wearing off"-ilmiön hoidossa Parkinsonin taudissa.

B

Parkinsonin taudin dementian hoito

Rivastigmiini ja donepetsiili ilmeisesti lievittävät oireita Parkinsonin taudin dementiassa.

B

Pramipeksolin vaikutus levodopan motoristen komplikaatioiden ilmaantumiseen Parkinsonin taudissa

Pramipeksoli ilmeisesti viivästyttää levodopan komplikaatioiden syntyä varhaisvaiheen Parkinson-potilailla.

B

Ropinirolin vaikutus levodopan motoristen komplikaatioiden ilmaantumiseen Parkinsonin taudissa

Ropiniroli ilmeisesti viivästyttää levodopan aiheuttamien dyskinesioiden ilmaantumista varhaisvaiheen Parkinson-potilailla.

B

Safinamidin symptomaattinen teho Parkinson-potilailla

Safinamidi lisää on-aikaa keski- ja myöhäisvaiheen Parkinson-potilailla, joilla on tilanvaihteluja.

B

Selegiliinin symptomaattinen teho

Selegiliinillä on ilmeisesti lievä oireita lievittävä teho Parkinsonin taudissa.

C

Amantadiinin symptomaattinen teho Parkinsonin taudissa

Amantadiinilla saattaa olla lievä oireita lievittävä teho Parkinson-potilailla.

C

Antikolinergien symptomaattinen teho

Antikolinergeillä saattaa olla lievä oireita lievittävä teho Parkinsonin taudissa.

C

Apomorfiini-infuusio Parkinsonin taudissa

Apomorfiini-infuusio saattaa vähentää ja lieventää off-vaiheita ja myös dyskinesioita edenneessä Parkinsonin taudissa.

C

Depression hoito Parkinsonin taudissa

Masennuslääkkeet saattavat helpottaa Parkinson-potilaiden masennusta.

C

Kotona suoritettava harjoittelu Parkinson-kuntoutuksessa

Kotiharjoittelu saattaa parantaa Parkinson-potilaiden kotona selviytymistä.

C

Kävelyn kuntoutus Parkinsonin taudissa

Kävelymattoharjoittelu saattaa parantaa kävelynopeutta Parkinson-potilaalla.

C

Liikunnan merkitys päivittäisten toimien kuntoutuksessa Parkinson-potilailla

Erilaisilla liikuntamuodoilla saatetaan parantaa Parkinson-potilaan fyysistä suoriutumista.

C

Monoamine oxidase B inhibitors versus other dopaminergic agents in early Parkinson's disease

MAO-B inhibitors may have weaker symptomatic effects than levodopa and dopamine agonists in early Parkinson’s disease. They may reduce the rate of motor fluctuations compared with initial levodopa therapy and may have fewer significant adverse effects than the older agonists.

C

Puheterapia Parkinsonin taudissa

Lee Silverman Voice Therapy- ääniterapia (LSVT®) saattaa parantaa äänen voimakkuutta paremmin kuin pelkkä hengitysfunktion harjoittaminen Parkinson-potilailla.

C

Selegiliini Parkinsonin taudin motoristen komplikaatioiden hoidossa

Selegiliinistä saattaa olla hyötyä Parkinsonin taudin motoristen komplikaatioiden hoidossa.

C

Tasapainon parantaminen kuntoutuksella Parkinsonin taudissa

Tasapainon hallintaa saatetaan voida parantaa Parkinsonin taudissa useilla harjoitusmenetelmillä. Lihasvoiman harjoittaminen yhdistettynä kaatumisia ehkäisevään opetukseen saattaa vähentää kaatumisia 12 kuukauden harjoitusjakson päätyttyä lievää ja keskivaikeaa Parkinsonin tautia sairastavilla.

C

Vihjeiden (ulkoisten kuulo-, näkö- tai tuntoärsykkeiden) käyttö kävelyn parantamiseksi Parkinsonin taudissa

Vihjeiden käytön harjoittelu saattaa parantaa jähmettymisistä kärsivien Parkinson-potilaiden kävelyä. Auditiivinen vihje saattaa olla tehokkaampi kuin visuaalinen.

Geenitestien käyttäminen Parkinsonin taudin diagnostiikassa
Käytännön suositus hoidon aloittamisesta

Aiheeseen liittyviä suosituksia