Psoriaasi ja nivelpsoriaasi

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä
15.6.2020

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Muut suositukset

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sisältö

Tavoite

  • Suosituksen tavoitteena on
    • yhdenmukaistaa näytön pohjalta iho- ja nivelpsoriaasin diagnostiikkaa ja hoitoja
    • antaa suositus hoidon porrastuksesta perus- ja erikoissairaanhoitoon.

Kohderyhmä

  • Suositus on tarkoitettu kaikille terveydenhuollon ammattihenkilöille, jotka työssään hoitavat psoriaasipotilaita.

Rajaus

  • Suosituksessa ei käsitellä pustulosis palmoplantarista.
  • Suosituksen päivityksessä (julkaistu 15.6.2020) suositukseen lisättiin uusia systeemisiä lääkkeitä. Samalla ihopsoriaasin vaikeusasteluokittelua yksinkertaistettiin ja biologisen lääkehoidon PASI-tavoitteita täsmennettiin. Nivelpsoriaasin päivitys tehdään erillisenä.
  • Lasten niveltaudin osalta haut ovat koskeneet nivelpsoriaasia. Hakuja ei ole tehty kattavasti lastenreuman osalta.

Määritelmät

Käytetyt lyhenteet

Taulukko 1. Ihopsoriaasin hoitovasteeseen liittyviä määritelmiä «Carlin CS, Feldman SR, Krueger JG ym. A 50% reduct...»7, «Gordon KB, Feldman SR, Koo JY ym. Definitions of m...»8
Lyhenne Määritelmä
Riittämätön hoitovaste < PASI-50 PASI pienentynyt vähemmän kuin 50 % lähtötilanteesta
Kohtalainen hoitovaste PASI-50 PASI pienentynyt vähintään 50 % lähtötilanteesta
Hyvä hoitovaste PASI-75 PASI pienentynyt vähintään 75 % lähtötilanteesta, vastaa PASI-arvoa ≤ 4
Erinomainen hoitovaste PASI-90 PASI pienentynyt vähintään 90 % lähtötilanteesta, vastaa PASI-arvoa ≤ 2
Täydellinen hoitovaste PASI-100 PASI pienentynyt 100 % lähtötilanteesta = iho on oireeton
Relapsi PASIn pienenemästä vähintään 50 % tullut takaisin
Relapsiaika Aika hoidon päättymisestä relapsiin
Hoitovasteen kestoaika Aika PASI-50-vasteen saavuttamisesta sen menettämiseen
Rebound PASI+125 Vähintään 25 %:n pahenema lähtötilanteeseen verrattuna

Esiintyvyys

Riskitekijät

Liitännäissairaudet

Iho- ja nivelpsoriaasin hoidon tavoitteet

  • Hoidon tavoitteena ovat oireiden minimointi, elämänlaadun parantaminen ja potilaan työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen. Parantavaa hoitoa ei ole.
    • Nivelpsoriaasissa pyritään lisäksi niveltulehduksen sammuttamiseen.
  • Hoitomuoto valitaan aina yksilöllisesti.
    • Potilaalle on hyvä selittää, mitä kullakin hoidolla voidaan saavuttaa.
    • Osa potilaista hyötyy moniammatillisesta hoidosta.
  • Hoitomuodon valintaan vaikuttavat
    • ihottuman ja niveltulehduksen vaikeusaste (ks. kohdat Ihopsoriaasin vaikeusaste «A1»2 ja Nivelpsoriaasin vaikeusaste «A2»3)
    • potilaan mahdollisuus ja kyky sitoutua hoidon toteuttamiseen
    • potilaskohtaiset vasta-aiheet
    • potilaan kokemukset aiemmista hoidoista
    • potilaan muut sairaudet.
  • Riittävä tieto sairaudesta ja sen hoidoista sekä hoitojen vaikutuksista ja käytännön toteutuksesta lisännee potilaan valmiuksia sopeutua sairauteensa.

Ihopsoriaasi

Diagnoosi

  • Diagnoosi tehdään kliinisen kuvan perusteella.
    • Ihokoepalasta on joskus hyötyä erotusdiagnostiikassa.
    • Ihokoepala otetaan keskeltä hoitamatonta läiskää (ks. Lääkärin käsikirjan artikkeli: Ihokoepalan oton aiheet ja tekniikka «»1 (vaatii käyttöoikeuden)).

Taudinkuva ja erotusdiagnostiikka

  • Ihopsoriaasin taudinkuvaa ja erotusdiagnostiikkaa kuvataan taulukossa «Ihopsoriaasin taudinkuva, erotusdiagnostiikka ja hoito...»2.
  • Psoriaasia esiintyy kaikilla ihoalueilla ja kynsissä.
  • Ihottuman laajuus vaihtelee muutamasta pienestä läiskästä lähes koko ihon peittävään ihottumaan.
  • Psoriaasiin saattaa liittyä kutinaa ja ihon arkuutta.
  • Tyypillistä ihottumalle on rauhallisten ja oireisten kausien vaihtelu.
  • Psoriaasi voi ilmaantua ihon vauriokohtiin (Köbnerin ilmiö).

Vaikeusaste

Hoito

Taulukko 2. Ihopsoriaasin taudinkuva, erotusdiagnostiikka ja hoito
Päätyypit Erotusdiagnostiikka Hoito
Pisarapsoriaasi (psoriasis guttata)
Kuvat «Pisarapsoriaasi eli psoriasis guttata»4, «Pisarapsoriaasi eli psoriasis guttata»5, «Pisarapsoriaasi eli psoriasis guttata»6, «Pisarapsoriaasi eli psoriasis guttata»7 ja «Pisarapsoriaasi eli psoriasis guttata»8
  • nuorilla ja streptokokin aiheuttaman nielutulehduksen jälkeen
Kuvakollaasi pisarapsoriaasin erotusdiagnostiikasta «Esimerkkejä pisarapsoriaasin erotusdiagnostiikasta huomioitavista ihottumista»9
  • pityriasis rosea
  • pityriasis lichenoides chronica
  • roseola (sekundaarisyfilis)
  • punajäkälä
  • paikallishoito
  • UV-valohoito (ei PUVA)
  • tarvittaessa nielutulehduksen hoito
Läiskäpsoriaasi (psoriasis vulgaris)
Kuvat «Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris»10, «Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris»11, «Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris»12, «Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris»13, «Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris»14, «Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris»15, «Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris»16 ja «Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris»17
  • raajojen ojentajapinnat, polvet, kyynärpäät ja ristiselkä
Kuvakollaasi läiskäpsoriaasin erotusdiagnostiikasta «Läiskäpsoriaasin erotusdiagnostiikassa huomioitavia ihottumia»18
  • läiskäekseema
  • neurodermatiitti
  • silsa
  • käsi- tai jalkapohjaekseema
  • punajäkälä
  • ihon T-solulymfooma
  • pityriasis rubra pilaris
Lievä:
  • paikallishoito
Vaikea:
  • paikallishoito
  • UV-valohoito
  • systeeminen lääkitys
Erityisalueiden psoriaasi
Taivepsoriaasi (psoriasis inversa, kuvat «Taivepsoriaasi eli psoriasis in versa»19 ja «Taivepsoriaasi kainalossa eli psoriasis in versa»20) Kuvakollaasi taivepsoriaasin erotusdiagnostiikasta «Taivepsoriaasin erotusdiagnostiikassa huomioitavia ihottumia»21
  • hiiva- ja bakteeri-infektion aiheuttama taivealueiden ihottuma
  • seborrooinen ekseema
  • Hailey–Haileyn tauti
  • paikallishoito
  • (systeeminen lääkitys)
Päänahan psoriaasi (psoriasis capitis, kuvat «Päänahan psoriaasi»22, «Päänahan psoriaasi»23, «Päänahan psoriaasi»24, «Päänahan psoriaasi»25, «Päänahan psoriaasi»26) Kuvakollaasi päänahan psoriaasin erotusdiagnostiikasta «Päänahan psoriaasin erotusdiagnostiikassa huomioitavia ihottumia»27
  • seborrooinen ekseema
  • silsa
  • pemphigus foliaceus/erythematosus
  • punahukka (DLE)
  • kosketusekseema
  • paikallishoito
  • systeeminen lääkitys
Kasvopsoriaasi (kuva «Otsan psoriaasi»28) Kuvakollaasi kasvopsoriaasin erotusdiagnostiikasta «Kasvopsoriaasin erotusdiagnostiikassa huomioitavia ihottumia»29
  • seborrooninen ekseema
  • ihon punahukka (DLE)
  • kosketusallergia
  • paikallishoito
  • UV-valohoito (ei PUVA)
  • systeeminen lääkitys
Kämmenten ja jalkapohjien psoriaasi (kuvat «Jalkapohjien psoriaasi»30, «Jalkapohjien psoriaasi»31, «Jalkapohjien psoriaasi»32, «Kämmenten psoriaasi»33, «Kämmenten psoriaasi»34, «Kämmenten psoriaasi»35, «Kämmenten psoriaasi»36, «Kämmenten psoriaasi»37) Kuvakollaasi kämmen- ja jalkapsoriaasin erotusdiagnostiikasta «Kämmen- ja jalkapohjapsoriaasin erotusdiagnostiikassa huomioitavia ihottumia»38
  • ekseemat
  • hyperkeratoosit
  • punajäkälä
  • kosketusallergiat
  • paikallishoito
  • systeeminen lääkitys
Sukupuolielinten psoriaasi (kuva «Genitaalialueen psoriaasi»39) Erotusdiagnostiikka:
  • punajäkälä
  • hiiva- tai bakteeri-infektio
  • seborrooinen ekseema
  • paikallishoito
  • (systeeminen lääkitys)
Märkärakkulainen psoriaasi (psoriasis pustulosa)
Yleistynyt muoto
  • harvinainen ja vakava
  • yleensä kuumetta, leukosytoosia ja elektrolyyttihäiriöitä aiheuttava
  • akuutti generalisoitunut märkärakkulainen eksanteema (AGEP, lääkeainereaktio)
  • ihoinfektio
  • vaatii sairaalahoitoa
  • systeeminen lääkitys
Paikallinen muoto
  • palmoplantaarinen pustuloosi
  • infektioekseema
  • silsa
  • paikallishoito
  • systeeminen lääkitys
Koko ihon psoriaasi (psoriasis erythrodermica)
Kuva «Erytroderminen psoriaasi»41
  • yli 75 % vartalon pinta-alasta ihottuman peitossa
  • seborrooinen ihottuma
  • muut ekseemat
  • pityriasis rubra pilaris
  • lääkeainereaktio
  • yleisoireisena vaatii sairaalahoitoa
  • systeeminen lääkitys
Psoriaasin kynsimuutokset
Kuvat «Psoriaasin kynsimuutoksia»42, «Psoriaasin kynsimuutoksia»43, «Psoriaasin kynsimuutoksia»44, «Psoriaasin kynsimuutoksia»45
  • silsa
  • muut kynsideformaatiot
Kuvakollaasi kynsipsoriaasin erotusdiagnostiikasta «Kynsipsoriaasin erotusdiagnostiikassa huomioitavia kynsimuutoksia»46
  • ei hoitoa
  • iho-oireisiin aloitettu systeemilääkitys

Paikallishoito

  • Valtaosalle potilaista riittää paikallishoito.
  • Lisäksi paikallishoitoa käytetään muiden hoitojen tukena laaja-alaisessa psoriaasissa.
  • Lääkevoiteiden annosmäärät riippuvat hoidettavan ihoalueen laajuudesta «Lääkevoiteiden kulutus ihotautien hoidossa»3.

Perusvoiteet

Salisyylihappovoide

Kortikosteroidivoiteet

  • Kortikosteroidivoiteet soveltuvat useimpien psoriaasityyppien hoitoon, mutta niitä ei pidä käyttää yli 10 % ihon pinta-alasta kattavan psoriaasin pääasiallisena hoitona.
  • Vaikutus on anti-inflammatorinen «Surber C, Itin PH, Bircher AJ ym. Topical corticos...»94.
  • Valmiste ja voidepohja valitaan psoriaasin tyypin ja ihoalueen mukaan:
  • Annostelu 1–2 kertaa vuorokaudessa, luokan IV valmiste vain kerran vuorokaudessa.
    • Enimmäisannos on 30–50 g viikossa.
  • Hoitoaika:
    • Ohuilla ihoalueilla (kasvot, taipeet) hoitoaika on yhtäjaksoisesti 1–2 viikkoa.
    • Paksummalla iholla (vartalo, raajojen ojentajapuolet, kämmenet, jalkapohjat) hoitoaika on 3–4 viikkoa.
    • Erityisesti ryhmän IV kortikosteroidit lopetetaan asteittain.
    • Hoitoa voidaan jatkaa kuureina tai ylläpitohoitona 2 päivänä viikossa.
    • Ohuilla ihoalueilla siirrytään nopeasti hoitovaihtoehtoihin, joissa ei ole kortikosteroideja. Ks. erityisalueiden hoidot «A3»4.
  • Kortikosteroidivoiteet eivät sovellu pitkäaikaiseen päivittäiseen käyttöön «Kortikosteroidivoiteet psoriaasin hoidossa»5.
  • Kortikosteroidivoiteet voivat aiheuttaa lisämunuaislamaa, mikä on huomioitava erityisesti silloin, kun hoidetaan laaja-alaista ihottumaa tai vanhuksia ja lapsia tai kun käytetään vahvoja tai erityisen vahvoja kortikosteroideja.
  • Oireeton aika käytön jälkeen on usein vain joitakin viikkoja.

D-vitamiinijohdokset (kalsipotrioli ja kalsitrioli)

Kortikosteroidin ja kalsipotriolin yhdistelmä

Ditranoli eli antraliini

Erityisalueiden psoriaasin hoito

Hiuspohjan psoriaasin hoito

  • Hiuspohjan psoriaasiin käytetään jaksoittain valmisteita, joissa on ryhmän III–IV kortikosteroidia yksinään tai yhdistelmänä salisyylihapon tai kalsipotriolin kanssa.
  • Päänahan paksun hilseen irrottamiseen käytetään 5–10-prosenttista salisyylihappoa vesiliukoisessa voidepohjassa tai öljyssä «Salisyylihappopitoinen voide psoriaasi-ihottuman hilseen pehmittämiseksi»4.
  • Hilseshampoota voidaan käyttää jaksottain Malassezia-sienen pitämiseksi poissa.

Muiden erityisalueiden psoriaasin paikallishoito

UV-valohoidot

  • Määritelmät:
    • Fototerapia: ultraviolettisäteitä (UV-säteitä) käytetään hoidoksi sellaisenaan (UVB-hoidot ja SUP-hoito).
    • Fotokemoterapia (PUVA-hoidot): potilaan iho herkistetään ennen valotusta UVA-säteille systeemisesti tai ulkoisesti käytettävällä psoraleenilääkkeellä.
  • Käyttöaiheet:
  • Vasta-aiheet:
    • ei ehdottomia vasta-aiheita
    • suhteelliset vasta-aiheet:
      • pustulaarinen ja erytroderminen psoriaasi
      • valoherkkyys (valoihottumat, punahukka)
      • aiempi ihosyöpä tai sille altistavat tekijät (mm. siklosporiini)
  • Käyttöä rajoittavat
    • hoidon sitovuus
    • hoidon saatavuus ja matkat hoitoon
    • mahdollisesti suurentunut ihosyöpäriski.

Valohoitolaitteet ja laadunhallinta

UVB-hoidot

SUP-hoito (selektiivinen ultraviolettivalohoito)

  • Teho psoriaasiin on vähäinen, koska UVB-säteilyn osuus on pieni.

PUVA-hoidot

Yhdistelmähoidot UV-valohoidon yhteydessä

Ilmastohoito

Systeeminen lääkehoito

Ensisijaiset systeemiset lääkkeet

Taulukko 3. Asitretiinilääkityksessä huomioon otettavaa
Aihe Huomioon otettavaa
*Kaikkia mainittuja seurantakokeita ei välttämättä tarvitse ottaa jokaiselta potilaalta, vaan niiden laajuus arvioidaan yksilöllisesti.
Annos Aloitusannos 10–25 mg/vrk
Annosta suurennetaan tarvittaessa 2–4 viikon välein enintään määrään 50 mg/vrk «Sbidian E, Maza A, Montaudié H ym. Efficacy and sa...»137, «Gollnick H, Bauer R, Brindley C ym. Acitretin vers...»138, «Berbis P, Geiger JM, Vaisse C ym. Benefit of progr...»144.
Haittavaikutukset Sikiövauriot lääkityksen aikana ja 3 vuoden ajan käytön jälkeen
Ihon ja limakalvojen kuivuminen
Hiustenlähdön mahdollinen lisääntyminen
Triglyseridien, kolesterolin ja maksan toimintakokeiden arvojen mahdollinen suureneminen «Gollnick H, Bauer R, Brindley C ym. Acitretin vers...»138, «Murray HE, Anhalt AW, Lessard R ym. A 12-month tre...»145, «Roenigk HH Jr, Callen JP, Guzzo CA ym. Effects of ...»146
Hyperostoosista ei ole näyttöä.
Yhteisvaikutukset A-vitamiini ja sen johdokset, tetrasykliini, metotreksaatti ja fenytoiini
Vasta-aiheet Raskaus ja imetys (ks. taulukko «Systeeminen lääkehoito raskauden ja imetyksen aikana ...»27)
Naisten, jotka saattavat tulla raskaaksi, ei tule käyttää alkoholia hoidon aikana eikä 2 kuukauteen hoidon päättymisestä, koska mahdollisesti muodostuva etretinaatti suurentaa sikiövaurion vaaraa.
Maksan tai munuaisten vakava vajaatoiminta
Hyödyllinen yhdistelmä UV-valohoidot «Asitretiinin ja UVB-valon yhdistelmähoito näyttää olevan tehokkaampi kuin pelkkä UVB-valohoito.»B
Seurantakokeet ennen hoitoa ja hoidon aikana* Triglyseridit, ALAT (ja kolesteroli) ja kreatiniini ennen hoitoa, kuukauden kuluttua hoidon alusta ja sen jälkeen 3–6 kuukauden välein
Fertiili-ikäisillä raskauden sulkeminen pois ennen hoitoa
Jos triglyseridiarvo on suurempi kuin 4 mmol/l tai ALAT-arvo suurempi kuin 2 x viitearvo, annosta on pienennettävä tai lääkitys lopetettava.
Ks. myös www «http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01174/turvakokeet_ja_tulkinta.html»15, «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/l%C3%A4%C3%A4ke-ja-toimenpideohjeet/l%C3%A4%C3%A4kehoidon-seurantakokeet»12
Taulukko 4. Metotreksaattilääkityksessä huomioon otettavaa
Aihe Huomioon otettavaa
*Kaikkia mainittujaseurantakokeita ei välttämättä tarvitse ottaa jokaiselta potilaalta, vaan niiden laajuus arvioidaan yksilöllisesti.
Annos Tabletteina tai ihonalaisesti 7,5–25 mg kerran viikossa
Aloitusannos on 10–15 mg suun kautta annosteltuna tai ihonalaisena pistoksena. Annosta suurennetaan vasteen perusteella 2–4 viikon välein tarvittaessa 25 mg:aan saakka. Jos lääke on tehoton suun kautta annosteltuna, siirrytään käyttämään ihonalaisia pistoksia.
Ihonalainen annostelu vähentää maha-suolikanavan haittavaikutuksia ja saattaa parantaa tehoa.
Vanhuksille käytetään varovaista annostusta.
Lapsilla aloitetaan yleensä suoraan ylläpitoannoksella.
Lääkityksen toteuttaminen vaatii erityistä huolellisuutta poikkeuksellisen annostelun ja haittavaikutusten vuoksi.
Haittavaikutukset Pahoinvointi ja ripuli
Luuytimen heikentynyt toiminta (sytopenia)
Stomatiitti
Maksan rasvoittuminen, maksan toksiset soluvauriot ja fibroosi:
Interstitiaalinen keuhkoreaktio
Korkea ikä, hypoalbuminemia ja munuaisten toiminnan heikentyminen lisäävät haittavaikutuksia «Lim AY, Gaffney K, Scott DG. Methotrexate-induced ...»148, «Kent PD, Luthra HS, Michet C Jr. Risk factors for ...»151, «Alarcón GS, Kremer JM, Macaluso M ym. Risk factors...»152
Yhteisvaikutukset Trimetopriimi, probenesidi ja retinoidit
Tulehduskipulääke ja protonipumpun estäjä tulisi ottaa eri aikaan vuorokaudesta kuin metotreksaatti (muuten käyttö sallittu).
Vasta-aiheet Munuaisten, maksan tai luuytimen vajaatoiminta
Merkittävä keuhkofibroosi ja merkittävästi heikentynyt keuhkojen toiminta
Alkoholin liikakäyttö
Raskaus ja imetys (ks. taulukko «Systeeminen lääkehoito raskauden ja imetyksen aikana ...»27)
Hyödyllinen yhdistelmä Foolihappolisä 5 mg viikossa tai 1 mg/vrk vähentää metotreksaatin aiheuttamaa maksatoksisuutta ja maha-suolikanavan oireita vähentämättä kuitenkaan lääkityksen tehoa «Foolihapposubstituutio 5 mg/vko tai 1 mg/vrk saattaa vähentää metotreksaatin aiheuttamaa maksatoksisuutta ja gastrointestinaalioireita vähentämättä kuitenkaan metotreksaatin tehoa.»C.
Seurantakokeet* B-PVK+TKD, ALAT ennen hoitoa, sen jälkeen 3, 6 ja 12 viikon kohdalla ja sen jälkeen 3–6 kuukauden välein. Krea 6 kuukauden välein. Harkinnanvaraisesti annoksen suurentamisen yhteydessä.
Aikuisilla keuhkojen röntgenkuvaus ennen hoidon aloitusta, jos ei ole tehty edeltäneen vuoden aikana.
Jos ALAT > 2 x viitearvon ylärajan verran koholla, tauotetaan metotreksaatti ja kontrolloidaan ALAT aikuisilla 2 ja lapsilla 1 viikon kuluttua uudelleen. Potilaan alkoholin ja muiden lääkkeiden käyttöön sekä painoindeksiin (rasvamaksan mahdollisuus) kiinnitettävä huomiota. Lääkityksen voi aloittaa uudelleen, kun ALAT on aikuisilla takaisin lähtöarvossa ja lapsilla < 75 U/l.
Mikäli ALAT nousee toistuvasti, selvitettävä muut mahdolliset taustalla piilevät syyt. Lääke tulee tällöin tauottaa.
Ks. myös www «http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01174/turvakokeet_ja_tulkinta.html»15, «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/l%C3%A4%C3%A4ke-ja-toimenpideohjeet/l%C3%A4%C3%A4kehoidon-seurantakokeet»12
Suun ja hampaiden hyvästä terveydestä on huolehdittava koko lääkityksen ajan.
Jos leukosyyttimäärä on alle 3,0 x 109/l tai trombosyyttimäärä alle 100 x 109/l lääkeannosta pienennetään tai lääkitys tauotetaan.
Taulukko 5. Siklosporiinilääkityksessä huomioon otettavaa
Aihe Huomioon otettavaa
*Kaikkia mainittuja seurantakokeita ei välttämättä tarvitse ottaa jokaiselta potilaalta, vaan niiden laajuus arvioidaan yksilöllisesti.
Annos Aloitusannos 2,5–5 mg/kg/vrk joko yhtäjaksoisena hoitona tai ihopsoriaasissa myös toistuvina alle 3 kuukauden kuureina
Haittavaikutukset Päänsärky, kohonnut verenpaine, munuaisten huonontunut toiminta: munuaishaittavaikutusten riskiä suurentavat yli 2 vuotta kestänyt hoito ja yli 5 mg/kg:n vuorokausiannos «Munuaishaittavaikutusten riskiä lisää yli 2 vuotta kestänyt hoito ja ≥ 5 mg/kg/vrk siklosporiiniannos.»A.
Ienhyperplasia
Karvoituksen lisääntyminen
Lihaskrampit ja vapina
Yhteisvaikutukset Tavallisia, aina tarkistettava ennen uuden lääkityksen aloitusta
Vasta-aiheet Syöpä 10 edellisen vuoden aikana (keratinosyytti-ihosyöpä 5 edellisen vuoden aikana), epätasapainoinen verenpainetauti, munuaisten vajaatoiminta, immuunipuutostila, samanaikainen UV-valohoito
Raskaus ja imetys (ks. taulukko «Systeeminen lääkehoito raskauden ja imetyksen aikana ...»27)
Hyödyllinen yhdistelmä Hypomagnesemiassa magnesiumlisä 200–250 mg/vrk
Seurantakokeet* Kreatiniini ja verenpaine ennen hoitoa, hoidon alettua 2 viikon välein 2 kuukauden ajan ja sen jälkeen 2–3 kuukauden välein. PVK+t, ALAT, AFOS, kolesteroli, triglyseridit, magnesium ja kalium 2–3 kuukauden kohdalla
Seerumin kalium ja magnesium 6 kuukauden välein. Jos kreatiniinipitoisuus suurenee yli 30 % lähtöarvosta, annosta on pienennettävä, ja jos suurenema on yli 50 %, lääkitys on lopetettava.
Jos verenpaine kohoaa eikä annoksen pienentäminen auta, lääkkeen käyttö tauotetaan tai tarvittaessa aloitetaan verenpainelääkitys (ensisijaisesti kalsiumin salpaaja) «Griffiths CE, Dubertret L, Ellis CN ym. Ciclospori...»153.
Raskauden aikana siklosporiinia voidaan käyttää vain, jos potilasta seurataan tiiviisti (verenpaineen nousun ja pre-eklampsian riski).
Suun ja hampaiden hyvästä terveydestä on huolehdittava koko lääkityksen ajan.
Ks. myös www «http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01174/turvakokeet_ja_tulkinta.html»15, «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/l%C3%A4%C3%A4ke-ja-toimenpideohjeet/l%C3%A4%C3%A4kehoidon-seurantakokeet»12

Toissijaiset systeemiset lääkkeet

Peroraaliset lääkkeet

  • Apremilasti (taulukko «Apremilastilääkityksessä huomioon otettavaa ...»6)
    • voidaan käyttää vaikean psoriaasin hoidossa, kun ensisijaiset hoidot ovat olleet tehottomia, vasta-aiheisia tai sopimattomia.
    • Hoidon korvattavuus vaatii erillisen svB-lausunnon.
  • Läiskäpsoriaasin hoidossa apremilastilla on saavutettu hyvä hoitovaste vain 29–33 %:lla ja erinomainen hoitovaste 9–10 %:lla potilaista 16 viikon hoidolla «Apremilasti lienee turvallinen ja melko tehokas keskivaikean ja vaikean ihopsoriaasin induktiohoidossa.»B. Hyvä hoitovaste näyttää jatkuvan 102 viikon hoidon aikana noin puolella potilaista «Reich K, Gooderham M, Bewley A ym. Safety and effi...»154.
    • Apremilastin teho vaikuttaa jonkin verran huonommalta kuin metotreksaatin ja merkittävästi huonommalta kuin biologisten lääkkeiden teho.
    • Ellei hoidossa ole saavutettu vähintään PASI-75-vastetta 16 viikon kohdalla, hoito tulee keskeyttää.
  • 15–17 %:lla potilaista esiintyy hoidon alussa pahoinvointia tai ripulia.
  • Apremilastihoitoon ei ole liittynyt infektioiden lisääntymistä, eikä sillä ole kuvattu elintoksisuutta. Hoidon aikana ei ole tarvetta laboratoriokoeseurannalle.
Taulukko 6. Apremilastilääkityksessä huomioon otettavaa
Aihe Huomioon otettavaa
Annos Aloitusannos ensimmäisten 6 päivän aikana:10 mg x 1, sen jälkeen 1. päivänä 10 mg x 2, 2. päivänä 10 mg + 20 mg, 3. päivänä 20 mg x 2, 4. päivänä 20 mg + 30 mg ja 5. päivänä 30 mg x 2.
Ylläpitoannos 30 mg p.o. kahdesti vuorokaudessa
Haittavaikutukset Pahoinvointi ja ripuli hoidon alkuviikkoina, > 5 %:n painon lasku
Yhteisvaikutukset Voimakkaiden CYP3A4-entsyymin indusoijien (esim. rifampisiini, fenobarbitaali, karbamatsepiini, fenytoiini ja mäkikuisma) samanaikaista käyttöä apremilastin kanssa ei suositella.
Vasta-aiheet Raskaus ja imetys (ks. taulukko «Systeeminen lääkehoito raskauden ja imetyksen aikana ...»27)
Hyödyllinen yhdistelmä Voidaan yhdistää metotreksaattiin, mutta nivelpsoriaasissa yhdistelmähoito ei ole lyhytaikaisessa hoidossa lisännyt hoitotehoa. Yhdistelmähoitoa ei ole tutkittu ihopsoriaasissa.
Seulontatutkimukset ennen hoitoa Valmisteyhteenvedon mukaan ei tarvita
Seurantakokeet Ei erillistä turvakoeseurantaa
Hoidossa huomioitavaa Vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa (GFR alle 30 ml/mim/1,73 m2) annos puolitetaan.

Jos potilas on alipainoinen hoitoa aloitettaessa, hänen painoaan pitää tarkkailla säännöllisesti.
Itsemurhariskin lisääntymisen mahdollisuus on huomioitava ennen hoitoa ja sen aikana. Mikäli potilaalla ilmenee hoidon aikana ahdistus- tai masennusoireita tai nämä oireet pahenevat hoidon aikana, tulee hoito keskeyttää.
Taulukko 7. Dimetyylifumaraattilääkityksessä huomioon otettavaa
Aihe Huomioon otettavaa
Annos Ensimmäisen viikon aikana otetaan dimetyylifumaraattia 30 mg kerran päivässä (1 tabletti iltaisin). Toisen viikon aikana otetaan dimetyylifumaraattia 30 mg kahdesti päivässä (1 tabletti aamulla ja 1 tabletti illalla). Kolmantena viikkona otetaan dimetyylifumaraattia 30 mg kolmesti päivässä (1 tabletti aamulla, 1 tabletti keskipäivällä ja 1 tabletti illalla). Neljännestä viikosta eteenpäin siirrytään yhteen iltaisin otettavaan dimetyylifumaraatti 120 mg -tablettiin. Annosta suurennetaan sitten sietokyvyn mukaan yhdellä eri aikaan päivästä otettavalla dimetyylifumaraatti 120 mg -tabletilla viikossa seuraavien viiden viikon ajan.
Suurin sallittu vuorokausiannos on 720 mg (3 x 2 dimetyylifumaraatti 120 mg -tablettia).
Iho-oireiden parannuttua voidaan annosta pyrkiä asteittain alentamaan.
Haittavaikutukset Tavalliset: Kasvojen ja vartalon ihon punoitus, maha-suolikanavan oireet (ripuli, turvotus, pahoinvointi ym.), leuko-/lymfopenia, eosinofilia
Hyödyllinen yhdistelmä
Seulontatutkimukset ennen hoitoa Latentin tuberkuloosin tutkiminen (ks. Reumatologisen yhdistyksen sivustot «https://www.reumatologinenyhdistys.fi/app/uploads/2019/11/LTBI-ohje-SRY-p%C3%A4ivitys_15.11.2019.pdf»16)
Hammaslääkärin tarkastus mahdollisten infektiopesäkkeiden toteamiseksi (harkinnan mukaan esim. ortopantomografia)
TVK (hoitoa ei saa aloittaa, jos B-Leuk alle 3,0 tai B-Lymf alle 1,0 x 109 )
ALAT, AFOS, kreatiniini
HIV- ja hepatiittivasta-aineet (HBsAg, HBcAb, tarvittaessa HBcAbM, HCVAb) harkinnan mukaan
Lasko, CRP, U-seula
Tuma -vasta-aineet harkinnan mukaan
Seurantakokeet hoidon aikana TVK vähintään 3 kuukauden välein (ks. tarkemmat ohjeet valmisteyhteenvedosta) ALAT, AFOS, kreatiniini 3 kuukauden kuluttua ja sen jälkeen yksilöllisesti esimerkiksi 3–12 kuukauden välein.

Biologiset lääkkeet

  • Vaikutuskohteen mukaan voidaan jakaa neljään ryhmään:
    • tuumorinekroositekijä alfan estäjät (TNF:n estäjät)
      • nivelpsoriaasin hoito aloitetaan TNF:n estäjähoidolla, ellei vasta-aiheita ole
    • interleukiini (IL) -12/23:n estäjä
    • IL-17:n estäjät
    • IL-23:n estäjät.
  • Biologisten lääkkeiden tutkimusohjelmat on tehty pääosin vaikeaa psoriaasia sairastavilla potilailla (sisäänottokriteeri PASI > 12, keskimäärin PASI 18–20), joten tulosten soveltuvuus lievempää psoriaasia sairastaville on epäselvää.

Yleisohjeet biologisten lääkkeiden käytöstä iho- ja nivelpsoriaasin hoidossa

Biologisten lääkkeiden käyttö ihopsoriaasissa

Taulukko 8. Lasten ihopsoriaasin hoitoon käytettäviä biologisia lääkkeitä.
Lääke Ikäraja Annostus
adalimumabi ≥ 4-vuotiaille 0,8 mg/kg (enintään 40 mg) s.c. kerran viikossa 2 annosta ja sitten 2 viikon välein
etanersepti ≥ 6-vuotiaille 0,8 mg/kg (enintään 50 mg) s.c. kerran viikossa
ustekinumabi ≥ 12-vuotiaille < 60 kg painaville 0,75 mg/kg, 60–100 kg painaville 45 mg ja
> 100 kg painaville 90 mg s.c. viikolla 0, 4 ja sitten 12 viikon välein

Psoriaasin biologisiin hoitoihin liittyviä haittoja

Lääkevalmisteet

Taulukko 9. Adalimumabilääkityksessä huomioon otettavaa
Aihe Huomioon otettavaa
*Kaikkia mainittuja seurantakokeita ei välttämättä tarvitse ottaa jokaiselta potilaalta, vaan niiden laajuus arvioidaan yksilöllisesti.
Annos Ihopsoriaasissa aloitusannos 80 mg ihonalaisena pistoksena ja sen jälkeen 40 mg joka toinen viikko aloitusannoksen jälkeisestä viikosta lähtien.
Hoitovaikutuksen heikennyttyä annos voidaan nostaa tasolle 80 mg joka toinen viikko.
Nivelpsoriaasissa 40 mg joka toinen viikko.
Haittavaikutukset Tavalliset: Pistoskohtien lievät ihoreaktiot, lisääntynyt infektioalttius ja leukopenia
Hyödyllinen yhdistelmä Metotreksaatti
Seulontatutkimukset ennen hoitoa Latentin tuberkuloosin tutkiminen (ks. Reumatologisen yhdistyksen sivustot «https://www.reumatologinenyhdistys.fi/app/uploads/2019/11/LTBI-ohje-SRY-p%C3%A4ivitys_15.11.2019.pdf»16)
Hammaslääkärin tarkastus mahdollisten infektiopesäkkeiden toteamiseksi (harkinnan mukaan esim. ortopantomografia)
TVK, ALAT ja AFOS, kreatiniini
HIV- ja hepatiittivasta-aineet (HBsAg, HBcAb, tarvittaessa HBcAbM, HCVAb) harkinnan mukaan
Lasko, CRP ja U-seula
Tumavasta-aineet harkinnan mukaan
Seurantakokeet hoidon aikana* TVK, ALAT, AFOS ja kreatiniini 3 kuukauden kuluttua ja sen jälkeen yksilöllisesti esimerkiksi 3–12 kuukauden välein.
Ks. myös www «http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01174/turvakokeet_ja_tulkinta.html»15
Hoitovasteen seurantakokeet Nivelpsoriaasia hoidettaessa CRP ja lasko lääkärin vastaanoton yhteydessä tai harkinnan mukaan
Taulukko 10. Brodalumabilääkityksessä huomioon otettavaa
Aihe Huomioon otettavaa
* Kaikkia mainittuja seulontatutkimuksia ja seurantakokeita ei välttämättä tarvitse ottaa jokaiselta potilaalta, vaan niiden laajuus arvioidaan yksilöllisesti.
Annos Ihopsoriaasissa aloitusannos 210 mg ihon alle viikoilla 0, 1 ja 2 ja sen jälkeen 210 mg joka toinen viikko.
Haittavaikutukset Tavalliset: Pistoskohtien lievät ihoreaktiot, lisääntynyt infektioalttius, hiiva- ja silsainfektiot, leukopenia
Hyödyllinen yhdistelmä
Seulontatutkimukset ennen hoitoa* Latentin tuberkuloosin tutkiminen (ks. Reumatologisen yhdistyksen sivustot «https://www.reumatologinenyhdistys.fi/app/uploads/2019/11/LTBI-ohje-SRY-p%C3%A4ivitys_15.11.2019.pdf»16)
Hammaslääkärin tarkastus mahdollisten infektiopesäkkeiden toteamiseksi (harkinnan mukaan esim. ortopantomografia)
TVK, ALAT, AFOS, kreatiniini
HIV- ja hepatiittivasta-aineet (HBsAg, HBcAb, tarvittaessa HBcAbM, HCVAb) harkinnan mukaan
Lasko, CRP, U-seula
Tuma-vasta-aineet harkinnan mukaan
Seurantakokeet hoidon aikana* TVK, ALAT, AFOS, kreatiniini 3 kuukauden kuluttua ja sen jälkeen yksilöllisesti esimerkiksi 3–12 kuukauden välein.
Ks. myös «http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01174/turvakokeet_ja_tulkinta.html»15, «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/l%C3%A4%C3%A4ke-ja-toimenpideohjeet/l%C3%A4%C3%A4kehoidon-seurantakokeet»12
Taulukko 11. Etanerseptilääkityksessä huomioon otettavaa
Aihe Huomioon otettavaa
*Kaikkia mainittuja seurantakokeita ei välttämättä tarvitse ottaa jokaiselta potilaalta, vaan niiden laajuus arvioidaan yksilöllisesti.
Annos 50 mg kaksi kertaa viikossa ensimmäisen kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen 50 mg kerran viikossa ihonalaisena pistoksena
Nivelpsoriaasissa 50 mg kerran viikossa alusta alkaen
Haittavaikutukset Tavallisia: pistoskohtien lievät ihoreaktiot, lisääntynyt infektioalttius ja leukopenia
Hyödyllinen yhdistelmä Metotreksaatti
Seulontakokeet ennen hoitoa Latentin tuberkuloosin tutkiminen (ks. Reumatologisen yhdistyksen sivustot «https://www.reumatologinenyhdistys.fi/app/uploads/2019/11/LTBI-ohje-SRY-p%C3%A4ivitys_15.11.2019.pdf»16)
Hammaslääkärin tarkastus mahdollisten infektiopesäkkeiden toteamiseksi (harkinnan mukaan esim. ortopantomografia)
TVK, ALAT, AFOS ja kreatiniini
HIV- ja hepatiittivasta-aineet (HBsAg, HBcAb, tarvittaessa HBcAbM, HCVAb) harkinnan mukaan
Lasko, CRP ja U-seula
Tumavasta-aineet harkinnan mukaan
Seurantakokeet hoidon aikana* TVK, ALAT, AFOS ja kreatiniini 3 kuukauden kuluttua ja sen jälkeen yksilöllisesti esimerkiksi 3–12 kuukauden välein.
Ks. myös www «http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01174/turvakokeet_ja_tulkinta.html»15, «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/l%C3%A4%C3%A4ke-ja-toimenpideohjeet/l%C3%A4%C3%A4kehoidon-seurantakokeet»12
Hoitovasteen seurantakokeet Nivelpsoriaasia hoidettaessa CRP ja lasko lääkärin vastaanoton yhteydessä tai harkinnan mukaan
Taulukko 12. Guselkumabilääkityksessä huomioon otettavaa
Aihe Huomioon otettavaa
* Kaikkia mainittuja seurantakokeita ei välttämättä tarvitse ottaa jokaiselta potilaalta, vaan niiden laajuus arvioidaan yksilöllisesti.
Annos Ihopsoriaasissa aloitusannos 100 mg ihon alle viikoilla 0 ja 4 ja sen jälkeen 100 mg joka kahdeksas viikko
Haittavaikutukset Tavalliset: Lisääntynyt alttius ylähengitysteiden infektioille
Hyödyllinen yhdistelmä
Seulontatutkimukset ennen hoitoa Latentin tuberkuloosin tutkiminen (ks. Reumatologisen yhdistyksen sivustot «https://www.reumatologinenyhdistys.fi/app/uploads/2019/11/LTBI-ohje-SRY-p%C3%A4ivitys_15.11.2019.pdf»16)
Hammaslääkärin tarkastus mahdollisten infektiopesäkkeiden toteamiseksi (harkinnan mukaan esim. ortopantomografia)
TVK, ALAT, AFOS, kreatiniini
HIV- ja hepatiittivasta-aineet (HBsAg, HBcAb, tarvittaessa HBcAbM, HCVAb) harkinnan mukaan
Lasko, CRP, U-seula
Tuma-vasta-aineet harkinnan mukaan.
Seurantakokeet hoidon aikana* TVK, ALAT, AFOS, kreatiniini 3 kuukauden kuluttua ja sen jälkeen yksilöllisesti esimerkiksi 3–12 kuukauden välein.
Ks. myös «http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01174/turvakokeet_ja_tulkinta.html»15, «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/l%C3%A4%C3%A4ke-ja-toimenpideohjeet/l%C3%A4%C3%A4kehoidon-seurantakokeet»12
Taulukko 13. Iksekitsumabilääkityksessä huomioon otettavaa
Aihe Huomioon otettavaa
*Kaikkia mainittuja seurantakokeita ei välttämättä tarvitse ottaa jokaiselta potilaalta, vaan niiden laajuus arvioidaan yksilöllisesti.
Annos Aloitusannos 160 mg ihonalaisena pistoksena ja sen jälkeen 80 mg joka toinen viikko viikolle 12 saakka, minkä jälkeen 80 mg 4 viikon välein.
Haittavaikutukset Pistoskohtien lievät ihoreaktiot, ylähengitystieinfektiot, silsa- ja hiivainfektiot
Seulontatutkimukset ennen hoitoa Latentin tuberkuloosin tutkiminen (ks. Reumatologisen yhdistyksen sivustot «https://www.reumatologinenyhdistys.fi/app/uploads/2019/11/LTBI-ohje-SRY-p%C3%A4ivitys_15.11.2019.pdf»16)
Hammaslääkärin tarkastus mahdollisten infektiopesäkkeiden toteamiseksi (harkinnan mukaan esim. ortopantomografia)
TVK, ALAT, AFOS, kreatiniini
HIV- ja hepatiittivasta-aineet (HBsAg, HBcAb, tarvittaessa HBcAbM, HCVAb) harkinnan mukaan
Lasko, CRP ja U-seula
Tuma-vasta-aineet harkinnan mukaan
Seurantakokeet hoidon aikana* TVK, ALAT, AFOS ja kreatiniini 3 kuukauden kuluttua ja sen jälkeen yksilöllisesti esimerkiksi 3–12 kuukauden välein.
Ks. myös www «http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01174/turvakokeet_ja_tulkinta.html»15, «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/l%C3%A4%C3%A4ke-ja-toimenpideohjeet/l%C3%A4%C3%A4kehoidon-seurantakokeet»12
Hoitovasteen seurantakokeet
Taulukko 14. Infliksimabilääkityksessä huomioon otettavaa
Aihe Huomioon otettavaa
*Kaikkia mainittuja seurantakokeita ei välttämättä tarvitse ottaa jokaiselta potilaalta, vaan niiden laajuus arvioidaan yksilöllisesti.
Annos iho- ja nivelpsoriaasissa 3–5 mg/kg infuusiona laskimoon viikoilla 0, 2 ja 6 sekä sen jälkeen kahdeksan viikon välein
Kliinisen tilanteen mukaan infuusioväliä ja -annosta voidaan muuttaa.
Haittavaikutukset Infuusioreaktiot, anafylaksia, lisääntynyt infektioalttius ja mahdollinen maksaentsyymiarvojen suureneminen
Hyödyllinen yhdistelmä Metotreksaatti
Seulontakokeet ennen hoitoa Latentin tuberkuloosin tutkiminen (ks. Reumatologisen yhdistyksen sivustot «https://www.reumatologinenyhdistys.fi/app/uploads/2019/11/LTBI-ohje-SRY-p%C3%A4ivitys_15.11.2019.pdf»16)
Hammaslääkärin tarkastus mahdollisten infektiopesäkkeiden toteamiseksi (harkinnan mukaan esim. ortopantomografia)
TVK, ALAT, AFOS ja kreatiniini
HIV- ja hepatiittivasta-aineet (HBsAg, HBcAb, tarvittaessa HBcAbM, HCVAb) harkinnan mukaan
Lasko, CRP ja U-seula
Tuma-vasta-aineet harkinnan mukaan
Seurantakokeet hoidon aikana* B-PVK+TKD, ALAT, AFOS ja kreatiniini ennen seuraavaa infuusiota
Ks. myös www «http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01174/turvakokeet_ja_tulkinta.html»15, «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/l%C3%A4%C3%A4ke-ja-toimenpideohjeet/l%C3%A4%C3%A4kehoidon-seurantakokeet»12
Hoitovasteen seurantakokeet Nivelpsoriaasia hoidettaessa CRP ja lasko lääkärin vastaanoton yhteydessä tai harkinnan mukaan
Taulukko 15. Risankitsumabilääkityksessä huomioon otettavaa
Aihe Huomioon otettavaa
* Kaikkia mainittuja seurantakokeita ei välttämättä tarvitse ottaa jokaiselta potilaalta vaan, niiden laajuus arvioidaan yksilöllisesti.
Annos Ihopsoriaasissa aloitusannos 150 mg ihon alle viikoilla 0 ja 4 ja sen jälkeen 150 mg 12 viikon välein
Haittavaikutukset Tavalliset: Lisääntynyt alttius ylähengitysteiden infektioille
Hyödyllinen yhdistelmä
Seulontatutkimukset ennen hoitoa Latentin tuberkuloosin tutkiminen (ks. Reumatologisen yhdistyksen sivustot «https://www.reumatologinenyhdistys.fi/app/uploads/2019/11/LTBI-ohje-SRY-p%C3%A4ivitys_15.11.2019.pdf»16)
Hammaslääkärin tarkastus mahdollisten infektiopesäkkeiden toteamiseksi (harkinnan mukaan esim. ortopantomografia)
TVK, ALAT, AFOS, kreatiniini
HIV- ja hepatiittivasta-aineet (HBsAg, HBcAb, tarvittaessa HBcAbM, HCVAb) harkinnan mukaan
Lasko, CRP, U-seula
Tuma-vasta-aineet harkinnan mukaan
Seurantakokeet hoidon aikana* TVK, ALAT, AFOS, kreatiniini 3 kuukauden kuluttua ja sen jälkeen yksilöllisesti esimerkiksi 3–12 kuukauden välein.
Ks. myös «http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01174/turvakokeet_ja_tulkinta.html»15, «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/l%C3%A4%C3%A4ke-ja-toimenpideohjeet/l%C3%A4%C3%A4kehoidon-seurantakokeet»12
Taulukko 16. Sekukinumabilääkityksessä huomioon otettavaa
Aihe Huomioon otettavaa
*Kaikkia mainittuja seurantakokeita ei välttämättä tarvitse ottaa jokaiselta potilaalta, vaan niiden laajuus arvioidaan yksilöllisesti.
Annos Ihopsoriaasissa aluksi 300 mg ihonalaisena pistoksena viikoilla 0, 1, 2, 3 ja 4 ja sen jälkeen 300 mg kerran kuukaudessa.
Nivelpsoriaasissa sama annostus silloin, kun siihen liittyy vaikea ihopsoriaasi, tai jos TNF:n estäjillä ei ole saavutettu riittävää hoitovastetta. Muissa tapauksissa sama hoitokaavio 150 mg kerta-annoksin.
Haittavaikutukset Ylähengitystie- ja hiivainfektiot
Seulontatutkimukset ennen hoitoa Latentin tuberkuloosin tutkiminen (ks. Reumatologisen yhdistyksen sivustot «https://www.reumatologinenyhdistys.fi/app/uploads/2019/11/LTBI-ohje-SRY-p%C3%A4ivitys_15.11.2019.pdf»16)
Hammaslääkärin tarkastus mahdollisten infektiopesäkkeiden toteamiseksi (harkinnan mukaan esim. ortopantomografia)
TVK, ALAT, AFOS ja kreatiniini
HIV- ja hepatiittivasta-aineet (HBsAg, HBcAb, tarvittaessa HBcAbM, HCVAb) harkinnan mukaan
Lasko, CRP ja U-seula
Tuma-vasta-aineet harkinnan mukaan
Seurantakokeet hoidon aikana* TVK, ALAT, AFOS ja kreatiniini 3 kuukauden kuluttua ja sen jälkeen yksilöllisesti esimerkiksi 3–12 kuukauden välein.
Ks. myös www «http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01174/turvakokeet_ja_tulkinta.html»15, «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/l%C3%A4%C3%A4ke-ja-toimenpideohjeet/l%C3%A4%C3%A4kehoidon-seurantakokeet»12
Hoitovasteen seurantakokeet Nivelpsoriaasia hoidettaessa CRP ja lasko lääkärin vastaanoton yhteydessä tai harkinnan mukaan
Taulukko 17. Sertolitsumabipegolilääkityksessä huomioon otettavaa
Aihe Huomioon otettavaa
*Kaikkia mainittuja seurantakokeita ei välttämättä tarvitse ottaa jokaiselta potilaalta, vaan niiden laajuus arvioidaan yksilöllisesti.
Annos Aloitusannos 400 mg (2 injektiota) ihonalaisena injektiona viikoilla 0, 2 ja 4.
Sen jälkeen 200 mg (1 injektio) ihonalaisena injektiona kahden viikon välein.
Haittavaikutukset Mahdollinen infektioherkkyyden lisääntyminen ja pistoskohdan reaktiot
Seulontakokeet ennen hoitoa Latentin tuberkuloosin tutkiminen (ks. Reumatologisen yhdistyksen sivustot www «https://www.reumatologinenyhdistys.fi/app/uploads/2019/11/LTBI-ohje-SRY-p%C3%A4ivitys_15.11.2019.pdf»16)
Hammaslääkärin tarkastus mahdollisten infektiopesäkkeiden toteamiseksi (harkinnan mukaan esim. ortopantomografia)
TVK, ALAT ja AFOS, kreatiniini
HIV- ja hepatiittivasta-aineet (HBsAg, HBcAb, tarvittaessa HBcAbM, HCVAb) harkinnan mukaan
Lasko, CRP ja U-seula
Tuma-vasta-aineet harkinnan mukaan
Seurantakokeet* TVK, ALAT, AFOS ja kreatiniini 3 kuukauden kuluttua ja sen jälkeen yksilöllisesti esimerkiksi 3–12 kuukauden välein.
Ks. myös www «http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01174/turvakokeet_ja_tulkinta.html»15, «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/l%C3%A4%C3%A4ke-ja-toimenpideohjeet/l%C3%A4%C3%A4kehoidon-seurantakokeet»12
Hoitovasteen seurantakokeet Nivelpsoriaasia hoidettaessa CRP ja lasko lääkärin vastaanoton yhteydessä tai harkinnan mukaan
Taulukko 18. Tildrakitsumabilääkityksessä huomioon otettavaa
Aihe Huomioon otettavaa
* Kaikkia mainittuja seurantakokeita ei välttämättä tarvitse ottaa jokaiselta potilaalta, vaan niiden laajuus arvioidaan yksilöllisesti.
Annos Ihopsoriaasissa aloitusannos 100 mg ihon alle viikoilla 0 ja 4 ja sen jälkeen 100 mg 12 viikon välein.
Haittavaikutukset Tavalliset: Pistoskohtien lievät ihoreaktiot, lisääntynyt infektioalttius, leukopenia
Hyödyllinen yhdistelmä
Seulontatutkimukset ennen hoitoa Latentin tuberkuloosin tutkiminen (ks. Reumatologisen yhdistyksen sivustot «https://www.reumatologinenyhdistys.fi/app/uploads/2019/11/LTBI-ohje-SRY-p%C3%A4ivitys_15.11.2019.pdf»16)
Hammaslääkärin tarkastus mahdollisten infektiopesäkkeiden toteamiseksi (harkinnan mukaan esim. ortopantomografia)
TVK, ALAT, AFOS, kreatiniini
HIV- ja hepatiittivasta-aineet (HBsAg, HBcAb, tarvittaessa HBcAbM, HCVAb) harkinnan mukaan
Lasko, CRP, U-seula
Tuma-vasta-aineet harkinnan mukaan
Seurantakokeet hoidon aikana* TVK, ALAT, AFOS, kreatiniini 3 kuukauden kuluttua ja sen jälkeen yksilöllisesti esimerkiksi 3–12 kuukauden välein.
Ks. myös «http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01174/turvakokeet_ja_tulkinta.htm»19, «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/l%C3%A4%C3%A4ke-ja-toimenpideohjeet/l%C3%A4%C3%A4kehoidon-seurantakokeet»12
Taulukko 19. Ustekinumabilääkityksessä huomioon otettavaa
Aihe Huomioon otettavaa
*Kaikkia mainittuja seurantakokeita ei välttämättä tarvitse ottaa jokaiselta potilaalta, vaan niiden laajuus arvioidaan yksilöllisesti.
Annos ihopsoriaasissa 45 mg tai 90 mg (yli 100 kg painavalle) ihonalaisena pistoksena viikoilla 0 ja 4 ja sen jälkeen 12 viikon välein
Annos nivelpsoriaasissa Sama kuin ihopsoriaasissa
Haittavaikutukset Pistoskohtien ihoreaktiot
Ylähengitystieinfektiot
Seulontakokeet ennen hoitoa Latentin tuberkuloosin tutkiminen (ks. Reumatologisen yhdistyksen sivustot «https://www.reumatologinenyhdistys.fi/app/uploads/2019/11/LTBI-ohje-SRY-p%C3%A4ivitys_15.11.2019.pdf»16)
Hammaslääkärin tarkastus mahdollisten infektiopesäkkeiden toteamiseksi (harkinnan mukaan esim. ortopantomografia)
TVK, ALAT, AFOS ja kreatiniini
HIV- ja hepatiittivasta-aineet (HBsAg, HBcAb, tarvittaessa HBcAbM, HCVAb) harkinnan mukaan
Lasko, CRP ja U-seula
Tumavasta-aineet harkinnan mukaan
Seurantakokeet hoidon aikana* TVK, ALAT, AFOS ja kreatiniini 3 kuukauden kuluttua ja sen jälkeen yksilöllisesti esimerkiksi 3–12 kuukauden välein.
Ks. myös www «http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01174/turvakokeet_ja_tulkinta.html»15, «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/l%C3%A4%C3%A4ke-ja-toimenpideohjeet/l%C3%A4%C3%A4kehoidon-seurantakokeet»12
  • Biologisten lääkkeiden käytöstä nivelpsoriaasissa ks. kohta Nivelpsoriaasin hoito «A6»6.
Taulukko 20. Ihopsoriaasin biologisten lääkkeiden vertailu: TNF-estäjät ja ustekinumabi
Lääke Adalimumabi Etanersepti Infliksimabi Ustekinumabi Sertolitsumabipegoli
Tyyppi humaani monoklonaalinen vasta-aine (IgG1/κ) fuusioproteiini liukoinen reseptori kimeerinen monoklonaalinen vasta-aine (IgG1) humaani monoklonaalinen vasta-aine (IgG1/κ) humaani monoklonaalinen vasta-aine (IgG1/κ)
Vaikutuskohde TNF-alfa TNF-alfa, LT (TNF-beeta) TNF-alfa p40 (IL-12/IL-23) TNF-alfa
Puoliintumisaika (mediaani) 14 vrk 3 vrk 9 vrk 21 vrk 14 vrk
Annos alkuannos 80 mg, seuraavalta viikolta alkaen 40 mg joka toinen viikko, tarvittaessa annos voidaan nostaa tasolle 80 mg joka toinen viikko 50 mg viikossa tai ensimmäiset 12 viikkoa 50 mg kahdesti viikossa ja sen jälkeen kerran viikossa 5 mg/kg i.v. viikoilla 0, 2 ja 6 ja sen jälkeen 8 viikon välein 45 mg (yli 100 kg painaville 90 mg) viikoilla 0 ja 4 ja sen jälkeen 12 viikon välein alkuannos 400 mg viikoilla 0, 2, ja 4 ja sen jälkeen 200 mg joka toinen viikko, tarvittaessa annos voidaan nostaa tasolle 400 mg joka toinen viikko
Hoitovasteen alkamisaika**- 25 % PASI-75 melko nopea
4,6 viikkoa
hidas
6,6 viikkoa
nopea
3,5 viikkoa
melko hidas
5,1 (4,6) viikkoa
melko nopea
4,3 viikkoa
Hoitovasteen todennäköisyys induktiovaiheen lopussa vk 10–16 vs. lume RR (95 % LV)
PASI-75
PASI-90
12,88 (6,27–8,87)
39,22 (16,98–96,43)
9,50 (5,22–18,28)
23,35 (11,87–47,69)
14,58 (6,71–35,10)
49,60 (19,72–133,53)
12,80 (6,25–28,47)
38,74 (16,84–94,52)
11,96 (6,00–25,72)
34,34 (15,43–80,91)
Hoitovasteen todennäköisyys % (95 % LV)) noin vuoden (44–60 viikkoa) hoidossa
Luvut eivät ole välttämättä vertailukelposia, koska ne on saatu eri tutkimuksista.
PASI-75 67,1 (52,9–78,7) 55,5 (50,1–60,9) 58,3 (52,5–63,8) 72,5 (65,9–78,2)
PASI-90 46,2 (38,6–53,9) 33,4 (28,5–38,7) 40,1 (30,0–51,1) 52,4 (47,1–57,7)
Hoidon jatkuvuus* ei vielä tiedossa
1 v jälkeen 69,0–79,0 % 70,0–75,8 % 58,0–68,8 % 77,2–89,0 %
2 v jälkeen 53,2–67,0 % 51,0–60,8 % 30,1–54,2 % 68,5–82,0 %
3 v jälkeen 41,9–59,0 % 39,1–56,0 % 22,6–45,5 % 61,8–75,6 %
*Hoidon jatkuvuus rekisteritutkimuksissa. Ks. myös lisätietoa «Psoriaasipotilaiden hoidossa pysyminen biologisilla lääkkeillä rekisteritutkimuksissa ja muissa pitkän ajan seurantatutkimuksissa»12
** «Nast A, Sporbeck B, Rosumeck S ym. Which antipsori...»222
*** «Nast A, Jacobs A, Rosumeck S ym. Efficacy and Safe...»223
Taulukko 21. Ihopsoriaasin biologisten lääkkeiden vertailu: IL-17- ja IL-23-estäjät
Lääke Sekukinumabi Iksekitsumabi Brodalumabi Guselkumabi Tildrakitsumabi Risankitsumabi
Tyyppi humaani monoklonaalinen vasta-aine (IgG1/κ) humanisoitu monoklonaalinen vasta-aine (IgG4) humaani monoklonaalinen vasta-aine (IgG2) humaani monoklonaalinen vasta-aine (IgG1/λ) humanisoitu monoklonaalinen vasta-aine (IgG1/κ) humanisoitu monoklonaalinen vasta-aine (IgG1)
Vaikutuskohde IL-17A IL-17A IL-17RA IL-23(p19) IL-23(p19) IL-23(p19)
Puoliintumisaika (mediaani) 27 vrk 13 vrk 11 vrk 17 vrk 23 vrk 28 vrk
Annos 300 mg viikoilla 0, 1, 2, 3 ja 4 ja sen jälkeen 300 mg kerran kuukaudessa alkuannos 160 mg, jonka jälkeen 80 mg kahden viikon välein 12 viikkoon saakka ja sen jälkeen 80 mg 4 viikon välein 210 mg viikoilla 0, 1 ja 2 ja sen jälkeen joka toinen viikko 100 mg viikoilla 0 ja 4 ja sen jälkeen 8 viikon välein 100 mg viikoilla 0, ja 4 ja sen jälkeen 12 viikon välein 150 mg viikoilla 0 ja 4 ja sen jälkeen 150 mg 12 viikon välein
Hoitovasteen alkamisaika**/ erittäin nopea erittäin nopea erittäin nopea nopea melko hidas nopea
- 25 % PASI-75 3,0 viikkoa 2,2 viikkoa 2,1 viikkoa 3,8 viikkoa 5,6 viikkoa -
- 25 % PASI-90 5,1 viikkoa 4,1 viikkoa 3,5 viikkoa 6,2 viikkoa - 6,1 viikkoa
Hoitovasteen todennäköisyys induktiovaiheen lopussa vk 10–16 vs. lume RR (95 % LV)♥♥
PASI-75 15,36 (6,89–38,40) 16,42 (7,10–43,31) 16,26 (7,07–42,54) 15,85 (6,99–40,62) 11,67 (5,90–24,89) 16,32 (7,08–42,86)
PASI-90 55,07 (21,08–155,69) 63,73 (22,91–194,67) 62,34 (22,61–188,04) 58,89 (21,90–173,16) 32,96 (15,02–76,80) 62,89 (22,72–191,53)
Hoitovasteen todennäköisyys % (95 % LV) noin vuoden (44–60 viikkoa) hoidossa♥♥♥
Luvut eivät ole välttämättä vertailukelposia, koska ne on saatu eri tutkimuksista.
PASI-75 88,6 (80,6–93,6) 85,0 (79,2–89,4) 80,0 (75,7–83,7) 88,2 (84,6–91,1) 90,1 (86,3–92,9)
PASI-90 71,3 (64,2–77,5) 73,9 (69,9–77,5) 74,0 (69,3–78,1) 76,5 (72,1–80,5) 79,4 (75,5–82,9)
Hoidon jatkuvuus*
  • 1 v jälkeen
  • 2 v jälkeen
  • 3 v jälkeen
ei vielä tiedossa ei vielä tiedossa ei vielä tiedossa ei vielä tiedossa ei vielä tiedossa ei vielä tiedossa
*Hoidon jatkuvuus rekisteritutkimuksissa. Ks. myös lisätietoa «Psoriaasipotilaiden hoidossa pysyminen biologisilla lääkkeillä rekisteritutkimuksissa ja muissa pitkän ajan seurantatutkimuksissa»12
** «Nast A, Sporbeck B, Rosumeck S ym. Which antipsori...»222
*** «Nast A, Jacobs A, Rosumeck S ym. Efficacy and Safe...»223
«Egeberg A, Andersen YMF, Halling-Overgaard AS ym. ...»224
♥♥ «Sawyer LM, Malottki K, Sabry-Grant C ym. Assessing...»225
♥♥♥ «Armstrong AW, Puig L, Joshi A ym. Comparison of Bi...»226
  • Potilaan liitännäissairaudet on huomioitava systeemisen lääkkeen valinnassa. Ks. taulukko «hoi50062f.pdf»5, johon on koottu suuntaa antavia suosituksia.

Nivelpsoriaasi

Nivelpsoriaasin diagnoosi

Laboratorio- ja kuvantamislöydökset

  • Laboratoriotutkimuksista ei ole hyötyä nivelpsoriaasin diagnostiikassa.
  • Natiiviröntgenkuvaus:
    • Natiiviröntgenkuvausta käytetään diagnostiikassa ja hoidon seurannassa.
    • Radiologiset muutokset ovat monimuotoisia ja kehittyvät vuosien kuluessa. Ks. lisätietoa aiheesta «Nivelreuman tyypilliset radiologiset muutokset»14.
    • Radiologiset muutokset esiintyvät usein epäsymmetrisesti.
    • Samalla potilaalla voidaan todeta useita erilaisia radiologisia muutoksia samanaikaisesti.
  • Nivelten kaikututkimus:
    • Tekijältä vaaditaan perehtyneisyyttä.
    • Kaikututkimus osoittaa niveltulehdusten lisäksi jännetulehdukset ja entesiitit «Kane D. The role of ultrasound in the diagnosis an...»232.
    • Löydösten yhtenevät kansainväliset kriteerit puuttuvat.
    • Kaikututkimus ei ole yksinään diagnostinen nivelpsoriaasissa.
    • Ultraäänitutkimuksen avulla kortikosteroidipaikallishoidot ohjautuvat oikeaan kohteeseen.
  • Magneettitutkimus:
    • Magneettitutkimuksen tarve tulee jättää reumatologian erikoislääkärin harkittavaksi.
    • Tulkitsijalta vaaditaan tuki- ja liikuntaelinten magneettikuvaukseen perehtyneisyyttä.
    • Magneettitutkimus osoittaa nivelten tulehdusmuutokset aikaisemmin kuin tavanomainen röntgenkuva «Offidani A, Cellini A, Valeri G ym. Subclinical jo...»233.
    • Nivelmuutosten etenemisen seurantaan magneettitutkimusta ei suositella.
  • Tietokonetomografia ja isotooppitutkimukset:
    • Nivelpsoriaasin diagnostiikassa tietokonetomografia ja isotooppitutkimukset ovat harvoin tarpeen.
    • Tavallisimmin tietokonetomografiaa ja isotooppitutkimuksia käytetään erikoislääkärin harkinnan mukaan muiden samanaikaisten sairauksien sulkemiseen pois.
  • Ks. lisätietoa kuvantamisesta nivelpsoriaasissa «Kuvantaminen nivelpsoriaasissa»15.

Nivelpsoriaasin vaikeusaste

  • Ks. taulukko «Nivelpsoriaasin vaikeusasteen määritys ...»22.
  • Niveloireiden vaikeusasteen luokittelu:
    • lievä nivelpsoriaasi:
      • nivelkipu, entesiitti, yksittäinen niveltulehdus, ei radiologisia muutoksia tai etenemistä
      • yhden tai muutaman nivelen pitkittynyt tulehdus, ei radiologisia muutoksia tai etenemistä
      • selkärangan spondyliitti tai sakroiliitti, ei liikerajoitusta eikä radiologisia muutoksia tai etenemistä
    • keskivaikea nivelpsoriaasi:
      • monen nivelen artriitti, ei radiologisia muutoksia tai etenemistä
      • yhden tai muutaman nivelen pitkittynyt tulehdus, selvä radiologinen eteneminen
      • rangan spondyliitti tai sakroiliitti, liikerajoitus, radiologinen eteneminen
    • vaikea nivelpsoriaasi:
      • monen nivelen tulehdus, selvä radiologinen eteneminen
      • rangan spondyliitti tai sakroiliitti ja liikerajoitus, selvä radiologinen eteneminen.
Taulukko 22. Nivelpsoriaasin vaikeusasteen määritys
Oire tai löydös Ei radiologisia muutoksia tai niiden etenemistä Selvä tulehduksen jatkuminen tai radiologinen eteneminen
Nivelkipu, entesiitti, yksittäinen niveltulehdus Lievä nivelpsoriaasi
Yhden tai muutaman nivelen niveltulehdus Lievä nivelpsoriaasi Keskivaikea tai vaikea nivelpsoriaasi
Monen nivelen niveltulehdus Keskivaikea nivelpsoriaasi Vaikea nivelpsoriaasi
Selkärangan spondyliitti tai sakroiliitti + ei liikerajoitusta = lievä nivelpsoriaasi + liikerajoitus = keskivaikea tai vaikea nivelpsoriaasi

Nivelpsoriaasin hoito

Taulukko 23. Nivelpsoriaasin hoidon portaat (työryhmän suositus). Nivelpsoriaasin hoitoa suunniteltaessa ihopsoriaasi vaikeusaste huomioidaan, jolloin herkemmin aloitetaan metotreksaatti tai vaikeassa taudissa biologinen lääke.
Oire tai löydös Lääkevaihtoehto
1) Biologinen lääke, jos todetaan radiologista etenemistä tai potilas ei voi käyttää DMARD-lääkkeitä, kuten metotreksaattia ja sulfasalatsiinia
2)Ei pitkäaikaiskäyttöön
  • Sekukinumabi tai ustekinumabi valitaan silloin, kun metotreksaatti tai sulfasalatsiini eivät ole tehonneet yksin tai yhdessä TNF:n estäjähoidon kanssa tai kun TFN:n estäjiä ei voida käyttää.
  • Apremilasti valitaan silloin, kun metotreksaatti, sulfasalatsiini tai leflunomidi ja TNF:n estäjä tai sekukinumabi- tai ustekinumabihoidot eivät ole tehonneet tai sopineet.
I II III IV V
Nivelkipu, entesiitti, yksittäinen artriitti Tulehduskipulääke, kipulääke, paikalliset kortikosteroidiruiskeet niveleen
+ ihottuma ihopsoriaasin hoitosuosituksen mukaan
Yhden tai muutaman nivelen artriitti Tulehduskipulääke, kipulääke, paikalliset kortikosteroidiruiskeet niveleen Metotreksaatti Biologinen lääkekombinaatio, ellei vastetta ilmaannu 4–6 kk:ssa Sulfasalatsiini 1) Leflunomidi Siklosporiini 2)
+ vaikea ihottuma Metotreksaatti Biologinen lääke
Monen nivelen artriitti Tulehduskipulääke, kipulääke, paikalliset kortikosteroidiruiskeet niveleen Metotreksaatti Biologinen lääkekombinaatio, ellei vastetta ilmaannu 4–6 kk:ssa Sulfasalatsiini Leflunomidi Siklosporiini 2)
+ vaikea ihottuma Metotreksaatti Biologinen lääke
Monen nivelen artriitti, jossa radiologinen eteneminen on nopeaa Tulehduskipulääke, kipulääke, paikalliset kortikosteroidiruiskeet niveleen Metotreksaatti ja biologien lääke Biologinen lääke, vaihdetaan, ellei vastetta ilmaannu 4–6 kk:ssa Sulfasalatsiini Leflunomidi
Spondyliitti ja sakroiliitti Tulehduskipulääke, paikalliset kortikosteroidiruiskeet niveleen Sulfasalatsiini/ Biologinen lääke Biologinen lääke, vaihdetaan, ellei vastetta ilmaannu 4–6 kk:ssa Sulfasalatsiini/ metotreksaatti
+ vaikea ihottuma Metotreksaatti Biologinen lääke 6

Tulehduskipulääkkeet

  • Tulehduskipulääkkeet ovat tavallisin oireenmukainen lääkitys nivelpsoriaasissa. Kliinisen kokemuksen mukaan niistä hyötyvät erityisesti aksiaalista tautimuotoa sairastavat. Usein hoito on pitkäaikaista.
  • Kaikessa tulehduskipulääkehoidossa tulee huomioida hoitoon mahdollisesti liittyvät haittavaikutukset. Käytöstä ja haittavaikutuksista ks. Käypä hoito -suositukset Nivelreuma «Nivelreuma»4 ja Kipu «Kipu»3.

Varsinaiset reumalääkkeet

Taulukko 24. Sulfasalatsiinilääkityksessä huomioon otettavaa
Aihe Huomioon otettavaa
* Kaikkia mainittuja seurantakokeita ei välttämättä tarvitse ottaa jokaiselta potilaalta, vaan niiden laajuus arvioidaan yksilöllisesti.
Annos Aloitusannos 500 mg × 2, kuukauden kuluessa tasolle 1 g × 2, tarvittaessa 1 g x 3/vrk
Haittavaikutukset Tavalliset: vatsavaivat, lievät keskushermostoperäiset oireet, hoidon loputtua ohimenevä oligospermia ja siittiöiden liikkuvuuden heikkeneminen
Harvinaiset: vaikea yliherkkyysihottuma ja vakavat verenkuvamuutokset
Yhteisvaikutukset
Vasta-aiheet Allergia valmistetta kohtaan
Sulfa-allergiatapauksissa kannattaa tehdä altistus sairaala-oloissa.
Voimakkaasti suurentuneet veren tumavasta-aineet suurentavat SLE-tyyppisen taudin puhkeamisen riskiä.
Hyödyllinen yhdistelmä Foolihappolisä 5 mg/vrk raskauden aikana «Flint J, Panchal S, Hurrell A ym. BSR and BHPR gui...»165
Seurantakokeet* Hemoglobiini, leukosyytit + erittely ja trombosyytit (virtsan proteiini ei tarpeellinen) joka toinen viikko 2 kuukauden ajan ja sen jälkeen kerran kolmessa kuukaudessa
Ks. myös www «http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01174/turvakokeet_ja_tulkinta.html»15, «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/l%C3%A4%C3%A4ke-ja-toimenpideohjeet/l%C3%A4%C3%A4kehoidon-seurantakokeet»12
Taulukko 25. Leflunomidilääkityksessä huomioon otettavaa
Aihe Huomioon otettavaa
* Kaikkia mainittuja seurantakokeita ei välttämättä tarvitse ottaa jokaiselta potilaalta vaan niiden laajuus arvioidaan yksilöllisesti.
Annos 20 mg/vrk
Haittavaikutukset Verenpaineen nousu, päänsärky
Ihottumat, hiustenlähtö
Ripuli, pahoinvointi
Maksa-arvojen muutokset, verisolujen väheneminen
Yhteisvaikutukset Muut samanaikaisesti käytettävät maksa- ja luuydintoksiset lääkkeet
Vasta-aiheet Allergia kyseiselle lääkkeelle, raskaus tai sen suunnittelu, imetys, vaikea infektio, maksan toimintahäiriö, vaikea immuunijärjestelmän puutostila, merkittävä luuytimen toimintahäiriö, keskivaikea tai vaikea munuaisten toimintahäiriö
Raskaus ja imetys (ks. taulukko «Systeeminen lääkehoito raskauden ja imetyksen aikana ...»27)
Hepatotoksisten reumalääkkeiden (esim. metotreksaatti) samanaikaista käyttöä ei suositella, mutta niitä voidaan erityistä huolellisuutta noudattaen käyttää erikoislääkärin seurannassa.
Seurantakokeet* B-PVK+TKD, ALAT, AFOS, kreatiniini ja verenpaine tarkistetaan
  • ennen hoitoa
  • hoidon alkamisen jälkeen 2 viikon välein 3 kuukauden ajan
  • sen jälkeen kerran kuukaudessa 3 kuukauden ajan
  • sen jälkeen 2 kuukauden välein.
Keuhkojen röntgenkuvaus ennen hoidon alkua (jos ei ole tehty edeltäneen vuoden aikana)
Ks. myös www «http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01174/turvakokeet_ja_tulkinta.html»15, «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/l%C3%A4%C3%A4ke-ja-toimenpideohjeet/l%C3%A4%C3%A4kehoidon-seurantakokeet»12

Kinaasin estäjät

Biologiset lääkkeet

Taulukko 26. Golimumabilääkityksessä huomioon otettavaa
Aihe Huomioon otettavaa
*Kaikkia mainittuja seurantakokeita ei välttämättä tarvitse ottaa jokaiselta potilaalta, vaan niiden laajuus arvioidaan yksilöllisesti.
Annos 50 mg kerran kuukaudessa ihonalaisena pistoksena. Yli 100 kg painavalle voidaan harkita 100 mg:n annosta kerran kuukaudessa ihonalaisena pistoksena.
Haittavaikutukset Tavallisia:
pistoskohtien lievät ihoreaktiot
lisääntynyt infektioalttius
Hyödyllinen yhdistelmä Metotreksaatti
Seulontakokeet ennen hoitoa Latentin tuberkuloosin tutkiminen (ks. Reumatologisen yhdistyksen sivustot «https://www.reumatologinenyhdistys.fi/app/uploads/2019/11/LTBI-ohje-SRY-p%C3%A4ivitys_15.11.2019.pdf»16)
Hammaslääkärin tarkastus mahdollisten infektiopesäkkeiden toteamiseksi (harkinnan mukaan esim. ortopantomografia)
TVK, ALAT, AFOS ja kreatiniini
HIV- ja hepatiittivasta-aineet (HBsAg, HBcAb, tarvittaessa HBcAbM, HCVAb) harkinnan mukaan
Lasko, CRP ja U-seula
Tumavasta-aineet harkinnan mukaan
Seurantakokeet hoidon aikana* TVK, ALAT, AFOS ja kreatiniini 3 kuukauden kuluttua ja sen jälkeen yksilöllisesti esimerkiksi 3–12 kuukauden välein.
Ks. myös www «http://www.terveysportti.fi/xmedia/shp/shp01174/turvakokeet_ja_tulkinta.html»15, «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo/l%C3%A4%C3%A4ke-ja-toimenpideohjeet/l%C3%A4%C3%A4kehoidon-seurantakokeet»12
Hoitovasteen seurantakokeet Nivelpsoriaasia hoidettaessa CRP ja lasko lääkärin vastaanoton yhteydessä tai harkinnan mukaan

Kirurginen hoito

  • Hoito on samanlaista kuin nivelreumassa (ks. Käypä hoito -suositus Nivelreuma «Nivelreuma»4).

Nivelpsoriaasin ennuste

Erityistapaukset

Psoriaasi ja raskaus

Taulukko 27. Systeeminen lääkehoito raskauden ja imetyksen aikana «Sihvonen S, Pertovaara M. Reumasairaudet raskauden...»266
Hoito Raskaus Lisätietoa Imetys
Miesten ei tarvitse tauottaa metotreksaattia (reuma-annoksilla), siklosporiinia, leflunomidia, apremilastia, tofasitinibiä tai biologisia lääkkeitä perheenlisäystä suunniteltaessa. Sulfasalatsiini voi heikentää miesten hedelmällisyyttä, mutta vaikutus on ohimenevä ja häviää tyypillisesti 2 viikon – 2 kuukauden kuluessa lääkkeen käytön lopettamisesta «https://www.terveyskyla.fi/reumatalo»21
Systeemiset kortikosteroidit Sallittu Pienin mahdollinen annos I kolmanneksen aikana Sallittu
Parasetamoli Sallittu Sallittu
Tulehduskipulääkkeet
  • epäselektiiviset
Harkittavissa I–II kolmanneksien aikana Sallittu
  • COX-2:n estäjät selektiiviset
Kielletty Selekoksibi sallittu
Ensisijaiset systeemiset lääkkeet
Asitretiini* Kielletty Teratogeeninen, varoaika 3 v Kielletty
Leflunomidi Kielletty Huom. poistamismenetelmä Kielletty
Metoksisaleeni Ei suositella Riittämättömästi tietoa Ei suositella
Metotreksaatti Kielletty Teratogeeninen, varoaika 3 kk Kielletty
Siklosporiini Sallittu Sallittu
Sulfasalatsiini Sallittu Foolihappolisä 5 mg/vrk raskauden aikana suositeltava «Flint J, Panchal S, Hurrell A ym. BSR and BHPR gui...»165 Sallittu
Toissijaiset systeemiset lääkkeet
Adalimumabi Harkittavissa Pyrittävä lopettamaan raskausviikkoon 20 mennessä Sallittu
Apremilasti Kielletty Kielletty
Brodalumabi Ei suositella Toistaiseksi vähän kokemusta Ei suositella
Dimetyylifumaratti Kielletty Kielletty
Etanersepti Harkittavissa Pyrittävä lopettamaan raskausviikkoon 30–32 mennessä Sallittu
Golimumabi Ei suositella Toistaiseksi vähän kokemusta Ei suositella
Guselkumabi Ei suositella Toistaiseksi vähän kokemusta Ei suositella
Iksekitsumabi Ei suositella Toistaiseksi vähän kokemusta Ei suositella
Infliksimabi Harkittavissa Pyrittävä lopettamaan raskausviikkoon 20 mennessä Sallittu
Risankitsumabi Ei suositella Toistaiseksi vähän kokemusta Ei suositella
Sekukinumabi Ei suositella Toistaiseksi vähän kokemusta Ei suositella
Sertolitsumabipegoli Harkittavissa Toistaiseksi vähän kokemusta Harkittavissa
Tildrakitsumabi Ei suositella Toistaiseksi vähän kokemusta Ei suositella
Tofasitinibi Ei suositella Toistaiseksi vähän kokemusta Ei suositella
Ustekinumabi Ei suositella Toistaiseksi vähän kokemusta Ei suositella

Lasten ihopsoriaasin hoito

Paikallishoito

  • Ks. myös kohta Ihopsoriaasin hoito/Paikallishoito «A7»8.
  • Keratolyytit:
    • Ureaa tai maitohappoa (3–5 % rasvaisessa perusvoidepohjassa) sisältävät ex tempore -valmisteet ovat käyttökelpoisia.
    • Salisyylihappovalmisteet:
      • Lasten hoidossa on huomioitava salisylismiriski (ks. Kliinisen farmakologian konsultaatio nro 3208 Salisylaattivoiteiden käytön turvallisuus lapsilla «hoi50062c.pdf»6).
      • Alle kouluikäisillä valmisteita käytetään vain pienille ihoalueille (esim. hiuspohjaan) ja korkeintaan 0,5 %:n vahvuisena «Sticherling M, Augustin M, Boehncke WH ym. Therapy...»272.
      • Alle 2-vuotiailla valmisteita ei käytetä (Ks. Kliinisen farmakologian konsultaatio nro 3208 Salisylaattivoiteiden käytön turvallisuus lapsilla «hoi50062c.pdf»6).
  • Kortikosteroidivoiteet:
    • Käyttö tulee rajata vain akuutin tulehduksellisen vaiheen hoitoon.
    • Käytetään ryhmän I–II (III) kortikosteroidivoiteita (mietoja valmisteita suosien).
    • Kortikosteroidivoiteiden toistuvaa käyttöä tulee karttaa «Kortikosteroidivoiteet psoriaasin hoidossa»5.
  • D-vitamiinijohdokset:
    • Kalsipotriolivoide on lumevoiteeseen verrattuna melko tehokas «Kalsipotrioli saattaa olla tehokas (PASI-alenema 60 %) lasten psoriaasin paikallishoidossa.»C.
      • Usean viikon hoidolla (8–40 viikkoa) PASI-pienenemä on noin 60 %.
      • Kalsipotriolivoidetta käytetään enintään 30 %:lla ihon pinta-alasta.
      • Suositeltuja annoksia ei tule ylittää.
      • Kalsipotriolivoiteen käyttömäärä yli 12-vuotiailla lapsilla ei saa ylittää 75:tä grammaa eikä 6–12-vuotiailla 50:tä grammaa viikossa.
      • Alle 6-vuotiailla kalsipotriolivoidetta käytetään vain erikoislääkärin seurannassa.
      • Saatavuus rajoittaa käyttöä.
    • Kalsitriolivalmisteen käyttöä alle 18-vuotiaiden hoidossa ei ole tutkittu luotettavasti, mutta sen hoitovaste ja turvallisuus todennäköisesti vastaavat kalsipotriolia «de Jager ME, de Jong EM, van de Kerkhof PC ym. Eff...»273.
  • Kalsineuriinin salpaajat:
    • Takrolimuusi 0,1 %:n vahvuisena näyttää olevan tehokas ja turvallinen hoitovaihtoehto lapsipotilailla varsinkin kasvo- ja taivealueiden psoriaasin hoidossa «de Jager ME, de Jong EM, van de Kerkhof PC ym. Eff...»273. Takrolimuusivalmisteista ei saa sairausvakuuskorvausta, kun käyttöaiheena on psoriaasi.

UV-valohoito

Systeemiset ja biologiset lääkkeet

Lasten nivelpsoriaasi

Luokittelu

  • Lasten nivelpsoriaasi on taudinkuvaltaan hyvin monimuotoinen, eikä se eroa ennusteeltaan ja piirteiltään (ilmiasu, taudinkulku, uveiitin esiintyminen, hoitovaste sekä ennuste) selvästi muista lastenreuman alatyypeistä «Butbul Aviel Y, Tyrrell P, Schneider R ym. Juvenil...»280.
  • Lasten nivelpsoriaasissa on erotettavissa kaksi iänmukaista alaryhmää, joista molemmissa on paljon daktyliitteja, mikä erottaa ne muista lastenreuman alatyypeistä.
  • Varhain alkava tautimuoto muistuttaa tumavasta-ainepositiivisia lastenreuman alatyyppejä, kun taas myöhään alkavassa tautimuodossa on spondyloartriitin piirteitä ja se muistuttaa aikuisten spondyloartropatiaryhmän nivelpsoriaasia.
  • Yhden tutkimuksen mukaan alle 5-vuotiaiden nivelpsoriaasiinsairastuneiden ryhmässä oligoartriitin ja nivelpsoriaasin kategoriat olivat taudinkuvaltaan selvästi erilliset, vaikka niillä olikin päällekkäisyyttä «Stoll ML, Nigrovic PA, Gotte AC ym. Clinical compa...»281.

Erityispiirteitä

  • Lasten nivelpsoriaasissa niveltulehdus edeltää psoriaasin ihoilmentymää usein monien vuosien ajan. Kanadalaisessa 119 potilaan aineistossa psoriaasi-ihottuma edelsi niveltulehdusta 32 %:lla potilaista, 29 %:lla manifestaatiot todettiin samanaikaisesti ja 39 %:lla iho-oireet ilmaantuivat vuosia myöhemmin «Butbul Aviel Y, Tyrrell P, Schneider R ym. Juvenil...»280.
  • Daktyliittia esiintyy 20–40 %:lla tai jopa useammalla, jos sairaus alkaa ennen 6 vuoden ikää «Stoll ML, Zurakowski D, Nigrovic LE ym. Patients w...»282.
  • Lasten nivelpsoriaasissa voidaan erottaa lastenreuman muita eri alatyyppejä «Butbul Aviel Y, Tyrrell P, Schneider R ym. Juvenil...»280.
    • Yleisin (55 %) alatyyppi oli oligoartrikulaarisena alkava tauti. Se laajeni polyartrikulaariseksi kolmasosassa tapauksista «Butbul YA, Tyrrell PN, Schneider R ym. Comparison ...»283.
    • Polyartriittimuotoisen taudinkulun tyypissä (laajentunut oligoartritti mukaan luettuna) (46 %) taudinkulku oli vaikeampi ja ennuste huonompi kuin muissa alaryhmissä, Lapsilla todettiin useammin kontraktuuria ja tarvittiin pidempi aika saavuttaa inaktiivinen tauti. Tyypillisiä olivat symmetriset pienten nivelten tulehdukset ja rannetulehdukset, DMARD-hoidon tarve sekä epätodennäköinen lonkkien ja SI-nivelten tulehdus.
  • Entesiittityyppisen lastenreuman piirteet (mm. sakroiliitti) oli 13 %:lla potilaista.

Hoito

Hoidon porrastus

Ihopsoriaasin diagnostiikan ja hoidon porrastus

  • Ihopsoriaasin diagnostiikan ja hoidon porrastuksesta ks. kaavio «Psoriaasin hoidon porrastus»2.
  • Perusterveydenhuollossa hoidetaan ilman erikoislääkärin konsultaatiota
    • aikuispotilaan psoriaasi,
      • joka on hallittavissa asianmukaisella paikallishoidolla
      • joka ei aiheuta työkykyongelmia
      • johon ei liity niveloireita.
  • Muiden sairauksien ja riskitekijöiden selvitys ja hoito tulee aloittaa jo ennen erikoissairaanhoidon konsultaatiota. Keskeisiä ovat
  • Potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon,
    • kun kyseessä on nopeasti laajeneva, laaja-alainen tai vaikea psoriaasi
    • kun kyseessä on lasten ihopsoriaasi tai sen epäily
    • kun kyseessä on pienalainen psoriaasi,
      • joka ei reagoi asianmukaiseen paikallishoitoon (diagnoosin tarkistus)
      • joka aiheuttaa työkykyongelman (esim. kämmenpsoriaasi)
      • joka aiheuttaa kohtuutonta subjektiivista haittaa (esim. kasvopsoriaasi)
    • kun tarvitaan hoidonohjausta tai sairautta koskevia lisätietoja
    • kun kyseessä on vahvojen kortikosteroidivoiteiden liikakäyttö tai riippuvuus niistä.
  • Erikoislääkärikonsultaation jälkeen
    • potilasta seurataan perusterveydenhuollossa, jos ihottuma ei vaadi UV-valohoitoa tai systeemilääkitystä.

Nivelpsoriaasin diagnostiikan ja hoidon porrastus

  • Perusterveydenhuollossa hoidetaan ilman erikoislääkärin konsultaatiota
    • lievä nivelpsoriaasi.
      • Hoitona käytetään tulehduskipulääkkeitä ja kortikosteroidiruiskeita niveliin.
  • Erikoissairaanhoitoa tulee konsultoida, jos kyseessä on
    • niveltulehdus (1–4 niveltä), joka pitkittyy tai vaikeutuu, eikä vastetta tulehduskipulääkkeisiin ja paikallisiin kortikosteroidiruiskeisiin (2–3 kertaa) ilmaannu
    • tuore moniniveltulehdus (yli 4 niveltä)
    • selkärankareumaa muistuttava tautimuoto
    • lasten nivelpsoriaasi tai epäily sellaisesta.
    • raskaana olevan tai raskautta harkitsevan naisen nivelpsoriaasi.
  • Erikoislääkärikonsultaation jälkeen,
    • kun hoitotasapaino on saavutettu, potilaan hoito ja seuranta voidaan siirtää perusterveydenhuoltoon.
      • Ennen hoitovastuun siirtymistä on suositeltavaa, että erikoislääkäri ja potilaasta vastaava perusterveydenhuollon lääkäri tekevät yhteistyötä väliarviointien avulla (ns. jaettu hoitovastuu).
    • alueelliset hoidonporrastusmenettelyt (hoitoketjut) voivat poiketa tästä suosituksesta.
  • Jos lapsella epäillään nivelpsoriaasia, hänet tulee lähettää lastenreumalääkärin konsultaatioon.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä

Psoriaasi ja nivelpsoriaasi -suosituksen historiatiedot «Psoriaasi (iho ja nivelet), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»19

Päivityksen laati kirjoittajaryhmä, jonka jäsenet on merkitty listaan (*). Muut työryhmän jäsenet ovat lukeneet suosituksen, kommentoineet päivitettyjä osioita suosituksesta ja hyväksyneet lopullisen version. Työryhmän puheenjohtajana toimi Käypä hoito -päätoimittaja, dos. Jorma Komulainen*.

Tarja Mälkönen*, LT, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri; HUS Iho- ja allergiasairaala, Helsinki

Paula Vähäsalo, LT, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lastenreumatologi; OYS:n lasten ja nuorten klinikka ja Oulun yliopiston PEDEGO-tutkimusyksikkö

Kati Mykkänen, reumatologiaan erikoistuva lääkäri; HUS Meilahden sairaala

Anna Hannuksela-Svahn, LT, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri, ylilääkäri, ihotaudit; Kymenlaakson keskussairaala

Johanna Höök-Nikanne, LT, dosentti, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, ylilääkäri; HUS Lohjan sairaala

Leena Koulu, LKT, dosentti, iho- ja sukupuolitautien ja allergologian erikoislääkäri, hallinnollinen osastonylilääkäri; TYKS Ihoklinikka

Tapio Rantanen*, LL, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri; Tampere

Raija Sipilä*, LT; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Käypä hoito -toimittaja

Erna Snellman, professori, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri, ylilääkäri; Tampereen yliopiston lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta ja Tampereen yliopistollinen sairaala, ihotaudit ja allergologia

Riitta Luosujärvi, LT, dosentti, reumatologian erikoislääkäri, kehittämispäällikkö; HUS, Helsinki

Asiantuntija:

Erkki Soini, TtM (terveystaloustiede); ESiOR Oy

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on tarkistettu 15.6.2020 julkaistun kohdennetun päivityksen yhteydessä.

Anna Hannuksela-Svahn: Sivutoimet: Mehiläinen ja Terveystalo, yksityisvastaanotto.

Johanna Höök-Nikanne: Sivutoimet: Pikkujätti Myyrmäki ja Ihosairaala Kamppi yksityislääkäri. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: UCB-pharma Advisory board, Sanofi Advisory Board. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Novartis, Sanofi, Abbvie, Janssen Cilag, Leo Pharma. Muut sidonnaisuudet: Janssen-Cilag-lääketutkimus.

Jorma Komulainen: Sivutoimet: Eksote, konsultoiva lastenendokrinologi; Cochrane Finland, johtaja. Luottamustoimet: Guidelines International Network Nordic: Steering group jäsen 2/2019 saakka; Väestöliitto: hallituksen jäsen; ITLA, hallituksen varajäsen. Muut sidonnaisuudet: Kustannus Oy Duodecim, EBMeDS-toimituksen jäsen.

Leena Koulu: Sivutoimet: Mehiläinen, Turku, ihotautilääkärin vastaanotto. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: AbbVie, UCB Pharma, Janssen, Novartis, Eli Lilly, Leo Pharma, Sanofi. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Sanofi. Luottamustoimet: Valvira, asiantuntija. Muut sidonnaisuudet: Pfizer, kliininen lääkeainetutkimus on alkamassa.

Riitta Luosujärvi: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Reumaliitto, Sklerodermayhdistys, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Vaasan sairaanhoitopiiri, Kaisankoti Ry, Best Practise -lehden toimituskunnan jäsen, Potilasvakuutustoimiston asiantuntija ja lausunnon antaja, Abbvie Oy, Duodecim Oy. Muut sidonnaisuudet: Antanut haastatteluja; Apu-lehti, Hyvä Terveys, Reuma-lehti ilman palkkaa.

Kati Mykkänen: Sivutoimet: Vaasan keskussairaala, sisätautipäivystys. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Abbvie, Celgene. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Pfizer, Celgene, BMS, Abbvie. Luottamustoimet: Lääkäriliitto, HYKS paikallisjaosto. Muut sidonnaisuudet: Abbvie.

Tarja Mälkönen: Sivutoimet: Terveystalo ja Ihosairaala Oy, yksityisvastaanotto. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Abbvie, Amgen, Janssen, Medac, Novartis, Sanofi Genzyme. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Abbvie, Janssen, Sanofi Genzyme. Luottamustoimet: Psoriasisliitto, asiantuntijalääkäri; EuroGuiDerm Psoriasis Guideline-projekti (eurooppalainen hoitosuositus), asiantuntija.

Tapio Rantanen: Sivutoimet: Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry, Tampere, 22.10.2018–28.2.2019, väliaikainen ylilääkäri, terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja. Tutkimusrahoitus: Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: AbbVie, Janssen-Cilag, Leo Pharma, Lilly, Novartis, UCB. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: AbbVie, Celgene, Galderma, Janssen-Cilag, Lilly, Novartis, Sanofi. Luottamustoimet: Psoriasisliitto ry, asiantuntijalääkäri.

Raija Sipilä: Sivutoimet: Terveystalo, yleislääkäri. Luottamustoimet: Suomen yleislääketieteen yhdistys, hallituksen varajäsen 2010–2017; GIN Nordic ohjausrymän jäsen 2019–; Kela sosiaalilääketieteen neuvottelukunta 2/2019–. Ohjaushankkeet: Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma, STM 2016–2017. Muut sidonnaisuudet: Lääketeollisuus ry:n rahoittaman tutkimushankkeen (Realisation of the Current Care Guidelines for diabetes in Finland – A case study of the usability of electronic patient information systems and national registers to support evidence based health care decision making) ohjausryhmän jäsen 11/2012–2018 (ei palkkiota itselle tai työnantajalle).

Erna Snellman: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Sanofi.

Paula Vähäsalo: Sivutoimet: Vaasan keskussairaala, lasten yksikkö, konsultoiva lastenreumatologi; THL, Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit, asiantuntija; Duodecim, toimittaja Reumasairaudet -oppikirjassa. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Abbvie, MSD, Pfizer, Sobi, UCB. Luottamustoimet: Suomen lastenlääkäriyhdistyksen lastenreumatologian alajaoksen puheenjohtaja; Suomen reumatologisen yhdistyksen tiedevaliokunta.

Kirjallisuusviite

Psoriaasi (iho ja nivelet). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»23

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Mälkonen T, Suomela S. [What do we know about pathogenesis of psoriasis?]. Duodecim 2011;127:1579-89 «PMID: 21995128»PubMed
  2. Matikainen S, Jokiranta S, Eklund KK. [Role of cytokines and their blocking in immune-mediated inflammatory diseases]. Duodecim 2016;132:349-54 «PMID: 27017787»PubMed
  3. Global report on psoriasis. World Health Organization 2016. ISBN 978 92 4 156518 9. 2016
  4. Petty RE, Southwood TR, Manners P ym. International League of Associations for Rheumatology classification of juvenile idiopathic arthritis: second revision, Edmonton, 2001. J Rheumatol 2004;31:390-2 «PMID: 14760812»PubMed
  5. Felson DT, Anderson JJ, Boers M ym. American College of Rheumatology. Preliminary definition of improvement in rheumatoid arthritis. Arthritis Rheum 1995;38:727-35 «PMID: 7779114»PubMed
  6. Giannini EH, Ruperto N, Ravelli A ym. Preliminary definition of improvement in juvenile arthritis. Arthritis Rheum 1997;40:1202-9 «PMID: 9214419»PubMed
  7. Carlin CS, Feldman SR, Krueger JG ym. A 50% reduction in the Psoriasis Area and Severity Index (PASI 50) is a clinically significant endpoint in the assessment of psoriasis. J Am Acad Dermatol 2004;50:859-66 «PMID: 15153885»PubMed
  8. Gordon KB, Feldman SR, Koo JY ym. Definitions of measures of effect duration for psoriasis treatments. Arch Dermatol 2005;141:82-4 «PMID: 15655149»PubMed
  9. Parisi R, Symmons DP, Griffiths CE ym. Global epidemiology of psoriasis: a systematic review of incidence and prevalence. J Invest Dermatol 2013;133:377-85 «PMID: 23014338»PubMed
  10. Svensson A, Ofenloch RF, Bruze M ym. Prevalence of skin disease in a population-based sample of adults from five European countries. Br J Dermatol 2018;178:1111-1118 «PMID: 29247509»PubMed
  11. Egeberg A, Andersen YMF, Thyssen JP. Prevalence and characteristics of psoriasis in Denmark: findings from the Danish skin cohort. BMJ Open 2019;9:e028116 «PMID: 30898836»PubMed
  12. Burden-Teh E, Thomas KS, Ratib S ym. The epidemiology of childhood psoriasis: a scoping review. Br J Dermatol 2016;174:1242-57 «PMID: 26928555»PubMed
  13. Tollefson MM, Crowson CS, McEvoy MT ym. Incidence of psoriasis in children: a population-based study. J Am Acad Dermatol 2010;62:979-87 «PMID: 19962785»PubMed
  14. Huerta C, Rivero E, Rodríguez LA. Incidence and risk factors for psoriasis in the general population. Arch Dermatol 2007;143:1559-65 «PMID: 18087008»PubMed
  15. Icen M, Crowson CS, McEvoy MT ym. Trends in incidence of adult-onset psoriasis over three decades: a population-based study. J Am Acad Dermatol 2009;60:394-401
  16. Henseler T, Christophers E. Psoriasis of early and late onset: characterization of two types of psoriasis vulgaris. J Am Acad Dermatol 1985;13:450-6 «PMID: 4056119»PubMed
  17. Lønnberg AS, Skov L, Duffy DL ym. Genetic Factors Explain Variation in the Age at Onset of Psoriasis: A Population-based Twin Study. Acta Derm Venereol 2016;96:35-8 «PMID: 26073043»PubMed
  18. Vogel SA, Yentzer B, Davis SA ym. Trends in pediatric psoriasis outpatient health care delivery in the United States. Arch Dermatol 2012;148:66-71 «PMID: 21931013»PubMed
  19. Mallbris L, Larsson P, Bergqvist S ym. Psoriasis phenotype at disease onset: clinical characterization of 400 adult cases. J Invest Dermatol 2005;124:499-504 «PMID: 15737189»PubMed
  20. Gelfand JM, Gladman DD, Mease PJ ym. Epidemiology of psoriatic arthritis in the population of the United States. J Am Acad Dermatol 2005;53:573 «PMID: 16198775»PubMed
  21. Madland TM, Apalset EM, Johannessen AE ym. Prevalence, disease manifestations, and treatment of psoriatic arthritis in Western Norway. J Rheumatol 2005;32:1918-22 «PMID: 16206347»PubMed
  22. Wilson FC, Icen M, Crowson CS ym. Time trends in epidemiology and characteristics of psoriatic arthritis over 3 decades: a population-based study. J Rheumatol 2009;36:361-7 «PMID: 19208565»PubMed
  23. Kaipiainen-Seppänen O. Incidence of psoriatic arthritis in Finland. Br J Rheumatol 1996;35:1289-91 «PMID: 9010058»PubMed
  24. Alamanos Y, Voulgari PV, Drosos AA. Incidence and prevalence of psoriatic arthritis: a systematic review. J Rheumatol 2008;35:1354-8 «PMID: 18464305»PubMed
  25. Wilson FC, Icen M, Crowson CS ym. Incidence and clinical predictors of psoriatic arthritis in patients with psoriasis: a population-based study. Arthritis Rheum 2009;61:233-9 «PMID: 19177544»PubMed
  26. Prey S, Paul C, Bronsard V ym. Assessment of risk of psoriatic arthritis in patients with plaque psoriasis: a systematic review of the literature. J Eur Acad Dermatol Venereol 2010;24 Suppl 2:31-5 «PMID: 20443998»PubMed
  27. Christophers E, Barker JN, Griffiths CE ym. The risk of psoriatic arthritis remains constant following initial diagnosis of psoriasis among patients seen in European dermatology clinics. J Eur Acad Dermatol Venereol 2010;24:548-54 «PMID: 19874432»PubMed
  28. Gladman DD, Shuckett R, Russell ML ym. Psoriatic arthritis (PSA)--an analysis of 220 patients. Q J Med 1987;62:127-41 «PMID: 3659255»PubMed
  29. Berntson L, Andersson Gäre B, Fasth A ym. Incidence of juvenile idiopathic arthritis in the Nordic countries. A population based study with special reference to the validity of the ILAR and EULAR criteria. J Rheumatol 2003;30:2275-82 «PMID: 14528529»PubMed
  30. Savolainen E, Kaipiainen-Seppänen O, Kröger L ym. Total incidence and distribution of inflammatory joint diseases in a defined population: results from the Kuopio 2000 arthritis survey. J Rheumatol 2003;30:2460-8 «PMID: 14677193»PubMed
  31. Virta R, Helenius H, Klaukka T. Lasten reuma yleistyy Suomessa. Suom Lääkäril 2008;63:2806-9
  32. Icen M, Crowson CS, McEvoy MT ym. Trends in incidence of adult-onset psoriasis over three decades: a population-based study. J Am Acad Dermatol 2009;60:394-401 «PMID: 19231638»PubMed
  33. Danielsen K, Olsen AO, Wilsgaard T ym. Is the prevalence of psoriasis increasing? A 30-year follow-up of a population-based cohort. Br J Dermatol 2013;168:1303-10 «PMID: 23374051»PubMed
  34. Dand N, Mahil SK, Capon F ym. Psoriasis and Genetics. Acta Derm Venereol 2020;100:adv00030 «PMID: 31971603»PubMed
  35. Lomholt G. Psoriasis. Prevalence, Spontaneous Course, and Genetics; a Census Study on the Prevalence of Skin Diseases on the Faroe Islands. GEC Gad, Copenhagen 1963;
  36. Swanbeck G, Inerot A, Martinsson T ym. Genetic counselling in psoriasis: empirical data on psoriasis among first-degree relatives of 3095 psoriatic probands. Br J Dermatol 1997;137:939-42 «PMID: 9470911»PubMed
  37. Asumalahti K, Saarialho-Kere U, Kere J. [The pathogenesis of psoriasis--investigating the genetics of a multifactorial disease]. Duodecim 2003;119:1517-22 «PMID: 14535024»PubMed
  38. Andressen C, Henseler T. [Inheritance of psoriasis. Analysis of 2035 family histories]. Hautarzt 1982;33:214-7 «PMID: 7096085»PubMed
  39. Harden JL, Krueger JG, Bowcock AM. The immunogenetics of Psoriasis: A comprehensive review. J Autoimmun 2015;64:66-73 «PMID: 26215033»PubMed
  40. Arakawa A, Siewert K, Stöhr J ym. Melanocyte antigen triggers autoimmunity in human psoriasis. J Exp Med 2015;212:2203-12 «PMID: 26621454»PubMed
  41. Lande R, Botti E, Jandus C ym. The antimicrobial peptide LL37 is a T-cell autoantigen in psoriasis. Nat Commun 2014;5:5621 «PMID: 25470744»PubMed
  42. Cheung KL, Jarrett R, Subramaniam S ym. Psoriatic T cells recognize neolipid antigens generated by mast cell phospholipase delivered by exosomes and presented by CD1a. J Exp Med 2016;213:2399-2412 «PMID: 27670592»PubMed
  43. Gudjonsson JE, Thorarinsson AM, Sigurgeirsson B ym. Streptococcal throat infections and exacerbation of chronic plaque psoriasis: a prospective study. Br J Dermatol 2003;149:530-4 «PMID: 14510985»PubMed
  44. Seville RH. Stress and psoriasis: the importance of insight and empathy in prognosis. J Am Acad Dermatol 1989;20:97-100
  45. Naldi L, Peli L, Parazzini F ym. Family history of psoriasis, stressful life events, and recent infectious disease are risk factors for a first episode of acute guttate psoriasis: results of a case-control study. J Am Acad Dermatol 2001;44:433-8 «PMID: 11209111»PubMed
  46. Li WQ, Qureshi AA, Schernhammer ES ym. Rotating night-shift work and risk of psoriasis in US women. J Invest Dermatol 2013;133:565-7 «PMID: 22931920»PubMed
  47. Dominguez PL, Han J, Li T ym. Depression and the risk of psoriasis in US women. J Eur Acad Dermatol Venereol 2013;27:1163-7 «PMID: 23030685»PubMed
  48. Wu S, Li WQ, Han J ym. Hypercholesterolemia and risk of incident psoriasis and psoriatic arthritis in US women. Arthritis Rheumatol 2014;66:304-10 «PMID: 24504802»PubMed
  49. Naldi L, Chatenoud L, Linder D ym. Cigarette smoking, body mass index, and stressful life events as risk factors for psoriasis: results from an Italian case-control study. J Invest Dermatol 2005;125:61-7 «PMID: 15982303»PubMed
  50. Setty AR, Curhan G, Choi HK. Obesity, waist circumference, weight change, and the risk of psoriasis in women: Nurses' Health Study II. Arch Intern Med 2007;167:1670-5 «PMID: 17698691»PubMed
  51. Wolk K, Mallbris L, Larsson P ym. Excessive body weight and smoking associates with a high risk of onset of plaque psoriasis. Acta Derm Venereol 2009;89:492-7 «PMID: 19734975»PubMed
  52. Li W, Han J, Choi HK ym. Smoking and risk of incident psoriasis among women and men in the United States: a combined analysis. Am J Epidemiol 2012;175:402-13 «PMID: 22247049»PubMed
  53. Setty AR, Curhan G, Choi HK. Smoking and the risk of psoriasis in women: Nurses' Health Study II. Am J Med 2007;120:953-9 «PMID: 17976422»PubMed
  54. Poikolainen K, Reunala T, Karvonen J ym. Alcohol intake: a risk factor for psoriasis in young and middle aged men? BMJ 1990;300:780-3 «PMID: 1969757»PubMed
  55. Qureshi AA, Dominguez PL, Choi HK ym. Alcohol intake and risk of incident psoriasis in US women: a prospective study. Arch Dermatol 2010;146:1364-9 «PMID: 20713772»PubMed
  56. Ockenfels HM. [Trigger factors for psoriasis]. Hautarzt 2003;54:215-23 «PMID: 12634989»PubMed
  57. Poikolainen K, Reunala T, Karvonen J. Smoking, alcohol and life events related to psoriasis among women. Br J Dermatol 1994;130:473-7 «PMID: 8186112»PubMed
  58. Keller JJ, Wu CS, Lin HC. Increased risk of psoriasis following chronic rhinosinusitis without nasal polyps: a population-based matched-cohort study. Br J Dermatol 2013;168:289-94 «PMID: 23013326»PubMed
  59. Thorleifsdottir RH, Eysteinsdóttir JH, Olafsson JH ym. Throat Infections are Associated with Exacerbation in a Substantial Proportion of Patients with Chronic Plaque Psoriasis. Acta Derm Venereol 2016;96:788-91 «PMID: 26984718»PubMed
  60. Dika E, Varotti C, Bardazzi F ym. Drug-induced psoriasis: an evidence-based overview and the introduction of psoriatic drug eruption probability score. Cutan Ocul Toxicol 2006;25:1-11 «PMID: 16702050»PubMed
  61. Harrison MJ, Dixon WG, Watson KD ym. Rates of new-onset psoriasis in patients with rheumatoid arthritis receiving anti-tumour necrosis factor alpha therapy: results from the British Society for Rheumatology Biologics Register. Ann Rheum Dis 2009;68:209-15 «PMID: 18385277»PubMed
  62. Shmidt E, Wetter DA, Ferguson SB ym. Psoriasis and palmoplantar pustulosis associated with tumor necrosis factor-a inhibitors: the Mayo Clinic experience, 1998 to 2010. J Am Acad Dermatol 2012;67:e179-85 «PMID: 21752492»PubMed
  63. Guerra I, Algaba A, Pérez-Calle JL ym. Induction of psoriasis with anti-TNF agents in patients with inflammatory bowel disease: a report of 21 cases. J Crohns Colitis 2012;6:518-23 «PMID: 22398059»PubMed
  64. Brauchli YB, Jick SS, Curtin F ym. Association between beta-blockers, other antihypertensive drugs and psoriasis: population-based case-control study. Br J Dermatol 2008;158:1299-307 «PMID: 18410416»PubMed
  65. Karason A, Love TJ, Gudbjornsson B. A strong heritability of psoriatic arthritis over four generations--the Reykjavik Psoriatic Arthritis Study. Rheumatology (Oxford) 2009;48:1424-8 «PMID: 19741010»PubMed
  66. Eder L, Shanmugarajah S, Thavaneswaran A ym. The association between smoking and the development of psoriatic arthritis among psoriasis patients. Ann Rheum Dis 2012;71:219-24 «PMID: 21953342»PubMed
  67. Neimann AL, Shin DB, Wang X ym. Prevalence of cardiovascular risk factors in patients with psoriasis. J Am Acad Dermatol 2006;55:829-35 «PMID: 17052489»PubMed
  68. Mallbris L, Ritchlin CT, Ståhle M. Metabolic disorders in patients with psoriasis and psoriatic arthritis. Curr Rheumatol Rep 2006;8:355-63 «PMID: 16973109»PubMed
  69. Husted JA, Thavaneswaran A, Chandran V ym. Cardiovascular and other comorbidities in patients with psoriatic arthritis: a comparison with patients with psoriasis. Arthritis Care Res (Hoboken) 2011;63:1729-35 «PMID: 21905258»PubMed
  70. McAleer MA, Mason DL, Cunningham S ym. Alcohol misuse in patients with psoriasis: identification and relationship to disease severity and psychological distress. Br J Dermatol 2011;164:1256-61 «PMID: 21457207»PubMed
  71. Mehta NN, Azfar RS, Shin DB ym. Patients with severe psoriasis are at increased risk of cardiovascular mortality: cohort study using the General Practice Research Database. Eur Heart J 2010;31:1000-6 «PMID: 20037179»PubMed
  72. Gelfand JM, Troxel AB, Lewis JD ym. The risk of mortality in patients with psoriasis: results from a population-based study. Arch Dermatol 2007;143:1493-9 «PMID: 18086997»PubMed
  73. Abuabara K, Azfar RS, Shin DB ym. Cause-specific mortality in patients with severe psoriasis: a population-based cohort study in the U.K. Br J Dermatol 2010;163:586-92 «PMID: 20633008»PubMed
  74. Cohen AD, Dreiher J, Birkenfeld S. Psoriasis associated with ulcerative colitis and Crohn's disease. J Eur Acad Dermatol Venereol 2009;23:561-5 «PMID: 19207663»PubMed
  75. Ludvigsson JF, Lindelöf B, Zingone F ym. Psoriasis in a nationwide cohort study of patients with celiac disease. J Invest Dermatol 2011;131:2010-6 «PMID: 21654830»PubMed
  76. Rehal B, Modjtahedi BS, Morse LS ym. Ocular psoriasis. J Am Acad Dermatol 2011;65:1202-12 «PMID: 21550135»PubMed
  77. Boffetta P, Gridley G, Lindelöf B. Cancer risk in a population-based cohort of patients hospitalized for psoriasis in Sweden. J Invest Dermatol 2001;117:1531-7 «PMID: 11886519»PubMed
  78. Brauchli YB, Jick SS, Miret M ym. Psoriasis and risk of incident cancer: an inception cohort study with a nested case-control analysis. J Invest Dermatol 2009;129:2604-12 «PMID: 19440219»PubMed
  79. Chen YJ, Wu CY, Chen TJ ym. The risk of cancer in patients with psoriasis: a population-based cohort study in Taiwan. J Am Acad Dermatol 2011;65:84-91 «PMID: 21458106»PubMed
  80. Schmitt J, Ford DE. Psoriasis is independently associated with psychiatric morbidity and adverse cardiovascular risk factors, but not with cardiovascular events in a population-based sample. J Eur Acad Dermatol Venereol 2010;24:885-92 «PMID: 20015170»PubMed
  81. Kurd SK, Troxel AB, Crits-Christoph P ym. The risk of depression, anxiety, and suicidality in patients with psoriasis: a population-based cohort study. Arch Dermatol 2010;146:891-5 «PMID: 20713823»PubMed
  82. Augustin M, Radtke MA, Glaeske G ym. Epidemiology and Comorbidity in Children with Psoriasis and Atopic Eczema. Dermatology 2015;231:35-40 «PMID: 25966818»PubMed
  83. Finlay AY, Coles EC. The effect of severe psoriasis on the quality of life of 369 patients. Br J Dermatol 1995;132:236-44 «PMID: 7888360»PubMed
  84. Rapp SR, Feldman SR, Exum ML ym. Psoriasis causes as much disability as other major medical diseases. J Am Acad Dermatol 1999;41:401-7 «PMID: 10459113»PubMed
  85. Burden AD, Hilton Boon M, Leman J ym. Diagnosis and management of psoriasis and psoriatic arthritis in adults: summary of SIGN guidance. BMJ 2010;341:c5623 «PMID: 21036815»PubMed
  86. Ahlehoff O, Gislason GH, Charlot M ym. Psoriasis is associated with clinically significant cardiovascular risk: a Danish nationwide cohort study. J Intern Med 2011;270:147-57 «PMID: 21114692»PubMed
  87. Gelfand JM, Troxel AB, Lewis JD ym. The risk of mortality in patients with psoriasis: results from a population-based study. Arch Dermatol 2007;143:1493-9 «PMID: 18086997»PubMed
  88. Daudén E, Puig L, Ferrándiz C ym. Consensus document on the evaluation and treatment of moderate-to-severe psoriasis: Psoriasis Group of the Spanish Academy of Dermatology and Venereology. J Eur Acad Dermatol Venereol 2016;30 Suppl 2:1-18 «PMID: 26812550»PubMed
  89. Strober B, Ryan C, van de Kerkhof P ym. Recategorization of psoriasis severity: Delphi consensus from the International Psoriasis Council. J Am Acad Dermatol 2020;82:117-122 «PMID: 31425723»PubMed.
  90. Lodén M. Role of topical emollients and moisturizers in the treatment of dry skin barrier disorders. Am J Clin Dermatol 2003;4:771-88 «PMID: 14572299»PubMed
  91. Lebwohl M. The role of salicylic acid in the treatment of psoriasis. Int J Dermatol 1999;38:16-24 «PMID: 10065604»PubMed
  92. Fetil E, Ozka S, Soyal MC ym. Effects of topical petrolatum and salicylic acid on the erythemogenicity of UVB. Eur J Dermatol 2002;12:154-6 «PMID: 11872412»PubMed
  93. Lebwohl M, Martinez J, Weber P ym. Effects of topical preparations on the erythemogenicity of UVB: implications for psoriasis phototherapy. J Am Acad Dermatol 1995;32:469-71 «PMID: 7868718»PubMed
  94. Surber C, Itin PH, Bircher AJ ym. Topical corticosteroids. J Am Acad Dermatol 1995;32:1025-30 «PMID: 7751447»PubMed
  95. Mason J, Mason AR, Cork MJ. Topical preparations for the treatment of psoriasis: a systematic review. Br J Dermatol 2002;146:351-64 «PMID: 11952534»PubMed
  96. Nuutinen P, Riekki R, Parikka M ym. Modulation of collagen synthesis and mRNA by continuous and intermittent use of topical hydrocortisone in human skin. Br J Dermatol 2003;148:39-45 «PMID: 12534592»PubMed
  97. Haapasaari KM, Risteli J, Oikarinen A. Recovery of human skin collagen synthesis after short-term topical corticosteroid treatment and comparison between young and old subjects. Br J Dermatol 1996;135:65-9 «PMID: 8776361»PubMed
  98. Murdoch D, Clissold SP. Calcipotriol. A review of its pharmacological properties and therapeutic use in psoriasis vulgaris. Drugs 1992;43:415-29 «PMID: 1374321»PubMed
  99. Liu X, Liu Y, Xu M ym. Zinc finger protein A20 is involved in the antipsoriatic effect of calcipotriol. Br J Dermatol 2016;175:314-24 «PMID: 26875609»PubMed
  100. Germán B, Wei R, Hener P ym. Disrupting the IL-36 and IL-23/IL-17 loop underlies the efficacy of calcipotriol and corticosteroid therapy for psoriasis. JCI Insight 2019;4: «PMID: 30674716»PubMed
  101. Barnes L, Altmeyer P, Fôrstrôm L ym. Long-term treatment of psoriasis with calcipotriol scalp solution and cream. Eur J Dermatol 2000;10:199-204 «PMID: 10725818»PubMed
  102. Ramsay CA, Berth-Jones J, Brundin G ym. Long-term use of topical calcipotriol in chronic plaque psoriasis. Dermatology 1994;189:260-4 «PMID: 7949479»PubMed
  103. Bruner CR, Feldman SR, Ventrapragada M ym. A systematic review of adverse effects associated with topical treatments for psoriasis. Dermatol Online J 2003;9:2 «PMID: 12639460»PubMed
  104. Carboni I, de Felice C, Bergamin A ym. Topical use of calcitriol 3 microg/g ointment in the treatment of mild-to-moderate psoriasis: results from an open-label study. J Eur Acad Dermatol Venereol 2005;19 Suppl 3:11-3 «PMID: 16274406»PubMed
  105. Ortonne JP, Humbert P, Nicolas JF ym. Intra-individual comparison of the cutaneous safety and efficacy of calcitriol 3 microg g(-1) ointment and calcipotriol 50 microg g(-1) ointment on chronic plaque psoriasis localized in facial, hairline, retroauricular or flexural areas. Br J Dermatol 2003;148:326-33 «PMID: 12588387»PubMed
  106. Bourke JF, Iqbal SJ, Hutchinson PE. Vitamin D analogues in psoriasis: effects on systemic calcium homeostasis. Br J Dermatol 1996;135:347-54 «PMID: 8949424»PubMed
  107. Berth-Jones J, Bourke JF, Iqbal SJ ym. Urine calcium excretion during treatment of psoriasis with topical calcipotriol. Br J Dermatol 1993;129:411-4 «PMID: 8217755»PubMed
  108. Koo J, Tyring S, Werschler WP ym. Superior efficacy of calcipotriene and betamethasone dipropionate aerosol foam versus ointment in patients with psoriasis vulgaris--A randomized phase II study. J Dermatolog Treat 2016;27:120-7 «PMID: 26444907»PubMed
  109. Paul C, Stein Gold L, Cambazard F ym. Calcipotriol plus betamethasone dipropionate aerosol foam provides superior efficacy vs. gel in patients with psoriasis vulgaris: randomized, controlled PSO-ABLE study. J Eur Acad Dermatol Venereol 2017;31:119-126 «PMID: 27531752»PubMed
  110. Zonneveld IM, Rubins A, Jablonska S ym. Topical tacrolimus is not effective in chronic plaque psoriasis. A pilot study. Arch Dermatol 1998;134:1101-2 «PMID: 9762021»PubMed
  111. Harth W, Caffier PP, Mayelzadeh B ym. Topical tacrolimus treatment for chronic dermatitis of the ear. Eur J Dermatol 2007;17:405-11 «PMID: 17673384»PubMed
  112. Crowley JJ, Weinberg JM, Wu JJ ym. Treatment of nail psoriasis: best practice recommendations from the Medical Board of the National Psoriasis Foundation. JAMA Dermatol 2015;151:87-94 «PMID: 25471223»PubMed
  113. Gümüsel M, Özdemir M, Mevlitoglu I ym. Evaluation of the efficacy of methotrexate and cyclosporine therapies on psoriatic nails: a one-blind, randomized study. J Eur Acad Dermatol Venereol 2011;25:1080-4 «PMID: 21118309»PubMed
  114. Jiaravuthisan MM, Sasseville D, Vender RB ym. Psoriasis of the nail: anatomy, pathology, clinical presentation, and a review of the literature on therapy. J Am Acad Dermatol 2007;57:1-27 «PMID: 17572277»PubMed
  115. Tosti A, Ricotti C, Romanelli P ym. Evaluation of the efficacy of acitretin therapy for nail psoriasis. Arch Dermatol 2009;145:269-71 «PMID: 19289755»PubMed
  116. Yones SS, Palmer RA, Garibaldinos TT ym. Randomized double-blind trial of the treatment of chronic plaque psoriasis: efficacy of psoralen-UV-A therapy vs narrowband UV-B therapy. Arch Dermatol 2006;142:836-42 «PMID: 16847198»PubMed
  117. Hearn RM, Kerr AC, Rahim KF ym. Incidence of skin cancers in 3867 patients treated with narrow-band ultraviolet B phototherapy. Br J Dermatol 2008;159:931-5 «PMID: 18834483»PubMed
  118. Ibbotson SH, Bilsland D, Cox NH ym. An update and guidance on narrowband ultraviolet B phototherapy: a British Photodermatology Group Workshop Report. Br J Dermatol 2004;151:283-97 «PMID: 15327535»PubMed
  119. Diffey BL. Factors affecting the choice of a ceiling on the number of exposures with TL01 ultraviolet B phototherapy. Br J Dermatol 2003;149:428-30 «PMID: 12932263»PubMed
  120. Koek MB, Buskens E, van Weelden H ym. Home versus outpatient ultraviolet B phototherapy for mild to severe psoriasis: pragmatic multicentre randomised controlled non-inferiority trial (PLUTO study). BMJ 2009;338:b1542 «PMID: 19423623»PubMed
  121. Koek MB, Sigurdsson V, van Weelden H ym. Cost effectiveness of home ultraviolet B phototherapy for psoriasis: economic evaluation of a randomised controlled trial (PLUTO study). BMJ 2010;340:c1490 «PMID: 20406865»PubMed
  122. Koek MB, Buskens E, Bruijnzeel-Koomen CA ym. Home ultraviolet B phototherapy for psoriasis: discrepancy between literature, guidelines, general opinions and actual use. Results of a literature review, a web search, and a questionnaire among dermatologists. Br J Dermatol 2006;154:701-11 «PMID: 16536814»PubMed
  123. Koek MB, Buskens E, Steegmans PH ym. UVB phototherapy in an outpatient setting or at home: a pragmatic randomised single-blind trial designed to settle the discussion. The PLUTO study. BMC Med Res Methodol 2006;6:39 «PMID: 16882343»PubMed
  124. Voss A, Leverkus M, Bröcker EB ym. Topical psoralen photochemotherapy with lethal outcome. Arch Dermatol 2001;137:383 «PMID: 11255360»PubMed
  125. Hannuksela-Svahn A, Pukkala E, Koulu L ym. Cancer incidence among Finnish psoriasis patients treated with 8-methoxypsoralen bath PUVA. J Am Acad Dermatol 1999;40:694-6 «PMID: 10321595»PubMed
  126. Stern RS, Liebman EJ, Väkevä L. Oral psoralen and ultraviolet-A light (PUVA) treatment of psoriasis and persistent risk of nonmelanoma skin cancer. PUVA Follow-up Study. J Natl Cancer Inst 1998;90:1278-84 «PMID: 9731734»PubMed
  127. Stern RS, PUVA Follow up Study.. The risk of melanoma in association with long-term exposure to PUVA. J Am Acad Dermatol 2001;44:755-61 «PMID: 11312420»PubMed
  128. Griffiths CE, Clark CM, Chalmers RJ ym. A systematic review of treatments for severe psoriasis. Health Technol Assess 2000;4:1-125 «PMID: 11207450»PubMed
  129. Stern RS, Lunder EJ. Risk of squamous cell carcinoma and methoxsalen (psoralen) and UV-A radiation (PUVA). A meta-analysis. Arch Dermatol 1998;134:1582-5 «PMID: 9875197»PubMed
  130. Lebwohl M, Menter A, Koo J ym. Combination therapy to treat moderate to severe psoriasis. J Am Acad Dermatol 2004;50:416-30 «PMID: 14988684»PubMed
  131. Sugie N, Fujii N, Danno K. Cyclosporin-A suppresses p53-dependent repair DNA synthesis and apoptosis following ultraviolet-B irradiation. Photodermatol Photoimmunol Photomed 2002;18:163-8 «PMID: 12390669»PubMed
  132. Paul CF, Ho VC, McGeown C ym. Risk of malignancies in psoriasis patients treated with cyclosporine: a 5 y cohort study. J Invest Dermatol 2003;120:211-6 «PMID: 12542524»PubMed
  133. Marcil I, Stern RS. Squamous-cell cancer of the skin in patients given PUVA and ciclosporin: nested cohort crossover study. Lancet 2001;358:1042-5 «PMID: 11589933»PubMed
  134. Murphy GM. Skin cancer in patients with psoriasis-many intertwined risk factors. Br J Dermatol 1999;141:1001-2 «PMID: 10606842»PubMed
  135. Snellman E. E. Heliotherapy of psoriasis (thesis). Publications of the Social Insurance Institution, Finland, ML 124 1993;
  136. Elewski BE, Puig L, Mordin M ym. Psoriasis patients with psoriasis Area and Severity Index (PASI) 90 response achieve greater health-related quality-of-life improvements than those with PASI 75-89 response: results from two phase 3 studies of secukinumab. J Dermatolog Treat 2017;28:492-499 «PMID: 28266243»PubMed
  137. Sbidian E, Maza A, Montaudié H ym. Efficacy and safety of oral retinoids in different psoriasis subtypes: a systematic literature review. J Eur Acad Dermatol Venereol 2011;25 Suppl 2:28-33 «PMID: 21388456»PubMed
  138. Gollnick H, Bauer R, Brindley C ym. Acitretin versus etretinate in psoriasis. Clinical and pharmacokinetic results of a German multicenter study. J Am Acad Dermatol 1988;19:458-68 «PMID: 2971692»PubMed
  139. Ruzicka T, Sommerburg C, Braun-Falco O ym. Efficiency of acitretin in combination with UV-B in the treatment of severe psoriasis. Arch Dermatol 1990;126:482-6 «PMID: 2138875»PubMed
  140. Warren RB, Weatherhead SC, Smith CH ym. British Association of Dermatologists' guidelines for the safe and effective prescribing of methotrexate for skin disease 2016. Br J Dermatol 2016;175:23-44 «PMID: 27484275»PubMed
  141. Anttila VJ, Haapamäki J, Peltomaa R ym. [Interruption of biological drugs in patients affected with inflammatory diseases]. Duodecim 2016;132:369-76 «PMID: 27017789»PubMed
  142. Ryan C, Amor KT, Menter A. The use of cyclosporine in dermatology: part II. J Am Acad Dermatol 2010;63:949,72; quiz 973-4
  143. Koo J, Lebwohl M. Duration of remission of psoriasis therapies. J Am Acad Dermatol 1999;41:51-9 «PMID: 10411411»PubMed
  144. Berbis P, Geiger JM, Vaisse C ym. Benefit of progressively increasing doses during the initial treatment with acitretin in psoriasis. Dermatologica 1989;178:88-92 «PMID: 2522405»PubMed
  145. Murray HE, Anhalt AW, Lessard R ym. A 12-month treatment of severe psoriasis with acitretin: results of a Canadian open multicenter study. J Am Acad Dermatol 1991;24:598-602 «PMID: 1827800»PubMed
  146. Roenigk HH Jr, Callen JP, Guzzo CA ym. Effects of acitretin on the liver. J Am Acad Dermatol 1999;41:584-8 «PMID: 10495381»PubMed
  147. Kuitunen T, Malmström J, Palva E ym. Pancytopenia induced by low-dose methotrexate. A study of the cases reported to the Finnish Adverse Drug Reaction Register From 1991 to 1999. Scand J Rheumatol 2005;34:238-41 «PMID: 16134732»PubMed
  148. Lim AY, Gaffney K, Scott DG. Methotrexate-induced pancytopenia: serious and under-reported? Our experience of 25 cases in 5 years. Rheumatology (Oxford) 2005;44:1051-5 «PMID: 15901903»PubMed
  149. Whiting-O'Keefe QE, Fye KH, Sack KD. Methotrexate and histologic hepatic abnormalities: a meta-analysis. Am J Med 1991;90:711-6 «PMID: 1828327»PubMed
  150. Barker J, Horn EJ, Lebwohl M ym. Assessment and management of methotrexate hepatotoxicity in psoriasis patients: report from a consensus conference to evaluate current practice and identify key questions toward optimizing methotrexate use in the clinic. J Eur Acad Dermatol Venereol 2011;25:758-64 «PMID: 21198946»PubMed
  151. Kent PD, Luthra HS, Michet C Jr. Risk factors for methotrexate-induced abnormal laboratory monitoring results in patients with rheumatoid arthritis. J Rheumatol 2004;31:1727-31 «PMID: 15338491»PubMed
  152. Alarcón GS, Kremer JM, Macaluso M ym. Risk factors for methotrexate-induced lung injury in patients with rheumatoid arthritis. A multicenter, case-control study. Methotrexate-Lung Study Group. Ann Intern Med 1997;127:356-64 «PMID: 9273826»PubMed
  153. Griffiths CE, Dubertret L, Ellis CN ym. Ciclosporin in psoriasis clinical practice: an international consensus statement. Br J Dermatol 2004;150 Suppl 67:11-23 «PMID: 15115441»PubMed
  154. Reich K, Gooderham M, Bewley A ym. Safety and efficacy of apremilast through 104 weeks in patients with moderate to severe psoriasis who continued on apremilast or switched from etanercept treatment: findings from the LIBERATE study. J Eur Acad Dermatol Venereol 2018;32:397-402 «PMID: 29220542»PubMed
  155. Mrowietz U, Szepietowski JC, Loewe R ym. Efficacy and safety of LAS41008 (dimethyl fumarate) in adults with moderate-to-severe chronic plaque psoriasis: a randomized, double-blind, Fumaderm® - and placebo-controlled trial (BRIDGE). Br J Dermatol 2017;176:615-623 «PMID: 27515097»PubMed
  156. Mrowietz U, Kragballe K, Reich K ym. Definition of treatment goals for moderate to severe psoriasis: a European consensus. Arch Dermatol Res 2011;303:1-10 «PMID: 20857129»PubMed
  157. Puig L. PASI90 response: the new standard in therapeutic efficacy for psoriasis. J Eur Acad Dermatol Venereol 2015;29:645-8 «PMID: 25370811»PubMed
  158. Strober B, Papp KA, Lebwohl M ym. Clinical meaningfulness of complete skin clearance in psoriasis. J Am Acad Dermatol 2016;75:77-82.e7 «PMID: 27206759»PubMed
  159. Choi YM, Debbaneh M, Weinberg JM ym. From the Medical Board of the National Psoriasis Foundation: Perioperative management of systemic immunomodulatory agents in patients with psoriasis and psoriatic arthritis. J Am Acad Dermatol 2016;75:798-805.e7 «PMID: 27461230»PubMed
  160. Götestam Skorpen C, Hoeltzenbein M, Tincani A ym. The EULAR points to consider for use of antirheumatic drugs before pregnancy, and during pregnancy and lactation. Ann Rheum Dis 2016;75:795-810 «PMID: 26888948»PubMed
  161. Lecluse LL, Driessen RJ, Spuls PI ym. Extent and clinical consequences of antibody formation against adalimumab in patients with plaque psoriasis. Arch Dermatol 2010;146:127-32 «PMID: 20157022»PubMed
  162. Hoffmann JH, Hartmann M, Enk AH ym. Autoantibodies in psoriasis as predictors for loss of response and anti-infliximab antibody induction. Br J Dermatol 2011;165:1355-8 «PMID: 21801160»PubMed
  163. Kimball AB, Gordon KB, Fakharzadeh S ym. Long-term efficacy of ustekinumab in patients with moderate-to-severe psoriasis: results from the PHOENIX 1 trial through up to 3 years. Br J Dermatol 2012;166:861-72 «PMID: 22356258»PubMed
  164. Hsu L, Snodgrass BT, Armstrong AW. Antidrug antibodies in psoriasis: a systematic review. Br J Dermatol 2014;170:261-73 «PMID: 24117166»PubMed
  165. Flint J, Panchal S, Hurrell A ym. BSR and BHPR guideline on prescribing drugs in pregnancy and breastfeeding-Part I: standard and biologic disease modifying anti-rheumatic drugs and corticosteroids. Rheumatology (Oxford) 2016;55:1693-7 «PMID: 26750124»PubMed
  166. Germano V, Cattaruzza MS, Osborn J ym. Infection risk in rheumatoid arthritis and spondyloarthropathy patients under treatment with DMARDs, corticosteroids and TNF-a antagonists. J Transl Med 2014;12:77 «PMID: 24655394»PubMed
  167. Bongartz T, Sutton AJ, Sweeting MJ ym. Anti-TNF antibody therapy in rheumatoid arthritis and the risk of serious infections and malignancies: systematic review and meta-analysis of rare harmful effects in randomized controlled trials. JAMA 2006;295:2275-85 «PMID: 16705109»PubMed
  168. Papp K, Gottlieb AB, Naldi L ym. Safety Surveillance for Ustekinumab and Other Psoriasis Treatments From the Psoriasis Longitudinal Assessment and Registry (PSOLAR). J Drugs Dermatol 2015;14:706-14 «PMID: 26151787»PubMed
  169. García-Doval I, Hernández MV, Vanaclocha F ym. Should tumour necrosis factor antagonist safety information be applied from patients with rheumatoid arthritis to psoriasis? Rates of serious adverse events in the prospective rheumatoid arthritis BIOBADASER and psoriasis BIOBADADERM cohorts. Br J Dermatol 2017;176:643-649 «PMID: 27258623»PubMed
  170. Yiu ZZ, Exton LS, Jabbar-Lopez Z ym. Risk of Serious Infections in Patients with Psoriasis on Biologic Therapies: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Invest Dermatol 2016;136:1584-91 «PMID: 27085754»PubMed
  171. Dávila-Seijo P, Dauden E, Descalzo MA ym. Infections in Moderate to Severe Psoriasis Patients Treated with Biological Drugs Compared to Classic Systemic Drugs: Findings from the BIOBADADERM Registry. J Invest Dermatol 2017;137:313-321 «PMID: 27677836»PubMed
  172. Garcia-Doval I, Cohen AD, Cazzaniga S ym. Risk of serious infections, cutaneous bacterial infections, and granulomatous infections in patients with psoriasis treated with anti-tumor necrosis factor agents versus classic therapies: Prospective meta-analysis of Psonet registries. J Am Acad Dermatol 2017;76:299-308.e16 «PMID: 27693008»PubMed
  173. Reich K, Mrowietz U, Radtke MA ym. Drug safety of systemic treatments for psoriasis: results from The German Psoriasis Registry PsoBest. Arch Dermatol Res 2015;307:875-83 «PMID: 26358263»PubMed
  174. Gniadecki R, Bang B, Bryld LE ym. Comparison of long-term drug survival and safety of biologic agents in patients with psoriasis vulgaris. Br J Dermatol 2015;172:244-52 «PMID: 25132294»PubMed
  175. Sahuquillo-Torralba A, Carretero G, Rivera R ym. The risk of urinary tract infections in patients with psoriasis on systemic medications in Biobadaderm Registry: A prospective cohort study. J Am Acad Dermatol 2020;82:738-741 «PMID: 31306726»PubMed
  176. Mariette X, Matucci-Cerinic M, Pavelka K ym. Malignancies associated with tumour necrosis factor inhibitors in registries and prospective observational studies: a systematic review and meta-analysis. Ann Rheum Dis 2011;70:1895-904 «PMID: 21885875»PubMed
  177. van Lümig PP, Driessen RJ, Berends MA ym. Safety of treatment with biologics for psoriasis in daily practice: 5-year data. J Eur Acad Dermatol Venereol 2012;26:283-91 «PMID: 21435026»PubMed
  178. Raaschou P, Simard JF, Asker Hagelberg C ym. Rheumatoid arthritis, anti-tumour necrosis factor treatment, and risk of squamous cell and basal cell skin cancer: cohort study based on nationwide prospectively recorded data from Sweden. BMJ 2016;352:i262 «PMID: 26823527»PubMed
  179. Raaschou P, Simard JF, Holmqvist M ym. Rheumatoid arthritis, anti-tumour necrosis factor therapy, and risk of malignant melanoma: nationwide population based prospective cohort study from Sweden. BMJ 2013;346:f1939 «PMID: 23568792»PubMed
  180. Nyboe Andersen N, Pasternak B, Basit S ym. Association between tumor necrosis factor-a antagonists and risk of cancer in patients with inflammatory bowel disease. JAMA 2014;311:2406-13 «PMID: 24938563»PubMed
  181. Papoutsaki M, Chimenti MS, Costanzo A ym. Adalimumab for severe psoriasis and psoriatic arthritis: an open-label study in 30 patients previously treated with other biologics. J Am Acad Dermatol 2007;57:269-75 «PMID: 17574299»PubMed
  182. Van Lümig PP, Lecluse LL, Driessen RJ ym. Switching from etanercept to adalimumab is effective and safe: results in 30 patients with psoriasis with primary failure, secondary failure or intolerance to etanercept. Br J Dermatol 2010;163:838-46 «PMID: 20649798»PubMed
  183. Woolf RT, Smith CH, Robertson K ym. Switching to adalimumab in patients with moderate to severe psoriasis who have failed on etanercept: a retrospective case cohort study. Br J Dermatol 2010;163:889-92 «PMID: 20854408»PubMed
  184. Strober BE, Poulin Y, Kerdel FA ym. Switching to adalimumab for psoriasis patients with a suboptimal response to etanercept, methotrexate, or phototherapy: efficacy and safety results from an open-label study. J Am Acad Dermatol 2011;64:671-81 «PMID: 21414495»PubMed
  185. Ortonne JP, Chimenti S, Reich K ym. Efficacy and safety of adalimumab in patients with psoriasis previously treated with anti-tumour necrosis factor agents: subanalysis of BELIEVE. J Eur Acad Dermatol Venereol 2011;25:1012-20 «PMID: 21214631»PubMed
  186. Papp K, Crowley J, Ortonne JP ym. Adalimumab for moderate to severe chronic plaque psoriasis: efficacy and safety of retreatment and disease recurrence following withdrawal from therapy. Br J Dermatol 2011;164:434-41 «PMID: 21083543»PubMed
  187. Chiu HY, Wang TS, Chan CC ym. Risk Factor Analysis for the Immunogenicity of Adalimumab Associated with Decreased Clinical Response in Chinese Patients with Psoriasis. Acta Derm Venereol 2015;95:711-6 «PMID: 25673333»PubMed
  188. Thaçi D, Ortonne JP, Chimenti S ym. A phase IIIb, multicentre, randomized, double-blind, vehicle-controlled study of the efficacy and safety of adalimumab with and without calcipotriol/betamethasone topical treatment in patients with moderate to severe psoriasis: the BELIEVE study. Br J Dermatol 2010;163:402-11 «PMID: 20377585»PubMed
  189. Bagel J. Adalimumab plus narrowband ultraviolet B light phototherapy for the treatment of moderate to severe psoriasis. J Drugs Dermatol 2011;10:366-71 «PMID: 21455546»PubMed
  190. Wolf P, Hofer A, Weger W ym. 311 nm ultraviolet B-accelerated response of psoriatic lesions in adalimumab-treated patients. Photodermatol Photoimmunol Photomed 2011;27:186-9 «PMID: 21729166»PubMed
  191. Heiberg MS, Koldingsnes W, Mikkelsen K ym. The comparative one-year performance of anti-tumor necrosis factor alpha drugs in patients with rheumatoid arthritis, psoriatic arthritis, and ankylosing spondylitis: results from a longitudinal, observational, multicenter study. Arthritis Rheum 2008;59:234-40 «PMID: 18240258»PubMed
  192. Papp KA, Reich K, Paul C ym. A prospective phase III, randomized, double-blind, placebo-controlled study of brodalumab in patients with moderate-to-severe plaque psoriasis. Br J Dermatol 2016;175:273-86 «PMID: 26914406»PubMed
  193. Lebwohl M, Strober B, Menter A ym. Phase 3 Studies Comparing Brodalumab with Ustekinumab in Psoriasis. N Engl J Med 2015;373:1318-28 «PMID: 26422722»PubMed
  194. Papp KA, Tyring S, Lahfa M ym. A global phase III randomized controlled trial of etanercept in psoriasis: safety, efficacy, and effect of dose reduction. Br J Dermatol 2005;152:1304-12 «PMID: 15948997»PubMed
  195. Gordon KB, Gottlieb AB, Leonardi CL ym. Clinical response in psoriasis patients discontinued from and then reinitiated on etanercept therapy. J Dermatolog Treat 2006;17:9-17 «PMID: 16467018»PubMed
  196. Moore A, Gordon KB, Kang S ym. A randomized, open-label trial of continuous versus interrupted etanercept therapy in the treatment of psoriasis. J Am Acad Dermatol 2007;56:598-603 «PMID: 17113190»PubMed
  197. Ortonne J, Griffiths C, Daudén Ey. Efficacy and safety of continuous versus paused etanercept treatment in patients with moderate-to-severe psoriasis over 54 weeks: the CRYSTEL study. Expert Rev Dermatol 2008;3:657-65
  198. Ortonne JP, Taïeb A, Ormerod AD ym. Patients with moderate-to-severe psoriasis recapture clinical response during re-treatment with etanercept. Br J Dermatol 2009;161:1190-5 «PMID: 19566665»PubMed
  199. Foley PA, Quirk C, Sullivan JR ym. Combining etanercept with traditional agents in the treatment of psoriasis: a review of the clinical evidence. J Eur Acad Dermatol Venereol 2010;24:1135-43 «PMID: 20337816»PubMed
  200. Zachariae C, Mørk NJ, Reunala T ym. The combination of etanercept and methotrexate increases the effectiveness of treatment in active psoriasis despite inadequate effect of methotrexate therapy. Acta Derm Venereol 2008;88:495-501 «PMID: 18779890»PubMed
  201. Gottlieb AB, Langley RG, Strober BE ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled study to evaluate the addition of methotrexate to etanercept in patients with moderate to severe plaque psoriasis. Br J Dermatol 2012;167:649-57 «PMID: 22533447»PubMed
  202. Blauvelt A, Papp KA, Griffiths CE ym. Efficacy and safety of guselkumab, an anti-interleukin-23 monoclonal antibody, compared with adalimumab for the continuous treatment of patients with moderate to severe psoriasis: Results from the phase III, double-blinded, placebo- and active comparator-controlled VOYAGE 1 trial. J Am Acad Dermatol 2017;76:405-417 «PMID: 28057360»PubMed
  203. Reich K, Armstrong AW, Foley P ym. Efficacy and safety of guselkumab, an anti-interleukin-23 monoclonal antibody, compared with adalimumab for the treatment of patients with moderate to severe psoriasis with randomized withdrawal and retreatment: Results from the phase III, double-blind, placebo- and active comparator-controlled VOYAGE 2 trial. J Am Acad Dermatol 2017;76:418-431 «PMID: 28057361»PubMed
  204. Lecluse LL, Piskin G, Mekkes JR ym. Review and expert opinion on prevention and treatment of infliximab-related infusion reactions. Br J Dermatol 2008;159:527-36 «PMID: 18627374»PubMed
  205. Gordon KB, Strober B, Lebwohl M ym. Efficacy and safety of risankizumab in moderate-to-severe plaque psoriasis (UltIMMa-1 and UltIMMa-2): results from two double-blind, randomised, placebo-controlled and ustekinumab-controlled phase 3 trials. Lancet 2018;392:650-661 «PMID: 30097359»PubMed
  206. Blauvelt A, Reich K, Lebwohl M ym. Certolizumab pegol for the treatment of patients with moderate-to-severe chronic plaque psoriasis: pooled analysis of week 16 data from three randomized controlled trials. J Eur Acad Dermatol Venereol 2019;33:546-552 «PMID: 30242918»PubMed
  207. Gottlieb AB, Blauvelt A, Thaçi D ym. Certolizumab pegol for the treatment of chronic plaque psoriasis: Results through 48 weeks from 2 phase 3, multicenter, randomized, double-blinded, placebo-controlled studies (CIMPASI-1 and CIMPASI-2). J Am Acad Dermatol 2018;79:302-314.e6 «PMID: 29660421»PubMed
  208. Papp KA, Reich K, Blauvelt A ym. Efficacy of tildrakizumab for moderate-to-severe plaque psoriasis: pooled analysis of three randomized controlled trials at weeks 12 and 28. J Eur Acad Dermatol Venereol 2019;33:1098-1106 «PMID: 30838709»PubMed
  209. Leonardi CL, Kimball AB, Papp KA ym. Efficacy and safety of ustekinumab, a human interleukin-12/23 monoclonal antibody, in patients with psoriasis: 76-week results from a randomised, double-blind, placebo-controlled trial (PHOENIX 1). Lancet 2008;371:1665-74 «PMID: 18486739»PubMed
  210. Papp KA, Langley RG, Lebwohl M ym. Efficacy and safety of ustekinumab, a human interleukin-12/23 monoclonal antibody, in patients with psoriasis: 52-week results from a randomised, double-blind, placebo-controlled trial (PHOENIX 2). Lancet 2008;371:1675-84 «PMID: 18486740»PubMed
  211. Talamonti M, Galluzzo M, Chimenti S ym. HLA-C*06 and response to ustekinumab in Caucasian patients with psoriasis: Outcome and long-term follow-up. J Am Acad Dermatol 2016;74:374-5 «PMID: 26775778»PubMed
  212. Gordon KB, Papp KA, Langley RG ym. Long-term safety experience of ustekinumab in patients with moderate to severe psoriasis (Part II of II): results from analyses of infections and malignancy from pooled phase II and III clinical trials. J Am Acad Dermatol 2012;66:742-51 «PMID: 21978572»PubMed
  213. Warren RB, Smith CH, Yiu ZZ ym. Differential Drug Survival of Biologic Therapies for the Treatment of Psoriasis: A Prospective Observational Cohort Study from the British Association of Dermatologists Biologic Interventions Register (BADBIR). J Invest Dermatol 2015;135:2632-40 «PMID: 26053050»PubMed
  214. Zweegers J, van den Reek JM, van de Kerkhof PC ym. Body mass index predicts discontinuation due to ineffectiveness and female sex predicts discontinuation due to side-effects in patients with psoriasis treated with adalimumab, etanercept or ustekinumab in daily practice: a prospective, comparative, long-term drug-survival study from the BioCAPTURE registry. Br J Dermatol 2016;175:340-7 «PMID: 26989852»PubMed
  215. Menter A, Papp KA, Gooderham M ym. Drug survival of biologic therapy in a large, disease-based registry of patients with psoriasis: results from the Psoriasis Longitudinal Assessment and Registry (PSOLAR). J Eur Acad Dermatol Venereol 2016;30:1148-58 «PMID: 27027388»PubMed
  216. Kalb RE, Fiorentino DF, Lebwohl MG ym. Risk of Serious Infection With Biologic and Systemic Treatment of Psoriasis: Results From the Psoriasis Longitudinal Assessment and Registry (PSOLAR). JAMA Dermatol 2015;151:961-9 «PMID: 25970800»PubMed
  217. Carretero G, Ferrandiz C, Dauden E ym. Risk of adverse events in psoriasis patients receiving classic systemic drugs and biologics in a 5-year observational study of clinical practice: 2008-2013 results of the Biobadaderm registry. J Eur Acad Dermatol Venereol 2015;29:156-63 «PMID: 24684267»PubMed
  218. Lebwohl M, Leonardi C, Griffiths CE ym. Long-term safety experience of ustekinumab in patients with moderate-to-severe psoriasis (Part I of II): results from analyses of general safety parameters from pooled Phase 2 and 3 clinical trials. J Am Acad Dermatol 2012;66:731-41 «PMID: 21930328»PubMed
  219. Reich K, Papp KA, Griffiths CE ym. An update on the long-term safety experience of ustekinumab: results from the psoriasis clinical development program with up to four years of follow-up. J Drugs Dermatol 2012;11:300-12 «PMID: 22395580»PubMed
  220. Kimball AB, Papp KA, Wasfi Y ym. Long-term efficacy of ustekinumab in patients with moderate-to-severe psoriasis treated for up to 5 years in the PHOENIX 1 study. J Eur Acad Dermatol Venereol 2013;27:1535-45 «PMID: 23279003»PubMed
  221. Langley RG, Lebwohl M, Krueger GG ym. Long-term efficacy and safety of ustekinumab, with and without dosing adjustment, in patients with moderate-to-severe psoriasis: results from the PHOENIX 2 study through 5 years of follow-up. Br J Dermatol 2015;172:1371-83 «PMID: 25307931»PubMed
  222. Nast A, Sporbeck B, Rosumeck S ym. Which antipsoriatic drug has the fastest onset of action? Systematic review on the rapidity of the onset of action. J Invest Dermatol 2013;133:1963-70 «PMID: 23426133»PubMed
  223. Nast A, Jacobs A, Rosumeck S ym. Efficacy and Safety of Systemic Long-Term Treatments for Moderate-to-Severe Psoriasis: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Invest Dermatol 2015;135:2641-8 «PMID: 26046458»PubMed
  224. Egeberg A, Andersen YMF, Halling-Overgaard AS ym. Systematic review on rapidity of onset of action for interleukin-17 and interleukin-23 inhibitors for psoriasis. J Eur Acad Dermatol Venereol 2020;34:39-46 «PMID: 31465593»PubMed
  225. Sawyer LM, Malottki K, Sabry-Grant C ym. Assessing the relative efficacy of interleukin-17 and interleukin-23 targeted treatments for moderate-to-severe plaque psoriasis: A systematic review and network meta-analysis of PASI response. PLoS One 2019;14:e0220868 «PMID: 31412060»PubMed
  226. Armstrong AW, Puig L, Joshi A ym. Comparison of Biologics and Oral Treatments for Plaque Psoriasis: A Meta-analysis. JAMA Dermatol 2020;: «PMID: 32022825»PubMed
  227. Gladman DD, Farewell V, Buskila D ym. Reliability of measurements of active and damaged joints in psoriatic arthritis. J Rheumatol 1990;17:62-4 «PMID: 2313676»PubMed
  228. Oriente P, Biondi-Oriente C, Scarpa R. Psoriatic arthritis. Clinical manifestations. Baillieres Clin Rheumatol 1994;8:277-94 «PMID: 8076388»PubMed
  229. Cohen MR, Reda DJ, Clegg DO. Baseline relationships between psoriasis and psoriatic arthritis: analysis of 221 patients with active psoriatic arthritis. Department of Veterans Affairs Cooperative Study Group on Seronegative Spondyloarthropathies. J Rheumatol 1999;26:1752-6 «PMID: 10451073»PubMed
  230. Cantini F, Salvarani C, Olivieri I ym. Distal extremity swelling with pitting edema in psoriatic arthritis: a case-control study. Clin Exp Rheumatol 2001;19:291-6 «PMID: 11407082»PubMed
  231. Payet J, Goulvestre C, Bialé L ym. Anticyclic citrullinated peptide antibodies in rheumatoid and nonrheumatoid rheumatic disorders: experience with 1162 patients. J Rheumatol 2014;41:2395-402 «PMID: 25274898»PubMed
  232. Kane D. The role of ultrasound in the diagnosis and management of psoriatic arthritis. Curr Rheumatol Rep 2005;7:319-24 «PMID: 16045836»PubMed
  233. Offidani A, Cellini A, Valeri G ym. Subclinical joint involvement in psoriasis: magnetic resonance imaging and X-ray findings. Acta Derm Venereol 1998;78:463-5 «PMID: 9833050»PubMed
  234. Nash P, Thaçi D, Behrens F ym. Leflunomide improves psoriasis in patients with psoriatic arthritis: an in-depth analysis of data from the TOPAS study. Dermatology 2006;212:238-49 «PMID: 16549920»PubMed
  235. Brent RL. Teratogen update: reproductive risks of leflunomide (Arava); a pyrimidine synthesis inhibitor: counseling women taking leflunomide before or during pregnancy and men taking leflunomide who are contemplating fathering a child. Teratology 2001;63:106-12 «PMID: 11241434»PubMed
  236. Abel EA, DiCicco LM, Orenberg EK ym. Drugs in exacerbation of psoriasis. J Am Acad Dermatol 1986;15:1007-22 «PMID: 2878015»PubMed
  237. Gladman DD, Blake R, Brubacher B ym. Chloroquine therapy in psoriatic arthritis. J Rheumatol 1992;19:1724-6 «PMID: 1491390»PubMed
  238. Baker H, Ryan TJ. Generalized pustular psoriasis. A clinical and epidemiological study of 104 cases. Br J Dermatol 1968;80:771-93 «PMID: 4236712»PubMed
  239. Burns D, Breathnach S, Cox N ym. Rook´s Textbook of Dermatology. Blackwell Publishing 2004;
  240. Arnett FC, Edworthy SM, Bloch DA ym. The American Rheumatism Association 1987 revised criteria for the classification of rheumatoid arthritis. Arthritis Rheum 1988;31:315-24 «PMID: 3358796»PubMed
  241. Gladman DD, Mease PJ, Ritchlin CT ym. Adalimumab for long-term treatment of psoriatic arthritis: forty-eight week data from the adalimumab effectiveness in psoriatic arthritis trial. Arthritis Rheum 2007;56:476-88 «PMID: 17265483»PubMed
  242. Mease PJ, Goffe BS, Metz J ym. Etanercept in the treatment of psoriatic arthritis and psoriasis: a randomised trial. Lancet 2000;356:385-90 «PMID: 10972371»PubMed
  243. Mease PJ, Kivitz AJ, Burch FX ym. Etanercept treatment of psoriatic arthritis: safety, efficacy, and effect on disease progression. Arthritis Rheum 2004;50:2264-72 «PMID: 15248226»PubMed
  244. Antoni C, Krueger GG, de Vlam K ym. Infliximab improves signs and symptoms of psoriatic arthritis: results of the IMPACT 2 trial. Ann Rheum Dis 2005;64:1150-7 «PMID: 15677701»PubMed
  245. Feletar M, Brockbank JE, Schentag CT ym. Treatment of refractory psoriatic arthritis with infliximab: a 12 month observational study of 16 patients. Ann Rheum Dis 2004;63:156-61 «PMID: 14722204»PubMed
  246. Kavanaugh A, Antoni CE, Gladman D ym. The Infliximab Multinational Psoriatic Arthritis Controlled Trial (IMPACT): results of radiographic analyses after 1 year. Ann Rheum Dis 2006;65:1038-43 «PMID: 16439444»PubMed
  247. Ramiro S, Smolen JS, Landewé R ym. Pharmacological treatment of psoriatic arthritis: a systematic literature review for the 2015 update of the EULAR recommendations for the management of psoriatic arthritis. Ann Rheum Dis 2016;75:490-8 «PMID: 26660203»PubMed
  248. Hochberg M, Silman A, Smolen J ym. Rheumatology. Mosby Third edition Volume two Psoriatic arthritis: clinical features 2004;1241-52
  249. Kane D, Stafford L, Bresnihan B ym. A prospective, clinical and radiological study of early psoriatic arthritis: an early synovitis clinic experience. Rheumatology (Oxford) 2003;42:1460-8 «PMID: 14523223»PubMed
  250. Wong K, Gladman DD, Husted J ym. Mortality studies in psoriatic arthritis: results from a single outpatient clinic. I. Causes and risk of death. Arthritis Rheum 1997;40:1868-72 «PMID: 9336423»PubMed
  251. Tauscher AE, Fleischer AB Jr, Phelps KC ym. Psoriasis and pregnancy. J Cutan Med Surg 2002;6:561-70 «PMID: 12362257»PubMed
  252. Hale EK, Pomeranz MK. Dermatologic agents during pregnancy and lactation: an update and clinical review. Int J Dermatol 2002;41:197-203 «PMID: 12031026»PubMed
  253. Murase JE, Chan KK, Garite TJ ym. Hormonal effect on psoriasis in pregnancy and post partum. Arch Dermatol 2005;141:601-6 «PMID: 15897382»PubMed
  254. Raychaudhuri SP, Navare T, Gross J ym. Clinical course of psoriasis during pregnancy. Int J Dermatol 2003;42:518-20 «PMID: 12839599»PubMed
  255. Gudjonsson JE, Karason A, Runarsdottir EH ym. Distinct clinical differences between HLA-Cw*0602 positive and negative psoriasis patients--an analysis of 1019 HLA-C- and HLA-B-typed patients. J Invest Dermatol 2006;126:740-5 «PMID: 16439971»PubMed
  256. Yang YW, Chen CS, Chen YH ym. Psoriasis and pregnancy outcomes: a nationwide population-based study. J Am Acad Dermatol 2011;64:71-7 «PMID: 20970879»PubMed
  257. Mowad CM, Margolis DJ, Halpern AC ym. Hormonal influences on women with psoriasis. Cutis 1998;61:257-60 «PMID: 9608337»PubMed
  258. Ostensen M. The effect of pregnancy on ankylosing spondylitis, psoriatic arthritis, and juvenile rheumatoid arthritis. Am J Reprod Immunol 1992;28:235-7 «PMID: 1285888»PubMed
  259. Yang YW, Chen CS, Chen YH ym. Psoriasis and pregnancy outcomes: a nationwide population-based study. J Am Acad Dermatol 2011;64:71-7 «PMID: 20970879»PubMed
  260. Bobotsis R, Gulliver WP, Monaghan K ym. Psoriasis and adverse pregnancy outcomes: a systematic review of observational studies. Br J Dermatol 2016;175:464-72 «PMID: 26991866»PubMed
  261. Bandoli G, Johnson DL, Jones KL ym. Potentially modifiable risk factors for adverse pregnancy outcomes in women with psoriasis. Br J Dermatol 2010;163:334-9 «PMID: 20545678»PubMed
  262. Bae YS, Van Voorhees AS, Hsu S ym. Review of treatment options for psoriasis in pregnant or lactating women: from the Medical Board of the National Psoriasis Foundation. J Am Acad Dermatol 2012;67:459-77 «PMID: 22018758»PubMed
  263. Chi CC, Kirtschig G, Aberer W ym. Evidence-based (S3) guideline on topical corticosteroids in pregnancy. Br J Dermatol 2011;165:943-52 «PMID: 21729030»PubMed
  264. Chi CC, Wang SH, Wojnarowska F ym. Safety of topical corticosteroids in pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD007346 «PMID: 26497573»PubMed
  265. Ostensen M, Förger F. Treatment with biologics of pregnant patients with rheumatic diseases. Curr Opin Rheumatol 2011;23:293-8 «PMID: 21346578»PubMed
  266. Sihvonen S, Pertovaara M. Reumasairaudet raskauden aikana. Duodecim 2019;135:257-64
  267. Morris A, Rogers M, Fischer G ym. Childhood psoriasis: a clinical review of 1262 cases. Pediatr Dermatol 2001;18:188-98 «PMID: 11437997»PubMed
  268. Varni JW, Globe DR, Gandra SR ym. Health-related quality of life of pediatric patients with moderate to severe plaque psoriasis: comparisons to four common chronic diseases. Eur J Pediatr 2012;171:485-92 «PMID: 21960290»PubMed
  269. Siegfried EC. Neonatal skin and skin care. Dermatol Clin 1998;16:437-46 «PMID: 9704203»PubMed
  270. Chiou YB, Blume-Peytavi U. Stratum corneum maturation. A review of neonatal skin function. Skin Pharmacol Physiol 2004;17:57-66 «PMID: 14976382»PubMed
  271. Lebwohl M, Ali S. Treatment of psoriasis. Part 1. Topical therapy and phototherapy. J Am Acad Dermatol 2001;45:487-98; quiz 499-502 «PMID: 11568737»PubMed
  272. Sticherling M, Augustin M, Boehncke WH ym. Therapy of psoriasis in childhood and adolescence - a German expert consensus. J Dtsch Dermatol Ges 2011;9:815-23 «PMID: 21585653»PubMed
  273. de Jager ME, de Jong EM, van de Kerkhof PC ym. Efficacy and safety of treatments for childhood psoriasis: a systematic literature review. J Am Acad Dermatol 2010;62:1013-30 «PMID: 19900732»PubMed
  274. Jury CS, McHenry P, Burden AD ym. Narrowband ultraviolet B (UVB) phototherapy in children. Clin Exp Dermatol 2006;31:196-9 «PMID: 16487089»PubMed
  275. Pasic A, Ceovic R, Lipozencic J ym. Phototherapy in pediatric patients. Pediatr Dermatol 2003;20:71-7 «PMID: 12558852»PubMed
  276. Paller AS, Siegfried EC, Langley RG ym. Etanercept treatment for children and adolescents with plaque psoriasis. N Engl J Med 2008;358:241-51 «PMID: 18199863»PubMed
  277. Paller AS, Siegfried EC, Eichenfield LF ym. Long-term etanercept in pediatric patients with plaque psoriasis. J Am Acad Dermatol 2010;63:762-8 «PMID: 20605256»PubMed
  278. Paller AS, Siegfried EC, Pariser DM ym. Long-term safety and efficacy of etanercept in children and adolescents with plaque psoriasis. J Am Acad Dermatol 2016;74:280-7.e1-3 «PMID: 26775775»PubMed
  279. Landells I, Marano C, Hsu MC ym. Ustekinumab in adolescent patients age 12 to 17 years with moderate-to-severe plaque psoriasis: results of the randomized phase 3 CADMUS study. J Am Acad Dermatol 2015;73:594-603 «PMID: 26259989»PubMed
  280. Butbul Aviel Y, Tyrrell P, Schneider R ym. Juvenile Psoriatic Arthritis (JPsA): juvenile arthritis with psoriasis? Pediatr Rheumatol Online J 2013;11:11 «PMID: 23497068»PubMed
  281. Stoll ML, Nigrovic PA, Gotte AC ym. Clinical comparison of early-onset psoriatic and non-psoriatic oligoarticular juvenile idiopathic arthritis. Clin Exp Rheumatol 2011;29:582-8 «PMID: 21385553»PubMed
  282. Stoll ML, Zurakowski D, Nigrovic LE ym. Patients with juvenile psoriatic arthritis comprise two distinct populations. Arthritis Rheum 2006;54:3564-72 «PMID: 17075862»PubMed
  283. Butbul YA, Tyrrell PN, Schneider R ym. Comparison of patients with juvenile psoriatic arthritis and nonpsoriatic juvenile idiopathic arthritis: how different are they? J Rheumatol 2009;36:2033-41 «PMID: 19648305»PubMed
  284. Kröger L, Vähäsalo P, Tynjälä P ym. [Medical treatment of juvenile idiopathic arthritis]. Duodecim 2012;128:477-86 «PMID: 22486063»PubMed
  285. Ruperto N, Murray KJ, Gerloni V ym. A randomized trial of parenteral methotrexate comparing an intermediate dose with a higher dose in children with juvenile idiopathic arthritis who failed to respond to standard doses of methotrexate. Arthritis Rheum 2004;50:2191-201 «PMID: 15248217»PubMed
  286. van Rossum MA, Fiselier TJ, Franssen MJ ym. Sulfasalazine in the treatment of juvenile chronic arthritis: a randomized, double-blind, placebo-controlled, multicenter study. Dutch Juvenile Chronic Arthritis Study Group. Arthritis Rheum 1998;41:808-16 «PMID: 9588731»PubMed
  287. Silverman E, Mouy R, Spiegel L ym. Leflunomide or methotrexate for juvenile rheumatoid arthritis. N Engl J Med 2005;352:1655-66 «PMID: 15843668»PubMed
  288. Tynjälä P, Vähäsalo P, Tarkiainen M ym. Aggressive combination drug therapy in very early polyarticular juvenile idiopathic arthritis (ACUTE-JIA): a multicentre randomised open-label clinical trial. Ann Rheum Dis 2011;70:1605-12 «PMID: 21623000»PubMed
  289. Lovell DJ, Ruperto N, Goodman S ym. Adalimumab with or without methotrexate in juvenile rheumatoid arthritis. N Engl J Med 2008;359:810-20 «PMID: 18716298»PubMed
  290. Constantin T, Foeldvari I, Vojinovic J ym. Two-year Efficacy and Safety of Etanercept in Pediatric Patients with Extended Oligoarthritis, Enthesitis-related Arthritis, or Psoriatic Arthritis. J Rheumatol 2016;43:816-24 «PMID: 26932344»PubMed
  291. Otten MH, Prince FH, Ten Cate R ym. Tumour necrosis factor (TNF)-blocking agents in juvenile psoriatic arthritis: are they effective? Ann Rheum Dis 2011;70:337-40 «PMID: 21068101»PubMed
  292. Windschall D, Müller T, Becker I ym. Safety and efficacy of etanercept in children with the JIA categories extended oligoarthritis, enthesitis-related arthritis and psoriasis arthritis. Clin Rheumatol 2015;34:61-9 «PMID: 25034081»PubMed
  293. Brunner H. A Multi-Center, Double-Blind, Randomized-Withdrawal Trial of Subcutaneous Golimumab in Pediatric Patients with Active Polyarticular Course Juvenile Idiopathic Arthritis. ACR 2014;ABSTRACT NUMBER:933
  294. De Benedetti F, Brunner HI, Ruperto N ym. Randomized trial of tocilizumab in systemic juvenile idiopathic arthritis. N Engl J Med 2012;367:2385-95 «PMID: 23252525»PubMed
  295. Brunner HI, Ruperto N, Zuber Z ym. Efficacy and safety of tocilizumab in patients with polyarticular-course juvenile idiopathic arthritis: results from a phase 3, randomised, double-blind withdrawal trial. Ann Rheum Dis 2015;74:1110-7 «PMID: 24834925»PubMed
  296. Rutter MK, Kane K, Lunt M ym. Primary care-based screening for cardiovascular risk factors in patients with psoriasis. Br J Dermatol 2016;175:348-56 «PMID: 26990294»PubMed
Jatka lukemista

A

Adalimumabi keskivaikean tai vaikean nivelpsoriaasin hoidossa

Adalimumabi on tehokas hoito nivelpsoriaasipotilailla, joiden tauti on keskivaikea tai vaikea.

A

Adalimumabin hoitoteho läiskäpsoriaasin induktiohoidossa

Adalimumabilla saavutetaan hyvä hoitoteho läiskäpsoriaasin induktiohoidossa lumehoitoon verrattuna.

A

Etanersepti ja nivelpsoriaasi

Etanersepti vähentää nivelpsoriaasin tulehdusaktiviteettia.

A

Etanerseptin hoitoteho läiskäpsoriaasin induktiohoidossa aikuisilla

Hyvän hoitovasteen etanerseptilla saavuttaa annoksesta riippuen 12 viikon hoidossa vähintään kolmannes ja 24 viikon hoidossa vähintään puolet potilaista.

A

Infliksimabi nivelpsoriaasin hoidossa

Infliksimabi tehoaa hyvin nivelpsoriaasin tulehdukseen.

A

Infliksimabin hoitoteho läiskäpsoriaasin pitkäaikaishoidossa

Infliksimabin hyvä hoitoteho säilyy hyvin puoleen vuoteen asti ja melko hyvin vuoteen asti.

A

Infliksimabin hoitoteho vaikean läiskäpsoriaasin induktiohoidossa

Infliksimabi on tehokas ja nopeavaikutteinen vaikean läiskäpsoriaasin induktiohoidossa.

A

Ixekizumab treatment in patients with active skin psoriasis: effectiveness compared to placebo

Ixekizumab treatment at the dose of 80 mg, when compared to placebo, increases the proportion of patients with active skin psoriasis to achieve a clinically meaningful improvement at 12 weeks of treatment.

A

Kalsipotrioli-beetametasonidipropionaattiyhdistelmä psoriaasin hoidossa

Kalsipotrioli-beetametasonidipropionaattiyhdistelmävoide on kuukauden hoitokuurina tehokkaampi kuin vaikuttavat aineet käytettynä erikseen.

A

Metotreksaatin annostelu ja nivelreuma

Metotreksaatin hyötyosuus on parempi ihon alle tai lihakseen annosteltuna.

A

Metotreksaatin teho läiskäpsoriaasissa

Metotreksaatti on tehokas hoito läiskäpsoriaasissa.

A

Sekukinumabin teho läiskäpsoriaasin induktiohoidossa

Sekukinumabi on tehokas läiskäpsoriaasin induktiohoidossa.

A

Siklosporiinin munuaistoksisuus

Munuaishaittavaikutusten riskiä lisää yli 2 vuotta kestänyt hoito ja ≥ 5 mg/kg/vrk siklosporiiniannos.

A

Siklosporiinin teho läiskäpsoriaasissa

Siklosporiini on tehokas hoito läiskäpsoriaasissa.

A

Sydän- ja verisuonisairauksien riski vaikeaa ihopsoriaasia sairastavilla

Vaikeaa ihopsoriaasia sairastavilla on muuta väestöä useammin sydän- ja verisuonisairauksia.

A

Ustekinumabin teho ihopsoriaasissa

Ustekinumabin vaste ihopsoriaasissa on hyvä ja pitkäkestoinen.

A

Vaikea psoriaasi ja okasolusyöpä

Vaikeaan psoriaasiin liittyy lievästi kohonnut ihon okasolusyövän riski, jonka tärkein riskitekijä on metoksaleeni-tabletti-PUVA-hoito.

B

Adalimumabin hoitotehon säilyminen läiskäpsoriaasin pitkäaikaishoidossa

Adalimumabilla 16 viikon induktiohoidossa saavutettu hoitovaste säilyy kohtalaisen hyvin pitkäaikaishoidossa, mutta osa potilaista tarvitsee ajoittain hoitoannoksen nostoa tai annosvälin tihentämistä tai yhdistelmähoitoa.

B

Apremilastin teho ja turvallisuus ihopsoriaasin induktiohoidossa

Apremilasti lienee turvallinen ja melko tehokas keskivaikean ja vaikean ihopsoriaasin induktiohoidossa.

B

Brodalumab in treatment of moderate to severe plaque psoriasis: effectiveness compared to placebo

Brodalumab at dose of 210 mg, when compared to placebo, increases the proportion of patients with moderate to severe plaque psoriasis to achieve a clinically meaningful improvement at 12 weeks of treatment. The safety profile of brodalumad may be equal to placebo after 12 weeks treatment.

B

Certolizumab pegol in treatment of moderate to severe plaque psoriasis: effectiveness and safety compared to placebo

Certolizumab treatment, when compared to placebo, seems to increase the proportion of patients with moderate to severe plaque psoriasis to achieve a clinically meaningful improvement at 16 weeks of treatment. There may be more adverse events in certolizumab pegol treatment compared to placebo after 16 weeks of treatment. Most of them are mild upper respiratory infections.

B

Etanerseptin hoitotehon säilyminen läiskäpsoriaasin pitkäaikaishoidossa aikuisilla

Etanerseptilla 24 viikon induktiohoidossa saavutettu hoitovaste säilyy kohtalaisen hyvin pitkäaikaishoidossa, mutta osa potilaista tarvitsee ajoittain tai jatkuvasti yhdistelmähoitoa tai hoitoannoksen nostoa.

B

Guselkumab in treatment of moderate to severe plaque psoriasis: effectiveness compared to placebo

Guselkumab treatment when compared to placebo, seems to increase the proportion of patients with moderate to severe plaque psoriasis to achieve a clinically meaningful improvement at 12 weeks of treatment.

B

Infliksimabin teho psoriaasin säännöllisessä hoidossa verrattuna jaksottaiseen, tarvittaessa annettuun hoitoon

Infliksimabihoitoa ei suositella tauotettavaksi, koska uudelleenaloituksiin näyttää liittyvän suurentunut anafylaksiariski sekä tehon heikkeneminen.

B

Kapeakaistainen UVB-hoito ja keskivaikean psoriaasin paraneminen

Keskivaikea psoriaasi-ihottuma ilmeisesti paranee oireettomaksi kapeakaistaisella UVB-hoidolla noin 70 %:lla potilaista.

B

Paikalliset kalsineuriinin estäjät erityisalueiden (kasvot ja taivealueet) psoriaasin paikallishoidossa

Paikalliset kalsineuriinin estäjät näyttävät tehoavan kasvojen ja taivealueiden psoriaasiin.

B

Risankizumab in treatment of moderate to severe plaque psoriasis: effectiveness compared to placebo

Risankizumab treatment when compared to placebo, increases the proportion of patients moderate to severe plaque psoriasis to achieve a clinically meaningful improvement at 16 weeks of treatment. The safety profile of risankizumab seems to be equal to placebo after 16 weeks treatment.

B

Sertolitsumabipegoli nivelpsoriaasin lyhytkestoisessa hoidossa

Sertolitsumabipegoli ilmeisesti parantaa ACR-vasteita ja toimintakykyä nivelpsoriaasin lyhytkestoisessa hoidossa.

B

Siklosporiinin aiheuttama psoriaasipotilaiden ihon okasolusyövän riski

Siklosporiini näyttää lisäävän ihon okasolusyövän riskiä psoriaasipotilailla.

B

Tildrakizumab in treatment of moderate to severe plaque psoriasis: effectiveness and safety compared to placebo

Tildrakizumab, compared to placebo, seems to increase the proportion of patients with moderate to severe plaque psoriasis who reach PGA0-1 at 12-16 weeks of treatment. It may be effective in terms of PASI90 and the safety profile may be comparable to placebo at 16 weeks of treatment. The most common treatment-emergent adverse event is nasopharyngitis.

B

UVB-valohoidon ja asitretiinin yhteisvaikutus psoriaasin hoidossa

Asitretiinin ja UVB-valon yhdistelmähoito näyttää olevan tehokkaampi kuin pelkkä UVB-valohoito.

B

Vaikeaan psoriaasiin liittyvä lymfoomariski

Vaikeaan psoriaasiin näyttää liittyvän lievästi kohonnut lymfoomariski.

C

Apremilastin teho nivelpsoriaasin hoidossa

Apremilasti saattaa vähentää taudin oireita ja parantaa fyysistä kuntoa nivelpsoriaasin hoidossa ja se saattaa säilyttää tehonsa ainakin 1 vuoden hoidossa. Apremilasti lienee hyvin siedetty ja sillä lienee hyväksyttävä turvallisuusprofiili.

C

Asitretiini ja ihon okasolusyövän riski

Asitretiini saattaa vähentää ihon okasolusyövän riskiä hoidon aikana.

C

Asitretiinin teho psoriaasin hoidossa

Tutkimusnäyttö asitretiinin tehosta näyttää olevan vähäinen.

C

Biologiset lääkkeet lasten ihopsoriaasin hoidossa

Etanersepti ja ustekinumabi saattavat olla tehokkaita lasten ihopsoriaasin hoidossa.

C

Ditranoli psoriaasin paikallishoitona

Ditranoli ja kalsipotrioli ovat todennäköisesti yhtä tehokkaita psoriaasin paikallishoitoja poliklinikan avohoito-osastolla käytettynä vähintään 12 viikon pituisessa hoidossa. Molemmat hoidot vaikuttavat positiivisesti psoriaatikon elämänlaatuun.

C

Folaattisubstituutio metotreksaattilääkityksen yhteydessä

Foolihapposubstituutio 5 mg/vko tai 1 mg/vrk saattaa vähentää metotreksaatin aiheuttamaa maksatoksisuutta ja gastrointestinaalioireita vähentämättä kuitenkaan metotreksaatin tehoa.

C

Golimumabin teho nivelpsoriaasiksessa

Golimumabi saattaa olla tehokas nivelpsoriaasin hoidossa.

C

Iksekitsumabin teho läiskäpsoriaasin pitkäaikaishoidossa

Iksekitsumabin hoitoteho läiskäpsoriaasiin näyttää säilyvän hyvin vähintään 1 vuoden seurannassa.

C

Infliksimabin, etanerseptin ja adalimumabin teho ja turvallisuus nivelpsoriaasin hoidossa

Infliksimabi, etanersepti ja adalimumabi saattavat olla yhtä tehokkaita ja turvallisia nivelpsoriaasipotilaiden hoidossa.

C

Kalsipotrioli lasten psoriaasin hoidossa

Kalsipotrioli saattaa olla tehokas (PASI-alenema 60 %) lasten psoriaasin paikallishoidossa.

C

Kalsipotrioli-beetametasonidipropionaattiyhdistelmän pitkäaikaiskäyttö psoriaasin hoidossa

Kalsipotrioli-beetametasonidipropionaattivoiteen atrofogeeniset ominaisuudet vastannevat beetametasonidipropionaattia. Pitkäaikaiskäytön turvallisuutta ei ole pystytty osoittamaan.

C

Kapeakaistaisen UVB-hoidon antotiheys psoriaasin hoidossa

Kapeakaistaisen UVB-hoidon suositeltava antotiheys lienee kolme kertaa viikossa.

C

Leflunomidin teho ja turvallisuus nivelpsoriaasin hoidossa

Leflunomidi saattaa olla tehokas ja turvallinen hoitovaihtoehto nivelpsoriaasissa.

C

Metotreksaatin teho nivelpsoriaasin hoidossa

Metotreksaatti saattaa olla tehokas nivelpsoriaasissa.

C

Nivelpsoriaasin remissioon pyrkivä hoito (treat to target)

Tuoreessa nivelpsoriaasissa remissioon pyrkivä hoito saattaa parantaa merkittävästi nivelten tilannetta.

C

Sekukinumabi nivelpsoriaasin hoidossa

Sekukinumabi näyttää olevan tehokas nivelpsoriaasin hoidossa.

C

Sekukinumabin teho läiskäpsoriaasin pitkäaikaishoidossa

Sekukinumabin hoitoteho läiskäpsoriaasiin näyttää säilyvän hyvin vähintään 1 vuoden seurannassa.

C

Sertolitsumabipegoli nivelpsoriaasin pitkäaikaisessa hoidossa

Sertolitsumabi saattaa parantaa ACR-vastetta myös yli 1 vuoden kestävässä hoidossa.

C

Siklosporiini (CSA) nivelpsoriaasin hoidossa

Siklosporiini saattaa olla sulfasalatsiinia ja tulehduskipulääkkeitä (NSAID) tehokkaampi nivelpsoriaasin hoidossa.

C

Sulfasalatsiini (SSZ, SASP) nivelpsoriaasin hoidossa

Sulfasalatsiini saattaa olla lumelääkettä tehokkaampi nivelpsoriaasin hoidossa, mutta tutkimusnäyttö siitä on vähäistä.

C

Ustekinumabi nivelpsoriaasin hoidossa

Ustekinumabi näyttää olevan tehokas nivelpsoriaasin hoidossa.

D

Dimethyl fumarate in treatment of moderate to severe plaque psoriasis: effectiveness compared to placebo

Dimethyl fumarate may increase the proportion of patients with moderate to severe psoriasis to achieve a clinically meaningful improvement at 16 weeks of tretament but the evidence is scarce. The number of adverse events may be higher than for placebo but the number of severe adverse events may be equal to placebo at 16 weeks of tretament.

Biologisen hoidon tavoitelähtöinen hoitostrategia
Eri valohoitolamppujen emittoiman UV-säteilyn aallonpituusspektrit
Erytroderminen psoriaasi
Esimerkkejä keskivaikeasta ja vaikeasta läiskäpsoriaasista ja erytrodermisestä psoriaasista sekä kämmen-, jalkapohja- ja hiuspohjan psoriaasista
Esimerkkejä keskivaikeasta pisara- ja läiskäpsoriaasista
Esimerkkejä pisarapsoriaasin erotusdiagnostiikasta huomioitavista ihottumista
Genitaalialueen psoriaasi
Ihopsoriaasin hoitomuodon valinta
Jalkapohjien psoriaasi
Jalkapohjien psoriaasi
Jalkapohjien psoriaasi
Kasvopsoriaasin erotusdiagnostiikassa huomioitavia ihottumia
Kynsipsoriaasin erotusdiagnostiikassa huomioitavia kynsimuutoksia
Käden pitting-turvotus vaikeaa nivelpsoriaasia sairastavalla potilaalla
Kämmen- ja jalkapohjapsoriaasin erotusdiagnostiikassa huomioitavia ihottumia
Kämmenten psoriaasi
Kämmenten psoriaasi
Kämmenten psoriaasi
Kämmenten psoriaasi
Kämmenten psoriaasi
Lapsen psoriaasi-ihottuma
Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris
Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris
Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris
Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris
Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris
Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris
Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris
Läiskäpsoriaasi eli psoriasis vulgaris
Läiskäpsoriaasin erotusdiagnostiikassa huomioitavia ihottumia
Makkaramainen turvotus varpaassa nivelpsoriaasipotilaalla
Otsan psoriaasi
Pisarapsoriaasi eli psoriasis guttata
Pisarapsoriaasi eli psoriasis guttata
Pisarapsoriaasi eli psoriasis guttata
Pisarapsoriaasi eli psoriasis guttata
Pisarapsoriaasi eli psoriasis guttata
Psoriaasi lapsen kasvoilla
Psoriaasin hoidon porrastus
Psoriaasin kynsimuutoksia
Psoriaasin kynsimuutoksia
Psoriaasin kynsimuutoksia
Psoriaasin kynsimuutoksia
Päänahan psoriaasi
Päänahan psoriaasi
Päänahan psoriaasi
Päänahan psoriaasi
Päänahan psoriaasi
Päänahan psoriaasin erotusdiagnostiikassa huomioitavia ihottumia
Sormien kärkijäsenten niveltulehdukset ja kynsimuutokset nivelpsoriaasissa
Sormien kärkijäsenten niveltulehdukset ja kynsimuutokset nivelpsoriaasissa
Sormien kärkijäsenten niveltulehdukset ja kynsimuutokset nivelpsoriaasissa
Sormien kärkijäsenten niveltulehdukset ja lievät kynsimuutokset nivelpsoriaasissa
Sormien kärkinivelten tulehdukset ja kynsimuutokset
Sormien kärkinivelten tulehdukset ja kynsimuutokset
Sormien pustuloiva psoriaasi eli Acrodermatitis continua Hallopeau
Taivepsoriaasi eli psoriasis in versa
Taivepsoriaasi kainalossa eli psoriasis in versa
Taivepsoriaasin erotusdiagnostiikassa huomioitavia ihottumia
Vaikea nivelpsoriaasin makkaramainen turvotus sormessa
Varpaiden niveltulehdukset nivelpsoriaasissa
Varpaiden niveltulehdukset psoriartriitissa

Aiheeseen liittyviä suosituksia