Takaisin

Lääkehoidon jatkuvuus skitsofreniapotilailla

Näytönastekatsaukset
Hannu Koponen
21.1.2013

Näytön aste: A

Yksilöllisesti toteutettu ja joustavasti annosteltu psykoosilääkehoito keskeytyy uudemmilla psykoosilääkkeillä perinteisiä psykoosilääkkeitä harvemmin.

Espanjalaisessa meta-analyysissa «Martin JL, Pérez V, Sacristán M ym. Meta-analysis ...»1 arvioitiin hoidon keskeytymisen esiintymistä toisen polven (ketiapiini, olantsapiini, risperidoni tai klotsapiini) ja tavanomaisilla (haloperidoli, klooripromatsiini) psykoosilääkkeillä. Meta-analyysi perustuu 28 satunnaistettuun kontrolloituun kliiniseen lääketutkimukseen, joihin osallistui kaikkiaan 7 754 potilasta. Tutkimusten oli tullut kestää vähintään 6 viikkoa, ja niihin oli pitänyt osallistua vähintään 30 potilasta.

Meta-analyysissa todettiin, että toisen polven psykoosilääkehoitoa kiinteällä annoksella saaneiden potilaiden lääkehoidon keskeyttäminen ei yleisyydeltään merkitsevästi poikennut tavanomaista psykoosilääkehoitoa saaneista lyhytkestoisissa (RR 0,91; 95 % luottamusväli 0,74–1,82) tai pitkäkestoisissa (RR 0,77; 95 % 0,57–1,05) tutkimuksissa. Sen sijaan joustavasti annosteltuun toisen polven psykoosilääkettä saaneiden potilaiden ryhmään kuuluneiden potilaiden havaittiin keskeyttävän hoitonsa harvemmin haittavaikutusten tai minkä tahansa muun syyn takia kuin tavanomaista psykoosilääkehoitoa saavien potilaiden. Mainittu ero tuli esille sekä lyhytkestoisissa, alle 3 kuukautta kestäneissä tutkimuksissa (RR 0,70; 95 % luottamusväli 0,64–0,76) että pitkäkestoisissa tutkimuksissa (RR 0,72; 95 % luottamusväli 0,65–0,80). Lyhytkestoisissa tutkimuksissa tulokseen vaikuttaa voimakkaasti yksittäinen iso lääkevalmistajan tutkimus «Tollefson GD, Beasley CM Jr, Tran PV ym. Olanzapin...»2, jossa olantsapiinia verrattiin haloperidoliin 1 996:lla potilaalla. Pitkäkestoisissa tutkimuksissa ero lääkeryhmien välillä selittyy klotsapiinitutkimusten tuloksilla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Suomalaisessa rekisteritutkimuksessa «Tiihonen J, Haukka J, Taylor M ym. A nationwide co...»4 seurattiin vuosina 2000–2007 ensimmäistä kertaa skitsofrenian vuoksi hoidossa olleita potilaita (N = 2 588) keskimäärin kaksi vuotta. Indeksihoitojakson jälkeen hieman yli puolet potilaista (58,2 %) haki psykoosilääkereseptin apteekista hoitoa seuranneen 30 vuorokauden aikana ja 45,7 prosenttia jatkoi sairaalahoidon jälkeistä psykoosilääkitystä kuukauden tai pidempään.

Kahden vuoden seuranta-aikana uuden psykiatrisen sairaalahoidon riskiä verrattiin suhteessa suun kautta käytettyä risperidonia saaneiden potilaiden riskiin. Matalampi riski liittyi klotsapiinin (riskisuhde HR = 0,48; 95 % luottamusväli 0,31–0,76) ja olantsapiinin käyttöön (riskisuhde = 0,54; 95 % luottamusväli 0,40–0,73). Pitkävaikutteisia psykoosilääkeruiskeita saaneiden potilaiden riski joutua uuteen psykiatriseen sairaalahoitoon oli noin kolmannes suun kautta psykoosilääkehoitoa saaneiden potilaiden riskistä (HR = 0,36; 95 % luottamusväli 0,17–0,75).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

«Martin JL, Pérez V, Sacristán M ym. Meta-analysis ...»1, «Tollefson GD, Beasley CM Jr, Tran PV ym. Olanzapin...»2: Valtaosa meta-analyysin tutkimuksista oli psykoosilääkevalmistajien toteuttamia tai kustantamia, ja meta-analyysista puuttuvat viimeaikaiset riippumattomat tutkimukset.

«Lieberman JA, Stroup TS, McEvoy JP ym. Effectivene...»3: Kun yllä olevaan meta-analyysiin lisätään lääkevalmistajista riippumattoman CATIE-tutkimuksen «Lieberman JA, Stroup TS, McEvoy JP ym. Effectivene...»3 tulokset, jossa lääkehoidon keskeytysten määrää toisen polven psykoosilääkkeillä verrataan keskeytysten määrään perfenatsiinia saaneilla potilailla, riskisuhde pitkäkestoisessa hoidossa on 0,84 (95 % luottamusväli 0,78–0,89). Mikäli klotsapiinitutkimuksia ei huomioida kyseisten pitkäaikaistutkimusten analyysissa, ero lääkeryhmien välillä pienenee edelleen (RR 0,91, 95 % luottamusväli 0,85–0,98), mutta tilastollinen merkitsevyys toisen polven lääkkeiden eduksi säilyy.

Kirjallisuutta

  1. Martin JL, Pérez V, Sacristán M ym. Meta-analysis of drop-out rates in randomised clinical trials, comparing typical and atypical antipsychotics in the treatment of schizophrenia. Eur Psychiatry 2006;21:11-20 «PMID: 16380237»PubMed
  2. Tollefson GD, Beasley CM Jr, Tran PV ym. Olanzapine versus haloperidol in the treatment of schizophrenia and schizoaffective and schizophreniform disorders: results of an international collaborative trial. Am J Psychiatry 1997;154:457-65 «PMID: 9090331»PubMed
  3. Lieberman JA, Stroup TS, McEvoy JP ym. Effectiveness of antipsychotic drugs in patients with chronic schizophrenia. N Engl J Med 2005;353:1209-23 «PMID: 16172203»PubMed
  4. Tiihonen J, Haukka J, Taylor M ym. A nationwide cohort study of oral and depot antipsychotics after first hospitalization for schizophrenia. Am J Psychiatry 2011;168:603-9 «PMID: 21362741»PubMed