Takaisin

Ohimolohkoepilepsian kirurginen hoito aikuisilla

Näytönastekatsaukset
Eija Gaily
21.10.2013

Näytön aste: B

Lääkehoidosta huolimatta oireilevan ohimolohkoepilepsian leikkaushoito ilmeisesti lopettaa kohtaukset yli puolella potilaista, ja on tehokkaampaa kuin lääkehoito.

Kanadalaisessa satunnaistetussa, kontrolloidussa tutkimuksessa «Wiebe S, Blume WT, Girvin JP ym. A randomized, con...»1 oli mukana 80 yhteen epilepsiakirurgiakeskukseen vuosina 1996–2000 lähetettyä yli 16-vuotiasta potilasta, joilla epileptologin kliinisen arvion mukaan oli todennäköisesti kirurgiseen hoitoon soveltuva ohimolohkoepilepsia ja joiden älykkyysosamäärä oli yli 70. 71 %:lla potilaista oli mesiaalinen temporaaliskleroosi, 13 %:lla muu rakenteellinen poikkeavuus ja 16 %:lla oli normaali magneettilöydös.

Potilaat satunnaistettiin alustavan arvion jälkeen kirurgisesti hoidettavaan ryhmään ja lääkehoitoryhmään. Leikkausryhmän potilaille tehtiin välittömästi preoperatiiviset lisätutkimukset. Lääkehoitoryhmässä samat tutkimukset tehtiin tutkimuksen päätyttyä eli keskuksen tavallisen käytännön mukaan vasta vuoden odotusajan jälkeen. Kaikki potilaat olivat keskuksessa toimivien epileptologien hoidossa tutkimuksen aikana, ja lisäksi kaksi ryhmäjaon suhteen sokkoutettua epileptologia tarkisti potilaiden lääkehoidon optimoinnin kolmen kuukauden välein. Kirurgiaryhmässä leikattiin 36/40 potilasta neljän viikon sisällä satunnaistamisesta. Kaksi ei soveltunut kirurgiseen hoitoon, yksi kieltäytyi ja yhdeltä ei saatu rekisteröityä kohtauksia. Tavanomainen ohimolohkon poistoleikkaus tehtiin 34 potilaalle, yhdelle tehtiin selektiivinen mantelitumakkeen ja hippokampuksen poisto, ja yhdelle standardileikkausta laajempi resektio. Neljälle potilaalle tuli haittavaikutuksia leikkauksesta: kahdelle merkittävä kielellisen muistin heikentyminen, yhdelle pienen talamusinfarktin aiheuttama vasemman reiden tuntohäiriö ja yhdelle haavainfektio. Lääkehoitoryhmän 40 potilaasta kenellekään ei ilmaantunut neurologista poikkeavuutta, mutta yksi heistä kuoli selittämättömästi tutkimuksen aikana.

Hoitotulos arvioitiin sokkoutetusti leikatuilla potilailla vuosi leikkauksen jälkeen ja leikkaamattomilla vuosi ja 24 päivää satunnaistamisesta. 23/40 (58 %) leikkausryhmään ja 3/40 (8 %) lääkehoitoryhmään satunnaistetuista potilaista ei seuranta-aikana ollut saanut yhtään tajunnanhäiriökohtausta: RR 7,67 (95 % luottamusväli 3,5–23,5), NNT 2 (1–3). Kokonaan kohtauksettomia (myös aurattomia) oli 15/40 (38 %) leikkausryhmän ja 1/40 (3 %) lääkeryhmän potilaista: RR 15,0 (95 % luottamusväli 2–108), NNT 3 (2–5).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Riskisuhde, NNT ja luottamusvälit laskettu annetuista luvuista.

Kirjallisuutta

  1. Wiebe S, Blume WT, Girvin JP ym. A randomized, controlled trial of surgery for temporal-lobe epilepsy. N Engl J Med 2001;345:311-8 «PMID: 11484687»PubMed