Laajan kirjallisuuskatsauksen «Holroyd-Leduc JM, Straus SE. Management of urinary...»1 mukaan pienehköillä aineistoilla toteutettujen tutkimusten perusteella on näyttöä siitä, että emättimen kautta toteutetusta sähköstimulaatiosta on hyötyä pakkovirtsankarkailun hoidossa, mutta se ei liene vaikuttavaa hoitoa ponnistusvirtsankarkailussa.
Sähköstimulaatiohoidossa yleensä käytettävä alle 12 Hz:n taajuus stimuloi häpyhermoa, mikä puolestaan saattaa estää rakkolihaksen supistelua «Fall M, Lindstrom S. Functional electrical stimula...»2, «Messelink EJ. The overactive bladder and the role ...»3. Sähköstimulaatiota käytetään myös apuna opeteltaessa tunnistamaan lantionpohjan lihasten toimintaa «Amaro JL, Gameiro MO, Padovani CR. Effect of intra...»4. Iäkkäillä naisilla hoidosta ei ole ollut selkeää hyötyä «Spruijt J, Vierhout M, Verstraeten R ym. Vaginal e...»5.
Verrattaessa yliaktiivisesta rakosta kärsivillä potilailla lantionpohjan lihasharjoitusta (n = 34), biofeedback-hoitoa (n = 34) ja transvaginaalista sähköstimulaatiota (n = 35) todettiin paranemistuloksissa merkittävä ero sähköstimulaatiolla verrattuna 2 muuhun hoitoon «Wang AC, Wang YY, Chen MC. Single-blind, randomize...»6. Tutkimuksessa «Barroso JC, Ramos JG, Martins-Costa S ym. Transvag...»7, jossa oli sekä ponnistus- että pakkokarkailupotilaita, todettiin transvaginaalisen sähköstimulaatiohoidon (n = 24) olevan merkittävästi parempi kuin lumesähköhoidon (n = 12), mutta hoitotuloksen ylläpitämiseksi kolmasosa potilaista tarvitsi uuden hoitosarjan 6 kuukauden kuluttua.
Vertailevassa tutkimuksessa «Goode PS, Burgio KL, Locher JL ym. Effect of behav...»8 (n = 200) lantionpohjan lihasharjoittelu yhdistettynä sähköstimulaation vähensi virtsankarkailua 72 %, mutta ei ollut merkittävästi parempi hoito kuin lantionpohjan lihasharjoittelu yhdistettynä biopalautehoitoon. Sähköstimulaatiohoidon yleisimmät haittavaikutukset olivat limakalvojen ärtyminen ja epämiellyttävät kiputuntemukset. Hankalien haittavaikutusten esiintyvyys oli 9 %, ja lieviä tuntemuksia esiintyi joka toisella «Indrekvam S, Hunskaar S. Side effects, feasibility...»9.
2013 julkaistussa systemoidussa kirjallisuuskatsauksessa «Biemans JM, van Balken MR. Efficacy and effectiven...»10 havaittiin nuo yllä esitetyt 7 tutkimusta kelvollisiksi. Ne olivat kooltaan pieniä. 5 tutkimuksessa todettiin tibiahermon stimulaatiolla hyödyllisiä vaikutuksia erityisesti yliaktiivisen rakon hoidossa (karkailukerrat ja määrä alenivat 37–80 %). Tutkimukset olivat kuitenkin pieniä, ja vaikka ne olivat samansuuntaisia, ei vielä voida tehdä varmaa johtopäätöstä tibiahermon stimulaatiohoidon hyödystä.
Kommentti: Referoiduissa tutkimuksissa oli laadullisia, määrällisiä ja seuranta-aikoihin liittyviä puutteita. Tutkittavien määrä oli pieni, ja harvoissa tutkimuksissa oli kontrolliryhmä. Hoitolaitteet ja käytetyt sähkötaajuudet olivat vaihtelevia. Laitteista, joilla potilas voi myös itse antaa hoitoja kotona, on jonkin verran tutkimusnäyttöä (ks. sähköinen tausta-aineisto «Kotona toteutettava sähköhoito virtsankarkailun hoidossa»1).