Takaisin

Adalimumabi keskivaikean tai vaikean nivelpsoriaasin hoidossa

Näytönastekatsaukset
Riitta Luosujärvi
18.4.2016

Näytön aste: A

Adalimumabi on tehokas hoito nivelpsoriaasipotilailla, joiden tauti on keskivaikea tai vaikea.

315 potilasta, joilla oli keskivaikea tai vaikea nivelpsoriaasi ja joilla oli ollut huono vaste tulehduskipulääkkeille, satunnaistettiin saamaan joko lumelääkettä (n = 162) tai adalimumabia 40 mg (n = 153) joka toinen viikko subkutaanisesti 24 viikon ajan «Mease PJ, Gladman DD, Ritchlin CT ym. Adalimumab f...»1. Hoitoryhmästä jäi ennen hoitoa pois 2 potilasta, joten loppuanalyysissa huomioitiin 151 potilasta. Loppuun asti tutkimuksessa oli mukana 140 potilasta hoitoryhmästä ja 149 lumeryhmästä, mutta poisjääneiden tulokset huomioitiin lopputulosarviossa. Hoitovaste arvioitiin viikoilla 2, 4 ja sen jälkeen joka 4. viikko tutkimuksen loppuun saakka. Ensisijainen päätetapahtuma viikolla 12 oli ACR20/50/70 ja muutos modifioidussa Sharpin metodissa viikolla 24. Toissijaisena päätetapahtumana mitattiin niveltaudin aktiivisuutta, toimintakykyä ja elämänlaatua.

Viikolla 12 adalimumabia saavista potilaista 58 % saavutti ACR20-vasteen, lumeryhmässä ACR20-vaste saavutettiin 14 %:lla (ryhmien välinen ero 44 %; 95 % luottamusväli 33–54 %; p < 0,001) ja keskimääräinen muutos Sharpin asteikolla oli -0,2 hoitoryhmässä ja 1,0 lumeryhmässä (p < 0,001). Viikolla 24 ACR20-vasteet olivat 57 % adalimumabiryhmässä ja 15 % lumeryhmässä (ryhmien välinen ero 42 %; 95 % luottamusväli 31–52 %; p < 0,001). Viikolla 12 ACR50-vasteet olivat 36 % vs 4 % (p alle 0,001) ja ACR70-vasteet 20 % vs 1 % (p alle 0,001), ja viikolla 24 vastaavasti 39 % vs 6 % (p alle 0,001) ja 23 vs 1 % (p alle 0,001). ACR-vasteet kehittyivät nopeasti: viikolla 2 ACR20 27 % vs 6 %, ACR50 11 % vs 0 % (p < 0,001). ACR70-vasteet viikolla 4 olivat 7 % vs 1 %, p = 0,002. Kaikkia tuloksia ei näytetä, mutta mainitaan, että kaikissa ACR-vasteen alaryhmissä adalimumabi sai merkittävästi paremmat tulokset. ACR20, ACR50 ja ACR70-vasteisiin ei vaikuttanut potilaiden samanaikainen metotreksaatin käyttö. PsARC-vasteet olivat 62 % vs 26 % viikolla 12, 60 % vs 23 % viikolla 24. Entesiittien ja daktyliittien suhteen vasteet eivät eronneet tilastollisesti (tarkkoja tuloksia ei esitetä). Adalimumabiryhmässä radiologiset muutokset hidastuivat tilastollisesti merkittävästi paremmin: viikolla 24 keskimääräinen muutos lähtötilanteeseen verrattuna oli hoitoryhmässä Sharpin luokittelulla -0,2 ja lumeryhmässä 1,0 (p alle 0,001). 91 %:lla hoitoryhmässä ja 71,1 %:lla lumeryhmässä ei todettu radiologista etenemistä.

Toimintakyky- ja elämänlaatumittarein arvioituna saatiin tilastollisesti merkittävä ero paranemisessa adalimumabin hyväksi. Haittavaikutuksissa ei ryhmien välillä havaittu merkittävää eroa. Maksa-arvoissa oli enemmän nousua hoitoryhmässä, mutta näillä potilailla oli samanaikaisesti käytössä muu maksatoksinen lääke, kuten metotreksaatti. Yleisesti ottaen adalimumabi oli hyvin siedetty.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Suomessa ei enää käytetä lumetta artriittitutkimuksissa. Tarvitaan pidempi seuranta-aika.

Kyseessä ADEPT-tutkimuksen «Mease PJ, Gladman DD, Ritchlin CT ym. Adalimumab f...»1 jatkotutkimus «Gladman DD, Mease PJ, Ritchlin CT ym. Adalimumab f...»2, jossa 24 viikon lumekontrolloidun vaiheen jälkeen kaikki saivat adalimumabia 24 viikkoa. Lumeryhmässä oli alun perin potilaita 162 ja adalimumabiryhmässä 151. Avoimessa osassa lumeryhmästä jatkoi 147 ja adalimumabiryhmästä 138. Näistä 12 jäi pois ennen tutkimuksen päättymistä. Tulokset radiologisia löydöksiä lukuun ottamatta arvioitiin ITT-analyysilla alkuperäisiä tutkimusjoukkoja käyttäen (hoitovasteena LOCT eli last observation carried forward).

Viikolla 48 alun perin hoitoryhmään arvotuilla potilailla hoitovaste säily edelleen hyvin: ACR20 56 %, ACR50 44 % ja ACR70 30 %. Alun perin lumeryhmään kuuluneilla vasteet olivat samaa luokkaa 24 viikon adalimumabihoidon jälkeen: ACR20 48 %, ACR50 34 % ja ACR70 20 %. Metotreksaatin käytöllä ei ollut vaikutusta tuloksiin. HAQ-muutos (keskimäärin -0,4) säilyi alun perin hoitoryhmässä oleilla ja saavutettiin alkujaan lumeryhmän potilailla viikolla 48. Keskimääräinen muutos modifioitua totaali Sharp scorea käyttäen oli viikolla 24 alusta saakka adalimumabiryhmässä olleilla (n = 133) -0,1 ja viikolla 48 0,1, ja vastaavasti 0,9 ja 1,0 niillä, jotka saivat alussa lumetta 24 viikkoa (n = 141).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Mease PJ, Gladman DD, Ritchlin CT ym. Adalimumab for the treatment of patients with moderately to severely active psoriatic arthritis: results of a double-blind, randomized, placebo-controlled trial. Arthritis Rheum 2005;52:3279-89 «PMID: 16200601»PubMed
  2. Gladman DD, Mease PJ, Ritchlin CT ym. Adalimumab for long-term treatment of psoriatic arthritis: forty-eight week data from the adalimumab effectiveness in psoriatic arthritis trial. Arthritis Rheum 2007;56:476-88 «PMID: 17265483»PubMed