Takaisin

Psykoosiriskissä olevan potilaan psykoosilääkitys

Näytönastekatsaukset
Raimo Salokangas
26.3.2020

Näytön aste: C

Psykoosilääkitys saattaa siirtää psykoottisen häiriön puhkeamista ja vähentää vaimentuneita psykoottisia oireita psykoosiriskissä olevilla potilailla.

Ensimmäisessä satunnaistetussa, kontrolloidussa, mutta avoimessa psykoosiriskipotilaiden interventiotutkimuksessa «McGorry PD, Yung AR, Phillips LJ ym. Randomized co...»1 31 potilasta sai risperidonia 1–2 mg/vrk ja KBT:tä (spesifinen interventioryhmä) ja 28 tukea antavaa psykoterapiaa. Päätemuuttuja oli psykoosin puhkeaminen. Interventio kesti 6 kuukautta, minkä jälkeen potilaita seurattiin toiset 12 kuukautta. Spesifisen intervention saaneista 3/31 (10 %) ja vertailuryhmästä 10/28 (36 %) tuli interventiojakson aikana psykoottisiksi (p = 0,03). 12 kuukauden seurannan päättyessä ero ei enää ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,24).

Seurannan aikana risperidonia saaneet potilaat eivät enää sairastuneet psykoosiin. Psykiatriset oireet vähenivät ja potilaiden toimintakyky pysyi vakaana molemmissa ryhmissä. 4 potilaalla oli lääkkeeseen liittyviä haittavaikutuksia, jotka lievenivät annoksen laskun myötä.

Samoille potilaille tehtiin seuranta 3–4 vuotta tutkimuksen alusta «Phillips LJ, McGorry PD, Yuen HP ym. Medium term f...»2. Psykoosien puhkeamisen, oireilun tai toimintakyvyn osalta ryhmät eivät eronneet toisistaan.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Ensimmäisessä satunnaistetussa, lumekontrolloidussa psykoosiriskipotilaiden kaksoissokkoutetussa monikeskustutkimuksessa «McGlashan TH, Zipursky RB, Perkins D ym. Randomize...»3 31 potilasta sai 5–15 mg/vrk olantsapiinia ja 29 lumetta. Päätemuuttuja oli psykoosin puhkeaminen. Interventio kesti 1 vuoden ja seuranta toisen vuoden. Noin puolet jäi seurannan ulkopuolelle. Olantsapiiniryhmästä 5/31 (16 %) ja lumeryhmästä (11/29) 38 % tuli psykoottiseksi intervention aikana (p = 0,09).

Seurannan päättyessä psykoottisten osuudet olivat samassa järjestyksessä 26 % ja 45 %. Positiiviset oireet vähenivät enemmän olantsapiiniryhmässä, mutta lisääntyivät seurannan aikana. Olantsapiinia saaneet raportoivat enemmän väsymystä, ja heidän painonsa nousi tilastollisesti merkitsevästi enemmän (8,8 kg vs. 0,3 kg).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Avoimessa 15 psykoosiriskipotilasta käsittävässä 8 viikon hoitotutkimuksessa tutkimuksessa «Woods SW, Tully EM, Walsh BC ym. Aripiprazole in t...»4 aripipratosolilla (5–30 mg vuorokaudessa) havaittiin psykoosiriskioireissa merkitsevä aleneminen. Puolella potilaista ilmeni akatisiaa.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Avoimessa 11 psykoosiriskipotilasta käsittävässä ja 26 viikkoa kestäneessä hoitotutkimuksessa «Tsujino N, Nemoto T, Morita K ym. Long-term Effica...»5 perospironilla (4–10 mg; 50–130 mg klooripromatsiiniekvivalenttia vuorokaudessa), joka ei ole Suomessa saatavilla, havaittiin psykoosiriskioireissa merkitsevä aleneminen.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Kommentit:

«McGorry PD, Yung AR, Phillips LJ ym. Randomized co...»1: Avoin tutkimus ja suhteellisen pieni aineisto. Risperidonilla näytti olevan psykoosin puhkeamista estävä vaikutus.

«Phillips LJ, McGorry PD, Yuen HP ym. Medium term f...»2: Kyseessä edellisen tutkimuksen pitkäaikaisseuranta. Interventiovaiheen aikana saavutetut tulokset menetettiin pitkäaikaisseurannassa.

«McGlashan TH, Zipursky RB, Perkins D ym. Randomize...»3: Kaksoissokkotutkimus mutta suhteellisen pieni aineisto. Olantsapiinia saaneilla vähemmän psykooseja. Huomattava painon nousu olantsapiiniryhmässä.

«Woods SW, Tully EM, Walsh BC ym. Aripiprazole in t...»4: Avoin pienellä aineistolla tehty kontrolloimaton lyhyen seurannan omaava tutkimus.

«Tsujino N, Nemoto T, Morita K ym. Long-term Effica...»5: Avoin pienellä aineistolla tehty kontrolloimaton lyhyen seurannan omaava tutkimus, jossa käytetty psykoosilääke ei ole Suomessa saatavissa.

Kirjallisuutta

  1. McGorry PD, Yung AR, Phillips LJ ym. Randomized controlled trial of interventions designed to reduce the risk of progression to first-episode psychosis in a clinical sample with subthreshold symptoms. Arch Gen Psychiatry 2002;59:921-8 «PMID: 12365879»PubMed
  2. Phillips LJ, McGorry PD, Yuen HP ym. Medium term follow-up of a randomized controlled trial of interventions for young people at ultra high risk of psychosis. Schizophr Res 2007;96:25-33 «PMID: 17611080»PubMed
  3. McGlashan TH, Zipursky RB, Perkins D ym. Randomized, double-blind trial of olanzapine versus placebo in patients prodromally symptomatic for psychosis. Am J Psychiatry 2006;163:790-9 «PMID: 16648318»PubMed
  4. Woods SW, Tully EM, Walsh BC ym. Aripiprazole in the treatment of the psychosis prodrome: an open-label pilot study. Br J Psychiatry Suppl 2007;51:s96-101 «PMID: 18055946»PubMed
  5. Tsujino N, Nemoto T, Morita K ym. Long-term Efficacy and Tolerability of Perospirone for Young Help-seeking People at Clinical High Risk: a Preliminary Open Trial. Clin Psychopharmacol Neurosci 2013;11:132-6 «PMID: 24465249»PubMed