Takaisin

Fysioterapia ja Parkinsonin tauti

Näytönastekatsaukset
Kirsi Martikainen
21.5.2015

Näytön aste: B

Fysioterapiasta on ilmeisesti vähäistä lyhytaikaista hyötyä Parkinsonin taudin motorisiin oireisiin. Erilaisten fysioterapiatekniikkojen tehoeroa ei ole voitu osoittaa.

Cochrane-katsauksessa «Tomlinson CL, Patel S, Meek C ym. Physiotherapy ve...»1, «»1 on analysoitu 31.1.2012 mennessä julkaistut satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset (N = 39), joissa fysioterapian vaikutusta verrattiin Parkinson-potilaisiin, jotka eivät olleet saaneet fysioterapiaa (n = 1 827). Käytetyt kuntoutusinterventiot olivat yleinen fysioterapia, harjoittelu, kävelymatto, vihjeet, tanssi ja Tai Chi.

Fysioterapiaa saaneilla potilailla 9 tulosmuuttujaa 18:sta parani merkitsevästi enemmän hoitamattomiin verrattuna. Muutokset, jotka olivat mahdollisesti myös kliinisesti merkitseviä: kävelynopeus (0,04 m/s, 95 % luottamusväli 0,02–0,06, p < 0,001), Bergin tasapainotesti (3,71 pistettä, 95 % luottamusväli 2,30–5,11, p < 0,001), UPDRS (kokonaispisteet -6,15 pistettä, 95 % luottamusväli -8,57 – -3,73, p < 0,001; ADL-osio -1,36, 95 % luottamusväli -2,41− -0,30, p = 0,01; motorinen -5,01, 95 % luottamusväli -6,30 − -3,72, p < 0,001).

Paranemista havaittiin fysioterapiaa saaneilla lisäksi matkassa 2 tai 6 minuutin kävelytestissä (13,37 m, 95 % luottamusväli 0,55–26,20; p = 0,04), jähmettymisoireissa (FOG-kysely -1,41, 95 % luottamusväli -2,63− -0,19; p = 0,02), toiminnallisessa liikkuvuudessa ja tasapainossa (TUG -0,63 s, 95 % luottamusväli -1,05 − -0,21; p = 0,003) ja kurkotuksessa (2,16 cm, 95 % luottamusväli 0,89–3,43; p < 0,001). Eroa ei havaittu kaatumisherkkyydessä (Falls Efficacy Scale) tai elämänlaadussa (PDQ-39-summaindeksi). Yhdessä tutkimuksessa ilmoitettiin haittatapahtumia esiintyneen harvoin. Epäsuoran vertailun perusteella ei ilmennyt eroja eri hoitomuotojen välillä missään tulosmuuttujissa.

Kirjoittajien johtopäätöksenä oli, että fysioterapiasta oli lyhytaikaista, alle 3 kuukauden hyötyä useimpiin muuttujiin, mutta merkitsevä se oli ainoastaan yllä mainituissa testeissä. Vaikutus oli lähes kliinisesti merkitsevä kävelynopeudessa, Bergin tasapainotestissä ja UPDRS:ssa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Näytönastetta laskee tutkimusten heterogeenisuus ja lyhyt kesto.

Cochrane-katsaus «Tomlinson CL, Herd CP, Clarke CE ym. Physiotherapy...»2, «»2 käsitti 43 satunnaistettua tutkimusta 31.1.2012 mennessä, joissa verrattiin kahta erilaista fysioterapiamuotoa toisiinsa yhteensä 1 673 potilaalla. Yksittäisten tutkimusten koko oli pieni (keskimäärin 39 osallistujaa). Tutkittavat olivat nuorempia (keski-ikä 60 vuotta) kuin Parkinson-potilaat keskimäärin. Tutkimuksessa mukana pysymistä oli arvioitu vain 18 tutkimuksessa. Vain 5 tutkimuksessa (12 %) oli tietoa kaatumisista.

Tulosmuuttujissa ja fysioterapian sisällössä oli siinä määrin vaihtelua, että kvantitatiivista meta-analyysia ei voitu suorittaa. Tutkimuksen perusteella todettiin, että monenlaisia fysioterapian muotoja oli tutkittu Parkinson-potilailla, mutta tutkimusten perusteella eroa tekniikkojen tehossa ei voida osoittaa.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: 43 tutkimuksesta vain 24:ssä kuvattiin satunnaistuksessa käytetty menetelmä ja 10:ssä oli seurattu kaikkia alun perin satunnaistettuja. Seuranta-ajat olivat lyhyitä, ainoastaan kahdessa oli seurantaa 6 ja 12 kuukautta tutkimuksen jälkeen. Fysioterapian pitkäaikaishyödyistä ja kustannustehokkuudesta tarvitaan lisää hyvätasoista satunnaistettua tutkimusta.

Kirjallisuutta

  1. Tomlinson CL, Patel S, Meek C ym. Physiotherapy versus placebo or no intervention in Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2013;9:CD002817 «PMID: 24018704»PubMed
  2. Tomlinson CL, Herd CP, Clarke CE ym. Physiotherapy for Parkinson's disease: a comparison of techniques. Cochrane Database Syst Rev 2014;6:CD002815 «PMID: 24936965»PubMed