Takaisin

Selegiliinin symptomaattinen teho

Näytönastekatsaukset
Tapani Keränen
27.10.2015

Näytön aste: B

Selegiliinillä on ilmeisesti lievä oireita lievittävä teho Parkinsonin taudissa.

Cochrane-katsauksessa «Macleod AD, Counsell CE, Ives N ym. Monoamine oxid...»1, «»1 arvioitiin 9 satunnaistettua kaksoissokkotutkimusta, joissa selegiliiniä verrattiin lumelääkkeeseen varhaisvaiheen Parkinson-potilailla. Potilaiden määrä vaihteli tutkimuksissa 30–800:n välillä, kaikkiaan tutkimuksissa oli mukana 2 175 potilasta. Vain kahdessa tutkimuksessa potilaat edustivat varmuudella taudin varhaisvaihetta (Hoehn & Yahrin luokka I–II). Kuudessa tutkimuksessa potilailla oli voinut olla vaihtelevan ajan muuta Parkinson-lääkitystä ennen tutkimukseen tuloa (muu lääkitys oli lopetettu ennen tutkimuksen alkua). Useimmissa tutkimuksissa käytettiin validoitua UPDRS-asteikkoa Parkinsonin taudin vaikeusasteen määrittämiseen. Kaikissa tutkimuksissa raportoitiin myös kuolleisuus selegiliini- ja verrokkiryhmässä.

Viidessä tutkimuksessa tutkittiin Parkinsonin taudin motoristen oireiden vaikeusasteen etenemistä (UPDRS-osio III) vuoden kuluessa verrattuna lähtötilanteeseen. Meta-analyysissä todettiin tilastollisesti merkittävä ero selegiliinin eduksi lumelääkkeeseen nähden (ero 4 pistettä). Katsauksen kirjoittajat toteavat, että kyseisen eron kliininen merkitys on epäselvä. Viidessä analysoidussa tutkimuksessa todettiin tilastollisesti merkittävä ero selegiliinin ja lumeen välillä myös ADL-funktioissa vuoden kuluttua tutkimuksen aloittamisesta. Viidessä tutkimuksessa verrattiin selegiliini- ja lumeryhmässä aikaa, joka kului levodopahoidon aloittamiseen. Ero selegiliinin eduksi lumelääkkeeseen verrattuna vaihteli välillä 4–9 kuukautta. Kolme tutkimusta raportoi, kuinka suuri osa selegiliini- ja lumelääkeryhmästä tuli toimeen ilman levodopaa noin vuoden kuluttua lähtötilanteesta. Meta-analyysi totesi, että todennäköisyys levodopan aloittamiselle oli tilastollisesti merkitsevästi pienempi selegiliini- kuin lumeryhmässä (OR 0,53, 95 % CI 0,36–0.79). Eri tutkimuksissa vaihtelu levodopaa tarvinneiden potilaiden osuuksissa oli kuitenkin suuri (15–60 %). Kuolleisuudessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa MAO-B:n estäjillä hoidettujen potilaiden (analyysissä oli mukana myös 34 latsebemidia saanutta potilasta) ja verrokkien välillä (OR 1,15, 95 % CI 0,92–1,44).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Macleod AD, Counsell CE, Ives N ym. Monoamine oxidase B inhibitors for early Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2005;3:CD004898 «PMID: 16034956»PubMed