Takaisin

Psykoosilääkehoidon teho skitsofreniassa

Näytönastekatsaukset
Hannu Koponen
21.1.2013

Näytön aste: A

Klotsapiinin muita psykoosilääkkeitä parempaa tehoa lukuun ottamatta eri lääkeryhmien välillä ei ole ollut suuria tehoeroja skitsofreniaa sairastavien potilaiden hoidossa, kun käytetään vertailukelpoisia annoksia ja yksilöllisesti toteutettua lääkevalintaa ja annostelua.

150:een satunnaistettuun kontrolloituun kliiniseen lääketutkimukseen (potilaita yhteensä 21 533) perustuvassa meta-analyysissa «Leucht S, Corves C, Arbter D ym. Second-generation...»1 todettiin osan toisen polven psykoosilääkkeistä olevan tehokkaampia kuin tavanomaiset psykoosilääkkeet skitsofreniaryhmän psykoosien (skitsofrenia, skitsoaffektiivinen psykoosi, skitsofreniaforminen psykoosi, harhaluuloisuushäiriö) hoidossa. Tutkimukset oli suoritettu vuosien 1953 ja 2006 välillä, ja tutkimuslääkkeen psykoosioireita lievittävän tehon arviossa käytettiin PANSS- tai BPRS-asteikkoja.

Tehoanalyysissa todettiin klotsapiinin (effect size 0,529), amisulpridin (-0,31), risperidonin (-0,13) ja olantsapiinin (-0,28) olevan tehokkaampia kuin tavanomaiset psykoosilääkkeet mitattuna edellä mainituilla arviointiasteikoilla todetulla psykoosioireiden vähenemisellä. Toisen polven psykoosilääkkeiden käyttöön liittyi haloperidolia vähemmän neurologisia haittaoireita. Aripipratsolia ja tsiprasidonia lukuun ottamatta toisen polven psykoosilääkkeet aiheuttivat enemmän painonnousua kuin haloperidoli.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Laajassa suomalaisessa rekisteritutkimuksessa «Tiihonen J, Wahlbeck K, Lönnqvist J ym. Effectiven...»2 selvitettiin ensipsykoosin vuoksi vuosien 1995 ja 2001 välillä sairaalahoitoon tulleiden 2 230 potilaan lääkehoitojen toteutumista, myöhempien sairaalahoitojen määrää ja kuolleisuutta. Lääkehoitoa selvitettiin 10 tavallisimmin käytetyn psykoosilääkkeen osalta. Referenssilääkkeenä toimi haloperidoli.

Tutkimuksen mukaan lääkehoito klotsapiinilla (RR 0,17, 95 % luottamusväli 0,10–0,29), pitkävaikutteisella perfenatsiinilla (0,24; 0,13–0,47) ja olantsapiinilla (0,35; 0,18–0,71) keskeytyi merkittävästi harvemmin kuin haloperidolilla. Samojen lääkkeiden käyttöön liittyi vähiten uusia sairaalahoitojaksoja (pitkävaikutteinen perfenatsiini 0,54; 0,41–0,71; olantsapiini 0,54; 0,41–0,71 ja klotsapiini 0,64; 0,48–0,85). Itsemurhat (37,4; 5,1–276) ja muu kuolleisuus (12,3; 6,0–24,1) olivat tavallisempia psykoosilääkehoitoa käyttämättömien ryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kahdessa satunnaistetussa tutkimuksessa «Lewis SW, Davies L, Jones PB ym. Randomised contro...»3 selvitettiin tavanomaisten tai toisen polven psykoosilääkkeiden sekä klotsapiinin vaikutusta potilaiden oireistoon ja elämänlaatuun vuoden ajan kestäneissä tutkimuksissa.

Ensimmäisessä tutkimuksessa tavanomaisten ja toisen polven lääkkeiden välillä ei ollut eroa elämänlaatuvaikutuksessa. Toisessa tutkimuksessa klotsapiinihoito osoittautui muita toisen polven psykoosilääkkeitä tehokkaammaksi psykoosioireiden lievityksessä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Leucht S, Corves C, Arbter D ym. Second-generation versus first-generation antipsychotic drugs for schizophrenia: a meta-analysis. Lancet 2009;373:31-41 «PMID: 19058842»PubMed
  2. Tiihonen J, Wahlbeck K, Lönnqvist J ym. Effectiveness of antipsychotic treatments in a nationwide cohort of patients in community care after first hospitalisation due to schizophrenia and schizoaffective disorder: observational follow-up study. BMJ 2006;333:224 «PMID: 16825203»PubMed
  3. Lewis SW, Davies L, Jones PB ym. Randomised controlled trials of conventional antipsychotic versus new atypical drugs, and new atypical drugs versus clozapine, in people with schizophrenia responding poorly to, or intolerant of, current drug treatment. Health Technol Assess 2006;10:iii-iv, ix-xi, 1-165 «PMID: 16707074»PubMed