Takaisin

Relapsin estäminen psykoosilääkkeillä

Näytönastekatsaukset
Hannu Koponen
26.3.2020

Näytön aste: A

Psykoosilääkkeet ovat tehokkaita uusien psykoosivaiheiden estossa.

Meta-analyysi «Leucht S, Barnes TR, Kissling W ym. Relapse preven...»1 perustuu 6 tutkimukseen (yhteensä 983 potilasta), joissa verrattiin toisen polven psykoosilääkettä ja lumetta keskenään sekä 11 tutkimukseen, joissa verrattiin tavanomaista (joka 10:ssä tutkimuksessa oli haloperidoli) ja toisen polven psykoosilääkettä (yhteensä 2 032 potilasta) psykoosin uusiutumisvaiheen estossa. Kaikki tutkimukset olivat kestoltaan ainakin puoli vuotta.

Toisen polven lääkkeet olivat selvästi lumetta tehokkaampia relapsien estossa (NNT = 5, 95 % luottamusväli 3–13). Relapsi ja hoidon epäonnistuminen olivat tavallisempia tavanomaisilla psykoosilääkkeillä kuin haloperidolilla, joskin eroa oli 7 prosenttiyksikköä (1 586 potilasta, NNT = 14, 95 % luottamusväli 10–33). Eroja eri psykoosilääkeryhmien välillä ei tullut esille haittavaikutusten vuoksi hoitonsa keskeyttäneiden määrässä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Yhdysvaltalaisessa CATIE-tutkimuksessa «Lieberman JA, Stroup TS, McEvoy JP ym. Effectivene...»2 1 493 skitsofreniaa sairastavaa potilasta satunnaistettiin saamaan ketiapiinia (566 mg/vrk), olantsapiinia (20 mg/vrk), perfenatsiinia (22 mg/vrk), risperidonia (4,1 mg/vrk) tai tsiprasidonia (122 mg/vrk). 18 kuukauden seurannan aikana puuttuvan tehon takia hoidon keskeytti 275/1 175 toisen polven lääkkeitä käyttänyttä potilasta ja 65/257 perfenatsiinia käyttänyttä potilasta.

Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen aikana olantsapiinia saaneet potilaat joutuivat turvautumaan sairaalahoitoon muita ryhmiä vähemmän skitsofrenian pahentumisvaiheen vuoksi, ja heillä hoidon keskeytyminen tapahtui merkittävästi myöhemmin kuin perfenatsiinia, risperidonia, ketiapiinia tai tsiprasidonia saaneilla potilailla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Laajassa suomalaisessa rekisteritutkimuksessa «Tiihonen J, Wahlbeck K, Lönnqvist J ym. Effectiven...»3 selvitettiin ensipsykoosin vuoksi vuosien 1995 ja 2001 välillä sairaalahoitoon tulleiden 2 230 potilaan lääkehoitojen toteutumista, myöhempien sairaalahoitojen määrää ja kuolleisuutta. Lääkehoitoa selvitettiin 10 tavallisimmin käytetyn psykoosilääkkeen osalta. Referenssilääkkeenä toimi haloperidoli.

Tutkimuksen mukaan lääkehoito klotsapiinilla (RR 0,17, 95 % luottamusväli 0,10–0,29), pitkävaikutteisella perfenatsiinilla (0,24; 0,13–0,47) ja olantsapiinilla (0,35; 0,18–0,71) keskeytyi merkittävästi harvemmin kuin haloperidolilla. Samojen lääkkeiden käyttöön liittyi vähiten uusia sairaalahoitojaksoja (pitkävaikutteinen perfenatsiini 0,54; 0,41–0,71; olantsapiini 0,54; 0,41–0,71 ja klotsapiini 0,64; 0,48–0,85). Itsemurhat (37,4; 5,1–276) ja muu kuolleisuus (12,3; 6,0–24,1) olivat tavallisempia psykoosilääkehoitoa käyttämättömien ryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Suomalaisessa rekisteritutkimuksessa «Tiihonen J, Haukka J, Taylor M ym. A nationwide co...»4 seurattiin vuosina 2000–2007 ensimmäistä kertaa skitsofrenian vuoksi hoidossa olleita potilaita (N = 2 588) keskimäärin 2 vuotta. Indeksihoitojakson jälkeen hieman yli puolet potilaista (58,2 %) haki psykoosilääkereseptin apteekista hoitoa seuranneen 30 vuorokauden aikana ja 45,7 % jatkoi sairaalahoidon jälkeistä psykoosilääkitystä 1 kuukauden tai pidempään.

2 vuoden seuranta-aikana uuden psykiatrisen sairaalahoidon riskiä verrattiin suhteessa suun kautta käytettyä risperidonia saaneiden potilaiden riskiin. Matalampi riski liittyi klotsapiinin (riskisuhde = HR 0,48; 95 % luottamusväli 0,31–0,76) ja olantsapiinin käyttöön (HR 0,54; 95 % luottamusväli 0,40–0,73). Pitkävaikutteisia psykoosilääkeruiskeita saaneiden potilaiden riski joutua uuteen psykiatriseen sairaalahoitoon oli noin kolmannes suun kautta psykoosilääkehoitoa saaneiden potilaiden riskistä (HR 0,36; 95 % luottamusväli 0,17–0,75).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Puutteellinen hoitomyöntyvyys on edelleen lääkehoidon keskeinen ongelma. Kaikilla markkinoilla olevilla psykoosilääkkeillä on psykoosin uusiutumista estävä vaikutus.

Tiihonen ja työtoverit «Tiihonen J, Mittendorfer-Rutz E, Majak M ym. Real-...»5 tarkastelivat uusien sairaalahoitojaksojen ja hoidon epäonnistumisen yleisyyttä rekisteritutkimuksessa, joka käsitti 29 823 ruotsalaista skitsofreniapotilasta. Hoidon epäonnistumiseksi määriteltiin uudelle sairaalahoitojaksolle joutuminen, itsemurhayritys, psykoosilääkkeen lopetus tai vaihto tai kuolema. Tutkimukseen otettiin kaikki skitsofreniadiagnoosin saaneet henkilöt, jotka olivat 16–64-vuotiaita vuonna 2006. Tutkimuksen seuranta-aika oli 1.6.2006–31.12.2013. Osallistujista 12 822 oli naisia, ja osallistujien keski-ikä oli 44,9 vuotta (SD 12,0).

Seuranta-aikana 13 042 potilasta (43,7 %) joutui uudelle sairaalahoitojaksolle, ja 20 225 potilaalla (71,7 %) todettiin hoidon epäonnistuminen. Uudelle sairaalahoitojaksolle joutumisen riski oli pienin pitkävaikutteisilla psykoosilääkeinjektioilla verrattuna vastaaviin suun kautta otettaviin valmisteisiin (HR 0,78; 95 % luottamusväli 0,72–0,84). Hoidon epäonnistumisen riski oli pienin klotsapiinilla (HR 0,58; 95 % luottamusväli 0,53–0,63) ja kaikilla pitkävaikutteisilla psykoosilääkeinjektioilla (HR:t vaihtelivat välillä 0,65–0,80).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Leucht S, Barnes TR, Kissling W ym. Relapse prevention in schizophrenia with new-generation antipsychotics: a systematic review and exploratory meta-analysis of randomized, controlled trials. Am J Psychiatry 2003;160:1209-22 «PMID: 12832232»PubMed
  2. Lieberman JA, Stroup TS, McEvoy JP ym. Effectiveness of antipsychotic drugs in patients with chronic schizophrenia. N Engl J Med 2005;353:1209-23 «PMID: 16172203»PubMed
  3. Tiihonen J, Wahlbeck K, Lönnqvist J ym. Effectiveness of antipsychotic treatments in a nationwide cohort of patients in community care after first hospitalisation due to schizophrenia and schizoaffective disorder: observational follow-up study. BMJ 2006;333:224 «PMID: 16825203»PubMed
  4. Tiihonen J, Haukka J, Taylor M ym. A nationwide cohort study of oral and depot antipsychotics after first hospitalization for schizophrenia. Am J Psychiatry 2011;168:603-9 «PMID: 21362741»PubMed
  5. Tiihonen J, Mittendorfer-Rutz E, Majak M ym. Real-World Effectiveness of Antipsychotic Treatments in a Nationwide Cohort of 29?823 Patients With Schizophrenia. JAMA Psychiatry 2017;74:686-693 «PMID: 28593216»PubMed