Takaisin

Klotsapiini hoitoresistentissä skitsofreniassa

Näytönastekatsaukset
Hannu Koponen
21.1.2013

Näytön aste: A

Klotsapiini on tavanomaisia ja muita toisen polven psykoosilääkkeitä tehokkaampi lääkehoitoresistentin skitsofrenian hoidossa.

Kaikkiaan 12 kontrolloitua tutkimusta (1 916 potilasta) sisältänyt meta-analyysi «Chakos M, Lieberman J, Hoffman E ym. Effectiveness...»1 selvitti klotsapiinin (7 tutkimusta), olatsapiinin (2 tutkimusta) ja risperidonin (1 tutkimus) tehoa ja siedettävyyttä hoitoresistentin skitsofrenian hoidossa. Meta-analyysiin sisältyi lisäksi 2 tutkimusta, joissa klotsapiinia verrattiin risperidoniin lääkehoitoresistentin skitsofrenian hoidossa. Tutkimuksiin osallistuneet potilaat kärsivät kroonisesta skitsofreniasta tai skitsoaffektiivisesta psykoosista, ja heillä esiintyi jatkuvia positiivisia tai negatiivisia oireita.

Meta-analyysissa todettiin klotsapiinin olevan tavanomaisia psykoosilääkkeitä tehokkaampi (effect size 0,14–0,81). Tehoero tuli esille BPRS- ja SANS-asteikoilla ja siedettävyyden suhteen Simpson-Angus-asteikolla sekä potilaiden hoitomyöntyvyydessä. BPRS-asteikolla mitattuna psykoosioireiden kokonaispistemäärä laski 19 % klotsapiiniryhmässä, 13 % olantsapiiniryhmässä ja 20 % risperidoniryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

CATIE-tutkimuksen toisessa vaiheessa «McEvoy JP, Lieberman JA, Stroup TS ym. Effectivene...»2 toisen polven psykoosilääkehoitonsa tehon puutteen vuoksi keskeyttäneet potilaat (99 potilasta) satunnaistettiin joko avoimelle klotsapiinihoidolle (49 potilasta, klotsapiiniannos keskimäärin 332 mg/vrk) tai hoidolle muulla toisen polven psykoosilääkkeellä

Arvioituna hoidon jatkumisen tai kolmen kuukauden hoidon jälkeen PANSS-asteikolla mitatun oirelievityksen perusteella klotsapiini oli tehokkaampi kuin ketiapiini tai risperidoni (PANSS-kokonaispistemäärän lasku klotsapiinilla 11,7 pistettä, ketiapiiniryhmässä oirepisteet lisääntyivät keskimäärin 2,5 ja risperidoniryhmässä 4,1 pistettä).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Suomalaisessa rekisteritutkimuksessa «Tiihonen J, Haukka J, Taylor M ym. A nationwide co...»3 seurattiin vuosina 2000–2007 ensimmäistä kertaa skitsofrenian vuoksi hoidossa olleita potilaita (N = 2 588) keskimäärin kaksi vuotta. Indeksihoitojakson jälkeen hieman yli puolet potilaista (58,2 %) haki psykoosilääkereseptin apteekista hoitoa seuranneen 30 vuorokauden aikana ja 45,7 prosenttia jatkoi sairaalahoidon jälkeistä psykoosilääkitystä kuukauden tai pidempään.

Kahden vuoden seuranta-aikana uuden psykiatrisen sairaalahoidon riskiä verrattiin suhteessa suun kautta käytettyä risperidonia saaneiden potilaiden riskiin. Matalampi riski liittyi klotsapiinin (riskisuhde HR = 0,48; 95 % luottamusväli 0,31–0,76) ja olantsapiinin käyttöön (riskisuhde = 0,54; 95 % luottamusväli 0,40–0,73). Pitkävaikutteisia psykoosilääkeruiskeita saaneiden potilaiden riski joutua uuteen psykiatriseen sairaalahoitoon oli noin kolmannes suun kautta psykoosilääkehoitoa saaneiden potilaiden riskistä (HR = 0,36; 95 % luottamusväli 0,17–0,75).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Chakos M, Lieberman J, Hoffman E ym. Effectiveness of second-generation antipsychotics in patients with treatment-resistant schizophrenia: a review and meta-analysis of randomized trials. Am J Psychiatry 2001;158:518-26 «PMID: 11282684»PubMed
  2. McEvoy JP, Lieberman JA, Stroup TS ym. Effectiveness of clozapine versus olanzapine, quetiapine, and risperidone in patients with chronic schizophrenia who did not respond to prior atypical antipsychotic treatment. Am J Psychiatry 2006;163:600-10 «PMID: 16585434»PubMed
  3. Tiihonen J, Haukka J, Taylor M ym. A nationwide cohort study of oral and depot antipsychotics after first hospitalization for schizophrenia. Am J Psychiatry 2011;168:603-9 «PMID: 21362741»PubMed