Psoriaasi ja nivelpsoriaasi

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen ja Suomen Reumatologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä
10.11.2021

Ota käyttöön

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sisältö

  • Psoriaasi on ihon ja nivelten monimuotoinen, krooninen ja usein suvuittain esiintyvä immunologinen tulehdustauti.
  • Iho- ja niveloireet ovat valtaosalla potilaista lieviä. Jo lieväkin iho- tai nivelpsoriaasi saattaa kuitenkin heikentää potilaan elämänlaatua. Elämänlaatua heikentävät etenkin näkyvillä alueilla esiintyvä tai laaja-alainen ihopsoriaasi ja vaikea nivelpsoriaasi.
  • Psoriaasin oireita voidaan hoitaa monella tavalla, vaikkei tautia voida parantaa. Hoidon tavoitteena on minimoida oireet ja parantaa elämänlaatua sekä säilyttää potilaan työ- ja toimintakyky.
  • Psoriaasiin liittyvä valtimotautien ja diabeteksen riski on huomioitava aina hoitoa suunniteltaessa. Jo lapsilla voidaan todeta liitännäissairauksia. Potilasta kannustetaan terveisiin elämäntapoihin. Mahdollinen ahdistuneisuus ja masennus tulee huomioida ja hoitaa jo varhain.
  • Hoito valitaan aina yksilöllisesti (ks. Ihopsoriaasin hoidon porrastus «Ihopsoriaasin hoidon porrastus»1). Nivelpsoriaasin hoidon valinnassa otetaan huomioon sairauden aktiivisuus ja sen ilmenemismuodot.

Tiivistelmä ja potilasversio

Tavoite

  • Suosituksen tavoitteena on
    • yhdenmukaistaa näytön pohjalta iho- ja nivelpsoriaasin diagnostiikkaa ja hoitoja
    • antaa suositus hoidon porrastuksesta perus- ja erikoissairaanhoitoon.

Kohderyhmä

  • Suositus on tarkoitettu kaikille terveydenhuollon ammattihenkilöille, jotka työssään hoitavat psoriaasipotilaita.

Rajaus

  • Suosituksessa ei käsitellä pustulosis palmoplantarista.
  • Lasten niveltaudin osalta haut ovat koskeneet nivelpsoriaasia. Hakuja ei ole tehty kattavasti lastenreuman osalta.
  • Suosituksen päivityksessä (julkaistu 10.11.2021) päivitettiin suosituksen nivelpsoriaasiosa. Lisäksi ihopsoriaasin systeemisiin lääkkeisiin lisättiin bimekitsumabi.

Määritelmät

Käytetyt lyhenteet

Taulukko 1. Ihopsoriaasin hoitovasteeseen liittyviä määritelmiä «Carlin CS, Feldman SR, Krueger JG ym. A 50% reduct...»7, «Gordon KB, Feldman SR, Koo JY ym. Definitions of m...»8
Lyhenne Määritelmä
Riittämätön hoitovaste < PASI-50 PASI pienentynyt vähemmän kuin 50 % lähtötilanteesta
Kohtalainen hoitovaste PASI-50 PASI pienentynyt vähintään 50 % lähtötilanteesta
Hyvä hoitovaste PASI-75 PASI pienentynyt vähintään 75 % lähtötilanteesta, vastaa PASI-arvoa ≤ 4
Erinomainen hoitovaste PASI-90 PASI pienentynyt vähintään 90 % lähtötilanteesta, vastaa PASI-arvoa ≤ 2
Täydellinen hoitovaste PASI-100 PASI pienentynyt 100 % lähtötilanteesta = iho on oireeton
Relapsi PASIn pienenemästä vähintään 50 % tullut takaisin
Relapsiaika Aika hoidon päättymisestä relapsiin
Hoitovasteen kestoaika Aika PASI-50-vasteen saavuttamisesta sen menettämiseen
Rebound PASI+125 Vähintään 25 %:n pahenema lähtötilanteeseen verrattuna

Esiintyvyys

Riskitekijät

Liitännäissairaudet

Iho- ja nivelpsoriaasin hoidon tavoitteet

Ihopsoriaasi

Diagnoosi

  • Diagnoosi tehdään kliinisen kuvan perusteella.
    • Ihokoepalasta on joskus hyötyä erotusdiagnostiikassa.
    • Ihokoepala otetaan keskeltä hoitamatonta läiskää (ks. Lääkärin käsikirjan artikkeli: Ihokoepalan oton aiheet ja tekniikka «»1 (vaatii käyttöoikeuden)).

Taudinkuva ja erotusdiagnostiikka

  • Ihopsoriaasin taudinkuvaa ja erotusdiagnostiikkaa kuvataan taulukossa «Ihopsoriaasin taudinkuva, erotusdiagnostiikka ja hoito...»2.
  • Psoriaasia esiintyy kaikilla ihoalueilla ja kynsissä.
  • Ihottuman laajuus vaihtelee muutamasta pienestä läiskästä lähes koko ihon peittävään ihottumaan.
  • Psoriaasiin saattaa liittyä kutinaa ja ihon arkuutta.
  • Tyypillistä ihottumalle on rauhallisten ja oireisten kausien vaihtelu.
  • Psoriaasi voi ilmaantua ihon vauriokohtiin (Köbnerin ilmiö).

Vaikeusaste

Hoito

Taulukko 2. Ihopsoriaasin taudinkuva, erotusdiagnostiikka ja hoito
Päätyypit Erotusdiagnostiikka Hoito
Pisarapsoriaasi (psoriasis guttata)
Kuvat «Pisarapsoriaasi eli psoriasis guttata»3, «Pisarapsoriaasi eli psoriasis guttata»4, «Pisarapsoriaasi eli psoriasis guttata»5, «Pisarapsoriaasi eli psoriasis guttata»6 ja «Pisarapsoriaasi eli psoriasis guttata»7
  • nuorilla ja streptokokin aiheuttaman nielutulehduksen jälkeen
Kuvakollaasi pisarapsoriaasin erotusdiagnostiikasta «Esimerkkejä pisarapsoriaasin erotusdiagnostiikasta huomioitavista ihottumista»8
  • pityriasis rosea
  • pityriasis lichenoides chronica
  • roseola (sekundaarisyfilis)
  • punajäkälä
  • paikallishoito
  • UV-valohoito (ei PUVA)
  • tarvittaessa nielutulehduksen hoito
Läiskäpsoriaasi (psoriasis vulgaris)
Kuvat «Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris»9, «Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris»10, «Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris»11, «Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris»12, «Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris»13, «Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris»14, «Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris»15 ja «Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris»16
  • raajojen ojentajapinnat, polvet, kyynärpäät ja ristiselkä
Kuvakollaasi läiskäpsoriaasin erotusdiagnostiikasta «Läiskäpsoriaasin erotusdiagnostiikassa huomioitavia ihottumia»17
  • läiskäekseema
  • neurodermatiitti
  • silsa
  • käsi- tai jalkapohjaekseema
  • punajäkälä
  • ihon T-solulymfooma
  • pityriasis rubra pilaris
Lievä:
  • paikallishoito
Vaikea:
  • paikallishoito
  • UV-valohoito
  • systeeminen lääkitys
Erityisalueiden psoriaasi
Taivepsoriaasi (psoriasis inversa, kuvat «Taivepsoriaasi eli psoriasis in versa»18 ja «Taivepsoriaasi kainalossa eli psoriasis in versa»19) Kuvakollaasi taivepsoriaasin erotusdiagnostiikasta «Taivepsoriaasin erotusdiagnostiikassa huomioitavia ihottumia»20
  • hiiva- ja bakteeri-infektion aiheuttama taivealueiden ihottuma
  • seborrooinen ekseema
  • Hailey–Haileyn tauti
  • paikallishoito
  • (systeeminen lääkitys)
Päänahan psoriaasi (psoriasis capitis, kuvat «Päänahan psoriaasi»21, «Päänahan psoriaasi»22, «Päänahan psoriaasi»23, «Päänahan psoriaasi»24, «Päänahan psoriaasi»25) Kuvakollaasi päänahan psoriaasin erotusdiagnostiikasta «Päänahan psoriaasin erotusdiagnostiikassa huomioitavia ihottumia»26
  • seborrooinen ekseema
  • silsa
  • pemphigus foliaceus/erythematosus
  • punahukka (DLE)
  • kosketusekseema
  • paikallishoito
  • systeeminen lääkitys
Kasvopsoriaasi (kuva «Otsan psoriaasi»27) Kuvakollaasi kasvopsoriaasin erotusdiagnostiikasta «Kasvopsoriaasin erotusdiagnostiikassa huomioitavia ihottumia»28
  • seborrooinen ekseema
  • ihon punahukka (DLE)
  • kosketusallergia
  • paikallishoito
  • UV-valohoito (ei PUVA)
  • systeeminen lääkitys
Kämmenten ja jalkapohjien psoriaasi (kuvat «Jalkapohjien psoriaasi»29, «Jalkapohjien psoriaasi»30, «Jalkapohjien psoriaasi»31, «Kämmenten psoriaasi»32, «Kämmenten psoriaasi»33, «Kämmenten psoriaasi»34, «Kämmenten psoriaasi»35, «Kämmenten psoriaasi»36) Kuvakollaasi kämmen- ja jalkapsoriaasin erotusdiagnostiikasta «Kämmen- ja jalkapohjapsoriaasin erotusdiagnostiikassa huomioitavia ihottumia»37
  • ekseemat
  • hyperkeratoosit
  • punajäkälä
  • kosketusallergiat
  • paikallishoito
  • systeeminen lääkitys
Sukupuolielinten psoriaasi (kuva «Genitaalialueen psoriaasi»38) Erotusdiagnostiikka:
  • punajäkälä
  • hiiva- tai bakteeri-infektio
  • seborrooinen ekseema
  • paikallishoito
  • (systeeminen lääkitys)
Märkärakkulainen psoriaasi (psoriasis pustulosa)
Yleistynyt muoto
  • harvinainen ja vakava
  • yleensä kuumetta, leukosytoosia ja elektrolyyttihäiriöitä aiheuttava
  • akuutti generalisoitunut märkärakkulainen eksanteema (AGEP, lääkeainereaktio)
  • ihoinfektio
  • vaatii sairaalahoitoa
  • systeeminen lääkitys
Paikallinen muoto
  • palmoplantaarinen pustuloosi
  • infektioekseema
  • silsa
  • paikallishoito
  • systeeminen lääkitys
Koko ihon psoriaasi (psoriasis erythrodermica)
Kuva «Erytroderminen psoriaasi»40
  • yli 75 % vartalon pinta-alasta ihottuman peitossa
  • seborrooinen ihottuma
  • muut ekseemat
  • pityriasis rubra pilaris
  • lääkeainereaktio
  • yleisoireisena vaatii sairaalahoitoa
  • systeeminen lääkitys
Psoriaasin kynsimuutokset
Kuvat «Psoriaasin kynsimuutoksia»41, «Psoriaasin kynsimuutoksia»42, «Psoriaasin kynsimuutoksia»43, «Psoriaasin kynsimuutoksia»44
  • silsa
  • muut kynsideformaatiot
Kuvakollaasi kynsipsoriaasin erotusdiagnostiikasta «Kynsipsoriaasin erotusdiagnostiikassa huomioitavia kynsimuutoksia»45
  • ei hoitoa
  • iho-oireisiin aloitettu systeemilääkitys

Paikallishoito

  • Valtaosalle potilaista riittää paikallishoito.
  • Lisäksi paikallishoitoa käytetään muiden hoitojen tukena laaja-alaisessa psoriaasissa.
  • Lääkevoiteiden annosmäärät riippuvat hoidettavan ihoalueen laajuudesta «Lääkevoiteiden kulutus ihotautien hoidossa»3.

Perusvoiteet

Salisyylihappovoide

Kortikosteroidivoiteet

  • Kortikosteroidivoiteet soveltuvat useimpien psoriaasityyppien hoitoon, mutta niitä ei pidä käyttää yli 10 % ihon pinta-alasta kattavan psoriaasin pääasiallisena hoitona.
  • Vaikutus on anti-inflammatorinen «Surber C, Itin PH, Bircher AJ ym. Topical corticos...»100.
  • Valmiste ja voidepohja valitaan psoriaasin tyypin ja ihoalueen mukaan:
  • Voiteet annostellaan 1–2 kertaa vuorokaudessa, paitsi luokan IV valmisteet vain kerran vuorokaudessa.
    • Enimmäisannos on 30–50 g viikossa.
  • Hoitoaika:
    • Ohuen ihon alueilla (kasvot, taipeet) hoitoaika on yhtäjaksoisesti 1–2 viikkoa.
    • Paksumman ihon alueilla (vartalo, raajojen ojentajapuolet, kämmenet, jalkapohjat) hoitoaika on 3–4 viikkoa.
    • Erityisesti ryhmän IV kortikosteroidit lopetetaan asteittain.
    • Hoitoa voidaan jatkaa kuureina tai ylläpitohoitona 2 päivänä viikossa.
    • Ohuilla ihoalueilla siirrytään nopeasti hoitovaihtoehtoihin, joissa ei ole kortikosteroideja. Ks. erityisalueiden hoidot «A3»4.
  • Kortikosteroidivoiteet eivät sovellu pitkäaikaiseen päivittäiseen käyttöön «Kortikosteroidivoiteet psoriaasin hoidossa»5.
  • Kortikosteroidivoiteet voivat aiheuttaa lisämunuaislamaa, mikä on huomioitava erityisesti silloin, kun hoidetaan laaja-alaista ihottumaa tai vanhuksia ja lapsia tai kun käytetään vahvoja tai erityisen vahvoja kortikosteroideja.
  • Oireeton aika käytön jälkeen on usein vain joitakin viikkoja.

D-vitamiinijohdokset (kalsipotrioli ja kalsitrioli)

Kortikosteroidin ja kalsipotriolin yhdistelmä

Ditranoli eli antraliini

Erityisalueiden psoriaasin hoito

Hiuspohjan psoriaasin hoito

  • Hiuspohjan psoriaasiin käytetään jaksoittain valmisteita, joissa on ryhmän III–IV kortikosteroidia yksinään tai yhdistelmänä salisyylihapon tai kalsipotriolin kanssa.
  • Päänahan paksun hilseen irrottamiseen käytetään 5–10-prosenttista salisyylihappoa vesiliukoisessa voidepohjassa tai öljyssä «Salisyylihappopitoinen voide psoriaasi-ihottuman hilseen pehmittämiseksi»4.
  • Hilseshampoota voidaan käyttää jaksoittain Malassezia-sienen pitämiseksi poissa.

Muiden erityisalueiden psoriaasin paikallishoito

UV-valohoidot

  • Määritelmät:
    • Fototerapia: ultraviolettisäteitä (UV-säteitä) käytetään hoidoksi sellaisenaan (UVB-hoidot ja SUP-hoito).
    • Fotokemoterapia (PUVA-hoidot): potilaan iho herkistetään ennen valotusta UVA-säteille systeemisesti tai ulkoisesti käytettävällä psoraleenilääkkeellä.
  • Käyttöaiheet:
  • Vasta-aiheet:
    • Ehdottomia vasta-aiheita ei ole.
    • Suhteellisia vasta-aiheita ovat
      • pustulaarinen ja erytroderminen psoriaasi
      • valoherkkyys (valoihottumat, punahukka)
      • aiempi ihosyöpä tai sille altistavat tekijät (mm. siklosporiini).
  • Käyttöä rajoittavat
    • hoidon sitovuus
    • hoidon saatavuus ja matkat hoitoon
    • mahdollisesti suurentunut ihosyöpäriski.

Valohoitolaitteet ja laadunhallinta

UVB-hoidot

SUP-hoito (selektiivinen ultraviolettivalohoito)

  • Teho psoriaasiin on vähäinen, koska UVB-säteilyn osuus on pieni.

PUVA-hoidot

Yhdistelmähoidot UV-valohoidon yhteydessä

Ilmastohoito

Systeeminen lääkehoito

Ensisijaiset systeemiset lääkkeet

Taulukko 3. Asitretiinilääkityksessä huomioon otettavia asioita
Aihe Huomioon otettavia asioita
*Kaikkia mainittuja seurantakokeita ei välttämättä tarvitse ottaa jokaiselta potilaalta, vaan niiden laajuus arvioidaan yksilöllisesti.
Annos Aloitusannos 10–25 mg/vrk
Annosta suurennetaan tarvittaessa 2–4 viikon välein enintään määrään 50 mg/vrk «Sbidian E, Maza A, Montaudié H ym. Efficacy and sa...»144, «Gollnick H, Bauer R, Brindley C ym. Acitretin vers...»145, «Berbis P, Geiger JM, Vaisse C ym. Benefit of progr...»151.
Haittavaikutukset Sikiövauriot lääkityksen aikana ja 3 vuoden ajan käytön jälkeen
Ihon ja limakalvojen kuivuminen
Hiustenlähdön mahdollinen lisääntyminen
Triglyseridien, kolesterolin ja maksan toimintakokeiden arvojen mahdollinen suureneminen «Gollnick H, Bauer R, Brindley C ym. Acitretin vers...»145, «Murray HE, Anhalt AW, Lessard R ym. A 12-month tre...»152, «Roenigk HH Jr, Callen JP, Guzzo CA ym. Effects of ...»153
Hyperostoosista ei ole näyttöä.
Yhteisvaikutukset A-vitamiini ja sen johdokset, tetrasykliini, metotreksaatti ja fenytoiini
Vasta-aiheet Raskaus ja imetys (ks. taulukko «Systeeminen lääkehoito raskauden ja imetyksen aikana iho- ja nivelpsoriaasia sairastavilla ...»22)
Naisten, jotka saattavat tulla raskaaksi, ei tule käyttää alkoholia hoidon aikana eikä 2 kuukauteen hoidon päättymisestä, koska mahdollisesti muodostuva etretinaatti suurentaa sikiövaurion vaaraa.
Maksan tai munuaisten vakava vajaatoiminta
Hyödyllinen yhdistelmä UV-valohoidot «Asitretiinin ja UVB-valon yhdistelmähoito näyttää olevan tehokkaampi kuin pelkkä UVB-valohoito.»B
Seurantakokeet ennen hoitoa ja hoidon aikana* Triglyseridit, ALAT (ja kolesteroli) ja kreatiniini ennen hoitoa, kuukauden kuluttua hoidon alusta ja sen jälkeen 3–6 kuukauden välein
Fertiili-ikäisillä raskauden sulkeminen pois ennen hoitoa
Jos triglyseridiarvo on suurempi kuin 4 mmol/l tai ALAT-arvo suurempi kuin 2 x viitearvo, annosta on pienennettävä tai lääkitys lopetettava.
Ks. myös «http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01174/turvakokeet_ja_tulkinta.html»11, «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/l%C3%A4%C3%A4ke-ja-toimenpideohjeet/l%C3%A4%C3%A4kehoidon-seurantakokeet»12
Taulukko 4. Metotreksaattilääkityksessä huomioon otettavia asioita
Aihe Huomioon otettavia asioita
*Kaikkia mainittuja seurantakokeita ei välttämättä tarvitse ottaa jokaiselta potilaalta, vaan niiden laajuus arvioidaan yksilöllisesti.
Annos Tabletteina tai ihonalaisesti 7,5–25 mg kerran viikossa. Aloitusannos on 10–15 mg suun kautta annosteltuna tai ihonalaisena pistoksena. Annosta suurennetaan vasteen perusteella 2–4 viikon välein tarvittaessa 25 mg:aan saakka. Jos lääke on tehoton suun kautta annosteltuna, siirrytään käyttämään ihonalaisia pistoksia.
Ihonalainen annostelu vähentää maha-suolikanavan haittavaikutuksia ja saattaa parantaa tehoa.
Vanhuksille käytetään varovaista annostusta.
Lapsilla lääkitys aloitetaan yleensä suoraan ylläpitoannoksella.
Lääkityksen toteuttaminen vaatii erityistä huolellisuutta poikkeuksellisen annostelun ja haittavaikutusten vuoksi.
Haittavaikutukset Pahoinvointi ja ripuli
Luuytimen heikentynyt toiminta (sytopenia)
Stomatiitti
Maksan rasvoittuminen, maksan toksiset soluvauriot ja fibroosi:
Interstitiaalinen keuhkoreaktio
Korkea ikä, hypoalbuminemia ja munuaisten toiminnan heikentyminen lisäävät haittavaikutuksia «Puig L. PASI90 response: the new standard in thera...»141, «Kent PD, Luthra HS, Michet C Jr. Risk factors for ...»158, «Alarcón GS, Kremer JM, Macaluso M ym. Risk factors...»159.
Yhteisvaikutukset Trimetopriimi, probenesidi ja retinoidit
Tulehduskipulääke ja protonipumpun estäjä tulisi ottaa eri aikaan vuorokaudesta kuin metotreksaatti (muuten käyttö sallittu).
Vasta-aiheet Munuaisten, maksan tai luuytimen vajaatoiminta
Merkittävä keuhkofibroosi ja merkittävästi heikentynyt keuhkojen toiminta
Alkoholin liikakäyttö
Raskaus ja imetys (ks. taulukko «Systeeminen lääkehoito raskauden ja imetyksen aikana iho- ja nivelpsoriaasia sairastavilla ...»22)
Hyödyllinen yhdistelmä Foolihappolisä 5 mg viikossa tai 1 mg/vrk vähentää metotreksaatin aiheuttamaa maksatoksisuutta ja maha-suolikanavan oireita vähentämättä kuitenkaan lääkityksen tehoa «Foolihapposubstituutio 5 mg/vko tai 1 mg/vrk saattaa vähentää metotreksaatin aiheuttamaa maksatoksisuutta ja gastrointestinaalioireita vähentämättä kuitenkaan metotreksaatin tehoa.»C.
Seurantakokeet* B-PVK+TKD, ALAT ennen hoitoa, sen jälkeen 3, 6 ja 12 viikon kohdalla ja sen jälkeen 3–6 kuukauden välein
Krea 6 kuukauden välein
Harkinnanvaraisesti annoksen suurentamisen yhteydessä.
Aikuisilla keuhkojen röntgenkuvaus ennen hoidon aloitusta, ellei sitä ole tehty edeltäneen vuoden aikana.
Jos ALAT suurentunut > 2–2,5 x viitearvon ylärajan verran, tauotetaan metotreksaatti ja ALAT-seurantakoe aikuisilla 2 ja lapsilla 1 viikon kuluttua. Potilaan alkoholin ja muiden lääkkeiden käyttöön sekä painoindeksiin (rasvamaksan mahdollisuus) kiinnitettävä huomiota. Lääkityksen voi aloittaa uudelleen, kun ALAT on aikuisilla takaisin lähtöarvossa ja lapsilla < 75 U/l.
Jos ALAT suurenee toistuvasti, on selvitettävä muut mahdolliset taustalla piilevät syyt. Lääke tulee tällöin tauottaa.
Ks. myös «http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01174/turvakokeet_ja_tulkinta.html»11, «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/l%C3%A4%C3%A4ke-ja-toimenpideohjeet/l%C3%A4%C3%A4kehoidon-seurantakokeet»12
Suun ja hampaiden hyvästä terveydestä on huolehdittava koko lääkityksen ajan.
Jos leukosyyttimäärä on alle 3,0 x 109/l tai trombosyyttimäärä alle 100 x 109/l, lääkeannosta pienennetään tai lääkitys tauotetaan.
Taulukko 5. Siklosporiinilääkityksessä huomioon otettavia asioita
Aihe Huomioon otettavia asioita
*Kaikkia mainittuja seurantakokeita ei välttämättä tarvitse ottaa jokaiselta potilaalta, vaan niiden laajuus arvioidaan yksilöllisesti.
Annos Aloitusannos on 2,5–5 mg/kg/vrk joko yhtäjaksoisena hoitona tai ihopsoriaasissa myös toistuvina alle 3 kuukauden kuureina.
Haittavaikutukset Päänsärky, kohonnut verenpaine, munuaisten huonontunut toiminta: munuaishaittavaikutusten riskiä suurentavat yli 2 vuotta kestänyt hoito ja yli 5 mg/kg:n vuorokausiannos «Munuaishaittavaikutusten riskiä lisää yli 2 vuotta kestänyt hoito ja ≥ 5 mg/kg/vrk siklosporiiniannos.»A.
Ienhyperplasia
Karvoituksen lisääntyminen
Lihaskrampit ja vapina
Yhteisvaikutukset Tavallisia, aina tarkistettava ennen uuden lääkityksen aloitusta
Vasta-aiheet Syöpä 10 edellisen vuoden aikana (keratinosyytti-ihosyöpä 5 edellisen vuoden aikana), epätasapainoinen verenpainetauti, munuaisten vajaatoiminta, immuunipuutostila, samanaikainen UV-valohoito
Lisäksi ks. taulukko «Systeeminen lääkehoito raskauden ja imetyksen aikana iho- ja nivelpsoriaasia sairastavilla ...»22 Raskaus ja imetys.
Hyödyllinen yhdistelmä Hypomagnesemiassa magnesiumlisä 200–250 mg/vrk
Seurantakokeet* Kreatiniini ja verenpaine ennen hoitoa, hoidon alettua 2 viikon välein 2 kuukauden ajan ja sen jälkeen 2–3 kuukauden välein
PVK+t, ALAT, AFOS, kolesteroli, triglyseridit, magnesium ja kalium 2–3 kuukauden kohdalla
Seerumin kalium ja magnesium 6 kuukauden välein
Jos kreatiniinipitoisuus suurenee yli 30 % lähtöarvosta, annosta on pienennettävä, ja jos suurenema on yli 50 %, lääkitys on lopetettava.
Jos verenpaine kohoaa eikä annoksen pienentäminen auta, lääkkeen käyttö tauotetaan tai tarvittaessa aloitetaan verenpainelääkitys (ensisijaisesti kalsiumin salpaaja) «Griffiths CE, Dubertret L, Ellis CN ym. Ciclospori...»160.
Raskauden aikana siklosporiinia voidaan käyttää vain, jos potilasta seurataan tiiviisti (verenpaineen nousun ja pre-eklampsian riski).
Suun ja hampaiden hyvästä terveydestä on huolehdittava koko lääkityksen ajan.
Ks. myös «http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01174/turvakokeet_ja_tulkinta.html»11, «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/l%C3%A4%C3%A4ke-ja-toimenpideohjeet/l%C3%A4%C3%A4kehoidon-seurantakokeet»12

Toissijaiset systeemiset lääkkeet

Peroraaliset lääkkeet

  • Apremilasti (taulukko «Apremilastilääkityksessä huomioon otettavia asioita ...»6):
    • Apremilastia voidaan käyttää vaikean psoriaasin hoidossa, kun ensisijaiset hoidot ovat olleet tehottomia, vasta-aiheisia tai sopimattomia.
    • Hoidon korvattavuus vaatii erillisen svB-lausunnon.
  • Läiskäpsoriaasin hoidossa apremilastilla on saavutettu hyvä hoitovaste vain 29–33 %:lla ja erinomainen hoitovaste 9–10 %:lla potilaista 16 viikon hoidolla «Apremilasti lienee turvallinen ja melko tehokas keskivaikean ja vaikean ihopsoriaasin induktiohoidossa.»B. Hyvä hoitovaste näyttää jatkuvan 102 viikon hoidon aikana noin puolella potilaista «Reich K, Gooderham M, Bewley A ym. Safety and effi...»161.
    • Apremilastin teho vaikuttaa jonkin verran huonommalta kuin metotreksaatin ja merkittävästi huonommalta kuin biologisten lääkkeiden teho.
    • Ellei hoidossa ole saavutettu vähintään PASI-75-vastetta 16 viikon kohdalla, hoito tulee keskeyttää.
  • 15–17 %:lla potilaista esiintyy hoidon alussa pahoinvointia tai ripulia.
  • Apremilastihoitoon ei ole liittynyt infektioiden lisääntymistä, eikä sillä ole kuvattu elintoksisuutta. Hoidon aikana ei ole tarvetta laboratoriokoeseurannalle.
Taulukko 6. Apremilastilääkityksessä huomioon otettavia asioita
Aihe Huomioon otettavia asioita
Annos Aloitusannos on ensimmäisten 6 päivän aikana:10 mg x 1, sen jälkeen 1. päivänä 10 mg x 2, 2. päivänä 10 mg + 20 mg, 3. päivänä 20 mg x 2, 4. päivänä 20 mg + 30 mg ja 5. päivänä 30 mg x 2.
Ylläpitoannos on 30 mg p.o. kahdesti vuorokaudessa.
Haittavaikutukset Pahoinvointi ja ripuli hoidon alkuviikkoina, > 5 %:n painon lasku
Yhteisvaikutukset Voimakkaiden CYP3A4-entsyymin indusoijien (esim. rifampisiini, fenobarbitaali, karbamatsepiini, fenytoiini ja mäkikuisma) samanaikaista käyttöä apremilastin kanssa ei suositella.
Vasta-aiheet Raskaudesta ja imetyksestä ks. taulukko «Systeeminen lääkehoito raskauden ja imetyksen aikana iho- ja nivelpsoriaasia sairastavilla ...»22.
Hyödyllinen yhdistelmä Voidaan yhdistää metotreksaattiin, mutta nivelpsoriaasissa yhdistelmähoito ei ole lyhytaikaisessa hoidossa lisännyt hoitotehoa Yhdistelmähoitoa ei ole tutkittu ihopsoriaasissa.
Seulontatutkimukset ennen hoitoa Valmisteyhteenvedon mukaan ei tarvita
Seurantakokeet Ei erillistä turvakoeseurantaa
Hoidossa huomioitavaa Vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa (GFR alle 30 ml/mim/1,73 m2) annos puolitetaan.
Jos potilas on alipainoinen hoitoa aloitettaessa, hänen painoaan pitää tarkkailla säännöllisesti.
Itsemurhariskin suurenemisen mahdollisuus on huomioitava ennen hoitoa ja sen aikana. Jos potilaalla ilmenee hoidon aikana ahdistus- tai masennusoireita tai ne pahenevat hoidon aikana, hoito tulee keskeyttää.
Taulukko 7. Dimetyylifumaraattilääkityksessä huomioon otettavia asioita
Aihe Huomioon otettavia asioita
Annos Ensimmäisen viikon aikana otetaan dimetyylifumaraattia 30 mg kerran päivässä (1 tabletti iltaisin). Toisen viikon aikana otetaan dimetyylifumaraattia 30 mg kahdesti päivässä (1 tabletti aamulla ja 1 tabletti illalla). Kolmannella viikolla otetaan dimetyylifumaraattia 30 mg kolmesti päivässä (1 tabletti aamulla, 1 tabletti keskipäivällä ja 1 tabletti illalla). Neljännestä viikosta eteenpäin siirrytään yhteen iltaisin otettavaan dimetyylifumaraatti 120 mg -tablettiin. Tämän jälkeen annosta suurennetaan sietokyvyn mukaan yhdellä eri aikaan päivästä otettavalla dimetyylifumaraatti 120 mg -tabletilla viikossa seuraavien viiden viikon ajan.
Suurin sallittu vuorokausiannos on 720 mg (3 x 2 dimetyylifumaraatti 120 mg -tablettia).
Iho-oireiden parannuttua voidaan annosta pyrkiä asteittain alentamaan.
Haittavaikutukset Tavalliset: kasvojen ja vartalon ihon punoitus, maha-suolikanavan oireet (ripuli, turvotus, pahoinvointi ym.), leuko- tai lymfopenia, eosinofilia
Hyödyllinen yhdistelmä
Seulontatutkimukset ennen hoitoa Latentin tuberkuloosin tutkiminen (ks. Reumatologisen yhdistyksen sivustot «https://www.reumatologinenyhdistys.fi/app/uploads/2019/11/LTBI-ohje-SRY-p%C3%A4ivitys_15.11.2019.pdf»15)
Hammaslääkärin tarkastus mahdollisten infektiopesäkkeiden toteamiseksi (harkinnan mukaan esim. ortopantomografia)
TVK (hoitoa ei saa aloittaa, jos B-Leuk alle 3,0 tai B-Lymf alle 1,0 x 109 )
ALAT, AFOS, kreatiniini
HIV- ja hepatiittivasta-aineet (HBsAg, HBcAb, tarvittaessa HBcAbM, HCVAb) harkinnan mukaan
Lasko, CRP, U-seula
Tuma-vasta-aineet harkinnan mukaan
Seurantakokeet hoidon aikana TVK vähintään 3 kuukauden välein (ks. tarkemmat ohjeet valmisteyhteenvedosta) ALAT, AFOS, kreatiniini 3 kuukauden kuluttua ja sen jälkeen yksilöllisesti esimerkiksi 3–12 kuukauden välein.

Biologiset lääkkeet

  • Vaikutuskohteen mukaan voidaan jakaa viiteen ryhmään:
    • tuumorinekroositekijä-alfan estäjiin (TNF:n estäjät)
    • interleukiini (IL) -12/23:n estäjiin
    • IL-17:n estäjiin
    • IL-23:n estäjiin
    • T-solujen estäjiin.
  • Biologisten lääkkeiden tutkimusohjelmat on tehty pääosin vaikeaa psoriaasia sairastavilla (sisäänottokriteeri PASI > 12, keskimäärin PASI 18–20), joten tulosten soveltuvuus lievempää psoriaasia sairastaviin on epäselvää.

Yleisohjeet biologisten lääkkeiden käytöstä iho- ja nivelpsoriaasin hoidossa

Taulukko 8. Biologisessa lääkehoidossa huomioon otettavia asioita
*Kaikkia mainittuja seurantakokeita ei välttämättä tarvitse ottaa jokaiselta potilaalta, vaan niiden tarve ja laajuus arvioidaan yksilöllisesti. IL17:n ja IL23:n estäjähoidon aikana ei tarvita lääkehoidon seurantakokeita.
Seulontakokeet ennen hoitoa TVK, ALAT, kreatiniini, lasko, CRP, U-seula
Latentin tuberkuloosin tutkiminen: thorax-röntgen, Tb-INFg/IGRA testi
HIV- ja hepatiittivasta-aineet (HbsAg, HBcAb, tarvittaessa HBcAbM, HCVAb)
Tuma-vasta-aineet harkinnan mukaan
Hammaslääkärin tarkastus mahdollisten infektiopesäkkeiden toteamiseksi (harkinnan mukaan ortopantomografia)
Rokotusten tarkistaminen
Seurantakokeet hoidon aikana* TVK, ALAT ja kreatiniini kuukauden kuluttua aloituksesta ja sen jälkeen yksilöllisesti esimerkiksi 3–12 kuukauden välein
Hoitovasteen seurantakokeet Nivelpsoriaasia hoidettaessa CRP ja lasko lääkärinvastaanoton yhteydessä tai harkinnan mukaan

Biologisten lääkkeiden käyttö ihopsoriaasissa

Taulukko 9. Lasten ihopsoriaasin hoitoon käytettäviä biologisia lääkkeitä
Lääke Ikäraja Annostus
adalimumabi ≥ 4-vuotiaille 0,8 mg/kg (enintään 40 mg) s.c. kerran viikossa 2 annosta ja sen jälkeen 2 viikon välein
etanersepti ≥ 6-vuotiaille 0,8 mg/kg (enintään 50 mg) s.c. kerran viikossa
ustekinumabi ≥ 6-vuotiaille < 60 kg painaville 0,75 mg/kg, 60–100 kg painaville 45 mg ja
> 100 kg painaville 90 mg s.c. viikolla 0, 4 ja sen jälkeen 12 viikon välein

Psoriaasin biologisiin hoitoihin liittyviä haittoja

Lääkevalmisteet

Taulukko 10. TNF:n estäjähoidon toteutus ja haittavaikutukset
Lääke* Tyypillinen annos ihopsoriaasissa Tyypillinen annos nivelpsoriaasissa Haitat
*Metotreksaatti on kaikkien TNF:n estäjähoitojen kanssa hyödyllinen yhdistelmä.
Adalimumabi Aloitusannos 80 mg, minkä jälkeen 40 mg joka toinen viikko. Hoitovaikutuksen heikennettyä voidaan nostaa tasolle 80 mg joka toinen viikko 40 mg joka toinen viikko s.c Pistoskohtien lievät ihoreaktiot, lisääntynyt infektioalttius ja leukopenia
Etanersepti 50 mg kahdesti viikossa 3 kuukauden ajan ja sen jälkeen 50 mg kerran viikossa 50 mg kerran viikossa s.c Pistoskohtien lievät ihoreaktiot, lisääntynyt infektioalttius ja leukopenia
Golimumabi - 50 mg kerran kuukaudessa s.c. Yli 100 kg painaville 100 mg kerran kuukaudessa Pistoskohtien lievät ihoreaktiot, lisääntynyt infektioalttius
Infliksimabi 5 mg/kg viikoilla 0, 2 ja 6, minkä jälkeen 8 viikon välein i.v. Kliinisen tilanteen mukaan infuusioväliä ja -annosta voidaan muuttaa 3–5 mg/kg viikoilla 0, 2 ja 6, minkä jälkeen 8 viikon välein i.v. Kliinisen tilanteen mukaan infuusioväliä ja -annosta voidaan muuttaa Infuusioreaktiot, anafylaksia, lisääntynyt infektioalttius ja mahdollinen maksaentsyymiarvojen suureneminen
Sertolitsumabi Aloitusannos 400 mg (2 injektiota) s.c. viikoilla 0, 2 ja 4, minkä jälkeen 200 mg kahden viikon välein. Kuten ihopsoriaasissa Pistoskohtien lievät ihoreaktiot, lisääntynyt infektioalttius
Taulukko 11. IL-17:n estäjähoidon toteutus ja haittavaikutukset
Lääke Annos ihopsoriaasissa Annos nivelpsoriaasissa Haitat
Bimekitsumabi 320 mg 4 viikon välein viikolle 16 saakka, minkä jälkeen joka 8. viikko. - Ylähengitystieinfektiot
Hiiva- ja silsainfektiot
Inflammatorisen suolistosairauden pahenemisen tai ilmaantumisen riski
Brodalumabi 210 mg viikoilla 0, 1 ja 2 ja sen jälkeen joka toinen viikko - Pistoskohtien lievät ihoreaktiot
Ylähengitystieinfektiot
Hiiva- ja silsainfektiot
Leukopenia
Iksekitsumabi Aloitusannos 160 mg, minkä jälkeen 80 mg kahden viikon välein viikolle 12 saakka, minkä jälkeen 80 mg 4 viikon välein Sama kuin ihopsoriaasissa Pistoskohtien lievät ihoreaktiot
Ylähengitystieinfektiot
Hiiva- ja silsainfektiot
Sekukinumabi 300 mg viikoilla 0, 1, 2, 3 ja 4, minkä jälkeen 300 mg kerran kuukaudessa Sama annostus kuin ihopsoriaasissa, jos nivelpsoriaasiin liittyy vaikea ihopsoriaasi tai jos TNF:n estäjillä ei ole saavutettu riittävää hoitovastetta. Muissa tapauksissa sama hoitokaavio 150 mg:n kerta-annoksin Ylähengitystieinfektiot
Hiiva- ja silsainfektiot
Taulukko 12. IL-12/23:n ja IL-23:n estäjähoidon toteutus ja haittavaikutukset
Lääke Annos ihopsoriaasissa Annos nivelpsoriaasissa Haitat Vaikutuskohde
Guselkumabi 100 mg viikoilla 0 ja 4 ja sen jälkeen 8 viikon välein Sama kuin ihopsoriaasissa. Vaikeassa nivelpsoriaasissa ylläpitoannosta voidaan tihentää 4 viikon välein annettavaksi Lisääntynyt alttius ylähengitystieinfektioille IL-23
Risankitsumabi 150 mg viikoilla 0 ja 4 ja sen jälkeen 12 viikon välein - Lisääntynyt alttius ylähengitystieinfektioille IL-23
Tildrakitsumabi 100 mg viikoilla 0 ja 4 ja sen jälkeen 12 viikon välein - Pistokohtien lievät ihoreaktiot
Lisääntynyt alttius ylähengitystieinfektioille
Leukopenia
IL-23
Ustekinumabi 45 mg (yli 100 kg painaville 90 mg) viikoilla 0 ja 4 ja sen jälkeen 12 viikon välein Sama kuin ihopsoriaasissa Pistokohtien ihoreaktiot
Lisääntynyt alttius ylähengitystieinfektioille
IL-12/23
Taulukko 13. Ihopsoriaasin biologisten lääkkeiden vertailu: TNF:n estäjät ja ustekinumabi
Lääke Adalimumabi Etanersepti Infliksimabi Sertolitsumabipegoli Ustekinumabi
*Hoidon jatkuvuus rekisteritutkimuksissa. Ks. myös lisätietoa «Psoriaasipotilaiden hoidossa pysyminen biologisilla lääkkeillä rekisteritutkimuksissa ja muissa pitkän ajan seurantatutkimuksissa»12
Tyyppi humaani monoklonaalinen vasta-aine (IgG1/κ) fuusioproteiini liukoinen reseptori kimeerinen monoklonaalinen vasta-aine (IgG1) humaani monoklonaalinen vasta-aine (IgG1/κ) humaani monoklonaalinen vasta-aine (IgG1/κ)
Vaikutuskohde TNF-alfa TNF-alfa, LT (TNF-beeta) TNF-alfa TNF-alfa p40 (IL-12/IL-23)
Puoliintumisaika (mediaani) 14 vrk 3 vrk 9 vrk 14 vrk 21 vrk
Annos alkuannos 80 mg, seuraavalta viikolta alkaen 40 mg joka toinen viikko Tarvittaessa annos voidaan nostaa tasolle 80 mg joka toinen viikko 50 mg viikossa tai ensimmäiset 12 viikkoa 50 mg kahdesti viikossa ja sen jälkeen kerran viikossa 5 mg/kg i.v. viikoilla 0, 2 ja 6 ja sen jälkeen 8 viikon välein alkuannos 400 mg viikoilla 0, 2, ja 4 ja sen jälkeen 200 mg joka toinen viikko
Tarvittaessa annos voidaan nostaa tasolle 400 mg joka toinen viikko
45 mg (yli 100 kg painaville 90 mg) viikoilla 0 ja 4 ja sen jälkeen 12 viikon välein
Hoitovasteen alkamisaika «Nast A, Sporbeck B, Rosumeck S ym. Which antipsori...»231
- 25 % PASI-75
melko nopea
4,6 viikkoa
hidas
6,6 viikkoa
nopea
3,5 viikkoa
melko nopea
4,3 viikkoa
melko hidas
5,1 (4,6) viikkoa
Hoitovasteen todennäköisyys induktiovaiheen lopussa vk 8–24 vs. lume RR (95 % LV) «Sbidian E, Chaimani A, Garcia-Doval I ym. Systemic...»234.
PASI-75
PASI-90
10,05 (8,61–11,73) 8,09 (7,22–9,06) 18,02 (11,92–27,22) 9,61 (7,78–11,88) 11,04 (9,83–12,40)
Hoitovasteen todennäköisyys % (95 % LV)) noin vuoden (44–60 viikkoa) hoidossa «Armstrong AW, Puig L, Joshi A ym. Comparison of Bi...»233. Luvut eivät ole välttämättä vertailukelpoisia, koska ne on saatu eri tutkimuksista.
PASI-75 67,1 (52,9–78,7) 55,5 (50,1–60,9) 58,3 (52,5–63,8) 72,5 (65,9–78,2)
PASI-90 46,2 (38,6–53,9) 33,4 (28,5–38,7) 40,1 (30,0–51,1) 52,4 (47,1–57,7)
Hoidon jatkuvuus* ei vielä tiedossa
1 vuoden jälkeen 69,0–79,0 % 70,0–75,8 % 58,0–68,8 % 77,2–89,0 %
2 vuoden jälkeen 53,2–67,0 % 51,0–60,8 % 30,1–54,2 % 68,5–82,0 %
3 vuoden jälkeen 41,9–59,0 % 39,1–56,0 % 22,6–45,5 % 61,8–75,6 %
Taulukko 14. Ihopsoriaasin biologisten lääkkeiden vertailu: IL-17:n ja IL-23:n estäjät
Lääke Bimekitsumabi Brodalumabi Iksekitsumabi Sekukinumabi Guselkumabi Risankitsumabi Tildrakitsumabi
*Hoidon jatkuvuus rekisteritutkimuksissa. Ks. myös lisätietoa «Psoriaasipotilaiden hoidossa pysyminen biologisilla lääkkeillä rekisteritutkimuksissa ja muissa pitkän ajan seurantatutkimuksissa»12
Tyyppi humanisoitu monoklonaalinen vasta-aine (IgG1) humaani monoklonaalinen vasta-aine (IgG2) humanisoitu monoklonaalinen vasta-aine (IgG4) humaani monoklonaalinen vasta-aine (IgG1/κ) humaani monoklonaalinen vasta-aine (IgG1/λ) humanisoitu monoklonaalinen vasta-aine (IgG1) humanisoitu monoklonaalinen vasta-aine (IgG1/κ)
Vaikutuskohde IL-17A, AF, F IL-17RA IL-17A IL-17A IL-23(p19) IL-23(p19) IL-23(p19)
Puoliintumisaika (mediaani) 23 vrk 23 vrk 13 vrk 27 vrk 17 vrk 28 vrk 23 vrk
Annos 320 mg 4 viikon välein viikolle 16 saakka, minkä jälkeen 8 viikon välein 210 mg viikoilla 0, 1 ja 2, minkä jälkeen joka toinen viikko alkuannos 160 mg, minkä jälkeen 80 mg kahden viikon välein 12 viikkoon saakka ja sen jälkeen 80 mg 4 viikon välein 300 mg viikoilla 0, 1, 2, 3 ja 4, minkä jälkeen 300 mg kerran kuukaudessa 100 mg viikoilla 0 ja 4, minkä jälkeen 8 viikon välein 150 mg viikoilla 0 ja 4, minkä jälkeen 150 mg 12 viikon välein 100 mg viikoilla 0, ja 4, minkä jälkeen 12 viikon välein
Hoitovasteen alkamisaika «Nast A, Sporbeck B, Rosumeck S ym. Which antipsori...»231, «Egeberg A, Andersen YMF, Halling-Overgaard AS ym. ...»232 erittäin nopea erittäin nopea erittäin nopea erittäin nopea nopea nopea melko hidas
- 25 % PASI-75 - 2,1 viikkoa 2,2 viikkoa 3,0 viikkoa 3,8 viikkoa - 5,6 viikkoa
- 25 % PASI-90 - 3,5 viikkoa 4,1 viikkoa 5,1 viikkoa 6,2 viikkoa 6,1 viikkoa -
Hoitovasteen todennäköisyys induktiovaiheen lopussa vk 8–24 vs. lume RR (95 % LV) «Sbidian E, Chaimani A, Garcia-Doval I ym. Systemic...»234.
PASI-75 18,02 (11,92–27,22) 12,20 (10,50–14,16) 14,54 (12,59–16,79) 12,71 (11,12–14,52) 12,25 (10,22–14,68) 13,44 (11,87–15,22) 10,72 (8,78–13,08)
PASI-90 58,64 (3,72–923,86) 23,55 (19,48–28,48) 32,48 (27,13–38,87) 25,79 (21,61–30,78) 25,52 (21,25–30,64) 28,76 (23,96–34,54) 18,73 (14,21–24,69)
Hoitovasteen todennäköisyys % (95 % LV) noin vuoden (44–60 viikkoa) hoidossa «Armstrong AW, Puig L, Joshi A ym. Comparison of Bi...»233. Luvut eivät ole välttämättä vertailukelpoisia, koska ne on saatu eri tutkimuksista.
PASI-75 80,0 (75,7–83,7) 85,0 (79,2–89,4) 88,6 (80,6–93,6) 88,2 (84,6–91,1) 90,1 (86,3–92,9)
PASI-90 74,0 (69,3–78,1) 73,9 (69,9–77,5) 71,3 (64,2–77,5) 76,5 (72,1–80,5) 79,4 (75,5–82,9)
Hoidon jatkuvuus*
1 vuoden jälkeen
2 vuoden jälkeen
3 vuoden jälkeen
ei vielä tiedossa ei vielä tiedossa ei vielä tiedossa ei vielä tiedossa ei vielä tiedossa ei vielä tiedossa
  • Potilaan liitännäissairaudet on huomioitava systeemisen lääkkeen valinnassa. Ks. taulukko «hoi50062f.pdf»5, johon on koottu suuntaa antavia suosituksia.

Nivelpsoriaasi

Nivelpsoriaasin diagnoosi

Laboratorio- ja kuvantamislöydökset

  • Laboratoriotutkimuksista ei ole hyötyä nivelpsoriaasin diagnostiikassa.
  • Natiiviröntgenkuvaus:
    • Natiiviröntgenkuvausta käytetään diagnostiikassa ja hoidon seurannassa.
    • Radiologiset muutokset ovat monimuotoisia, ja ne kehittyvät vuosien kuluessa. Ks. lisätietoa aiheesta «Nivelreuman tyypilliset radiologiset muutokset»14.
    • Radiologiset muutokset esiintyvät usein epäsymmetrisesti.
    • Samalla potilaalla voidaan todeta useita erilaisia radiologisia muutoksia samanaikaisesti.
  • Nivelten ultraäänitutkimus:
  • Magneettikuvantaminen:
    • Tulkitsijalta vaaditaan tuki- ja liikuntaelinten magneettikuvaukseen perehtyneisyyttä.
    • Magneettikuvantaminen osoittaa nivelten tulehdusmuutokset aikaisemmin kuin tavanomainen röntgenkuva «Offidani A, Cellini A, Valeri G ym. Subclinical jo...»245. Entesiittien kuvantamisessa magneettikuvaus mahdollistaa syvemmällä olevien kohteiden tutkimisen kuin ultraääni. Lisäksi se mahdollistaa jänneinsertiittiin liittyvän luuödeemin havaitsemisen.
    • Nuorilla tutkittavilla (< 45 vuotta) ja potilailla, joiden oireet ovat kestäneet vain lyhyen aikaa, SI-nivelten ja rangan kuvantamiseen suositellaan ensisijaisesti magneettikuvausta «Mandl P, Navarro-Compán V, Terslev L ym. EULAR rec...»246.
    • Vuosia kestäneen tulehduksen aiheuttamia rakenteellisia muutoksia voidaan havaita natiiviröntgentutkimuksella.
    • Magneettikuvausta ei suositella nivelmuutosten etenemisen seurantaan.
  • Nivelpsoriaasin diagnostiikassa tietokonetomografia ja isotooppitutkimukset ovat harvoin tarpeen, mutta niitä käytetään tarpeen mukaan muiden sairauksien sulkemiseen pois.
  • Ks. lisätietoa kuvantamisesta nivelpsoriaasissa «Kuvantaminen nivelpsoriaasissa»15.

Nivelpsoriaasin ilmenemismuodot ja aktiivisuuden arviointi

Taulukko 15. Nivelpsoriaasin ilmenemismuotoja
Muskuloskeletaaliset tautimuodot Ihopsoriaasi liittyneenä nivelpsoriin Liitännäissairaudet
Perifeeriset artriitit
  • Oligoartriitti
  • Polyartriitti
  • Mutiloiva artriitti

Aksiaalinen tauti
Entesiitit
Daktyliitit
Ihottuma
Kynsimuutokset
Spondyloartropatian ilmentymät
  • Uveiitti
  • Tulehdukselliset suolistosairaudet

Muut liitännäissairaudet
  • Metabolinen oireyhtymä, lihavuus
  • Verenpainetauti, kardiovaskulaarisairaudet
  • Tyypin 2 diabetes
  • Hyperlipidemia
  • Rasvamaksa
  • Psykiatriset sairaudet, kuten depressio ja ahdistuneisuus
Taulukko 16. Huonon ennusteen tekijöitä
  • Erittäin aktiivinen tauti, joka huonontaa elämänlaatua
  • Polyartriitti
  • Nopeasti etenevä tauti
  • Suurentuneet tulehdusarvot
  • Erosiivinen tauti
  • Pitkäaikaiset toimintakykyä heikentävät vauriot
  • Toimintaa rajoittava tulehdus useassa nivelessä tai laajalti rangassa
  • Daktyliitti
  • Mono- tai oligoartriitti, johon liittyy kynsimuutoksia

Nivelpsoriaasin hoito

  • Hoito valitaan aina yksilöllisesti yhdessä potilaan kanssa.
    • Onnistunut hoito vaatii potilaalta sitoutumista. Hoitoon sitoutumiseen vaikuttavat erityisesti valitun hoitomuodon odotettu teho ja sen haitat sekä turvallisuus. Myös hoitoprosessiin liittyvät tekijät, kuten se, mikä on lääkkeen antoreitti ja annetaanko lääke sairaalassa vai annosteleeko potilas sen itsenäisesti, ja hoidosta aiheutuvat kustannukset vaikuttavat hoitoon sitoutumiseen. Ks. myös lisätietoa «Nivelpsoriaasia sairastavien potilaiden kokemuksia ja näkemyksiä»16.

Hoidon tavoitteet

  • Hoidon tavoitteena ovat potilaan toimintakyvyn ja elämänlaadun optimointi ja pysyvien rakenteellisten vaurioiden estäminen.
  • Taudin mahdollisimman vähäinen aktiivisuus edistää näiden tavoitteiden saavuttamista. Sairauden heterogeenisuuden vuoksi täydellinen remissio on vaikea sekä määritellä että saavuttaa, varsinkin jos katsotaan, että siihen kuuluvat täydellinen kivuttomuus ja rauhallinen ihotilanne.
  • Toistaiseksi kansainvälisissä hoitosuosituksissa realistiseksi hoitotavoitteeksi ("treat-to-target") määritetäänkin taudin vähäinen aktiivisuus (minimal disease activity, MDA), «Taudin vähäisen aktiivisuuden (Minimal disease activity, MDA) kriteerit ....»17.
  • Tutkimusnäyttö taudin vähäiseen aktiivisuuteen pyrkivän hoitostrategian hyödyistä on vielä vähäistä.
Taulukko 17. Taudin vähäisen aktiivisuuden (Minimal disease activity, MDA) kriteerit «Coates LC, Fransen J, Helliwell PS. Defining minim...»254.
PASI = Psoriasis Area Severity Index (0–72), BSA = Body Surface Area, kuinka monta prosenttia vartalosta psoriaasi-ihottuman peitossa, kämmenen alue vastaa noin 1 %:a, VAS = Visual Analog Scale 0–100 mm, HAQ = Health Assessment Questionnaire
Arat nivelet (68:sta nivelestä) ≤ 1
Turvonneet nivelet (66:sta nivelestä) ≤ 1
PASI
tai
BSA
≤ 1

≤ 3
Potilaan Kipu-VAS (0–100 mm) ≤ 15
Potilaan Yleisvointi-VAS (0–100 mm) ≤ 20
HAQ ≤ 0,5
Arat entesiittipisteet (Leeds Enthesitis Indexin kohdista bilateraalisesti) ≤ 1
Potilaan katsotaan saavuttavan MDA:n, jos hän täyttää vähintään 5/7 kriteeriä.
  • Kliinisessä työssä on luontevaa pyrkiä mahdollisimman hyvään toimintakykyyn, elämänlaatuun ja taudin vähäiseen aktiivisuuteen siten, että huomioidaan kaikki taudin ilmenemismuodot ja lääkityksen siedettävyys sekä liitännäissairaudet.
  • Nivelpsoriaasin hoidon ohella liitännäissairauksia tulee hoitaa aktiivisesti.
  • Hyvä hoito edellyttää systemaattista hoitovasteen seurantaa.

Hoitovasteen seuranta

  • Erikoissairaanhoidossa hoitovasteen seurannassa arvioidaan kaikkien ilmenemismuotojen aktiivisuus:
    • 66/68 nivelen turvotus ja arkuus
    • tulehdusarvot
    • potilaan kokonaisarvio sairauden tilasta ja kivusta (VAS 0–100 mm).
    • DAPSA (Disease Activity in PSoriatic Arthrits) Score (DAPSA = TJC (tender joint count) + SJC (swollen joint count) + CRP + sairauden aktiivisuus VAS-asteikolla 0–10 cm + kipu VAS-asteikolla 0–10 cm).
    • DAPSA:
      • 0–4 = remissio
      • 5–14 = vähäinen aktiivisuus
      • 15–28 = kohtuullinen aktiivisuus
      • > 28 suuri aktiivisuus.
  • Aksiaalisessa sairaudessa arvioidaan lisäksi
    • rangan liikkuvuusmittaukset (BASMI)
    • BASDAI- ja BASFI-kyselyt
    • ASDAS (Ankylosing Spondylitis Disease Activity Score) -aktiivisuusmittari.
  • Daktyliittien ja entesiittien esiintymiseen on erilaisia mittareita. Esimerkiksi Leeds enthesitis indeksissä arvioidaan 6 paikan (molemmin puolin akillesjänteen insertiot, reisiluun sisänivelnastat ja olkaluun ulkosivunastat) arkuutta «Entesiittien arvioiminen nivelpriaasipotilailla (LEI)»61.
  • Ihopsoriaasin hoitovastetta voidaan arvioida lääkärin yleisarvion tai vaikeusastemittarin (PASI, BSA) muutoksen perusteella.
  • Kuvantamistutkimuksia käytetään kliinisen harkinnan mukaan.

Tulehduskipulääkkeet

Perinteiset synteettiset reumalääkkeet (disease modifying antirheumatic drugs, csDMARD)

Taulukko 18. Sulfasalatsiinilääkityksessä huomioon otettavia asioita
Aihe Huomioon otettavia asioita
* Kaikkia mainittuja seurantakokeita ei välttämättä tarvitse ottaa jokaiselta potilaalta, vaan niiden laajuus arvioidaan yksilöllisesti.
Annos Aloitusannos 500 mg × 2, seuraavien viikkojen kuluessa tasolle 1 g × 2, tarvittaessa 1 g x 3/vrk
Haittavaikutukset Tavalliset: vatsavaivat, lievät keskushermostoperäiset oireet, hoidon loputtua ohimenevä oligospermia ja siittiöiden liikkuvuuden heikkeneminen
Harvinaiset: vaikea yliherkkyysihottuma ja vakavat verenkuvamuutokset
Yhteisvaikutukset
Vasta-aiheet Allergia valmistetta kohtaan
Sulfa-allergiatapauksissa kannattaa tehdä altistus sairaalaoloissa.
Voimakkaasti suurentuneet veren tumavasta-aineet suurentavat SLE-tyyppisen taudin puhkeamisen riskiä.
Hyödyllinen yhdistelmä Foolihappolisä 1–5 mg/vrk raskauden aikana «Flint J, Panchal S, Hurrell A ym. BSR and BHPR gui...»257 «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo»21
Seurantakokeet* PVK (TVK), ALAT viikoilla 3, 6 ja 12 ja jatkossa 3–6 kuukauden välein
Ks. myös «http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01174/turvakokeet_ja_tulkinta.html»11, «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/l%C3%A4%C3%A4ke-ja-toimenpideohjeet/l%C3%A4%C3%A4kehoidon-seurantakokeet»12
Taulukko 19. Leflunomidilääkityksessä huomioon otettavia asioita
Aihe Huomioon otettavia asioita
* Kaikkia mainittuja seurantakokeita ei välttämättä tarvitse ottaa jokaiselta potilaalta, vaan niiden laajuus arvioidaan yksilöllisesti.
Annos 20 mg/vrk
Haittavaikutukset Verenpaineen nousu, päänsärky
Ihottumat, hiustenlähtö
Ripuli, pahoinvointi
Maksa-arvojen muutokset, verisolujen väheneminen
Yhteisvaikutukset Muut samanaikaisesti käytettävät maksa- ja luuydintoksiset lääkkeet
Vasta-aiheet Allergia kyseiselle lääkkeelle, vaikea infektio, maksan toimintahäiriö, vaikea immuunijärjestelmän puutostila, merkittävä luuytimen toimintahäiriö, keskivaikea tai vaikea munuaisten toimintahäiriö
Raskaus ja imetys (ks. taulukko «Systeeminen lääkehoito raskauden ja imetyksen aikana iho- ja nivelpsoriaasia sairastavilla ...»22)
Hepatotoksisten reumalääkkeiden (esim. metotreksaatti) samanaikaista käyttöä ei suositella, mutta niitä voidaan erityistä huolellisuutta noudattaen käyttää erikoislääkärin seurannassa.
Seurantakokeet* PVK (TVK), ALAT ja verenpaine viikoilla 3, 6, ja 12 ja jatkossa 3–6 kuukauden välein
Ks. myös «http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01174/turvakokeet_ja_tulkinta.html»11, «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/l%C3%A4%C3%A4ke-ja-toimenpideohjeet/l%C3%A4%C3%A4kehoidon-seurantakokeet»12

Yleisperiaatteet biologisten lääkkeiden, JAK:n estäjien ja apremilastin käytöstä

Taudin ilmenemismuoto ja hoidon valinta

Taulukko 20. Työryhmän suositus lääkkeiden valinnasta nivelpsoriaasin hoidossa eri kohdeoireiden mukaisesti. Mukailtu lähteistä «Coates LC, Kavanaugh A, Mease PJ ym. Group for Res...»249, «Brüner M, Dige A, Loft AG ym. Spondylitis-psoriasi...»291, «Noviani M, Saffari SE, Tan JL ym. Mortality and ho...»292.
Ihopsoriaasi Perifeerinen artriitti Entesiitti Daktyliitti Aksiaalinen sairaus Uveiitti Tulehduksellinen suolistosairaus Radiologinen progressio
+ = kliininen näyttö tehosta
? = liian vähän tai ristiriitaista tietoa
– = ei suositella
UC = ulseratiivinen koliitti
*Muilla TNF:n estäjillä kuin etanerseptillä
Metotreksaatti ++ + - - - + + -
Apremilasti + + ++ ++ ? ? - -
JAK:n estäjät +(+) ++ ++ ++ ++ ? ++UC ++
TNF:n estäjät ++ +++ ++ ++ +++ +++* +++* ++
IL-23:n estäjät +++ ++ ++ ++ - ? + ?
IL-17:n estäjät +++ +++ ++ ++ +++ ? - ++
Ustekinumabi ++ ++ ++ ++ ++ ? +++ ++
Abatasepti - + ? ? - ? - +

Kohdennetut synteettiset reumalääkkeet (targeted synthetic disease-modifying antirheumatic drug, tsDMARD)

JAK:n estäjät

Taulukko 21. Apremilastin ja JAK:n estäjien annostus ja seuranta nivelpsoriaasissa
Annos Haitat Seuranta Vaikutuskohta Huomioitavaa
Apremilasti Annoksen titraus asteittain 30 mg x 2 Maha-suolikanavan oireet Seurantakokeita ei tarvita fosfodiesteraasi 4:n estäjä (PDE4)
Tofasitinibi 5 mg x 2 Ylähengitystieinfektiot
Päänsärky
Lisääntynyt infektioalttius (erityisesti herpes zoster)
Neutro- ja lymfopenia
TVK, ALAT viikoilla 3, 6 ja 12 aloituksesta ja jatkossa 3–6 kuukauden välein,
3 kuukauden kohdalla lipidit
Janus-kinaasi 1/3:n estäjä (JAK1/3) Käytettävä varovaisesti potilailla, joilla on suurentunut keuhko- ja laskimoveritulpan riski
Upadasitinibi 15 mg x 1 Ylähengitystieinfektiot
Pahoinvointi
Lisääntynyt infektioalttius (erityisesti herpes zoster)
Neutropenia
TVK, ALAT viikoilla 3, 6 ja 12 aloituksesta ja jatkossa 3–6 kuukauden välein,
3 kuukauden kohdalla lipidit
Janus-kinaasi 1 estäjä (JAK1) Käytettävä varovaisesti potilailla, joilla on suurentunut keuhko- ja laskimoveritulpan riski

Biologiset lääkkeet

Kirurginen hoito

  • Hoito on samanlaista kuin nivelreumassa. Ks. Käypä hoito -suositus Nivelreuma «Nivelreuma»2).

Potilasnäkökulmia nivelpsoriaasin hoitoon

Nivelpsoriaasin kuntoutus

  • Kuntoutuksen tavoitteena on hoidon tavoin edistää potilaan toiminta- ja työkykyä sekä hyvinvointia. Hoito ja kuntoutus tukevat toisiaan.
  • Nivelreuman Käypä hoito -suosituksessa on käsitelty nivelreuman kuntoutusta. Samat periaatteet pätevät nivelpsoriaasin kuntoutukseen. Ks. Käypä hoito -suositus Nivelreuma, kappale: Nivelreuman hoito, Kuntoutus «Nivelreuma»2.
  • Ks. Myös Terveyskylän Kuntoutumistalo «https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo»25

Erityistapaukset

Psoriaasi ja raskaus

Taulukko 22. Systeeminen lääkehoito raskauden ja imetyksen aikana iho- ja nivelpsoriaasia sairastavilla «Sihvonen S, Pertovaara M. Reumasairaudet raskauden...»308
Hoito Raskaus Lisätietoa Imetys
Miesten ei tarvitse tauottaa (reumatologisilla annoksilla käytettävää) metotreksaattia, siklosporiinia, leflunomidia, apremilastia, tofasitinibiä, upadasitinibiä tai biologisia lääkkeitä perheenlisäystä suunniteltaessa. Sulfasalatsiini voi heikentää miesten hedelmällisyyttä, mutta vaikutus on ohimenevä ja häviää tyypillisesti 2 viikon–2 kuukauden kuluessa lääkkeen käytön lopettamisesta «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo»21
Systeemiset kortikosteroidit Sallittu Pienin mahdollinen annos erityisesti I kolmanneksen aikana Sallittu
Parasetamoli Sallittu Mahdollisuuksien mukaan välttäen säännöllistä ja pitkäaikaista käyttöä Sallittu
Tulehduskipulääkkeet
epäselektiiviset Harkittavissa Säännöllistä käyttöä on mahdollisuuksien mukaan syytä välttää I raskauskolmanneksen aikana. Loppuraskauden aikana lääkettä ei tule käyttää toistuvasti tai säännöllisesti edes lyhyesti. Sallittu
COX-2:n estäjät selektiiviset Kielletty Selekoksibi sallittu
Ensisijaiset systeemiset lääkkeet
Asitretiini* Kielletty Teratogeeninen, varoaika 3 v Kielletty
Leflunomidi Kielletty Huom. poistamismenetelmä Kielletty
Metoksisaleeni Ei suositella Riittämättömästi tietoa Ei suositella
Metotreksaatti Kielletty Teratogeeninen, varoaika 3 kk Kielletty
Siklosporiini Sallittu Sallittu
Sulfasalatsiini Sallittu Foolihappolisä 0,4–1 mg/vrk raskauden aikana suositeltava «Flint J, Panchal S, Hurrell A ym. BSR and BHPR gui...»257 Sallittu
Toissijaiset systeemiset lääkkeet
Adalimumabi Harkittavissa Pyrittävä lopettamaan raskausviikkoon 20 mennessä Sallittu
Abatasepti Ei suositella Toistaiseksi vähän kokemusta Ei suositella
Apremilasti Kielletty Kielletty
Brodalumabi Ei suositella Toistaiseksi vähän kokemusta Ei suositella
Dimetyylifumaratti Kielletty Kielletty
Etanersepti Harkittavissa Pyrittävä lopettamaan raskausviikkoon 30–32 mennessä Sallittu
Golimumabi Ei suositella Toistaiseksi vähän kokemusta Ei suositella
Guselkumabi Ei suositella Toistaiseksi vähän kokemusta Ei suositella
Iksekitsumabi Ei suositella Toistaiseksi vähän kokemusta Ei suositella
Infliksimabi Harkittavissa Pyrittävä lopettamaan raskausviikkoon 20 mennessä Sallittu
Risankitsumabi Ei suositella Toistaiseksi vähän kokemusta Ei suositella
Sekukinumabi Ei suositella Toistaiseksi vähän kokemusta Ei suositella
Sertolitsumabipegoli Sallittu Ei läpäise istukkaa eikä mene rintamaitoon Sallittu
Tildrakitsumabi Ei suositella Toistaiseksi vähän kokemusta Ei suositella
Tofasitinibi Ei suositella Toistaiseksi vähän kokemusta Ei suositella
Upadasitinibi Ei suositella Toistaiseksi vähän kokemusta Ei suositella
Ustekinumabi Ei suositella Toistaiseksi vähän kokemusta Ei suositella

Lasten ihopsoriaasin hoito

Paikallishoito

  • Ks. myös kohta Ihopsoriaasin hoito/Paikallishoito «A7»9.
  • Keratolyytit:
    • Ureaa tai maitohappoa (3–5 % rasvaisessa perusvoidepohjassa) sisältävät ex tempore -valmisteet ovat käyttökelpoisia.
    • Salisyylihappovalmisteet:
      • Lasten hoidossa on huomioitava salisylismiriski. Ks. Kliinisen farmakologian konsultaatio nro 3208 Salisylaattivoiteiden käytön turvallisuus lapsilla «hoi50062c.pdf»6.
      • Alle kouluikäisillä valmisteita käytetään vain pienille ihoalueille (esim. hiuspohjaan) ja korkeintaan 0,5 %:n vahvuisina «Sticherling M, Augustin M, Boehncke WH ym. Therapy...»314.
      • Alle 2-vuotiailla valmisteita ei käytetä. Ks. Kliinisen farmakologian konsultaatio nro 3208 Salisylaattivoiteiden käytön turvallisuus lapsilla «hoi50062c.pdf»6.
  • Kortikosteroidivoiteet:
    • Käyttö tulee rajata vain akuutin tulehduksellisen vaiheen hoitoon.
    • Kortikosteroidivoiteita käytetään ryhmän I–II (III) kortikosteroidivoiteita (mietoja valmisteita suosien).
    • Kortikosteroidivoiteiden toistuvaa käyttöä tulee karttaa «Kortikosteroidivoiteet psoriaasin hoidossa»5.
  • D-vitamiinijohdokset:
    • Kalsipotriolivoide on lumevoiteeseen verrattuna melko tehokas «Kalsipotrioli saattaa olla tehokas (PASI-alenema 60 %) lasten psoriaasin paikallishoidossa.»C.
      • Usean viikon hoidolla (8–40 viikkoa) PASI-pienenemä on noin 60 %.
      • Kalsipotriolivoidetta käytetään enintään 30 %:lla ihon pinta-alasta.
      • Suositeltuja annoksia ei tule ylittää.
      • Kalsipotriolivoiteen käyttömäärä yli 12-vuotiailla lapsilla ei saa ylittää 75:tä grammaa eikä 6–12-vuotiailla 50:tä grammaa viikossa.
      • Alle 6-vuotiailla kalsipotriolivoidetta käytetään vain erikoislääkärin seurannassa.
      • Saatavuus rajoittaa käyttöä.
    • Kalsitriolivalmisteen käyttöä alle 18-vuotiaiden hoidossa ei ole tutkittu luotettavasti, mutta sen hoitovaste ja turvallisuus todennäköisesti vastaavat kalsipotriolia «de Jager ME, de Jong EM, van de Kerkhof PC ym. Eff...»315.
  • Kalsineuriinin salpaajat:
    • Takrolimuusi 0,1 %:n vahvuisena näyttää olevan tehokas ja turvallinen hoitovaihtoehto lapsipotilailla varsinkin kasvo- ja taivealueiden psoriaasin hoidossa «de Jager ME, de Jong EM, van de Kerkhof PC ym. Eff...»315. Takrolimuusivalmisteista ei saa sairausvakuuskorvausta, kun käyttöaiheena on psoriaasi.

UV-valohoito

Systeemiset ja biologiset lääkkeet

Lasten nivelpsoriaasi

Kriteerit ja luokittelu

  • Lastenreuman ILAR (International League of Associations for Rheumatology) -kriteerit täyttyvät, kun niveltulehdus on todettu alle 16 vuoden iässä, se on kestänyt vähintään 6 viikkoa eikä sille ole osoitettavissa erityistä syytä. Lastenreuma jaetaan luokittelukriteerien mukaisesti kuuteen spesifiseen alatyyppiin ja luokittelemattomaan ryhmään «Petty RE, Southwood TR, Manners P ym. Internationa...»322.
  • Lasten nivelpsoriaasi on yksi lastenreuman alatyypeistä. Voimassa olevat ILAR-kriteerit ovat seuraavat:
    • Lastenreumapotilaalla on artriitti ja ihopsoriaasi tai artriitti ja 2 seuraavista:
      • daktyliitti
      • psoriasikseen sopivat kynsimuutokset
      • 1. asteen sukulaisen psoriaasi.
    • Poissulkukriteerejä ovat muuhun spesifiseen lastenreumatyyppiin, kuten lasten entesiittiartriittiin, tai yleisoireiseen tai seropositiiviseen lastenreumaan, viittaavat kriteerit:
      • RF+
      • poika, joka on sairastunut yli 6 vuoden Iässä ja HLA-B27+
      • 1. asteen sukulaisen HLA-B27+:aan liittyvä (spondyloartriitti) sairaus
      • kahden alatyypin kriteerien täyttyminen.
  • Lastenreuman luokittelukriteereitä on ehdotettu muokattavaksi, koska osalla potilaista on piirteitä useista tautityypeistä ja poissulkukriteerejä huolellisesti käytettäessä jopa 20–30 % lastenreumapotilaista jäisi luokittelematta.
    • Poissulkukriteerien vaikutusta lastenreuman alatyyppiin on tutkittu kanadalaisessa 162 lastenreumapotilaan aineistossa. Lastenreumapotilaan ensimmäisen asteen sukulaisten psoriaasi oli 67 %:lla (57/85) syynä potilaiden joutumiselle määrittämättömään lastenreumaluokkaan. Jos ensimmäisen asteen sukulaisten psoriaasi jätettiin kriteerinä huomiotta, 14,3 %:ia (11/77) potilaista ei enää luokiteltu lasten nivelpsoriaasiluokkaan.
  • Lasten nivelpsoriaasia on pidetty taudinkuvaltaan hyvin monimuotoisena, eikä sen ole aiemmin havaittu eroavan ennusteeltaan ja piirteiltään (ilmiasu, taudinkulku, uveiitin esiintyminen, hoitovaste ja ennuste) selvästi muista lastenreuman alatyypeistä «Butbul Aviel Y, Tyrrell P, Schneider R ym. Juvenil...»323.
    • Pohjoismaisessa tutkimuksessa lasten nivelpsoriaasin ennuste oli kuitenkin muihin lastenreumatyyppeihin verrattuna huonompi ja sairaus oli harvemmin remissiossa kuin muissa tyypeissä. Huonon ennusteen merkkejä olivat ihopsoriaasi, daktyliitti, suurempi tulehtuneiden nivelten määrä ja 1. asteen sukulaisen psoriaasi «Ekelund M, Aalto K, Fasth A ym. Psoriasis and asso...»324.
  • Lasten nivelpsoriaasissa on erotettavissa kaksi iänmukaista alaryhmää, joista molemmissa on paljon daktyliitteja, mikä erottaa ne muista lastenreuman alatyypeistä.
  • Varhain alkava tautimuoto muistuttaa tumavasta-ainepositiivisia lastenreuman alatyyppejä, kun taas myöhään alkavassa tautimuodossa on spondyloartriitin piirteitä ja se muistuttaa aikuisten spondyloartropatiaryhmän nivelpsoriaasia.
  • Yhden tutkimuksen mukaan alle 5-vuotiaiden nivelpsoriaasiin sairastuneiden ryhmässä oligoartriitin ja nivelpsoriaasin kategoriat olivat taudinkuvaltaan selvästi erilliset, vaikka niillä olikin päällekkäisyyttä «Stoll ML, Nigrovic PA, Gotte AC ym. Clinical compa...»325.
  • Amerikkalainen lasten nivelpsoriaasiaineisto vahvisti ajatusta kahdesta erilaisesta taudinkuvasta alle ja yli 4-vuotiailla. ILAR-kriteerien mukaisesti määriteltynä ei voitu diagnosoida kaikkia sellaisia lasten nivelpsoriaasitapauksia, jotka diagnosoitiin aikuisten CASPAR-kriteereillä. Tämä johtuu lähinnä lasten entesiittiartriittiin liittyvistä poissulkukriteereistä «Zisman D, Gladman DD, Stoll ML ym. The Juvenile Ps...»326.

Erityispiirteitä

  • Lasten nivelpsoriaasissa niveltulehdus edeltää psoriaasin ihoilmentymää usein monien vuosien ajan. Kanadalaisessa 119 potilaan aineistossa psoriaasi-ihottuma edelsi niveltulehdusta 32 %:lla potilaista, 29 %:lla manifestaatiot todettiin samanaikaisesti ja 39 %:lla iho-oireet ilmaantuivat vuosia myöhemmin «Zisman D, Gladman DD, Stoll ML ym. The Juvenile Ps...»326.
  • Daktyliittia esiintyy 20–40 %:lla tai jopa useammalla, jos sairaus alkaa ennen 6 vuoden ikää «Stoll ML, Zurakowski D, Nigrovic LE ym. Patients w...»327.
  • Lasten nivelpsoriaasissa voidaan erottaa lastenreuman muita eri alatyyppejä «Zisman D, Gladman DD, Stoll ML ym. The Juvenile Ps...»326.
    • Yleisin (55 %) alatyyppi oli oligoartrikulaarisena alkava tauti. Se laajeni polyartrikulaariseksi kolmasosassa tapauksista «Butbul YA, Tyrrell PN, Schneider R ym. Comparison ...»328.
    • Polyartriittimuotoisen taudinkulun tyypissä (laajentunut oligoartritti mukaan luettuna) (46 %) taudinkulku oli vaikeampi ja ennuste huonompi kuin muissa alaryhmissä. Lapsilla todettiin useammin kontraktuuria ja tarvittiin pidempi aika saavuttaa inaktiivinen tauti. Tyypillisiä olivat symmetriset pienten nivelten tulehdukset ja ranneniveltulehdukset, DMARD-hoidon tarve sekä epätodennäköinen lonkkien ja SI-nivelten tulehdus.
  • Entesiittityyppisen lastenreuman piirteet (mm. sakroiliitti) oli 13 %:lla potilaista.

Hoito

  • Lasten nivelpsoriaasin hoito toteutetaan yksilöllisesti erikoislääkärin valvonnassa samoin periaattein kuin muidenkin lastenreuman alatyyppien hoito «Kröger L, Vähäsalo P, Tynjälä P ym. [Medical treat...»329.
    • Nivelpsoriaasia sairastavia lapsia ei ole tutkittu erikseen, vaan heitä on mukana joissakin lastenreuman hoitotutkimuksissa. Lasten nivelpsoriaasin hoidossa sovelletaan lastenreuman tutkimuksissa saatuja tuloksia.
    • Aineistot ovat pieniä, ja tavoitteena on yleensä tutkia lääkkeen turvallisuutta.
  • Hoitovasteen arvioinnissa tulisi käyttää kliinisesti merkittävää paranemistulosta.
  • Lasten rokotuksista tärkein ero aikuisten ohjeistoon verrattuna on se, että lapsille pyritään antamaan ainakin elävät primaarirokotteet (MPR ja tarvittaessa vesirokkorokote) ennen metotreksaatin aloitusta.
  • Metotreksaatti:
    • Metotreksaatti on lastenreuman hoidon ensisijainen lääke,
      • kun oligoartriittimuotoisessa taudissa pelkillä nivelten sisäisillä pistoksilla ja tulehduskipulääkkeillä ei saada riittävää hoitovastetta,
      • useimmiten kun kyse on polyartriittimuotoisesta taudista.
    • Metotreksaatista ei ole erikseen tutkimusnäyttöä lasten nivelpsoriaasissa. Se on osoitettu tehokkaaksi sekä suun kautta että ihonalaisesti annosteltuna, mutta sen haitat lisääntyvät annoksen suurentamisen myötä «Ruperto N, Murray KJ, Gerloni V ym. A randomized t...»330.
    • Ks. myös taulukko «Metotreksaattilääkityksessä huomioon otettavia asioita ...»4 Metotreksaattilääkityksessä huomioon otettavia asioita.
  • Sulfasalatsiini:
  • Leflunomidi:
  • Hydroksiklorokiini:
    • Hydroksiklorokiinia käytetään joskus lastenreumassa lähinnä lievissä tautimuodoissa ja yhdistelmähoitona muiden reumalääkkeiden kanssa.
  • Kortikosteroidit:
    • Lastenreumassa kortikosteroidivalmisteita käytetään tarvittaessa paikallisesti niveliin pistettyinä ja suun kautta pieninä annoksina vaikeissa tautimuodoissa siltahoitona lääkkeiden aloituksissa ja vaihdoissa tai kaularanka-artriitin hoidossa.
  • Biologiset lääkkeet:
    • Lapsilla Suomessa virallinen käyttöaihe muissa kuin yleisoireisessa lastenreuman tautityypissä on adalimumabilla, etanerseptilla, golimumabilla, tosilitsumabilla (IL-6:n salpaaja) ja abataseptillä. Yleisesti käytetään myös infliksimabia «Tynjälä P, Vähäsalo P, Tarkiainen M ym. Aggressive...»333.
    • Adalimumabi:
    • Lapsilla tehdyt satunnaistetut tutkimukset (ei-nivelpsoriaasipotilaita mukana) yhteen koottuina osoittivat, että adalimumabin turvallisuusprofiili näissä kaikissa käyttöaiheissa oli samantyyppinen. Esimerkiksi vaikeat infektiot olivat harvinaisia, eikä pahanlaatuisuuksia ilmaantunut «Horneff G, Seyger MMB, Arikan D ym. Safety of Adal...»335.
    • Etanersepti:
      • Lastenreuma-aineistossa on tehty avoin tutkimus, jossa oli mukana 29 nivelpsoriaasipotilasta. Heistä 2 vuoden seurannassa 83 % saavutti ACRpedi70-vasteen ja 24 % inaktiivisen taudin «Constantin T, Foeldvari I, Vojinovic J ym. Two-yea...»336.
      • Teho- ja turvallisuustulosta vahvistaa avoin saman etanerseptitutkimuksen (CLIPPER) 6 vuoden seurantatutkimus, jossa oli mukana vielä 23 nivelpsoriaasipotilasta. Heistä noin 70 % säilytti ACRpedi70-vasteen ja noin 25 % inaktiivisen taudin vasteen «Foeldvari I, Constantin T, Vojinovic J ym. Etanerc...»337.
      • Teho- ja turvallisuustulosta vahvistavat myös avoin 18 potilaan «Otten MH, Prince FH, Ten Cate R ym. Tumour necrosi...»338 ja 127 potilaan rekisteritutkimus «Windschall D, Müller T, Becker I ym. Safety and ef...»339.
      • Kolmen hoitostrategian vertailututkimus osoitti, että metotreksaatin ja etanerseptin yhdistelmän teho on parempi kuin DMARD-monoterapian (metotreksaatti tai sulfasalatsiini) tai metotreksaatti ja prednisoloni -siltahoidon. Tutkimuksessa oli 94 lastenreumapotilasta, joista 16:lla oli lasten nivelpsoriaasi. Kolmen kuukauden hoidon jälkeen ACRpedi50:n saavutti 53 % metotreksaattia ja etanerseptiä saaneiden ryhmästä, 31 % metotreksaattia ja prednisolonia saaneiden ryhmästä ja 38 % metotreksaattia tai sulfasalatsiinia saaneiden ryhmästä (p=0,19). ACRpedi70:n saavutti vastaavasti 47 %, 19 % ja 25 %, (p = 0,04) «Hissink Muller PC, Brinkman DM, Schonenberg D ym. ...»340.
      • Toisessa hoitostrategiatutkimuksessa satunnaistettiin 85 polyartriittimuotoista lastenreumaa sairastavaa lasta (ei nivelpsoriaasia, mutta 1. asteen sukulaisella sai olla psoriaasi) kahteen ryhmään: metotreksaatti s.c., prednisoni ja etanersepti tai metotreksaatti s.c., prednisoni-lumelääke ja etanersepti-lumelääke. Hoito aloitettiin alle 1 vuoden kuluessa diagnoosista. Kuuden kuukauden seurannassa inaktiivinen tauti todettiin yhdistelmähoitoryhmässä 40 %:lla ja metotreksaattiryhmässä 23 %:lla (p = 0,088). Vastaavat luvut 12 kuukauden kohdalla olivat 73 % ja 58 % (p = 0,053) «Wallace CA, Giannini EH, Spalding SJ ym. Trial of ...»341.
    • Golimumabi:
      • Polyartikulaarisen lastenreuman hoitotutkimuksessa, jossa mukana sai olla soveltuvia nivelpsoriaasipotilaita, lääke oli tehokas mutta lääkityksen lopetuksessa 3 kuukauden kohdalla sen relapsitapauksien määrä ei eronnut lumeesta. Golimumabi johti polyartriittityyppisen lastenreuman paranemiseen, vaikkei primääristä tavoitetta RCT-tutkimuksessa saavutettukaan. Lääke on lapsilla hyvin siedetty, eikä yllättäviä haittoja ole ilmennyt «Brunner HI, Ruperto N, Tzaribachev N ym. Subcutane...»342.
    • Infliksimabi:
    • Tosilitsumabi:
    • Abatasepti
      • Avoimessa polyartriittimuotoista lastenreumaa (n = 190) sairastavien 7 vuoden seurantatutkimuksessa osoitettiin, että saavutettu hoitoteho säilyy. Myös aluksi lumetta saaneet saivat hoitovastetta. Hoitoaieanalyysissä ACRpedi70-vasteen saavutti 27,4 % ja inaktiivisen taudin osuus oli 16,3 % «Lovell DJ, Ruperto N, Mouy R ym. Long-term safety,...»346.

Hoidon porrastus

Ihopsoriaasin diagnostiikan ja hoidon porrastus

  • Ihopsoriaasin diagnostiikan ja hoidon porrastuksesta ks. kaavio «Ihopsoriaasin hoidon porrastus»1.
  • Perusterveydenhuollossa hoidetaan ilman erikoislääkärin konsultaatiota
    • aikuispotilaan psoriaasi,
      • joka on hallittavissa asianmukaisella paikallishoidolla
      • joka ei aiheuta työkykyongelmia
      • johon ei liity niveloireita.
  • Muiden sairauksien ja riskitekijöiden selvitys ja hoito tulee aloittaa jo ennen erikoissairaanhoidon konsultaatiota. Keskeisiä ovat
  • Potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon, kun
    • kyseessä on nopeasti laajeneva, laaja-alainen tai vaikea psoriaasi
    • kyseessä on lasten ihopsoriaasi tai sen epäily
    • kyseessä on pienialainen psoriaasi, joka
      • ei reagoi asianmukaiseen paikallishoitoon (diagnoosin tarkistus)
      • aiheuttaa työkykyongelman (esim. kämmenpsoriaasi)
      • aiheuttaa kohtuutonta subjektiivista haittaa (esim. kasvopsoriaasi).
    • tarvitaan hoidonohjausta tai sairautta koskevia lisätietoja
    • kyseessä on vahvojen kortikosteroidivoiteiden liikakäyttö tai riippuvuus niistä.
  • Erikoislääkärikonsultaation jälkeen
    • potilasta seurataan perusterveydenhuollossa, jos ihottuma ei vaadi UV-valohoitoa tai systeemilääkitystä.

Nivelpsoriaasin diagnostiikan ja hoidon porrastus

  • Nivelpsoriaasin diagnoosin ja hoidontarpeenarvion tekee nivelpsoriaasiin perehtynyt erikoislääkäri.
  • Perusterveydenhuollossa hoidetaan ilman erikoislääkärin konsultaatiota
    • lieväoireinen nivelpsoriaasi.
      • Hoitona käytetään tulehduskipulääkkeitä ja kortikosteroidipistoksia niveliin.
  • Erikoissairaanhoitoa tulee konsultoida, jos kyseessä on
    • niveltulehdus, joka pitkittyy tai vaikeutuu, eikä tulehduskipulääkkeillä ja paikallisilla kortikosteroidipistoksilla (2–3 kertaa) saada vastetta
    • tuore moniniveltulehdus
    • selkärankareumaa muistuttava tautimuoto
    • lasten nivelpsoriaasi tai epäily sellaisesta.
    • raskaana olevan tai raskautta harkitsevan naisen nivelpsoriaasi.
  • Erikoislääkärikonsultaation jälkeen:
    • Kun hoitotasapaino on saavutettu, aikuispotilaan hoito ja seuranta voidaan siirtää perusterveydenhuoltoon.
      • Ennen hoitovastuun siirtymistä on suositeltavaa, että erikoislääkäri ja potilaasta vastaava perusterveydenhuollon lääkäri tekevät yhteistyötä väliarviointien avulla (ns. jaettu hoitovastuu).
      • Hoitovasteen heiketessä, kun potilaan oireet lisääntyvät, konsultoidaan erikoissairaanhoitoa.
    • Biologista lääkehoitoa ja JAK:n estäjähoitoa saavien potilaiden seuranta jatkuu erikoissairaanhoidossa.
    • Alueelliset hoidonporrastusmenettelyt (hoitoketjut) voivat poiketa tästä suosituksesta.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen ja Suomen Reumatologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Psoriaasi ja nivelpsoriaasi -suosituksen historiatiedot «Psoriaasi ja nivelpsoriaasi, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»18

Työryhmän puheenjohtaja

Jorma Komulainen, LT, dos.; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -päätoimittaja

Kokoavat kirjoittajat

Tarja Mälkönen, LT, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri; HUS Iho- ja allergiasairaala, Helsinki

Kati Mykkänen, reumatologian erikoislääkäri; HUS Meilahden sairaala

Tapio Rantanen, LL, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri; Tampere

Työryhmän jäsenet

Päivi Ekman, LT, reumatologian erikoislääkäri, ylilääkäri; Satasairaala, Rauma

Anna Hannuksela-Svahn, LT, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri; HUS Iho- ja allergiasairaala, Helsinki

Johanna Höök-Nikanne, LT, dosentti, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, ylilääkäri; HUS Lohjan sairaala

Leena Koulu, LKT, dosentti, iho- ja sukupuolitautien ja allergologian erikoislääkäri, hallinnollinen osastonylilääkäri; TYKS Ihoklinikka

Vappu Rantalaiho, Sisätautien tenure track -professori, vs. ylilääkäri, reumatologian erikoislääkäri; Tampereen yliopisto, Kanta-Hämeen Keskussairaala ja TAYS Reumakeskus

Raija Sipilä, LT; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja

Erna Snellman, professori emer., iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri; Tampereen yliopisto

Heikki Valleala, LT, dosentti, sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri; HUS, Helsinki

Paula Vähäsalo, LT, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lastenreumatologi; Oulun yliopisto, PEDEGO-tutkimusyksikkö ja OYS Lasten ja nuorten klinikka

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on tarkistettu 10.11.2021 julkaistun kohdennetun päivityksen yhteydessä.

Päivi Ekman: Sivutoimet: MP-lääkärit Oy, Rauma lääkäri, hallituksen jäsen; Terveystalo Rauma ja Lääkärikeskus Karhulinna Pori, toiminnanharjoittaja MP-lääkäreiden kautta. Korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: Medac, Novartis, Pfizer, UCB, Roche. Muut sidonnaisuudet: MP-lääkärit. Luentopalkkiot: Janssen-Cilag.

Anna Hannuksela-Svahn: Ei sidonnaisuuksia.

Johanna Höök-Nikanne: Sivutoimet: Pikkujätti Myyrmäki ja Ihosairaala Kamppi yksityislääkäri. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: UCB-pharma Advisory board, Sanofi Advisory Board. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Novartis, Sanofi, Abbvie, Janssen Cilag, Leo Pharma. Muut sidonnaisuudet: Janssen-Cilag-lääketutkimus.

Jorma Komulainen: Sivutoimet: Eksote, konsultoiva lastenendokrinologi; Cochrane Finland, johtaja. Luottamustoimet: Guidelines International Network Nordic: Steering group jäsen 2/2019 saakka; Väestöliitto: hallituksen jäsen; ITLA, hallituksen varajäsen. Ohjaushankkeet: STM: Palveluvalikoimaneuvosta (pysyvä asiantuntija), palvelutuotannon kehittämisryhmä (pysyvä asiantuntija), hoitoon pääsyn ja yhtenäisten hoidon kriteereiden työryhmä (jäsen); Kela: Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta (jäsen vuoden 2018 loppuun saakka); THL: TOIMIA-ohjausryhmä (jäsen syksyyn 2019 saakka). Muut sidonnaisuudet: Potilaat mukaan Käypä hoito -suositusten laatimiseen -hanke, työnantajalle rahoitus, rahoittajana STEA; PROSHADE, työnantajalle rahoitus, rahoittajana STN.

Leena Koulu: Sivutoimet: Mehiläinen, Turku, ihotautilääkärin vastaanotto. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: AbbVie, UCB Pharma, Janssen, Novartis, Eli Lilly, Leo Pharma, Sanofi. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Sanofi. Luottamustoimet: Valvira, asiantuntija. Muut sidonnaisuudet: Pfizer, kliininen lääkeainetutkimus on alkamassa.

Kati Mykkänen: Sivutoimet: Vaasan keskussairaala, sisätautipäivystys. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Abbvie, Celgene. Korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: Pfizer, Celgene, BMS, Abbvie. Luottamustoimet: Lääkäriliitto, HYKS paikallisjaosto. Muut sidonnaisuudet: Abbvie.

Tarja Mälkönen: Sivutoimet: Terveystalo ja Ihosairaala Oy, yksityisvastaanotto. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Abbvie, Amgen, Janssen, Medac, Novartis, Sanofi Genzyme. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Abbvie, Janssen, Sanofi Genzyme. Luottamustoimet: Psoriasisliitto, asiantuntijalääkäri; EuroGuiDerm Psoriasis Guideline-projekti (eurooppalainen hoitosuositus), asiantuntija.

Vappu Rantalaiho: Sivutoimet: Pohjolasairaala, erikoislääkäri vuoteen 2020 asti. Tutkimusrahoitus: BMS on tukenut Nord-Star tutkimusta. Korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: 2018 EULAR Roche, 2019 EULAR Mylan, 2020 EULAR (virtual) Abbvie, 2020 ACR (virtual) Pfizer. Luottamustoimet: Suomen Reumatologinen Yhdistys Tiedevaliokunta, Reumasairauksien valtakunnallisen koordinaatiokeskuksen ohjausryhmän sihteeri, Scandinavian Journal of Rheumatology editorial board jäsen, Scandinavian Rheumatology Research Foundation jäsen

Tapio Rantanen: Sivutoimet: Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry, Tampere, 22.10.2018–28.2.2019, väliaikainen ylilääkäri, terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja. Tutkimusrahoitus: Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: AbbVie, Janssen-Cilag, Leo Pharma, Lilly, Novartis, UCB. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: AbbVie, Celgene, Galderma, Janssen-Cilag, Lilly, Novartis, Sanofi. Luottamustoimet: Psoriasisliitto ry, asiantuntijalääkäri.

Raija Sipilä: Sivutoimet: Terveystalo, yleislääkäri. Luottamustoimet: GIN Nordic ohjausryhmän jäsen 2019–; Kela sosiaalilääketieteen neuvottelukunta 2/2019– Lääkäritietokannat neuvottelukunnan jäsen 2010–. Muut sidonnaisuudet: Lääketeollisuus ry:n rahoittaman tutkimushanke (Realisation of the Current Care Guidelines for diabetes in Finland – A case study of the usability of electronic patient information systems and national registers to support evidence based health care decision making) ohjausryhmän jäsen 11/2012-2018 (ei palkkiota itselle tai työnantajalle). Potilaat mukaan Käypä hoito -suositusten laatimiseen -hanke, työnantajalle rahoitus, rahoittajana STEA; PROSHADE, työnantajalle rahoitus, rahoittajana STN.

Erna Snellman: Sivutoimet: Terveystalo Pori ja Mehiläinen Lahti, yksityisvastaanotto, TAYS, tutkija 2019–. Korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: Sanofi Ihotautien maailmankongressi 2019.

Heikki Valleala: Sivutoimet: Mehiläinen, Töölö ja Terveystalo, Kamppi, yksitysivastaanotto. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Abbvie, MSD, Pfizer, Roche, UCB. Korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: Abbvie, Janssen-Cilag, MSD, Pfizer, Roche. Muut sidonnaisuudet: Kliinisiin lääketutkimuksiin osallistuminen: Abbvie, Pfizer, Sanofi.

Paula Vähäsalo: Sivutoimet: Vaasan keskussairaala, lasten yksikkö, konsultoiva lastenreumatologi; THL, Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit, asiantuntija; Duodecim, toimittaja Reumasairaudet -oppikirjassa. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: MSD, Pfizer, Abbvie, Sobi, UCB. Korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: Abbvie, MSD, Novartis, Pfizer, Roche, Sobi. Luottamustoimet: Suomen lastenlääkäriyhdistyksen lastenreumatologian alajaoksen puheenjohtaja; Suomen reumatologisen yhdistyksen tiedevaliokunta.

Kirjallisuusviite

Psoriaasi (iho ja nivelet). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»27

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Mälkonen T, Suomela S. [What do we know about pathogenesis of psoriasis?]. Duodecim 2011;127:1579-89 «PMID: 21995128»PubMed
  2. Matikainen S, Jokiranta S, Eklund KK. [Role of cytokines and their blocking in immune-mediated inflammatory diseases]. Duodecim 2016;132:349-54 «PMID: 27017787»PubMed
  3. Global report on psoriasis. World Health Organization 2016. ISBN 978 92 4 156518 9. 2016
  4. Petty RE, Southwood TR, Manners P ym. International League of Associations for Rheumatology classification of juvenile idiopathic arthritis: second revision, Edmonton, 2001. J Rheumatol 2004;31:390-2 «PMID: 14760812»PubMed
  5. Felson DT, Anderson JJ, Boers M ym. American College of Rheumatology. Preliminary definition of improvement in rheumatoid arthritis. Arthritis Rheum 1995;38:727-35 «PMID: 7779114»PubMed
  6. Giannini EH, Ruperto N, Ravelli A ym. Preliminary definition of improvement in juvenile arthritis. Arthritis Rheum 1997;40:1202-9 «PMID: 9214419»PubMed
  7. Carlin CS, Feldman SR, Krueger JG ym. A 50% reduction in the Psoriasis Area and Severity Index (PASI 50) is a clinically significant endpoint in the assessment of psoriasis. J Am Acad Dermatol 2004;50:859-66 «PMID: 15153885»PubMed
  8. Gordon KB, Feldman SR, Koo JY ym. Definitions of measures of effect duration for psoriasis treatments. Arch Dermatol 2005;141:82-4 «PMID: 15655149»PubMed
  9. Parisi R, Symmons DP, Griffiths CE ym. Global epidemiology of psoriasis: a systematic review of incidence and prevalence. J Invest Dermatol 2013;133:377-85 «PMID: 23014338»PubMed
  10. Danielsen K, Olsen AO, Wilsgaard T ym. Is the prevalence of psoriasis increasing? A 30-year follow-up of a population-based cohort. Br J Dermatol 2013;168:1303-10 «PMID: 23374051»PubMed
  11. Svensson A, Ofenloch RF, Bruze M ym. Prevalence of skin disease in a population-based sample of adults from five European countries. Br J Dermatol 2018;178:1111-1118 «PMID: 29247509»PubMed
  12. Egeberg A, Andersen YMF, Thyssen JP. Prevalence and characteristics of psoriasis in Denmark: findings from the Danish skin cohort. BMJ Open 2019;9:e028116 «PMID: 30898836»PubMed
  13. Burden-Teh E, Thomas KS, Ratib S ym. The epidemiology of childhood psoriasis: a scoping review. Br J Dermatol 2016;174:1242-57 «PMID: 26928555»PubMed
  14. Tollefson MM, Crowson CS, McEvoy MT ym. Incidence of psoriasis in children: a population-based study. J Am Acad Dermatol 2010;62:979-87 «PMID: 19962785»PubMed
  15. Huerta C, Rivero E, Rodríguez LA. Incidence and risk factors for psoriasis in the general population. Arch Dermatol 2007;143:1559-65 «PMID: 18087008»PubMed
  16. Icen M, Crowson CS, McEvoy MT ym. Trends in incidence of adult-onset psoriasis over three decades: a population-based study. J Am Acad Dermatol 2009;60:394-401 «PMID: 19231638»PubMed
  17. Henseler T, Christophers E. Psoriasis of early and late onset: characterization of two types of psoriasis vulgaris. J Am Acad Dermatol 1985;13:450-6 «PMID: 4056119»PubMed
  18. Lønnberg AS, Skov L, Duffy DL ym. Genetic Factors Explain Variation in the Age at Onset of Psoriasis: A Population-based Twin Study. Acta Derm Venereol 2016;96:35-8 «PMID: 26073043»PubMed
  19. Vogel SA, Yentzer B, Davis SA ym. Trends in pediatric psoriasis outpatient health care delivery in the United States. Arch Dermatol 2012;148:66-71 «PMID: 21931013»PubMed
  20. Gelfand JM, Gladman DD, Mease PJ ym. Epidemiology of psoriatic arthritis in the population of the United States. J Am Acad Dermatol 2005;53:573 «PMID: 16198775»PubMed
  21. Madland TM, Apalset EM, Johannessen AE ym. Prevalence, disease manifestations, and treatment of psoriatic arthritis in Western Norway. J Rheumatol 2005;32:1918-22 «PMID: 16206347»PubMed
  22. Wilson FC, Icen M, Crowson CS ym. Time trends in epidemiology and characteristics of psoriatic arthritis over 3 decades: a population-based study. J Rheumatol 2009;36:361-7 «PMID: 19208565»PubMed
  23. Kaipiainen-Seppänen O. Incidence of psoriatic arthritis in Finland. Br J Rheumatol 1996;35:1289-91 «PMID: 9010058»PubMed
  24. Alamanos Y, Voulgari PV, Drosos AA. Incidence and prevalence of psoriatic arthritis: a systematic review. J Rheumatol 2008;35:1354-8 «PMID: 18464305»PubMed
  25. Wilson FC, Icen M, Crowson CS ym. Incidence and clinical predictors of psoriatic arthritis in patients with psoriasis: a population-based study. Arthritis Rheum 2009;61:233-9 «PMID: 19177544»PubMed
  26. Prey S, Paul C, Bronsard V ym. Assessment of risk of psoriatic arthritis in patients with plaque psoriasis: a systematic review of the literature. J Eur Acad Dermatol Venereol 2010;24 Suppl 2:31-5 «PMID: 20443998»PubMed
  27. Christophers E, Barker JN, Griffiths CE ym. The risk of psoriatic arthritis remains constant following initial diagnosis of psoriasis among patients seen in European dermatology clinics. J Eur Acad Dermatol Venereol 2010;24:548-54 «PMID: 19874432»PubMed
  28. Gladman DD, Shuckett R, Russell ML ym. Psoriatic arthritis (PSA)--an analysis of 220 patients. Q J Med 1987;62:127-41 «PMID: 3659255»PubMed
  29. Berntson L, Andersson Gäre B, Fasth A ym. Incidence of juvenile idiopathic arthritis in the Nordic countries. A population based study with special reference to the validity of the ILAR and EULAR criteria. J Rheumatol 2003;30:2275-82 «PMID: 14528529»PubMed
  30. Savolainen E, Kaipiainen-Seppänen O, Kröger L ym. Total incidence and distribution of inflammatory joint diseases in a defined population: results from the Kuopio 2000 arthritis survey. J Rheumatol 2003;30:2460-8 «PMID: 14677193»PubMed
  31. Virta R, Helenius H, Klaukka T. Lasten reuma yleistyy Suomessa. Suom Lääkäril 2008;63:2806-9
  32. Icen M, Crowson CS, McEvoy MT ym. Trends in incidence of adult-onset psoriasis over three decades: a population-based study. J Am Acad Dermatol 2009;60:394-401 «PMID: 19231638»PubMed
  33. Dand N, Mahil SK, Capon F ym. Psoriasis and Genetics. Acta Derm Venereol 2020;100:adv00030 «PMID: 31971603»PubMed
  34. Lomholt G. Psoriasis. Prevalence, Spontaneous Course, and Genetics; a Census Study on the Prevalence of Skin Diseases on the Faroe Islands. GEC Gad, Copenhagen 1963;
  35. Swanbeck G, Inerot A, Martinsson T ym. Genetic counselling in psoriasis: empirical data on psoriasis among first-degree relatives of 3095 psoriatic probands. Br J Dermatol 1997;137:939-42 «PMID: 9470911»PubMed
  36. Asumalahti K, Saarialho-Kere U, Kere J. [The pathogenesis of psoriasis--investigating the genetics of a multifactorial disease]. Duodecim 2003;119:1517-22 «PMID: 14535024»PubMed
  37. Andressen C, Henseler T. [Inheritance of psoriasis. Analysis of 2035 family histories]. Hautarzt 1982;33:214-7 «PMID: 7096085»PubMed
  38. Mallbris L, Larsson P, Bergqvist S ym. Psoriasis phenotype at disease onset: clinical characterization of 400 adult cases. J Invest Dermatol 2005;124:499-504 «PMID: 15737189»PubMed
  39. Harden JL, Krueger JG, Bowcock AM. The immunogenetics of Psoriasis: A comprehensive review. J Autoimmun 2015;64:66-73 «PMID: 26215033»PubMed
  40. Arakawa A, Siewert K, Stöhr J ym. Melanocyte antigen triggers autoimmunity in human psoriasis. J Exp Med 2015;212:2203-12 «PMID: 26621454»PubMed
  41. Lande R, Botti E, Jandus C ym. The antimicrobial peptide LL37 is a T-cell autoantigen in psoriasis. Nat Commun 2014;5:5621 «PMID: 25470744»PubMed
  42. Cheung KL, Jarrett R, Subramaniam S ym. Psoriatic T cells recognize neolipid antigens generated by mast cell phospholipase delivered by exosomes and presented by CD1a. J Exp Med 2016;213:2399-2412 «PMID: 27670592»PubMed
  43. Gudjonsson JE, Thorarinsson AM, Sigurgeirsson B ym. Streptococcal throat infections and exacerbation of chronic plaque psoriasis: a prospective study. Br J Dermatol 2003;149:530-4 «PMID: 14510985»PubMed
  44. Seville RH. Stress and psoriasis: the importance of insight and empathy in prognosis. J Am Acad Dermatol 1989;20:97-100 «PMID: 2643644»PubMed
  45. Naldi L, Peli L, Parazzini F ym. Family history of psoriasis, stressful life events, and recent infectious disease are risk factors for a first episode of acute guttate psoriasis: results of a case-control study. J Am Acad Dermatol 2001;44:433-8 «PMID: 11209111»PubMed
  46. Li WQ, Qureshi AA, Schernhammer ES ym. Rotating night-shift work and risk of psoriasis in US women. J Invest Dermatol 2013;133:565-7 «PMID: 22931920»PubMed
  47. Dominguez PL, Han J, Li T ym. Depression and the risk of psoriasis in US women. J Eur Acad Dermatol Venereol 2013;27:1163-7 «PMID: 23030685»PubMed
  48. Wu S, Li WQ, Han J ym. Hypercholesterolemia and risk of incident psoriasis and psoriatic arthritis in US women. Arthritis Rheumatol 2014;66:304-10 «PMID: 24504802»PubMed
  49. Naldi L, Chatenoud L, Linder D ym. Cigarette smoking, body mass index, and stressful life events as risk factors for psoriasis: results from an Italian case-control study. J Invest Dermatol 2005;125:61-7 «PMID: 15982303»PubMed
  50. Setty AR, Curhan G, Choi HK. Obesity, waist circumference, weight change, and the risk of psoriasis in women: Nurses' Health Study II. Arch Intern Med 2007;167:1670-5 «PMID: 17698691»PubMed
  51. Wolk K, Mallbris L, Larsson P ym. Excessive body weight and smoking associates with a high risk of onset of plaque psoriasis. Acta Derm Venereol 2009;89:492-7 «PMID: 19734975»PubMed
  52. Li W, Han J, Choi HK ym. Smoking and risk of incident psoriasis among women and men in the United States: a combined analysis. Am J Epidemiol 2012;175:402-13 «PMID: 22247049»PubMed
  53. Setty AR, Curhan G, Choi HK. Smoking and the risk of psoriasis in women: Nurses' Health Study II. Am J Med 2007;120:953-9 «PMID: 17976422»PubMed
  54. Poikolainen K, Reunala T, Karvonen J ym. Alcohol intake: a risk factor for psoriasis in young and middle aged men? BMJ 1990;300:780-3 «PMID: 1969757»PubMed
  55. Qureshi AA, Dominguez PL, Choi HK ym. Alcohol intake and risk of incident psoriasis in US women: a prospective study. Arch Dermatol 2010;146:1364-9 «PMID: 20713772»PubMed
  56. Ockenfels HM. [Trigger factors for psoriasis]. Hautarzt 2003;54:215-23 «PMID: 12634989»PubMed
  57. Poikolainen K, Reunala T, Karvonen J. Smoking, alcohol and life events related to psoriasis among women. Br J Dermatol 1994;130:473-7 «PMID: 8186112»PubMed
  58. Keller JJ, Wu CS, Lin HC. Increased risk of psoriasis following chronic rhinosinusitis without nasal polyps: a population-based matched-cohort study. Br J Dermatol 2013;168:289-94 «PMID: 23013326»PubMed
  59. Thorleifsdottir RH, Eysteinsdóttir JH, Olafsson JH ym. Throat Infections are Associated with Exacerbation in a Substantial Proportion of Patients with Chronic Plaque Psoriasis. Acta Derm Venereol 2016;96:788-91 «PMID: 26984718»PubMed
  60. Dika E, Varotti C, Bardazzi F ym. Drug-induced psoriasis: an evidence-based overview and the introduction of psoriatic drug eruption probability score. Cutan Ocul Toxicol 2006;25:1-11 «PMID: 16702050»PubMed
  61. Harrison MJ, Dixon WG, Watson KD ym. Rates of new-onset psoriasis in patients with rheumatoid arthritis receiving anti-tumour necrosis factor alpha therapy: results from the British Society for Rheumatology Biologics Register. Ann Rheum Dis 2009;68:209-15 «PMID: 18385277»PubMed
  62. Shmidt E, Wetter DA, Ferguson SB ym. Psoriasis and palmoplantar pustulosis associated with tumor necrosis factor-a inhibitors: the Mayo Clinic experience, 1998 to 2010. J Am Acad Dermatol 2012;67:e179-85 «PMID: 21752492»PubMed
  63. Guerra I, Algaba A, Pérez-Calle JL ym. Induction of psoriasis with anti-TNF agents in patients with inflammatory bowel disease: a report of 21 cases. J Crohns Colitis 2012;6:518-23 «PMID: 22398059»PubMed
  64. Brauchli YB, Jick SS, Curtin F ym. Association between beta-blockers, other antihypertensive drugs and psoriasis: population-based case-control study. Br J Dermatol 2008;158:1299-307 «PMID: 18410416»PubMed
  65. Karason A, Love TJ, Gudbjornsson B. A strong heritability of psoriatic arthritis over four generations--the Reykjavik Psoriatic Arthritis Study. Rheumatology (Oxford) 2009;48:1424-8 «PMID: 19741010»PubMed
  66. Green A, Shaddick G, Charlton R ym. Modifiable risk factors and the development of psoriatic arthritis in people with psoriasis. Br J Dermatol 2020;182:714-720 «PMID: 31209855»PubMed
  67. Eder L, Harvey P, Chandran V ym. Gaps in Diagnosis and Treatment of Cardiovascular Risk Factors in Patients with Psoriatic Disease: An International Multicenter Study. J Rheumatol 2018;45:378-384 «PMID: 29419462»PubMed
  68. Eder L, Shanmugarajah S, Thavaneswaran A ym. The association between smoking and the development of psoriatic arthritis among psoriasis patients. Ann Rheum Dis 2012;71:219-24 «PMID: 21953342»PubMed
  69. Pezzolo E, Naldi L. The relationship between smoking, psoriasis and psoriatic arthritis. Expert Rev Clin Immunol 2019;15:41-48 «PMID: 30380949»PubMed
  70. Zhao SS, Goodson NJ, Robertson S ym. Smoking in spondyloarthritis: unravelling the complexities. Rheumatology (Oxford) 2020;59:1472-1481 «PMID: 32236486»PubMed
  71. Tsuruta N, Imafuku S, Narisawa Y. Hyperuricemia is an independent risk factor for psoriatic arthritis in psoriatic patients. J Dermatol 2017;44:1349-1352 «PMID: 28691207»PubMed
  72. Neimann AL, Shin DB, Wang X ym. Prevalence of cardiovascular risk factors in patients with psoriasis. J Am Acad Dermatol 2006;55:829-35 «PMID: 17052489»PubMed
  73. Mallbris L, Ritchlin CT, Ståhle M. Metabolic disorders in patients with psoriasis and psoriatic arthritis. Curr Rheumatol Rep 2006;8:355-63 «PMID: 16973109»PubMed
  74. Husted JA, Thavaneswaran A, Chandran V ym. Cardiovascular and other comorbidities in patients with psoriatic arthritis: a comparison with patients with psoriasis. Arthritis Care Res (Hoboken) 2011;63:1729-35 «PMID: 21905258»PubMed
  75. McAleer MA, Mason DL, Cunningham S ym. Alcohol misuse in patients with psoriasis: identification and relationship to disease severity and psychological distress. Br J Dermatol 2011;164:1256-61 «PMID: 21457207»PubMed
  76. Mehta NN, Azfar RS, Shin DB ym. Patients with severe psoriasis are at increased risk of cardiovascular mortality: cohort study using the General Practice Research Database. Eur Heart J 2010;31:1000-6 «PMID: 20037179»PubMed
  77. Gelfand JM, Troxel AB, Lewis JD ym. The risk of mortality in patients with psoriasis: results from a population-based study. Arch Dermatol 2007;143:1493-9 «PMID: 18086997»PubMed
  78. Abuabara K, Azfar RS, Shin DB ym. Cause-specific mortality in patients with severe psoriasis: a population-based cohort study in the U.K. Br J Dermatol 2010;163:586-92 «PMID: 20633008»PubMed
  79. Cohen AD, Dreiher J, Birkenfeld S. Psoriasis associated with ulcerative colitis and Crohn's disease. J Eur Acad Dermatol Venereol 2009;23:561-5 «PMID: 19207663»PubMed
  80. Ludvigsson JF, Lindelöf B, Zingone F ym. Psoriasis in a nationwide cohort study of patients with celiac disease. J Invest Dermatol 2011;131:2010-6 «PMID: 21654830»PubMed
  81. Rehal B, Modjtahedi BS, Morse LS ym. Ocular psoriasis. J Am Acad Dermatol 2011;65:1202-12 «PMID: 21550135»PubMed
  82. Boffetta P, Gridley G, Lindelöf B. Cancer risk in a population-based cohort of patients hospitalized for psoriasis in Sweden. J Invest Dermatol 2001;117:1531-7 «PMID: 11886519»PubMed
  83. Brauchli YB, Jick SS, Miret M ym. Psoriasis and risk of incident cancer: an inception cohort study with a nested case-control analysis. J Invest Dermatol 2009;129:2604-12 «PMID: 19440219»PubMed
  84. Chen YJ, Wu CY, Chen TJ ym. The risk of cancer in patients with psoriasis: a population-based cohort study in Taiwan. J Am Acad Dermatol 2011;65:84-91 «PMID: 21458106»PubMed
  85. Schmitt J, Ford DE. Psoriasis is independently associated with psychiatric morbidity and adverse cardiovascular risk factors, but not with cardiovascular events in a population-based sample. J Eur Acad Dermatol Venereol 2010;24:885-92 «PMID: 20015170»PubMed
  86. Kurd SK, Troxel AB, Crits-Christoph P ym. The risk of depression, anxiety, and suicidality in patients with psoriasis: a population-based cohort study. Arch Dermatol 2010;146:891-5 «PMID: 20713823»PubMed
  87. De Lorenzis E, Natalello G, Bruno D ym. Psoriatic arthritis and depressive symptoms: does systemic inflammation play a role? Clin Rheumatol 2021;40:1893-1902 «PMID: 33009969»PubMed
  88. Augustin M, Radtke MA, Glaeske G ym. Epidemiology and Comorbidity in Children with Psoriasis and Atopic Eczema. Dermatology 2015;231:35-40 «PMID: 25966818»PubMed
  89. Finlay AY, Coles EC. The effect of severe psoriasis on the quality of life of 369 patients. Br J Dermatol 1995;132:236-44 «PMID: 7888360»PubMed
  90. Rapp SR, Feldman SR, Exum ML ym. Psoriasis causes as much disability as other major medical diseases. J Am Acad Dermatol 1999;41:401-7 «PMID: 10459113»PubMed
  91. Burden AD, Hilton Boon M, Leman J ym. Diagnosis and management of psoriasis and psoriatic arthritis in adults: summary of SIGN guidance. BMJ 2010;341:c5623 «PMID: 21036815»PubMed
  92. Ahlehoff O, Gislason GH, Charlot M ym. Psoriasis is associated with clinically significant cardiovascular risk: a Danish nationwide cohort study. J Intern Med 2011;270:147-57 «PMID: 21114692»PubMed
  93. Gelfand JM, Troxel AB, Lewis JD ym. The risk of mortality in patients with psoriasis: results from a population-based study. Arch Dermatol 2007;143:1493-9 «PMID: 18086997»PubMed
  94. Daudén E, Puig L, Ferrándiz C ym. Consensus document on the evaluation and treatment of moderate-to-severe psoriasis: Psoriasis Group of the Spanish Academy of Dermatology and Venereology. J Eur Acad Dermatol Venereol 2016;30 Suppl 2:1-18 «PMID: 26812550»PubMed
  95. Strober B, Ryan C, van de Kerkhof P ym. Recategorization of psoriasis severity: Delphi consensus from the International Psoriasis Council. J Am Acad Dermatol 2020;82:117-122 «PMID: 31425723»PubMed
  96. Lodén M. Role of topical emollients and moisturizers in the treatment of dry skin barrier disorders. Am J Clin Dermatol 2003;4:771-88 «PMID: 14572299»PubMed
  97. Lebwohl M. The role of salicylic acid in the treatment of psoriasis. Int J Dermatol 1999;38:16-24 «PMID: 10065604»PubMed
  98. Fetil E, Ozka S, Soyal MC ym. Effects of topical petrolatum and salicylic acid on the erythemogenicity of UVB. Eur J Dermatol 2002;12:154-6 «PMID: 11872412»PubMed
  99. Lebwohl M, Martinez J, Weber P ym. Effects of topical preparations on the erythemogenicity of UVB: implications for psoriasis phototherapy. J Am Acad Dermatol 1995;32:469-71 «PMID: 7868718»PubMed
  100. Surber C, Itin PH, Bircher AJ ym. Topical corticosteroids. J Am Acad Dermatol 1995;32:1025-30 «PMID: 7751447»PubMed
  101. Mason J, Mason AR, Cork MJ. Topical preparations for the treatment of psoriasis: a systematic review. Br J Dermatol 2002;146:351-64 «PMID: 11952534»PubMed
  102. Haapasaari KM, Risteli J, Oikarinen A. Recovery of human skin collagen synthesis after short-term topical corticosteroid treatment and comparison between young and old subjects. Br J Dermatol 1996;135:65-9 «PMID: 8776361»PubMed
  103. Murdoch D, Clissold SP. Calcipotriol. A review of its pharmacological properties and therapeutic use in psoriasis vulgaris. Drugs 1992;43:415-29 «PMID: 1374321»PubMed
  104. Liu X, Liu Y, Xu M ym. Zinc finger protein A20 is involved in the antipsoriatic effect of calcipotriol. Br J Dermatol 2016;175:314-24 «PMID: 26875609»PubMed
  105. Germán B, Wei R, Hener P ym. Disrupting the IL-36 and IL-23/IL-17 loop underlies the efficacy of calcipotriol and corticosteroid therapy for psoriasis. JCI Insight 2019;4: «PMID: 30674716»PubMed
  106. Barnes L, Altmeyer P, Fôrstrôm L ym. Long-term treatment of psoriasis with calcipotriol scalp solution and cream. Eur J Dermatol 2000;10:199-204 «PMID: 10725818»PubMed
  107. Ramsay CA, Berth-Jones J, Brundin G ym. Long-term use of topical calcipotriol in chronic plaque psoriasis. Dermatology 1994;189:260-4 «PMID: 7949479»PubMed
  108. Bruner CR, Feldman SR, Ventrapragada M ym. A systematic review of adverse effects associated with topical treatments for psoriasis. Dermatol Online J 2003;9:2 «PMID: 12639460»PubMed
  109. Carboni I, de Felice C, Bergamin A ym. Topical use of calcitriol 3 microg/g ointment in the treatment of mild-to-moderate psoriasis: results from an open-label study. J Eur Acad Dermatol Venereol 2005;19 Suppl 3:11-3 «PMID: 16274406»PubMed
  110. Ortonne JP, Humbert P, Nicolas JF ym. Intra-individual comparison of the cutaneous safety and efficacy of calcitriol 3 microg g(-1) ointment and calcipotriol 50 microg g(-1) ointment on chronic plaque psoriasis localized in facial, hairline, retroauricular or flexural areas. Br J Dermatol 2003;148:326-33 «PMID: 12588387»PubMed
  111. Bourke JF, Iqbal SJ, Hutchinson PE. Vitamin D analogues in psoriasis: effects on systemic calcium homeostasis. Br J Dermatol 1996;135:347-54 «PMID: 8949424»PubMed
  112. Berth-Jones J, Bourke JF, Iqbal SJ ym. Urine calcium excretion during treatment of psoriasis with topical calcipotriol. Br J Dermatol 1993;129:411-4 «PMID: 8217755»PubMed
  113. Koo J, Tyring S, Werschler WP ym. Superior efficacy of calcipotriene and betamethasone dipropionate aerosol foam versus ointment in patients with psoriasis vulgaris--A randomized phase II study. J Dermatolog Treat 2016;27:120-7 «PMID: 26444907»PubMed
  114. Paul C, Stein Gold L, Cambazard F ym. Calcipotriol plus betamethasone dipropionate aerosol foam provides superior efficacy vs. gel in patients with psoriasis vulgaris: randomized, controlled PSO-ABLE study. J Eur Acad Dermatol Venereol 2017;31:119-126 «PMID: 27531752»PubMed
  115. Zonneveld IM, Rubins A, Jablonska S ym. Topical tacrolimus is not effective in chronic plaque psoriasis. A pilot study. Arch Dermatol 1998;134:1101-2 «PMID: 9762021»PubMed
  116. Harth W, Caffier PP, Mayelzadeh B ym. Topical tacrolimus treatment for chronic dermatitis of the ear. Eur J Dermatol 2007;17:405-11 «PMID: 17673384»PubMed
  117. Crowley JJ, Weinberg JM, Wu JJ ym. Treatment of nail psoriasis: best practice recommendations from the Medical Board of the National Psoriasis Foundation. JAMA Dermatol 2015;151:87-94 «PMID: 25471223»PubMed
  118. Gümüsel M, Özdemir M, Mevlitoglu I ym. Evaluation of the efficacy of methotrexate and cyclosporine therapies on psoriatic nails: a one-blind, randomized study. J Eur Acad Dermatol Venereol 2011;25:1080-4 «PMID: 21118309»PubMed
  119. Jiaravuthisan MM, Sasseville D, Vender RB ym. Psoriasis of the nail: anatomy, pathology, clinical presentation, and a review of the literature on therapy. J Am Acad Dermatol 2007;57:1-27 «PMID: 17572277»PubMed
  120. Tosti A, Ricotti C, Romanelli P ym. Evaluation of the efficacy of acitretin therapy for nail psoriasis. Arch Dermatol 2009;145:269-71 «PMID: 19289755»PubMed
  121. Yones SS, Palmer RA, Garibaldinos TT ym. Randomized double-blind trial of the treatment of chronic plaque psoriasis: efficacy of psoralen-UV-A therapy vs narrowband UV-B therapy. Arch Dermatol 2006;142:836-42 «PMID: 16847198»PubMed
  122. Hearn RM, Kerr AC, Rahim KF ym. Incidence of skin cancers in 3867 patients treated with narrow-band ultraviolet B phototherapy. Br J Dermatol 2008;159:931-5 «PMID: 18834483»PubMed
  123. Ibbotson SH, Bilsland D, Cox NH ym. An update and guidance on narrowband ultraviolet B phototherapy: a British Photodermatology Group Workshop Report. Br J Dermatol 2004;151:283-97 «PMID: 15327535»PubMed
  124. Diffey BL. Factors affecting the choice of a ceiling on the number of exposures with TL01 ultraviolet B phototherapy. Br J Dermatol 2003;149:428-30 «PMID: 12932263»PubMed
  125. Koek MB, Buskens E, van Weelden H ym. Home versus outpatient ultraviolet B phototherapy for mild to severe psoriasis: pragmatic multicentre randomised controlled non-inferiority trial (PLUTO study). BMJ 2009;338:b1542 «PMID: 19423623»PubMed
  126. Koek MB, Sigurdsson V, van Weelden H ym. Cost effectiveness of home ultraviolet B phototherapy for psoriasis: economic evaluation of a randomised controlled trial (PLUTO study). BMJ 2010;340:c1490 «PMID: 20406865»PubMed
  127. Koek MB, Buskens E, Bruijnzeel-Koomen CA ym. Home ultraviolet B phototherapy for psoriasis: discrepancy between literature, guidelines, general opinions and actual use. Results of a literature review, a web search, and a questionnaire among dermatologists. Br J Dermatol 2006;154:701-11 «PMID: 16536814»PubMed
  128. Koek MB, Buskens E, Steegmans PH ym. UVB phototherapy in an outpatient setting or at home: a pragmatic randomised single-blind trial designed to settle the discussion. The PLUTO study. BMC Med Res Methodol 2006;6:39 «PMID: 16882343»PubMed
  129. Voss A, Leverkus M, Bröcker EB ym. Topical psoralen photochemotherapy with lethal outcome. Arch Dermatol 2001;137:383 «PMID: 11255360»PubMed
  130. Hannuksela-Svahn A, Pukkala E, Koulu L ym. Cancer incidence among Finnish psoriasis patients treated with 8-methoxypsoralen bath PUVA. J Am Acad Dermatol 1999;40:694-6 «PMID: 10321595»PubMed
  131. Stern RS, Liebman EJ, Väkevä L. Oral psoralen and ultraviolet-A light (PUVA) treatment of psoriasis and persistent risk of nonmelanoma skin cancer. PUVA Follow-up Study. J Natl Cancer Inst 1998;90:1278-84 «PMID: 9731734»PubMed
  132. Stern RS, PUVA Follow up Study.. The risk of melanoma in association with long-term exposure to PUVA. J Am Acad Dermatol 2001;44:755-61 «PMID: 11312420»PubMed
  133. Griffiths CE, Clark CM, Chalmers RJ ym. A systematic review of treatments for severe psoriasis. Health Technol Assess 2000;4:1-125 «PMID: 11207450»PubMed
  134. Stern RS, Lunder EJ. Risk of squamous cell carcinoma and methoxsalen (psoralen) and UV-A radiation (PUVA). A meta-analysis. Arch Dermatol 1998;134:1582-5 «PMID: 9875197»PubMed
  135. Lebwohl M, Menter A, Koo J ym. Combination therapy to treat moderate to severe psoriasis. J Am Acad Dermatol 2004;50:416-30 «PMID: 14988684»PubMed
  136. Sugie N, Fujii N, Danno K. Cyclosporin-A suppresses p53-dependent repair DNA synthesis and apoptosis following ultraviolet-B irradiation. Photodermatol Photoimmunol Photomed 2002;18:163-8 «PMID: 12390669»PubMed
  137. Paul CF, Ho VC, McGeown C ym. Risk of malignancies in psoriasis patients treated with cyclosporine: a 5 y cohort study. J Invest Dermatol 2003;120:211-6 «PMID: 12542524»PubMed
  138. Marcil I, Stern RS. Squamous-cell cancer of the skin in patients given PUVA and ciclosporin: nested cohort crossover study. Lancet 2001;358:1042-5 «PMID: 11589933»PubMed
  139. Murphy GM. Skin cancer in patients with psoriasis-many intertwined risk factors. Br J Dermatol 1999;141:1001-2 «PMID: 10606842»PubMed
  140. Snellman E. E. Heliotherapy of psoriasis (thesis). Publications of the Social Insurance Institution, Finland, ML 124 1993;
  141. Puig L. PASI90 response: the new standard in therapeutic efficacy for psoriasis. J Eur Acad Dermatol Venereol 2015;29:645-8 «PMID: 25370811»PubMed
  142. Strober B, Papp KA, Lebwohl M ym. Clinical meaningfulness of complete skin clearance in psoriasis. J Am Acad Dermatol 2016;75:77-82.e7 «PMID: 27206759»PubMed
  143. Elewski BE, Puig L, Mordin M ym. Psoriasis patients with psoriasis Area and Severity Index (PASI) 90 response achieve greater health-related quality-of-life improvements than those with PASI 75-89 response: results from two phase 3 studies of secukinumab. J Dermatolog Treat 2017;28:492-499 «PMID: 28266243»PubMed
  144. Sbidian E, Maza A, Montaudié H ym. Efficacy and safety of oral retinoids in different psoriasis subtypes: a systematic literature review. J Eur Acad Dermatol Venereol 2011;25 Suppl 2:28-33 «PMID: 21388456»PubMed
  145. Gollnick H, Bauer R, Brindley C ym. Acitretin versus etretinate in psoriasis. Clinical and pharmacokinetic results of a German multicenter study. J Am Acad Dermatol 1988;19:458-68 «PMID: 2971692»PubMed
  146. Ruzicka T, Sommerburg C, Braun-Falco O ym. Efficiency of acitretin in combination with UV-B in the treatment of severe psoriasis. Arch Dermatol 1990;126:482-6 «PMID: 2138875»PubMed
  147. Warren RB, Weatherhead SC, Smith CH ym. British Association of Dermatologists' guidelines for the safe and effective prescribing of methotrexate for skin disease 2016. Br J Dermatol 2016;175:23-44 «PMID: 27484275»PubMed
  148. Anttila VJ, Haapamäki J, Peltomaa R ym. [Interruption of biological drugs in patients affected with inflammatory diseases]. Duodecim 2016;132:369-76 «PMID: 27017789»PubMed
  149. Ryan C, Amor KT, Menter A. The use of cyclosporine in dermatology: part II. J Am Acad Dermatol 2010;63:949-72; quiz 973-4 «PMID: 21093660»PubMed
  150. Koo J, Lebwohl M. Duration of remission of psoriasis therapies. J Am Acad Dermatol 1999;41:51-9 «PMID: 10411411»PubMed
  151. Berbis P, Geiger JM, Vaisse C ym. Benefit of progressively increasing doses during the initial treatment with acitretin in psoriasis. Dermatologica 1989;178:88-92 «PMID: 2522405»PubMed
  152. Murray HE, Anhalt AW, Lessard R ym. A 12-month treatment of severe psoriasis with acitretin: results of a Canadian open multicenter study. J Am Acad Dermatol 1991;24:598-602 «PMID: 1827800»PubMed
  153. Roenigk HH Jr, Callen JP, Guzzo CA ym. Effects of acitretin on the liver. J Am Acad Dermatol 1999;41:584-8 «PMID: 10495381»PubMed
  154. Kuitunen T, Malmström J, Palva E ym. Pancytopenia induced by low-dose methotrexate. A study of the cases reported to the Finnish Adverse Drug Reaction Register From 1991 to 1999. Scand J Rheumatol 2005;34:238-41 «PMID: 16134732»PubMed
  155. Lim AY, Gaffney K, Scott DG. Methotrexate-induced pancytopenia: serious and under-reported? Our experience of 25 cases in 5 years. Rheumatology (Oxford) 2005;44:1051-5 «PMID: 15901903»PubMed
  156. Whiting-O'Keefe QE, Fye KH, Sack KD. Methotrexate and histologic hepatic abnormalities: a meta-analysis. Am J Med 1991;90:711-6 «PMID: 1828327»PubMed
  157. Barker J, Horn EJ, Lebwohl M ym. Assessment and management of methotrexate hepatotoxicity in psoriasis patients: report from a consensus conference to evaluate current practice and identify key questions toward optimizing methotrexate use in the clinic. J Eur Acad Dermatol Venereol 2011;25:758-64 «PMID: 21198946»PubMed
  158. Kent PD, Luthra HS, Michet C Jr. Risk factors for methotrexate-induced abnormal laboratory monitoring results in patients with rheumatoid arthritis. J Rheumatol 2004;31:1727-31 «PMID: 15338491»PubMed
  159. Alarcón GS, Kremer JM, Macaluso M ym. Risk factors for methotrexate-induced lung injury in patients with rheumatoid arthritis. A multicenter, case-control study. Methotrexate-Lung Study Group. Ann Intern Med 1997;127:356-64 «PMID: 9273826»PubMed
  160. Griffiths CE, Dubertret L, Ellis CN ym. Ciclosporin in psoriasis clinical practice: an international consensus statement. Br J Dermatol 2004;150 Suppl 67:11-23 «PMID: 15115441»PubMed
  161. Reich K, Gooderham M, Bewley A ym. Safety and efficacy of apremilast through 104 weeks in patients with moderate to severe psoriasis who continued on apremilast or switched from etanercept treatment: findings from the LIBERATE study. J Eur Acad Dermatol Venereol 2018;32:397-402 «PMID: 29220542»PubMed
  162. Mrowietz U, Szepietowski JC, Loewe R ym. Efficacy and safety of LAS41008 (dimethyl fumarate) in adults with moderate-to-severe chronic plaque psoriasis: a randomized, double-blind, Fumaderm® - and placebo-controlled trial (BRIDGE). Br J Dermatol 2017;176:615-623 «PMID: 27515097»PubMed
  163. Mrowietz U, Kragballe K, Reich K ym. Definition of treatment goals for moderate to severe psoriasis: a European consensus. Arch Dermatol Res 2011;303:1-10 «PMID: 20857129»PubMed
  164. Götestam Skorpen C, Hoeltzenbein M, Tincani A ym. The EULAR points to consider for use of antirheumatic drugs before pregnancy, and during pregnancy and lactation. Ann Rheum Dis 2016;75:795-810 «PMID: 26888948»PubMed
  165. Lecluse LL, Driessen RJ, Spuls PI ym. Extent and clinical consequences of antibody formation against adalimumab in patients with plaque psoriasis. Arch Dermatol 2010;146:127-32 «PMID: 20157022»PubMed
  166. Hoffmann JH, Hartmann M, Enk AH ym. Autoantibodies in psoriasis as predictors for loss of response and anti-infliximab antibody induction. Br J Dermatol 2011;165:1355-8 «PMID: 21801160»PubMed
  167. Kimball AB, Gordon KB, Fakharzadeh S ym. Long-term efficacy of ustekinumab in patients with moderate-to-severe psoriasis: results from the PHOENIX 1 trial through up to 3 years. Br J Dermatol 2012;166:861-72 «PMID: 22356258»PubMed
  168. Hsu L, Snodgrass BT, Armstrong AW. Antidrug antibodies in psoriasis: a systematic review. Br J Dermatol 2014;170:261-73 «PMID: 24117166»PubMed
  169. Germano V, Cattaruzza MS, Osborn J ym. Infection risk in rheumatoid arthritis and spondyloarthropathy patients under treatment with DMARDs, corticosteroids and TNF-a antagonists. J Transl Med 2014;12:77 «PMID: 24655394»PubMed
  170. Galloway JB, Hyrich KL, Mercer LK ym. Anti-TNF therapy is associated with an increased risk of serious infections in patients with rheumatoid arthritis especially in the first 6 months of treatment: updated results from the British Society for Rheumatology Biologics Register with special emphasis on risks in the elderly. Rheumatology (Oxford) 2011;50:124-31 «PMID: 20675706»PubMed
  171. García-Doval I, Hernández MV, Vanaclocha F ym. Should tumour necrosis factor antagonist safety information be applied from patients with rheumatoid arthritis to psoriasis? Rates of serious adverse events in the prospective rheumatoid arthritis BIOBADASER and psoriasis BIOBADADERM cohorts. Br J Dermatol 2017;176:643-649 «PMID: 27258623»PubMed
  172. Yiu ZZN, Exton LS, Jabbar-Lopez Z ym. Risk of Serious Infections in Patients with Psoriasis on Biologic Therapies: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Invest Dermatol 2016;136:1584-1591 «PMID: 27085754»PubMed
  173. Dávila-Seijo P, Dauden E, Descalzo MA ym. Infections in Moderate to Severe Psoriasis Patients Treated with Biological Drugs Compared to Classic Systemic Drugs: Findings from the BIOBADADERM Registry. J Invest Dermatol 2017;137:313-321 «PMID: 27677836»PubMed
  174. Garcia-Doval I, Cohen AD, Cazzaniga S ym. Risk of serious infections, cutaneous bacterial infections, and granulomatous infections in patients with psoriasis treated with anti-tumor necrosis factor agents versus classic therapies: Prospective meta-analysis of Psonet registries. J Am Acad Dermatol 2017;76:299-308.e16 «PMID: 27693008»PubMed
  175. Reich K, Mrowietz U, Radtke MA ym. Drug safety of systemic treatments for psoriasis: results from The German Psoriasis Registry PsoBest. Arch Dermatol Res 2015;307:875-83 «PMID: 26358263»PubMed
  176. Gniadecki R, Bang B, Bryld LE ym. Comparison of long-term drug survival and safety of biologic agents in patients with psoriasis vulgaris. Br J Dermatol 2015;172:244-52 «PMID: 25132294»PubMed
  177. Papp K, Gottlieb AB, Naldi L ym. Safety Surveillance for Ustekinumab and Other Psoriasis Treatments From the Psoriasis Longitudinal Assessment and Registry (PSOLAR). J Drugs Dermatol 2015;14:706-14 «PMID: 26151787»PubMed
  178. Crowley JJ, Warren RB, Cather JC. Safety of selective IL-23p19 inhibitors for the treatment of psoriasis. J Eur Acad Dermatol Venereol 2019;33:1676-1684 «PMID: 31054215»PubMed
  179. Sahuquillo-Torralba A, Carretero G, Rivera R ym. The risk of urinary tract infections in patients with psoriasis on systemic medications in Biobadaderm Registry: A prospective cohort study. J Am Acad Dermatol 2020;82:738-741 «PMID: 31306726»PubMed
  180. Mariette X, Matucci-Cerinic M, Pavelka K ym. Malignancies associated with tumour necrosis factor inhibitors in registries and prospective observational studies: a systematic review and meta-analysis. Ann Rheum Dis 2011;70:1895-904 «PMID: 21885875»PubMed
  181. van Lümig PP, Driessen RJ, Berends MA ym. Safety of treatment with biologics for psoriasis in daily practice: 5-year data. J Eur Acad Dermatol Venereol 2012;26:283-91 «PMID: 21435026»PubMed
  182. Raaschou P, Simard JF, Asker Hagelberg C ym. Rheumatoid arthritis, anti-tumour necrosis factor treatment, and risk of squamous cell and basal cell skin cancer: cohort study based on nationwide prospectively recorded data from Sweden. BMJ 2016;352:i262 «PMID: 26823527»PubMed
  183. Raaschou P, Simard JF, Holmqvist M ym. Rheumatoid arthritis, anti-tumour necrosis factor therapy, and risk of malignant melanoma: nationwide population based prospective cohort study from Sweden. BMJ 2013;346:f1939 «PMID: 23568792»PubMed
  184. Nyboe Andersen N, Pasternak B, Basit S ym. Association between tumor necrosis factor-a antagonists and risk of cancer in patients with inflammatory bowel disease. JAMA 2014;311:2406-13 «PMID: 24938563»PubMed
  185. Papoutsaki M, Chimenti MS, Costanzo A ym. Adalimumab for severe psoriasis and psoriatic arthritis: an open-label study in 30 patients previously treated with other biologics. J Am Acad Dermatol 2007;57:269-75 «PMID: 17574299»PubMed
  186. Van Lümig PP, Lecluse LL, Driessen RJ ym. Switching from etanercept to adalimumab is effective and safe: results in 30 patients with psoriasis with primary failure, secondary failure or intolerance to etanercept. Br J Dermatol 2010;163:838-46 «PMID: 20649798»PubMed
  187. Woolf RT, Smith CH, Robertson K ym. Switching to adalimumab in patients with moderate to severe psoriasis who have failed on etanercept: a retrospective case cohort study. Br J Dermatol 2010;163:889-92 «PMID: 20854408»PubMed
  188. Strober BE, Poulin Y, Kerdel FA ym. Switching to adalimumab for psoriasis patients with a suboptimal response to etanercept, methotrexate, or phototherapy: efficacy and safety results from an open-label study. J Am Acad Dermatol 2011;64:671-81 «PMID: 21414495»PubMed
  189. Ortonne JP, Chimenti S, Reich K ym. Efficacy and safety of adalimumab in patients with psoriasis previously treated with anti-tumour necrosis factor agents: subanalysis of BELIEVE. J Eur Acad Dermatol Venereol 2011;25:1012-20 «PMID: 21214631»PubMed
  190. Papp K, Crowley J, Ortonne JP ym. Adalimumab for moderate to severe chronic plaque psoriasis: efficacy and safety of retreatment and disease recurrence following withdrawal from therapy. Br J Dermatol 2011;164:434-41 «PMID: 21083543»PubMed
  191. Chiu HY, Wang TS, Chan CC ym. Risk Factor Analysis for the Immunogenicity of Adalimumab Associated with Decreased Clinical Response in Chinese Patients with Psoriasis. Acta Derm Venereol 2015;95:711-6 «PMID: 25673333»PubMed
  192. Thaçi D, Ortonne JP, Chimenti S ym. A phase IIIb, multicentre, randomized, double-blind, vehicle-controlled study of the efficacy and safety of adalimumab with and without calcipotriol/betamethasone topical treatment in patients with moderate to severe psoriasis: the BELIEVE study. Br J Dermatol 2010;163:402-11 «PMID: 20377585»PubMed
  193. Bagel J. Adalimumab plus narrowband ultraviolet B light phototherapy for the treatment of moderate to severe psoriasis. J Drugs Dermatol 2011;10:366-71 «PMID: 21455546»PubMed
  194. Wolf P, Hofer A, Weger W ym. 311 nm ultraviolet B-accelerated response of psoriatic lesions in adalimumab-treated patients. Photodermatol Photoimmunol Photomed 2011;27:186-9 «PMID: 21729166»PubMed
  195. Heiberg MS, Koldingsnes W, Mikkelsen K ym. The comparative one-year performance of anti-tumor necrosis factor alpha drugs in patients with rheumatoid arthritis, psoriatic arthritis, and ankylosing spondylitis: results from a longitudinal, observational, multicenter study. Arthritis Rheum 2008;59:234-40 «PMID: 18240258»PubMed
  196. Gordon KB, Foley P, Krueger JG ym. Bimekizumab efficacy and safety in moderate to severe plaque psoriasis (BE READY): a multicentre, double-blind, placebo-controlled, randomised withdrawal phase 3 trial. Lancet 2021;397:475-486 «PMID: 33549192»PubMed
  197. Reich K, Papp KA, Blauvelt A ym. Bimekizumab versus ustekinumab for the treatment of moderate to severe plaque psoriasis (BE VIVID): efficacy and safety from a 52-week, multicentre, double-blind, active comparator and placebo controlled phase 3 trial. Lancet 2021;397:487-498 «PMID: 33549193»PubMed
  198. Reich K, Warren RB, Lebwohl M ym. Bimekizumab versus Secukinumab in Plaque Psoriasis. N Engl J Med 2021;385:142-152 «PMID: 33891380»PubMed
  199. Warren RB, Blauvelt A, Bagel J ym. Bimekizumab versus Adalimumab in Plaque Psoriasis. N Engl J Med 2021;385:130-141 «PMID: 33891379»PubMed
  200. Blauvelt A, Papp KA, Merola JF ym. Bimekizumab for patients with moderate to severe plaque psoriasis: 60-week results from BE ABLE 2, a randomized, double-blinded, placebo-controlled, phase 2b extension study. J Am Acad Dermatol 2020;83:1367-1374 «PMID: 32473974»PubMed
  201. Papp KA, Reich K, Paul C ym. A prospective phase III, randomized, double-blind, placebo-controlled study of brodalumab in patients with moderate-to-severe plaque psoriasis. Br J Dermatol 2016;175:273-86 «PMID: 26914406»PubMed
  202. Lebwohl M, Strober B, Menter A ym. Phase 3 Studies Comparing Brodalumab with Ustekinumab in Psoriasis. N Engl J Med 2015;373:1318-28 «PMID: 26422722»PubMed
  203. Papp KA, Tyring S, Lahfa M ym. A global phase III randomized controlled trial of etanercept in psoriasis: safety, efficacy, and effect of dose reduction. Br J Dermatol 2005;152:1304-12 «PMID: 15948997»PubMed
  204. Gordon KB, Gottlieb AB, Leonardi CL ym. Clinical response in psoriasis patients discontinued from and then reinitiated on etanercept therapy. J Dermatolog Treat 2006;17:9-17 «PMID: 16467018»PubMed
  205. Moore A, Gordon KB, Kang S ym. A randomized, open-label trial of continuous versus interrupted etanercept therapy in the treatment of psoriasis. J Am Acad Dermatol 2007;56:598-603 «PMID: 17113190»PubMed
  206. Ortonne J, Griffiths C, Daudén Ey. Efficacy and safety of continuous versus paused etanercept treatment in patients with moderate-to-severe psoriasis over 54 weeks: the CRYSTEL study. Expert Rev Dermatol 2008;3:657-65
  207. Ortonne JP, Taïeb A, Ormerod AD ym. Patients with moderate-to-severe psoriasis recapture clinical response during re-treatment with etanercept. Br J Dermatol 2009;161:1190-5 «PMID: 19566665»PubMed
  208. Foley PA, Quirk C, Sullivan JR ym. Combining etanercept with traditional agents in the treatment of psoriasis: a review of the clinical evidence. J Eur Acad Dermatol Venereol 2010;24:1135-43 «PMID: 20337816»PubMed
  209. Zachariae C, Mørk NJ, Reunala T ym. The combination of etanercept and methotrexate increases the effectiveness of treatment in active psoriasis despite inadequate effect of methotrexate therapy. Acta Derm Venereol 2008;88:495-501 «PMID: 18779890»PubMed
  210. Gottlieb AB, Langley RG, Strober BE ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled study to evaluate the addition of methotrexate to etanercept in patients with moderate to severe plaque psoriasis. Br J Dermatol 2012;167:649-57 «PMID: 22533447»PubMed
  211. Blauvelt A, Papp KA, Griffiths CE ym. Efficacy and safety of guselkumab, an anti-interleukin-23 monoclonal antibody, compared with adalimumab for the continuous treatment of patients with moderate to severe psoriasis: Results from the phase III, double-blinded, placebo- and active comparator-controlled VOYAGE 1 trial. J Am Acad Dermatol 2017;76:405-417 «PMID: 28057360»PubMed
  212. Reich K, Armstrong AW, Foley P ym. Efficacy and safety of guselkumab, an anti-interleukin-23 monoclonal antibody, compared with adalimumab for the treatment of patients with moderate to severe psoriasis with randomized withdrawal and retreatment: Results from the phase III, double-blind, placebo- and active comparator-controlled VOYAGE 2 trial. J Am Acad Dermatol 2017;76:418-431 «PMID: 28057361»PubMed
  213. Lecluse LL, Piskin G, Mekkes JR ym. Review and expert opinion on prevention and treatment of infliximab-related infusion reactions. Br J Dermatol 2008;159:527-36 «PMID: 18627374»PubMed
  214. Gordon KB, Strober B, Lebwohl M ym. Efficacy and safety of risankizumab in moderate-to-severe plaque psoriasis (UltIMMa-1 and UltIMMa-2): results from two double-blind, randomised, placebo-controlled and ustekinumab-controlled phase 3 trials. Lancet 2018;392:650-661 «PMID: 30097359»PubMed
  215. Blauvelt A, Reich K, Lebwohl M ym. Certolizumab pegol for the treatment of patients with moderate-to-severe chronic plaque psoriasis: pooled analysis of week 16 data from three randomized controlled trials. J Eur Acad Dermatol Venereol 2019;33:546-552 «PMID: 30242918»PubMed
  216. Gottlieb AB, Blauvelt A, Thaçi D ym. Certolizumab pegol for the treatment of chronic plaque psoriasis: Results through 48 weeks from 2 phase 3, multicenter, randomized, double-blinded, placebo-controlled studies (CIMPASI-1 and CIMPASI-2). J Am Acad Dermatol 2018;79:302-314.e6 «PMID: 29660421»PubMed
  217. Papp KA, Reich K, Blauvelt A ym. Efficacy of tildrakizumab for moderate-to-severe plaque psoriasis: pooled analysis of three randomized controlled trials at weeks 12 and 28. J Eur Acad Dermatol Venereol 2019;33:1098-1106 «PMID: 30838709»PubMed
  218. Leonardi CL, Kimball AB, Papp KA ym. Efficacy and safety of ustekinumab, a human interleukin-12/23 monoclonal antibody, in patients with psoriasis: 76-week results from a randomised, double-blind, placebo-controlled trial (PHOENIX 1). Lancet 2008;371:1665-74 «PMID: 18486739»PubMed
  219. Papp KA, Langley RG, Lebwohl M ym. Efficacy and safety of ustekinumab, a human interleukin-12/23 monoclonal antibody, in patients with psoriasis: 52-week results from a randomised, double-blind, placebo-controlled trial (PHOENIX 2). Lancet 2008;371:1675-84 «PMID: 18486740»PubMed
  220. Talamonti M, Galluzzo M, Chimenti S ym. HLA-C*06 and response to ustekinumab in Caucasian patients with psoriasis: Outcome and long-term follow-up. J Am Acad Dermatol 2016;74:374-5 «PMID: 26775778»PubMed
  221. Gordon KB, Papp KA, Langley RG ym. Long-term safety experience of ustekinumab in patients with moderate to severe psoriasis (Part II of II): results from analyses of infections and malignancy from pooled phase II and III clinical trials. J Am Acad Dermatol 2012;66:742-51 «PMID: 21978572»PubMed
  222. Warren RB, Smith CH, Yiu ZZN ym. Differential Drug Survival of Biologic Therapies for the Treatment of Psoriasis: A Prospective Observational Cohort Study from the British Association of Dermatologists Biologic Interventions Register (BADBIR). J Invest Dermatol 2015;135:2632-2640 «PMID: 26053050»PubMed
  223. Zweegers J, van den Reek JM, van de Kerkhof PC ym. Body mass index predicts discontinuation due to ineffectiveness and female sex predicts discontinuation due to side-effects in patients with psoriasis treated with adalimumab, etanercept or ustekinumab in daily practice: a prospective, comparative, long-term drug-survival study from the BioCAPTURE registry. Br J Dermatol 2016;175:340-7 «PMID: 26989852»PubMed
  224. Menter A, Papp KA, Gooderham M ym. Drug survival of biologic therapy in a large, disease-based registry of patients with psoriasis: results from the Psoriasis Longitudinal Assessment and Registry (PSOLAR). J Eur Acad Dermatol Venereol 2016;30:1148-58 «PMID: 27027388»PubMed
  225. Kalb RE, Fiorentino DF, Lebwohl MG ym. Risk of Serious Infection With Biologic and Systemic Treatment of Psoriasis: Results From the Psoriasis Longitudinal Assessment and Registry (PSOLAR). JAMA Dermatol 2015;151:961-9 «PMID: 25970800»PubMed
  226. Carretero G, Ferrandiz C, Dauden E ym. Risk of adverse events in psoriasis patients receiving classic systemic drugs and biologics in a 5-year observational study of clinical practice: 2008-2013 results of the Biobadaderm registry. J Eur Acad Dermatol Venereol 2015;29:156-63 «PMID: 24684267»PubMed
  227. Lebwohl M, Leonardi C, Griffiths CE ym. Long-term safety experience of ustekinumab in patients with moderate-to-severe psoriasis (Part I of II): results from analyses of general safety parameters from pooled Phase 2 and 3 clinical trials. J Am Acad Dermatol 2012;66:731-41 «PMID: 21930328»PubMed
  228. Reich K, Papp KA, Griffiths CE ym. An update on the long-term safety experience of ustekinumab: results from the psoriasis clinical development program with up to four years of follow-up. J Drugs Dermatol 2012;11:300-12 «PMID: 22395580»PubMed
  229. Kimball AB, Papp KA, Wasfi Y ym. Long-term efficacy of ustekinumab in patients with moderate-to-severe psoriasis treated for up to 5 years in the PHOENIX 1 study. J Eur Acad Dermatol Venereol 2013;27:1535-45 «PMID: 23279003»PubMed
  230. Langley RG, Lebwohl M, Krueger GG ym. Long-term efficacy and safety of ustekinumab, with and without dosing adjustment, in patients with moderate-to-severe psoriasis: results from the PHOENIX 2 study through 5 years of follow-up. Br J Dermatol 2015;172:1371-83 «PMID: 25307931»PubMed
  231. Nast A, Sporbeck B, Rosumeck S ym. Which antipsoriatic drug has the fastest onset of action? Systematic review on the rapidity of the onset of action. J Invest Dermatol 2013;133:1963-70 «PMID: 23426133»PubMed
  232. Egeberg A, Andersen YMF, Halling-Overgaard AS ym. Systematic review on rapidity of onset of action for interleukin-17 and interleukin-23 inhibitors for psoriasis. J Eur Acad Dermatol Venereol 2020;34:39-46 «PMID: 31465593»PubMed
  233. Armstrong AW, Puig L, Joshi A ym. Comparison of Biologics and Oral Treatments for Plaque Psoriasis: A Meta-analysis. JAMA Dermatol 2020;156:258-269 «PMID: 32022825»PubMed
  234. Sbidian E, Chaimani A, Garcia-Doval I ym. Systemic pharmacological treatments for chronic plaque psoriasis: a network meta-analysis. Cochrane Database Syst Rev 2021;4:CD011535 «PMID: 33871055»PubMed
  235. Gladman DD, Farewell V, Buskila D ym. Reliability of measurements of active and damaged joints in psoriatic arthritis. J Rheumatol 1990;17:62-4 «PMID: 2313676»PubMed
  236. Oriente P, Biondi-Oriente C, Scarpa R. Psoriatic arthritis. Clinical manifestations. Baillieres Clin Rheumatol 1994;8:277-94 «PMID: 8076388»PubMed
  237. Cohen MR, Reda DJ, Clegg DO. Baseline relationships between psoriasis and psoriatic arthritis: analysis of 221 patients with active psoriatic arthritis. Department of Veterans Affairs Cooperative Study Group on Seronegative Spondyloarthropathies. J Rheumatol 1999;26:1752-6 «PMID: 10451073»PubMed
  238. Cantini F, Salvarani C, Olivieri I ym. Distal extremity swelling with pitting edema in psoriatic arthritis: a case-control study. Clin Exp Rheumatol 2001;19:291-6 «PMID: 11407082»PubMed
  239. Coates LC, Baraliakos X, Blanco FJ ym. The Phenotype of Axial Spondyloarthritis: Is It Dependent on HLA-B27 Status? Arthritis Care Res (Hoboken) 2021;73:856-860 «PMID: 32100954»PubMed
  240. Chandran V. Psoriatic spondylitis or ankylosing spondylitis with psoriasis: same or different? Curr Opin Rheumatol 2019;31:329-334 «PMID: 31135567»PubMed
  241. Payet J, Goulvestre C, Bialé L ym. Anticyclic citrullinated peptide antibodies in rheumatoid and nonrheumatoid rheumatic disorders: experience with 1162 patients. J Rheumatol 2014;41:2395-402 «PMID: 25274898»PubMed
  242. Kane D. The role of ultrasound in the diagnosis and management of psoriatic arthritis. Curr Rheumatol Rep 2005;7:319-24 «PMID: 16045836»PubMed
  243. Dubash SR, De Marco G, Wakefield RJ ym. Ultrasound Imaging in Psoriatic Arthritis: What Have We Learnt in the Last Five Years? Front Med (Lausanne) 2020;7:487 «PMID: 32984374»PubMed
  244. Balint PV, Terslev L, Aegerter P ym. Reliability of a consensus-based ultrasound definition and scoring for enthesitis in spondyloarthritis and psoriatic arthritis: an OMERACT US initiative. Ann Rheum Dis 2018;77:1730-1735 «PMID: 30076154»PubMed
  245. Offidani A, Cellini A, Valeri G ym. Subclinical joint involvement in psoriasis: magnetic resonance imaging and X-ray findings. Acta Derm Venereol 1998;78:463-5 «PMID: 9833050»PubMed
  246. Mandl P, Navarro-Compán V, Terslev L ym. EULAR recommendations for the use of imaging in the diagnosis and management of spondyloarthritis in clinical practice. Ann Rheum Dis 2015;74:1327-39 «PMID: 25837448»PubMed
  247. Gossec L, Baraliakos X, Kerschbaumer A ym. EULAR recommendations for the management of psoriatic arthritis with pharmacological therapies: 2019 update. Ann Rheum Dis 2020;79:700-712 «PMID: 32434812»PubMed
  248. Singh JA, Guyatt G, Ogdie A ym. Special Article: 2018 American College of Rheumatology/National Psoriasis Foundation Guideline for the Treatment of Psoriatic Arthritis. Arthritis Care Res (Hoboken) 2019;71:2-29 «PMID: 30499259»PubMed
  249. Coates LC, Kavanaugh A, Mease PJ ym. Group for Research and Assessment of Psoriasis and Psoriatic Arthritis 2015 Treatment Recommendations for Psoriatic Arthritis. Arthritis Rheumatol 2016;68:1060-71 «PMID: 26749174»PubMed
  250. Sumpton D, Kelly A, Tunnicliffe DJ ym. Patients' Perspectives and Experience of Psoriasis and Psoriatic Arthritis: A Systematic Review and Thematic Synthesis of Qualitative Studies. Arthritis Care Res (Hoboken) 2020;72:711-722 «PMID: 30927508»PubMed
  251. Coates LC, Orbai AM, Azevedo VF ym. Results of a global, patient-based survey assessing the impact of psoriatic arthritis discussed in the context of the Psoriatic Arthritis Impact of Disease (PsAID) questionnaire. Health Qual Life Outcomes 2020;18:173 «PMID: 32513190»PubMed
  252. Garrido-Cumbrera M, Hillmann O, Mahapatra R ym. Improving the Management of Psoriatic Arthritis and Axial Spondyloarthritis: Roundtable Discussions with Healthcare Professionals and Patients. Rheumatol Ther 2017;4:219-231 «PMID: 28600789»PubMed
  253. Coates LC, Mahmood F, Freeston J ym. Long-term follow-up of patients in the TIght COntrol of inflammation in early Psoriatic Arthritis (TICOPA) trial. Rheumatology (Oxford) 2020;59:807-810 «PMID: 31504996»PubMed
  254. Coates LC, Fransen J, Helliwell PS. Defining minimal disease activity in psoriatic arthritis: a proposed objective target for treatment. Ann Rheum Dis 2010;69:48-53 «PMID: 19147615»PubMed
  255. Dressler C, Eisert L, Pham PA ym. Efficacy and safety of systemic treatments in psoriatic arthritis: a systematic review, meta-analysis and GRADE evaluation. J Eur Acad Dermatol Venereol 2019;33:1249-1260 «PMID: 30735612»PubMed
  256. Nash P, Thaçi D, Behrens F ym. Leflunomide improves psoriasis in patients with psoriatic arthritis: an in-depth analysis of data from the TOPAS study. Dermatology 2006;212:238-49 «PMID: 16549920»PubMed
  257. Flint J, Panchal S, Hurrell A ym. BSR and BHPR guideline on prescribing drugs in pregnancy and breastfeeding-Part I: standard and biologic disease modifying anti-rheumatic drugs and corticosteroids. Rheumatology (Oxford) 2016;55:1693-7 «PMID: 26750124»PubMed
  258. Brent RL. Teratogen update: reproductive risks of leflunomide (Arava); a pyrimidine synthesis inhibitor: counseling women taking leflunomide before or during pregnancy and men taking leflunomide who are contemplating fathering a child. Teratology 2001;63:106-12 «PMID: 11241434»PubMed
  259. Baker H, Ryan TJ. Generalized pustular psoriasis. A clinical and epidemiological study of 104 cases. Br J Dermatol 1968;80:771-93 «PMID: 4236712»PubMed
  260. Burns D, Breathnach S, Cox N ym. Rook´s Textbook of Dermatology. Blackwell Publishing 2004;
  261. Kavanaugh A, Gladman DD, Edwards CJ ym. Long-term experience with apremilast in patients with psoriatic arthritis: 5-year results from a PALACE 1-3 pooled analysis. Arthritis Res Ther 2019;21:118 «PMID: 31077258»PubMed
  262. Nash P, Ohson K, Walsh J ym. Early and sustained efficacy with apremilast monotherapy in biological-naïve patients with psoriatic arthritis: a phase IIIB, randomised controlled trial (ACTIVE). Ann Rheum Dis 2018;77:690-698 «PMID: 29343507»PubMed
  263. Wells AF, Edwards CJ, Kivitz AJ ym. Apremilast monotherapy in DMARD-naive psoriatic arthritis patients: results of the randomized, placebo-controlled PALACE 4 trial. Rheumatology (Oxford) 2018;57:1253-1263 «PMID: 29635379»PubMed
  264. Nash P, Coates LC, Fleischmann R ym. Efficacy of Tofacitinib for the Treatment of Psoriatic Arthritis: Pooled Analysis of Two Phase 3 Studies. Rheumatol Ther 2018;5:567-582 «PMID: 30414064»PubMed
  265. Mease P, Hall S, FitzGerald O ym. Tofacitinib or Adalimumab versus Placebo for Psoriatic Arthritis. N Engl J Med 2017;377:1537-1550 «PMID: 29045212»PubMed
  266. Mease PJ, Lertratanakul A, Papp KA ym. Upadacitinib in Patients with Psoriatic Arthritis and Inadequate Response to Biologics: 56-Week Data from the Randomized Controlled Phase 3 SELECT-PsA 2 Study. Rheumatol Ther 2021;8:903-919 «PMID: 33913086»PubMed
  267. Arnett FC, Edworthy SM, Bloch DA ym. The American Rheumatism Association 1987 revised criteria for the classification of rheumatoid arthritis. Arthritis Rheum 1988;31:315-24 «PMID: 3358796»PubMed
  268. Gladman DD, Mease PJ, Ritchlin CT ym. Adalimumab for long-term treatment of psoriatic arthritis: forty-eight week data from the adalimumab effectiveness in psoriatic arthritis trial. Arthritis Rheum 2007;56:476-88 «PMID: 17265483»PubMed
  269. Mease PJ. Biologic Therapy for Psoriatic Arthritis. Rheum Dis Clin North Am 2015;41:723-38 «PMID: 26476229»PubMed
  270. Ramiro S, Smolen JS, Landewé R ym. Pharmacological treatment of psoriatic arthritis: a systematic literature review for the 2015 update of the EULAR recommendations for the management of psoriatic arthritis. Ann Rheum Dis 2016;75:490-8 «PMID: 26660203»PubMed
  271. Kavanaugh A, van der Heijde D, McInnes IB ym. Golimumab in psoriatic arthritis: one-year clinical efficacy, radiographic, and safety results from a phase III, randomized, placebo-controlled trial. Arthritis Rheum 2012;64:2504-17 «PMID: 22378566»PubMed
  272. Kavanaugh A, McInnes IB, Mease P ym. Clinical efficacy, radiographic and safety findings through 5 years of subcutaneous golimumab treatment in patients with active psoriatic arthritis: results from a long-term extension of a randomised, placebo-controlled trial (the GO-REVEAL study). Ann Rheum Dis 2014;73:1689-94 «PMID: 24748630»PubMed
  273. Mease PJ, Goffe BS, Metz J ym. Etanercept in the treatment of psoriatic arthritis and psoriasis: a randomised trial. Lancet 2000;356:385-90 «PMID: 10972371»PubMed
  274. Mease PJ, Kivitz AJ, Burch FX ym. Etanercept treatment of psoriatic arthritis: safety, efficacy, and effect on disease progression. Arthritis Rheum 2004;50:2264-72 «PMID: 15248226»PubMed
  275. Antoni C, Krueger GG, de Vlam K ym. Infliximab improves signs and symptoms of psoriatic arthritis: results of the IMPACT 2 trial. Ann Rheum Dis 2005;64:1150-7 «PMID: 15677701»PubMed
  276. Kavanaugh A, Krueger GG, Beutler A ym. Infliximab maintains a high degree of clinical response in patients with active psoriatic arthritis through 1 year of treatment: results from the IMPACT 2 trial. Ann Rheum Dis 2007;66:498-505 «PMID: 17114188»PubMed
  277. Feletar M, Brockbank JE, Schentag CT ym. Treatment of refractory psoriatic arthritis with infliximab: a 12 month observational study of 16 patients. Ann Rheum Dis 2004;63:156-61 «PMID: 14722204»PubMed
  278. Kavanaugh A, Antoni CE, Gladman D ym. The Infliximab Multinational Psoriatic Arthritis Controlled Trial (IMPACT): results of radiographic analyses after 1 year. Ann Rheum Dis 2006;65:1038-43 «PMID: 16439444»PubMed
  279. Mease PJ, Fleischmann R, Deodhar AA ym. Effect of certolizumab pegol on signs and symptoms in patients with psoriatic arthritis: 24-week results of a Phase 3 double-blind randomised placebo-controlled study (RAPID-PsA). Ann Rheum Dis 2014;73:48-55 «PMID: 23942868»PubMed
  280. Ramiro S, Smolen JS, Landewé R ym. Pharmacological treatment of psoriatic arthritis: a systematic literature review for the 2015 update of the EULAR recommendations for the management of psoriatic arthritis. Ann Rheum Dis 2016;75:490-8 «PMID: 26660203»PubMed
  281. van der Heijde D, Deodhar A, FitzGerald O ym. 4-year results from the RAPID-PsA phase 3 randomised placebo-controlled trial of certolizumab pegol in psoriatic arthritis. RMD Open 2018;4:e000582 «PMID: 29556416»PubMed
  282. McInnes IB, Kavanaugh A, Gottlieb AB ym. Efficacy and safety of ustekinumab in patients with active psoriatic arthritis: 1 year results of the phase 3, multicentre, double-blind, placebo-controlled PSUMMIT 1 trial. Lancet 2013;382:780-9 «PMID: 23769296»PubMed
  283. Kavanaugh A, Puig L, Gottlieb AB ym. Maintenance of Clinical Efficacy and Radiographic Benefit Through Two Years of Ustekinumab Therapy in Patients With Active Psoriatic Arthritis: Results From a Randomized, Placebo-Controlled Phase III Trial. Arthritis Care Res (Hoboken) 2015;67:1739-49 «PMID: 26097039»PubMed
  284. Araujo EG, Englbrecht M, Hoepken S ym. Effects of ustekinumab versus tumor necrosis factor inhibition on enthesitis: Results from the enthesial clearance in psoriatic arthritis (ECLIPSA) study. Semin Arthritis Rheum 2019;48:632-637 «PMID: 30037432»PubMed
  285. Ruyssen-Witrand A, Perry R, Watkins C ym. Efficacy and safety of biologics in psoriatic arthritis: a systematic literature review and network meta-analysis. RMD Open 2020;6: «PMID: 32094304»PubMed
  286. Smolen JS, Mease P, Tahir H ym. Multicentre, randomised, open-label, parallel-group study evaluating the efficacy and safety of ixekizumab versus adalimumab in patients with psoriatic arthritis naïve to biological disease-modifying antirheumatic drug: final results by week 52. Ann Rheum Dis 2020;79:1310-1319 «PMID: 32660977»PubMed
  287. Mease PJ, McInnes IB, Kirkham B ym. Secukinumab Inhibition of Interleukin-17A in Patients with Psoriatic Arthritis. N Engl J Med 2015;373:1329-39 «PMID: 26422723»PubMed
  288. Mease P, van der Heijde D, Landewé R ym. Secukinumab improves active psoriatic arthritis symptoms and inhibits radiographic progression: primary results from the randomised, double-blind, phase III FUTURE 5 study. Ann Rheum Dis 2018;77:890-897 «PMID: 29550766»PubMed
  289. Mease PJ, Gottlieb AB, van der Heijde D ym. Efficacy and safety of abatacept, a T-cell modulator, in a randomised, double-blind, placebo-controlled, phase III study in psoriatic arthritis. Ann Rheum Dis 2017;76:1550-1558 «PMID: 28473423»PubMed
  290. Mourad A, Gniadecki R. Treatment of Dactylitis and Enthesitis in Psoriatic Arthritis with Biologic Agents: A Systematic Review and Metaanalysis. J Rheumatol 2020;47:59-65 «PMID: 30824641»PubMed
  291. Brüner M, Dige A, Loft AG ym. Spondylitis-psoriasis-enthesitis-enterocolitis-dactylitis-uveitis-peripheral synovitis (SPEED-UP) treatment. Autoimmun Rev 2021;20:102731 «PMID: 33326852»PubMed
  292. Noviani M, Saffari SE, Tan JL ym. Mortality and hospitalization outcomes of interstitial lung disease and pulmonary hypertension in the Singapore systemic sclerosis cohort. Semin Arthritis Rheum 2020;50:473-479 «PMID: 31810742»PubMed
  293. Tauscher AE, Fleischer AB Jr, Phelps KC ym. Psoriasis and pregnancy. J Cutan Med Surg 2002;6:561-70 «PMID: 12362257»PubMed
  294. Hale EK, Pomeranz MK. Dermatologic agents during pregnancy and lactation: an update and clinical review. Int J Dermatol 2002;41:197-203 «PMID: 12031026»PubMed
  295. Murase JE, Chan KK, Garite TJ ym. Hormonal effect on psoriasis in pregnancy and post partum. Arch Dermatol 2005;141:601-6 «PMID: 15897382»PubMed
  296. Raychaudhuri SP, Navare T, Gross J ym. Clinical course of psoriasis during pregnancy. Int J Dermatol 2003;42:518-20 «PMID: 12839599»PubMed
  297. Gudjonsson JE, Karason A, Runarsdottir EH ym. Distinct clinical differences between HLA-Cw*0602 positive and negative psoriasis patients--an analysis of 1019 HLA-C- and HLA-B-typed patients. J Invest Dermatol 2006;126:740-5 «PMID: 16439971»PubMed
  298. Yang YW, Chen CS, Chen YH ym. Psoriasis and pregnancy outcomes: a nationwide population-based study. J Am Acad Dermatol 2011;64:71-7 «PMID: 20970879»PubMed
  299. Mowad CM, Margolis DJ, Halpern AC ym. Hormonal influences on women with psoriasis. Cutis 1998;61:257-60 «PMID: 9608337»PubMed
  300. Ursin K, Lydersen S, Skomsvoll JF ym. Psoriatic Arthritis Disease Activity During and After Pregnancy: A Prospective Multicenter Study. Arthritis Care Res (Hoboken) 2019;71:1092-1100 «PMID: 30192071»PubMed
  301. Bobotsis R, Gulliver WP, Monaghan K ym. Psoriasis and adverse pregnancy outcomes: a systematic review of observational studies. Br J Dermatol 2016;175:464-72 «PMID: 26991866»PubMed
  302. Bandoli G, Johnson DL, Jones KL ym. Potentially modifiable risk factors for adverse pregnancy outcomes in women with psoriasis. Br J Dermatol 2010;163:334-9 «PMID: 20545678»PubMed
  303. Bae YS, Van Voorhees AS, Hsu S ym. Review of treatment options for psoriasis in pregnant or lactating women: from the Medical Board of the National Psoriasis Foundation. J Am Acad Dermatol 2012;67:459-77 «PMID: 22018758»PubMed
  304. Chi CC, Kirtschig G, Aberer W ym. Evidence-based (S3) guideline on topical corticosteroids in pregnancy. Br J Dermatol 2011;165:943-52 «PMID: 21729030»PubMed
  305. Chi CC, Wang SH, Wojnarowska F ym. Safety of topical corticosteroids in pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD007346 «PMID: 26497573»PubMed
  306. Clowse ME, Förger F, Hwang C ym. Minimal to no transfer of certolizumab pegol into breast milk: results from CRADLE, a prospective, postmarketing, multicentre, pharmacokinetic study. Ann Rheum Dis 2017;76:1890-1896 «PMID: 28814432»PubMed
  307. Mariette X, Förger F, Abraham B ym. Lack of placental transfer of certolizumab pegol during pregnancy: results from CRIB, a prospective, postmarketing, pharmacokinetic study. Ann Rheum Dis 2018;77:228-233 «PMID: 29030361»PubMed
  308. Sihvonen S, Pertovaara M. Reumasairaudet raskauden aikana. Duodecim 2019;135:257-64
  309. Morris A, Rogers M, Fischer G ym. Childhood psoriasis: a clinical review of 1262 cases. Pediatr Dermatol 2001;18:188-98 «PMID: 11437997»PubMed
  310. Varni JW, Globe DR, Gandra SR ym. Health-related quality of life of pediatric patients with moderate to severe plaque psoriasis: comparisons to four common chronic diseases. Eur J Pediatr 2012;171:485-92 «PMID: 21960290»PubMed
  311. Siegfried EC. Neonatal skin and skin care. Dermatol Clin 1998;16:437-46 «PMID: 9704203»PubMed
  312. Chiou YB, Blume-Peytavi U. Stratum corneum maturation. A review of neonatal skin function. Skin Pharmacol Physiol 2004;17:57-66 «PMID: 14976382»PubMed
  313. Lebwohl M, Ali S. Treatment of psoriasis. Part 1. Topical therapy and phototherapy. J Am Acad Dermatol 2001;45:487-98; quiz 499-502 «PMID: 11568737»PubMed
  314. Sticherling M, Augustin M, Boehncke WH ym. Therapy of psoriasis in childhood and adolescence - a German expert consensus. J Dtsch Dermatol Ges 2011;9:815-23 «PMID: 21585653»PubMed
  315. de Jager ME, de Jong EM, van de Kerkhof PC ym. Efficacy and safety of treatments for childhood psoriasis: a systematic literature review. J Am Acad Dermatol 2010;62:1013-30 «PMID: 19900732»PubMed
  316. Jury CS, McHenry P, Burden AD ym. Narrowband ultraviolet B (UVB) phototherapy in children. Clin Exp Dermatol 2006;31:196-9 «PMID: 16487089»PubMed
  317. Pasic A, Ceovic R, Lipozencic J ym. Phototherapy in pediatric patients. Pediatr Dermatol 2003;20:71-7 «PMID: 12558852»PubMed
  318. Paller AS, Siegfried EC, Langley RG ym. Etanercept treatment for children and adolescents with plaque psoriasis. N Engl J Med 2008;358:241-51 «PMID: 18199863»PubMed
  319. Paller AS, Siegfried EC, Eichenfield LF ym. Long-term etanercept in pediatric patients with plaque psoriasis. J Am Acad Dermatol 2010;63:762-8 «PMID: 20605256»PubMed
  320. Paller AS, Siegfried EC, Pariser DM ym. Long-term safety and efficacy of etanercept in children and adolescents with plaque psoriasis. J Am Acad Dermatol 2016;74:280-7.e1-3 «PMID: 26775775»PubMed
  321. Landells I, Marano C, Hsu MC ym. Ustekinumab in adolescent patients age 12 to 17 years with moderate-to-severe plaque psoriasis: results of the randomized phase 3 CADMUS study. J Am Acad Dermatol 2015;73:594-603 «PMID: 26259989»PubMed
  322. Petty RE, Southwood TR, Manners P ym. International League of Associations for Rheumatology classification of juvenile idiopathic arthritis: second revision, Edmonton, 2001. J Rheumatol 2004;31:390-2 «PMID: 14760812»PubMed
  323. Butbul Aviel Y, Tyrrell P, Schneider R ym. Juvenile Psoriatic Arthritis (JPsA): juvenile arthritis with psoriasis? Pediatr Rheumatol Online J 2013;11:11 «PMID: 23497068»PubMed
  324. Ekelund M, Aalto K, Fasth A ym. Psoriasis and associated variables in classification and outcome of juvenile idiopathic arthritis - an eight-year follow-up study. Pediatr Rheumatol Online J 2017;15:13 «PMID: 28222745»PubMed
  325. Stoll ML, Nigrovic PA, Gotte AC ym. Clinical comparison of early-onset psoriatic and non-psoriatic oligoarticular juvenile idiopathic arthritis. Clin Exp Rheumatol 2011;29:582-8 «PMID: 21385553»PubMed
  326. Zisman D, Gladman DD, Stoll ML ym. The Juvenile Psoriatic Arthritis Cohort in the CARRA Registry: Clinical Characteristics, Classification, and Outcomes. J Rheumatol 2017;44:342-351 «PMID: 28148698»PubMed
  327. Stoll ML, Zurakowski D, Nigrovic LE ym. Patients with juvenile psoriatic arthritis comprise two distinct populations. Arthritis Rheum 2006;54:3564-72 «PMID: 17075862»PubMed
  328. Butbul YA, Tyrrell PN, Schneider R ym. Comparison of patients with juvenile psoriatic arthritis and nonpsoriatic juvenile idiopathic arthritis: how different are they? J Rheumatol 2009;36:2033-41 «PMID: 19648305»PubMed
  329. Kröger L, Vähäsalo P, Tynjälä P ym. [Medical treatment of juvenile idiopathic arthritis]. Duodecim 2012;128:477-86 «PMID: 22486063»PubMed
  330. Ruperto N, Murray KJ, Gerloni V ym. A randomized trial of parenteral methotrexate comparing an intermediate dose with a higher dose in children with juvenile idiopathic arthritis who failed to respond to standard doses of methotrexate. Arthritis Rheum 2004;50:2191-201 «PMID: 15248217»PubMed
  331. van Rossum MA, Fiselier TJ, Franssen MJ ym. Sulfasalazine in the treatment of juvenile chronic arthritis: a randomized, double-blind, placebo-controlled, multicenter study. Dutch Juvenile Chronic Arthritis Study Group. Arthritis Rheum 1998;41:808-16 «PMID: 9588731»PubMed
  332. Silverman E, Mouy R, Spiegel L ym. Leflunomide or methotrexate for juvenile rheumatoid arthritis. N Engl J Med 2005;352:1655-66 «PMID: 15843668»PubMed
  333. Tynjälä P, Vähäsalo P, Tarkiainen M ym. Aggressive combination drug therapy in very early polyarticular juvenile idiopathic arthritis (ACUTE-JIA): a multicentre randomised open-label clinical trial. Ann Rheum Dis 2011;70:1605-12 «PMID: 21623000»PubMed
  334. Lovell DJ, Ruperto N, Goodman S ym. Adalimumab with or without methotrexate in juvenile rheumatoid arthritis. N Engl J Med 2008;359:810-20 «PMID: 18716298»PubMed
  335. Horneff G, Seyger MMB, Arikan D ym. Safety of Adalimumab in Pediatric Patients with Polyarticular Juvenile Idiopathic Arthritis, Enthesitis-Related Arthritis, Psoriasis, and Crohn's Disease. J Pediatr 2018;201:166-175.e3 «PMID: 30054164»PubMed
  336. Constantin T, Foeldvari I, Vojinovic J ym. Two-year Efficacy and Safety of Etanercept in Pediatric Patients with Extended Oligoarthritis, Enthesitis-related Arthritis, or Psoriatic Arthritis. J Rheumatol 2016;43:816-24 «PMID: 26932344»PubMed
  337. Foeldvari I, Constantin T, Vojinovic J ym. Etanercept treatment for extended oligoarticular juvenile idiopathic arthritis, enthesitis-related arthritis, or psoriatic arthritis: 6-year efficacy and safety data from an open-label trial. Arthritis Res Ther 2019;21:125 «PMID: 31122296»PubMed
  338. Otten MH, Prince FH, Ten Cate R ym. Tumour necrosis factor (TNF)-blocking agents in juvenile psoriatic arthritis: are they effective? Ann Rheum Dis 2011;70:337-40 «PMID: 21068101»PubMed
  339. Windschall D, Müller T, Becker I ym. Safety and efficacy of etanercept in children with the JIA categories extended oligoarthritis, enthesitis-related arthritis and psoriasis arthritis. Clin Rheumatol 2015;34:61-9 «PMID: 25034081»PubMed
  340. Hissink Muller PC, Brinkman DM, Schonenberg D ym. A comparison of three treatment strategies in recent onset non-systemic Juvenile Idiopathic Arthritis: initial 3-months results of the BeSt for Kids-study. Pediatr Rheumatol Online J 2017;15:11 «PMID: 28166785»PubMed
  341. Wallace CA, Giannini EH, Spalding SJ ym. Trial of early aggressive therapy in polyarticular juvenile idiopathic arthritis. Arthritis Rheum 2012;64:2012-21 «PMID: 22183975»PubMed
  342. Brunner HI, Ruperto N, Tzaribachev N ym. Subcutaneous golimumab for children with active polyarticular-course juvenile idiopathic arthritis: results of a multicentre, double-blind, randomised-withdrawal trial. Ann Rheum Dis 2018;77:21-29 «PMID: 28507219»PubMed
  343. De Benedetti F, Brunner HI, Ruperto N ym. Randomized trial of tocilizumab in systemic juvenile idiopathic arthritis. N Engl J Med 2012;367:2385-95 «PMID: 23252525»PubMed
  344. Brunner HI, Ruperto N, Zuber Z ym. Efficacy and safety of tocilizumab in patients with polyarticular-course juvenile idiopathic arthritis: results from a phase 3, randomised, double-blind withdrawal trial. Ann Rheum Dis 2015;74:1110-7 «PMID: 24834925»PubMed
  345. Grönlund MM, Remes-Pakarinen T, Kröger L ym. Efficacy and safety of tocilizumab in a real-life observational cohort of patients with polyarticular juvenile idiopathic arthritis. Rheumatology (Oxford) 2020;59:732-741 «PMID: 31359057»PubMed
  346. Lovell DJ, Ruperto N, Mouy R ym. Long-term safety, efficacy, and quality of life in patients with juvenile idiopathic arthritis treated with intravenous abatacept for up to seven years. Arthritis Rheumatol 2015;67:2759-70 «PMID: 26097215»PubMed
  347. Rutter MK, Kane K, Lunt M ym. Primary care-based screening for cardiovascular risk factors in patients with psoriasis. Br J Dermatol 2016;175:348-56 «PMID: 26990294»PubMed

A

Adalimumabi keskivaikean tai vaikean nivelpsoriaasin hoidossa

Adalimumabi verrattuna lumeeseen lisää ACR20-vasteen saavuttaneiden osuutta (noin 6 % vs. noin 15–30 %) nivelpsoriaasipotilailla, joiden tauti on keskivaikea tai vaikea.

A

Adalimumabin hoitoteho läiskäpsoriaasin induktiohoidossa

Adalimumabilla saavutetaan hyvä hoitoteho läiskäpsoriaasin induktiohoidossa lumehoitoon verrattuna.

A

Bimekizumab treatment in patients with plaque psoriasis: effectiveness and safety compared to placebo.

Subcutaneous bimekizumab treatment at the dose of 320 mg monthly increases the proportion of patients with plaque psoriasis achieving the PASI90 and IGA 0/1 responses at week 16 when compared to placebo (PASI90 approximately 85–91 % vs. 1–5 % and IGA 0/1 84–93 % vs. 1–5 % respectively), and adverse events seem to be mild.

A

Etanersepti ja nivelpsoriaasi

Etanersepti verrattuna lumeeseen lisää ACR20-vasteen saavuttaneiden osuutta nivelpsoriaasia sairastavilla (noin 60 % vs. noin 15 %).

A

Etanerseptin hoitoteho läiskäpsoriaasin induktiohoidossa aikuisilla

Hyvän hoitovasteen etanerseptilla saavuttaa annoksesta riippuen 12 viikon hoidossa vähintään kolmannes ja 24 viikon hoidossa vähintään puolet potilaista.

A

Guselkumab treatment in patients with active psoriatic arthritis: effectiveness compared to placebo

Subcutaneous guselkumab treatment at the dose of 100 mg every 4 or 8 weeks, when compared to placebo, increases the proportion of patients with active psoriatic arthritis achieving the ACR20 response at week 24 (52–64 % vs. 18–33 %). Most adverse events seem to be mild and the number of adverse events seems to be equal to placebo.

A

Infliksimabi nivelpsoriaasin hoidossa

Infliksimabi verrattuna lumeeseen lisää ACR20-vasteen saavuttamista nivelpsoriaasipotilailla, joilla on aiemmin ollut metotreksaatti- tai steroidihoito (noin 60 % vs. noin 10 %).

A

Infliksimabin hoitoteho läiskäpsoriaasin pitkäaikaishoidossa

Infliksimabin hyvä hoitoteho säilyy hyvin puoleen vuoteen asti ja melko hyvin vuoteen asti.

A

Infliksimabin hoitoteho vaikean läiskäpsoriaasin induktiohoidossa

Infliksimabi on tehokas ja nopeavaikutteinen vaikean läiskäpsoriaasin induktiohoidossa.

A

Ixekizumab treatment in patients with active psoriatic arthritis: effectiveness compared to placebo and adalimumab

Ixekizumab treatment at the dose of 80 mg, when compared to placebo, increases the proportion of patients with active psoriatic arthritis achieving the ACR20 response at week 24 and probably already at week 12.

A

Ixekizumab treatment in patients with active skin psoriasis: effectiveness compared to placebo

Ixekizumab treatment at the dose of 80 mg, when compared to placebo, increases the proportion of patients with active skin psoriasis to achieve a clinically meaningful improvement at 12 weeks of treatment.

A

Kalsipotrioli-beetametasonidipropionaattiyhdistelmä psoriaasin hoidossa

Kalsipotrioli-beetametasonidipropionaattiyhdistelmävoide on kuukauden hoitokuurina tehokkaampi kuin vaikuttavat aineet käytettynä erikseen.

A

Metotreksaatin annostelu ja nivelreuma

Metotreksaatin hyötyosuus on parempi ihon alle tai lihakseen annosteltuna.

A

Metotreksaatin teho läiskäpsoriaasissa

Metotreksaatti on tehokas hoito läiskäpsoriaasissa.

A

Secukinumab treatment in patients with active psoriatic arthritis: effectiveness and safety compared to placebo.

Subcutaneous secukinumab treatment at the dose of 150-300 mg monthly increases the proportion of patients with psoriatic arthritis achieving the ACR20 response at week 24 when compared to placebo (approximately 42–63 % vs. 15–27 %), and it is safe.

A

Sekukinumabin teho läiskäpsoriaasin induktiohoidossa

Sekukinumabi on tehokas läiskäpsoriaasin induktiohoidossa.

A

Siklosporiinin munuaistoksisuus

Munuaishaittavaikutusten riskiä lisää yli 2 vuotta kestänyt hoito ja ≥ 5 mg/kg/vrk siklosporiiniannos.

A

Siklosporiinin teho läiskäpsoriaasissa

Siklosporiini on tehokas hoito läiskäpsoriaasissa.

A

Sydän- ja verisuonisairauksien riski vaikeaa ihopsoriaasia sairastavilla

Vaikeaa ihopsoriaasia sairastavilla on muuta väestöä useammin sydän- ja verisuonisairauksia.

A

Upadacitinib treatment in patients with active psoriatic arthritis: effectiveness and safety compared to placebo.

Oral upadacitinib treatment at the dose of 15 mg daily increases the proportion of patients with active psoriatic arthritis achieving the ACR20 response at week 12, when compared to placebo (approximately 57–71 % vs. 24–36 %, depending on patient population).

A

Ustekinumabin teho ihopsoriaasissa

Ustekinumabin vaste ihopsoriaasissa on hyvä ja pitkäkestoinen.

A

Vaikea psoriaasi ja okasolusyöpä

Vaikeaan psoriaasiin liittyy lievästi kohonnut ihon okasolusyövän riski, jonka tärkein riskitekijä on metoksaleeni-tabletti-PUVA-hoito.

B

Abatacept treatment in patients with active psoriatic arthritis: effectiveness compared to placebo

Parenteral abatacept 125 mg per week treatment increases the ACR20 response at week 24 in patients with active psoriatic arthritis when compared to placebo.

B

Adalimumabin hoitotehon säilyminen läiskäpsoriaasin pitkäaikaishoidossa

Adalimumabilla 16 viikon induktiohoidossa saavutettu hoitovaste säilyy kohtalaisen hyvin pitkäaikaishoidossa, mutta osa potilaista tarvitsee ajoittain hoitoannoksen nostoa tai annosvälin tihentämistä tai yhdistelmähoitoa.

B

Apremilast treatment in patients with active psoriatic arthritis: effectiveness compared to placebo

Apremilast treatment at the dose of 30 mg twice daily, when compared to placebo, may increase the proportion of patients with active psoriatic arthritis achieving the ACR20 response at week 16 to 24 from approximately 20% to 40%.

B

Apremilastin teho ja turvallisuus ihopsoriaasin induktiohoidossa

Apremilasti lienee turvallinen ja melko tehokas keskivaikean ja vaikean ihopsoriaasin induktiohoidossa.

B

Brodalumab in treatment of moderate to severe plaque psoriasis: effectiveness compared to placebo

Brodalumab at dose of 210 mg, when compared to placebo, increases the proportion of patients with moderate to severe plaque psoriasis to achieve a clinically meaningful improvement at 12 weeks of treatment. The safety profile of brodalumad may be equal to placebo after 12 weeks treatment.

B

Brodalumab treatment in patients with active psoriatic arthritis: effectiveness and safety compared to placebo.

Subcutaneous brodalumab treatment at the dose of 210 mg every other week increases the proportion of patients with active psoriatic arthritis achieving the ACR20 response at weeks 16 and 24, when compared to placebo (47.9 % vs. 20.9 %, P<0.0001 and 53.6 % vs. 23.8 %, P<0.0001 respectively), and it is safe.

B

Certolizumab pegol in treatment of moderate to severe plaque psoriasis: effectiveness and safety compared to placebo

Certolizumab treatment, when compared to placebo, seems to increase the proportion of patients with moderate to severe plaque psoriasis to achieve a clinically meaningful improvement at 16 weeks of treatment. There may be more adverse events in certolizumab pegol treatment compared to placebo after 16 weeks of treatment. Most of them are mild upper respiratory infections.

B

Etanerseptin hoitotehon säilyminen läiskäpsoriaasin pitkäaikaishoidossa aikuisilla

Etanerseptilla 24 viikon induktiohoidossa saavutettu hoitovaste säilyy kohtalaisen hyvin pitkäaikaishoidossa, mutta osa potilaista tarvitsee ajoittain tai jatkuvasti yhdistelmähoitoa tai hoitoannoksen nostoa.

B

Golimumabin teho nivelpsoriaasissa

Subkutaaninen golimumabi verrattuna lumeeseen ilmeisesti lisää ARC20-vasteen saavuttaneiden osuutta nivelpsoriaasia sairastavilla (noin 45–51 % riippuen annoksesta vs. noin 10 %) 14 viikon seurannassa.

B

Guselkumab in treatment of moderate to severe plaque psoriasis: effectiveness compared to placebo

Guselkumab treatment when compared to placebo, seems to increase the proportion of patients with moderate to severe plaque psoriasis to achieve a clinically meaningful improvement at 12 weeks of treatment.

B

Infliksimabin teho psoriaasin säännöllisessä hoidossa verrattuna jaksottaiseen, tarvittaessa annettuun hoitoon

Infliksimabihoitoa ei suositella tauotettavaksi, koska uudelleenaloituksiin näyttää liittyvän suurentunut anafylaksiariski sekä tehon heikkeneminen.

B

Kapeakaistainen UVB-hoito ja keskivaikean psoriaasin paraneminen

Keskivaikea psoriaasi-ihottuma ilmeisesti paranee oireettomaksi kapeakaistaisella UVB-hoidolla noin 70 %:lla potilaista.

B

Paikalliset kalsineuriinin estäjät erityisalueiden (kasvot ja taivealueet) psoriaasin paikallishoidossa

Paikalliset kalsineuriinin estäjät näyttävät tehoavan kasvojen ja taivealueiden psoriaasiin.

B

Risankizumab in treatment of moderate to severe plaque psoriasis: effectiveness compared to placebo

Risankizumab treatment when compared to placebo, increases the proportion of patients moderate to severe plaque psoriasis to achieve a clinically meaningful improvement at 16 weeks of treatment. The safety profile of risankizumab seems to be equal to placebo after 16 weeks treatment.

B

Sertolitsumabipegoli nivelpsoriaasin lyhytkestoisessa hoidossa

Sertolitsumabipegoli verrattuna lumeeseen näyttää parantavan ACR20-vasteita (sen saavuttaa noin 56–64 % vs. noin 24 %) ja toimintakykyä nivelpsoriaasin hoidossa 24 viikon seurannassa. Hoidon teho saattaa säilyä lähes 2 vuotta jatkuvassa hoidossa.

B

Siklosporiinin aiheuttama psoriaasipotilaiden ihon okasolusyövän riski

Siklosporiini näyttää lisäävän ihon okasolusyövän riskiä psoriaasipotilailla.

B

Tildrakizumab in treatment of moderate to severe plaque psoriasis: effectiveness and safety compared to placebo

Tildrakizumab, compared to placebo, seems to increase the proportion of patients with moderate to severe plaque psoriasis who reach PGA0-1 at 12-16 weeks of treatment. It may be effective in terms of PASI90 and the safety profile may be comparable to placebo at 16 weeks of treatment. The most common treatment-emergent adverse event is nasopharyngitis.

B

Tofacitinib treatment in patients with active psoriatic arthritis: effectiveness compared to placebo

Tofacitinib treatment at the dose of 5 mg twice daily, when compared to placebo, seems to increase the proportion of patients with active psoriatic arthritis achieving the ACR20 response at week 12 (50–60 % vs. 25–30 %).

B

Ustekinumabi nivelpsoriaasin hoidossa

Nivelpsoriaasipotilaista, joiden hoitona on ustekinumabi (annoksella 45 mg ja 90 mg 12 viikon välein), noin 40–50 % näyttää saavuttavan ACR20-vasteen viikkoon 24 mennessä, kun lumehoidossa noin 20 % saavuttaa sen.

B

UVB-valohoidon ja asitretiinin yhteisvaikutus psoriaasin hoidossa

Asitretiinin ja UVB-valon yhdistelmähoito näyttää olevan tehokkaampi kuin pelkkä UVB-valohoito.

B

Vaikeaan psoriaasiin liittyvä lymfoomariski

Vaikeaan psoriaasiin näyttää liittyvän lievästi kohonnut lymfoomariski.

C

Asitretiini ja ihon okasolusyövän riski

Asitretiini saattaa vähentää ihon okasolusyövän riskiä hoidon aikana.

C

Asitretiinin teho psoriaasin hoidossa

Tutkimusnäyttö asitretiinin tehosta näyttää olevan vähäinen.

C

Biologiset lääkkeet lasten ihopsoriaasin hoidossa

Etanersepti ja ustekinumabi saattavat olla tehokkaita lasten ihopsoriaasin hoidossa.

C

Ditranoli psoriaasin paikallishoitona

Ditranoli ja kalsipotrioli ovat todennäköisesti yhtä tehokkaita psoriaasin paikallishoitoja poliklinikan avohoito-osastolla käytettynä vähintään 12 viikon pituisessa hoidossa. Molemmat hoidot vaikuttavat positiivisesti psoriaatikon elämänlaatuun.

C

Folaattisubstituutio metotreksaattilääkityksen yhteydessä

Foolihapposubstituutio 5 mg/vko tai 1 mg/vrk saattaa vähentää metotreksaatin aiheuttamaa maksatoksisuutta ja gastrointestinaalioireita vähentämättä kuitenkaan metotreksaatin tehoa.

C

Iksekitsumabin teho läiskäpsoriaasin pitkäaikaishoidossa

Iksekitsumabin hoitoteho läiskäpsoriaasiin näyttää säilyvän hyvin vähintään 1 vuoden seurannassa.

C

Kalsipotrioli lasten psoriaasin hoidossa

Kalsipotrioli saattaa olla tehokas (PASI-alenema 60 %) lasten psoriaasin paikallishoidossa.

C

Kalsipotrioli-beetametasonidipropionaattiyhdistelmän pitkäaikaiskäyttö psoriaasin hoidossa

Kalsipotrioli-beetametasonidipropionaattivoiteen atrofogeeniset ominaisuudet vastannevat beetametasonidipropionaattia. Pitkäaikaiskäytön turvallisuutta ei ole pystytty osoittamaan.

C

Kapeakaistaisen UVB-hoidon antotiheys psoriaasin hoidossa

Kapeakaistaisen UVB-hoidon suositeltava antotiheys lienee kolme kertaa viikossa.

C

Leflunomidin teho ja turvallisuus nivelpsoriaasin hoidossa

Leflunomidi saattaa olla tehokas ja turvallinen hoitovaihtoehto nivelpsoriaasissa.

C

Metotreksaatin teho nivelpsoriaasin hoidossa

Metotreksaatti verrattuna lumeeseen saattaa nivelpsoriaasia sairastavilla lisätä hoitovasteen saavuttamista 6 kuukauden seurannassa (RR 1,76; 95 % luottamusväli 1,14–2,70).

C

Sekukinumabin teho läiskäpsoriaasin pitkäaikaishoidossa

Sekukinumabin hoitoteho läiskäpsoriaasiin näyttää säilyvän hyvin vähintään 1 vuoden seurannassa.

C

Sulfasalatsiini (SSZ, SASP) nivelpsoriaasin hoidossa

Sulfasalatsiini saattaa olla lumelääkettä tehokkaampi nivelpsoriaasin hoidossa, mutta tutkimusnäyttö siitä on vähäistä.

D

Dimethyl fumarate in treatment of moderate to severe plaque psoriasis: effectiveness compared to placebo

Dimethyl fumarate may increase the proportion of patients with moderate to severe psoriasis to achieve a clinically meaningful improvement at 16 weeks of tretament but the evidence is scarce. The number of adverse events may be higher than for placebo but the number of severe adverse events may be equal to placebo at 16 weeks of tretament.

Biologisen hoidon tavoitelähtöinen ihopsoriaasin hoitostrategia
Entesiittien arvioiminen nivelpriaasipotilailla (LEI)
Eri valohoitolamppujen emittoiman UV-säteilyn aallonpituusspektrit
Erytroderminen psoriaasi
Esimerkkejä keskivaikeasta ja vaikeasta läiskäpsoriaasista ja erytrodermisestä psoriaasista sekä kämmen-, jalkapohja- ja hiuspohjan psoriaasista
Esimerkkejä keskivaikeasta pisara- ja läiskäpsoriaasista
Esimerkkejä pisarapsoriaasin erotusdiagnostiikasta huomioitavista ihottumista
Genitaalialueen psoriaasi
Ihopsoriaasin hoidon porrastus
Ihopsoriaasin hoitomuodon valinta
Jalkapohjien psoriaasi
Jalkapohjien psoriaasi
Jalkapohjien psoriaasi
Kasvopsoriaasin erotusdiagnostiikassa huomioitavia ihottumia
Kynsipsoriaasin erotusdiagnostiikassa huomioitavia kynsimuutoksia
Käden pitting-turvotus vaikeaa nivelpsoriaasia sairastavalla potilaalla
Kämmen- ja jalkapohjapsoriaasin erotusdiagnostiikassa huomioitavia ihottumia
Kämmenten psoriaasi
Kämmenten psoriaasi
Kämmenten psoriaasi
Kämmenten psoriaasi
Kämmenten psoriaasi
Lapsen psoriaasi-ihottuma
Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris
Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris
Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris
Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris
Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris
Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris
Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris
Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris
Läiskäpsoriaasin erotusdiagnostiikassa huomioitavia ihottumia
Makkaramainen turvotus varpaassa nivelpsoriaasipotilaalla
Otsan psoriaasi
Pisarapsoriaasi eli psoriasis guttata
Pisarapsoriaasi eli psoriasis guttata
Pisarapsoriaasi eli psoriasis guttata
Pisarapsoriaasi eli psoriasis guttata
Pisarapsoriaasi eli psoriasis guttata
Psoriaasi lapsen kasvoilla
Psoriaasin kynsimuutoksia
Psoriaasin kynsimuutoksia
Psoriaasin kynsimuutoksia
Psoriaasin kynsimuutoksia
Päänahan psoriaasi
Päänahan psoriaasi
Päänahan psoriaasi
Päänahan psoriaasi
Päänahan psoriaasi
Päänahan psoriaasin erotusdiagnostiikassa huomioitavia ihottumia
Sormien kärkijäsenten niveltulehdukset ja kynsimuutokset nivelpsoriaasissa
Sormien kärkijäsenten niveltulehdukset ja kynsimuutokset nivelpsoriaasissa
Sormien kärkijäsenten niveltulehdukset ja kynsimuutokset nivelpsoriaasissa
Sormien kärkijäsenten niveltulehdukset ja lievät kynsimuutokset nivelpsoriaasissa
Sormien kärkinivelten tulehdukset ja kynsimuutokset
Sormien kärkinivelten tulehdukset ja kynsimuutokset
Sormien pustuloiva psoriaasi eli Acrodermatitis continua Hallopeau
Taivepsoriaasi eli psoriasis in versa
Taivepsoriaasi kainalossa eli psoriasis in versa
Taivepsoriaasin erotusdiagnostiikassa huomioitavia ihottumia
Vaikea nivelpsoriaasin makkaramainen turvotus sormessa
Varpaiden niveltulehdukset nivelpsoriaasissa
Varpaiden niveltulehdukset psoriartriitissa

Aiheeseen liittyviä suosituksia