Takaisin

Alttius uusille skitsofreniajaksoille ja hoidon kesto

Näytönastekatsaukset
Hannu Koponen
21.1.2013

Näytön aste: B

Korkeasta uusiutumisriskistä johtuen uusiutumisvaiheita estävää psykoosilääkehoitoa tulisi ensipsykoosin jälkeen jatkaa 2–5 vuotta hoitovasteen saavuttamisen jälkeenkin riippuen oireiden vaikeusasteesta ja potilaan herkkyydestä ulkoisille elämäntapahtumille.

104 ensipsykoosipotilasta käsittävässä tutkimusjoukossa «Robinson D, Woerner MG, Alvir JM ym. Predictors of...»1 viiden vuoden kumulatiivinen relapsiriski oli 81,9 % (95 % luottamusväli 70,6–93,2 %). Uusiutumisvaiheet olivat tavallisimpia kahden ensimmäisen vuoden aikana, mutta sen jälkeenkin uusiutumisriski oli runsaat 10 prosenttia.

Lääkehoidon lopettaminen lisäsi uusiutumisriskiä lähes viisinkertaiseksi.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Suomalaisessa rekisteritutkimuksessa «Tiihonen J, Haukka J, Taylor M ym. A nationwide co...»2 seurattiin vuosina 2000–2007 ensimmäistä kertaa skitsofrenian vuoksi hoidossa olleita potilaita (N = 2 588) keskimäärin kaksi vuotta. Indeksihoitojakson jälkeen hieman yli puolet potilaista (58,2 %) haki psykoosilääkereseptin apteekista hoitoa seuranneen 30 vuorokauden aikana ja 45,7 prosenttia jatkoi sairaalahoidon jälkeistä psykoosilääkitystä kuukauden tai pidempään

Kahden vuoden seuranta-aikana uuden psykiatrisen sairaalahoidon riskiä verrattiin suhteessa suun kautta käytettyä risperidonia saaneiden potilaiden riskiin. Matalampi riski liittyi klotsapiinin (riskisuhde HR = 0,48; 95 % luottamusväli 0,31–0,76) ja olantsapiinin käyttöön (riskisuhde = 0,54; 95 % luottamusväli 0,40–0,73). Pitkävaikutteisia psykoosilääkeruiskeita saaneiden potilaiden riski joutua uuteen psykiatriseen sairaalahoitoon oli noin kolmannes suun kautta psykoosilääkehoitoa saaneiden potilaiden riskistä (HR = 0,36; 95 % luottamusväli 0,17–0,75).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kiinalaisessa tutkimuksessa «Ran M, Xiang M, Huang M ym. Natural course of schi...»3 seurattiin koskaan lääkehoitoa saamattomia skitsofreniapotilaita (N = 156) kahden vuoden ajan. Tutkimusjakson aikana noin kaksi kolmasosaa potilaista (N = 95) ei edelläänkään saanut tai hyväksynyt hoitoja. Näillä potilailla vuotuinen psykoosirelapsien määrä oli 8,3 %.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Kommentit:

«Ran M, Xiang M, Huang M ym. Natural course of schi...»3: Potilasjoukko oli huomattavan valikoitunut.

Kirjallisuutta

  1. Robinson D, Woerner MG, Alvir JM ym. Predictors of relapse following response from a first episode of schizophrenia or schizoaffective disorder. Arch Gen Psychiatry 1999;56:241-7 «PMID: 10078501»PubMed
  2. Tiihonen J, Haukka J, Taylor M ym. A nationwide cohort study of oral and depot antipsychotics after first hospitalization for schizophrenia. Am J Psychiatry 2011;168:603-9 «PMID: 21362741»PubMed
  3. Ran M, Xiang M, Huang M ym. Natural course of schizophrenia: 2-year follow-up study in a rural Chinese community. Br J Psychiatry 2001;178:154-8 «PMID: 11157428»PubMed