Ruotsalaisessa tutkimuksessa «Hellberg D, Nilsson S, Valentin J. Positive cervic...»1tehtiin kolposkopia ja otettiin koepalat 1 466 naiselta, joiden irtosolunäytteessä oli epäily vähintään CIN 2 -tasoisesta muutoksesta. Näistä naisista 328:lla (22,4 %) kolposkopialöydös, koepalat ja endoserviksinäyte olivat normaaleja. Heitä seurattiin säännöllisin irtosolunäyttein ja kolposkopioin keskimäärin 10,6 vuoden (2–19 vuoden) ajan. Naisista 72:lle (22 %) kehittyi CIN, yleensä runsaan vuoden kuluttua tutkimukseen tulosta (keskimäärin 2,96 vuotta).
Päätelmänä oli, että naisilla, joiden irtosolunäytteessä on epäily vähintään CIN 2 -tasoisesta muutoksesta, mutta joilla kolposkopia on normaali, on myöhemmin selkeästi kohonnut CIN-riski.
Milnen ja kumppaneiden työssä «Milne DS, Wadehra V, Mennim D ym. A prospective fo...»2 tutkimusryhmän muodostivat 255 naista, joiden irtosolunäytteessä todettiin poikkeavuutta, mutta joilla kolposkopialöydös oli normaali. Ryhmä jaettiin 3 alaryhmään primaari irtosolulöydöksen perusteella: 1) HSIL (high grade dyskaryosis) (n = 34) 2) LSIL (mild dyskaryosis) (n = 120) ja 3) ASCUS (borderline muutokset) (n = 101). Heitä seurattiin vähintään 5 vuoden ajan ja verrattiin 726 naisen kontrolliryhmään, joilla primaari irtosolunäyte oli negatiivinen. Seurannassa huomioitiin vaikea-asteisin irtosolunäyte.
Tutkimusryhmästä (primaari irtosolunäyte poikkeava, kolposkopia normaali) 47 %:lla todettiin myöhemmin irtosolunäytteessä poikkeavuutta. Seurannan aikana tutkimusryhmässä todettiin 19 %:lla CIN, kontrolliryhmässä 3 %:lla (p < 0,0001). Päätelmänä oli, että naisilla, joiden irtosolunäyte on positiivinen, mutta joilla kolposkopia on normaali, on kohonnut riski myöhempään irtosolunäytteen poikkeavuuteen ja CIN-muutokseen.
Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että huomattavalla osalla naisista, joilla irtosolunäyte on poikkeava, mutta kolposkopia normaali, ei myöhemmin todeta poikkeavuutta irtosolunäytteessä.
Intialaisessa tutkimuksessa «Mukhopadhyay S, Ray S, Dhar S ym. Evaluation of th...»3 käytössä oli Bethesda-järjestelmä (TBS). Aineisto käsitti yhden vuoden aikana naistenklinikalla otetut 651 irtosolunäytettä. Näytteet olivat naisilta, joilla ei ollut tiedossa kohdunkaulansyöpää. Irtosolunäytteistä 32 (4,7 %) oli riittämättömiä, ja loput 619 näytettä muodostivat tutkimusaineiston. HSIL- ja karsinoomalöydökset varmistettiin kolposkopian ja biopsioiden avulla. Irtosolunäytteistä 473:ssa ei ollut mitään neoplasiaan tai dysplasiaan viittaavaa. Näistä 302:ssa oli inflammatoorisia muutoksia ilman atypiaa. Poikkeava löydös (ASC-US, LSIL, HSIL tai syöpä) todettiin 146 näytteessä. Yhtään ASC-H:ta ei löytynyt. HSIL oli yleisin 46–50-vuotiaiden ikäryhmässä (21,4 %) ja seuraavaksi yleisin 41–45-vuotiaiden ryhmässä (17,8 %). Irtosolunäytteistä 56:ssa oli HSIL, joista biopsioissa 2 syöpää ja 54 histologista HSIL. Sytologisia syöpälöydöksiä oli 16 ja niistä otetuissa biopsioissa 14:ssä todettiin syöpä ja 2 vaikea dysplasia. Yhtään adenokarsinoomaa ei löytynyt. Sytologisen HSIL:n diagnostinen sensitiivisyys oli 96,4 %, spesifisyys 87,5 % ja positiivinen ennustearvo 96,4 %.
Tutkijoiden mukaan Bethesda-järjestelmässä HSIL on erittäin sensitiivinen, ja sen positiivinen ennustearvo on korkea.
Englantilaisessa retrospektiivisessä tutkimuksessa «Landy R, Castanon A, Hamilton W ym. Evaluating cyt...»4 tavoitteena oli selvittää muun muassa irtosolunäytesytologian herkkyys todeta syöpä. Huhtikuun 2007 ja maaliskuun 2010 välisenä aikana todettiin seulontaikäryhmässä (20–64-vuotiaat naiset) 3 372 naisella kohdunkaulasyöpä. Tuon saman ajanjakson aikana oli otettu noin 8 miljoonaa seulontairtosolunäytettä.
Näiden ryhmien löydösten perusteella laskien irtosolunäytteen moderaatin dyskaryoosin (vastaa HSIL tai vaikeampaa löydöstä) sensitiivisyys todeta syöpä ikäryhmästä riippumatta oli 89,4 % (95 % luottamusväli 88,3–90,4 %).
Kommentit
«Mukhopadhyay S, Ray S, Dhar S ym. Evaluation of th...»3: Yhden klinikan potilasaineistoon perustuva tutkimus. Julkaisusta ei käynyt ilmi, kuinka moni sytologi tai patologi tutki näytteet. Bethesda-järjestelmä (TBS) käytössä. Kolposkopialöydöksiä (normaali tai poikkeava) ei julkaisussa erikseen raportoitu. Sytologisten löydösten osuvuus selvitettiin kolposkopian ja biopsioiden avulla.
«Landy R, Castanon A, Hamilton W ym. Evaluating cyt...»4: Englantilainen tutkimus, jossa käytössä BSCC-terminologia (British Society for Clinical Cytology). Kirjallisuuden mukaan vertailukelpoinen Bethesda-järjestelmään (TBS) muun muassa seuraavasti: "borderline"-muutokset sisältävät atypical squamous cells (ASC) ja atypical glandular cell (AGC) löydökset. Borderline, high grade dyskaryoosi ei suljettu pois, vastaa ASC, josta high grade squamous intraepithelial leesiota ei voida sulkea pois (ASC-H). Termi dyskaryoosi vastaa squamous intraepithelial lesion (SIL), lievä dyskaryoosi vastaa low grade squamous intraepithelial lesion (LSIL); high grade dyskaryoosi (vastaten HSIL) määritellään kohtalaiseksi tai vaikeaksi dyskaryoosiksi.