Takaisin

Psykiatrinen sairaalahoito krooniseen itsetuhoisuuteen liittyvän itsemurhayrityksen jälkeen epävakaassa persoonallisuushäiriössä

Näytönastekatsaukset
Tero Taiminen
20.2.2015

Näytön aste: D

Jos epävakaan persoonallisuuden omaavan potilaan kuoleman intentioltaan lievä itsemurhayritys liittyy krooniseen itsetuhoisuuteen, potilaan lähettämisestä itsemurhayrityksen jälkeen tavanomaiseen psykiatriseen sairaalahoitoon saattaa useimmiten olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Cochrane-katsausta «Hawton K, Townsend E, Arensman E ym. Psychosocial ...»1 laadittaessa akuutin sairaalahoidon hyödyllisyydestä itsemurhayrityksen jälkeen oli olemassa ainoastaan yksi satunnaistettu tutkimus «Waterhouse J, Platt S. General hospital admission ...»2, joka sekään ei kohdistunut pelkästään epävakaan persoonallisuuden diagnoosin omaaviin potilaisiin. Tutkimuksessa verrattiin akuutin yleissairaalahoidon vaikutusta itsemurhayrityksen uusimiseen intentioltaan lievän itsemurhayrityksen jälkeen hoitoon tulleilla 77 potilaalla. Tutkimuksessa sairaalahoidolla ei ollut vaikutusta itsemurhayrityksen uusimiseen.

«Hawton K, Townsend E, Arensman E ym. Psychosocial ...»1

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

«Waterhouse J, Platt S. General hospital admission ...»2

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Berrino työtovereineen selvitti vuonna 2011 julkaistussa tutkimuksessaan «Berrino A, Ohlendorf P, Duriaux S ym. Crisis inter...»3 alle 5 päivän pituisen, yleissairaalapsykiatrisella osastolla toteutetun kriisi-intervention vaikutusta epävakaan persoonallisuuden omaavien itsemurhaa yrittäneiden potilaiden 3 kuukauden ennusteeseen. Kriisi-intervention sai 100 potilasta, ja 100 tavanomaisen hoidon saanutta potilasta toimi verrokkeina.

Kriisi-interventio vähensi kolmen kuukauden seurannassa merkitsevästi sekä itsemurhayrityksiä (8 vs 17 %, p < 0,05) että psykiatrisia sairaalahoitoja (8 vs 56 %, p < 0,01).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit:

Joel Paris haki kroonista itsetuhoisuutta epävakaassa persoonallisuudessa käsittelevää katsaustaan «Paris J. Chronic suicidality among patients with b...»4 varten kaikki artikkelit Medlinesta ja PsychINFOsta vuosilta 1984–2000 hakusanoilla ”borderline personality disorder”, ”suicide” ja ”suicidality”. Artikkeleita löytyi 170 kappaletta. Tämän lisäksi Paris pyrki tutustumaan kaikkiin ennen vuotta 1990 ilmestyneisiin aihetta käsitteleviin merkittäviin artikkeleihin. Katsauksessa todetaan, että epävakaa persoonallisuus on usein yhteydessä sekä akuuttiin että krooniseen itsetuhoisuuteen. Akuutilla itsetuhoisuudella tarkoitetaan nopeasti voimistunutta, usein vaikea-asteiseen masennustilaan liittyvää itsemurha-alttiutta. Kroonisella itsetuhoisuudella tarkoitetaan pitkäkestoista, voimakkuudeltaan aaltoilevaa, usein krooniseen masennukseen liittyvää itsetuhoista toimintaa, jossa potilaan kommunikatiivisilla pyrkimyksillä on merkittävä rooli itsemurhayrityksen taustalla.

Paris on arvioinut psykiatrista sairaalahoitoa myös kroonisessa itsetuhoisuudessa «Paris J. Is hospitalization useful for suicidal pa...»5. Jos jo toteutunut, kuoleman intentioltaan lieväasteinen itsemurhayritys sen sijaan liittyy krooniseen itsetuhoisuuteen, akuutista psykiatrisesta sairaalahoidosta on potilaalle useimmiten enemmän haittaa kuin hyötyä. Kroonisessa itsetuhoisuudessa akuutti psykiatrinen sairaalahoito saattaa voimistaa itsetuhoista käyttäytymismallia ja toisaalta altistaa potilasta sairaalahoidon aiheuttamalle regressiolle «Paris J. Chronic suicidality among patients with b...»4, «Paris J. Is hospitalization useful for suicidal pa...»5.

Epävakaan persoonallisuuden omaavan potilaan ollessa akuutisti itsetuhoinen hänen lähettämisensä psykiatriseen sairaalahoitoon on usein hyödyllistä ja vähentää akuuttia itsemurhavaaraa «Vijay NR, Links PS. New frontiers in the role of h...»6. Kuoleman intention arvioimista on kuvattu esimerkiksi Piercen artikkelissa «Pierce DW. The predictive validation of a suicide ...»7.

Myös Amerikan Psykiatriyhdistyksen hoitosuositus itsetuhokäyttäytymisen arvioinnista ja hoidosta «Practice guideline for the assessment and treatmen...»8toteaa, että krooniseen itsetuhoisuuteen liittyvän itsemurha-alttiuden tai itsemurhayrityksen hoidossa on usein tarkoituksenmukaista käyttää "vähemmän intensiivistä hoitoa".

Vaikka tutkimusnäyttö asiasta on niukkaa, sekä epävakaan persoonallisuuden tutkijoiden «Sansone RA. Chronic suicidality and borderline per...»9 että epävakaan persoonallisuuden hoitoon erikoistuneiden psykoterapeuttien «Pulakos J. Two models of suicide treatment: evalua...»10, «Fine MA, Sansone RA. Dilemmas in the management of...»11keskuudessa näyttää vallitsevan konsensus siitä, että: 1) jaottelu akuuttiin ja krooniseen itsetuhoisuuteen on kliinisesti käyttökelpoinen, ja 2) epävakaan persoonallisuuden omaavan potilaan ottaminen useita viikkoja kestävään psykiatriseen sairaalahoitoon krooniseen itsetuhoisuuteen liittyvän, intentioltaan lieväasteisen itsemurhayrityksen jälkeen on useimmiten haitallista.

Yleiskommentti

Satunnaistetun tutkimuksen tekeminen itsemurhayrityksen jälkeisen sairaalahoidon vaikutuksesta itsemurhayrityksen uusimiseen epävakaan persoonallisuuden omaavilla potilailla olisi perusteltua.

Kirjallisuutta

  1. Hawton K, Townsend E, Arensman E ym. Psychosocial versus pharmacological treatments for deliberate self harm. Cochrane Database Syst Rev 2000;:CD001764 «PMID: 10796818»PubMed
  2. Waterhouse J, Platt S. General hospital admission in the management of parasuicide. A randomised controlled trial. Br J Psychiatry 1990;156:236-42 «PMID: 2180527»PubMed
  3. Berrino A, Ohlendorf P, Duriaux S ym. Crisis intervention at the general hospital: an appropriate treatment choice for acutely suicidal borderline patients. Psychiatry Res 2011;186:287-92 «PMID: 20667602»PubMed
  4. Paris J. Chronic suicidality among patients with borderline personality disorder. Psychiatr Serv 2002;53:738-42 «PMID: 12045312»PubMed
  5. Paris J. Is hospitalization useful for suicidal patients with borderline personality disorder? J Pers Disord 2004;18:240-7 «PMID: 15237044»PubMed
  6. Vijay NR, Links PS. New frontiers in the role of hospitalization for patients with personality disorders. Curr Psychiatry Rep 2007;9:63-7 «PMID: 17257516»PubMed
  7. Pierce DW. The predictive validation of a suicide intent scale: a five year follow-up. Br J Psychiatry 1981;139:391-6 «PMID: 7332842»PubMed
  8. Practice guideline for the assessment and treatment of patients with suicidal behaviors. Am J Psychiatry 2003;160:1-60 «PMID: 14649920»PubMed
  9. Sansone RA. Chronic suicidality and borderline personality. J Pers Disord 2004;18:215-25 «PMID: 15237042»PubMed
  10. Pulakos J. Two models of suicide treatment: evaluation and recommendations. Am J Psychother 1993;47:603-12 «PMID: 8285304»PubMed
  11. Fine MA, Sansone RA. Dilemmas in the management of suicidal behavior in individuals with borderline personality disorder. Am J Psychother 1990;44:160-71 «PMID: 2195899»PubMed