Takaisin

Staphylococcus aureuksen esiintyminen atooppisella iholla

Näytönastekatsaukset
Leena Koulu
25.5.2016

Näytön aste: A

Atooppista ekseemaa sairastavilla on suurella osalla Staphylococcus aureus -bakteeri sekä ekseema-alueilla että terveeltä näyttävällä iholla. Atooppisessa ekseemassa bakteerikannan monimuotoisuus on vähäisempi kuin terveellä iholla.

41 saksalaiselta 3 kuukauden ikäiseltä – 16-vuotiaalta atooppista ekseemaa sairastavalta poliklinikkapotilaalta ja 41 ihottumaa sairastamattomalta kontrollipotilaalta otettiin ekseema-alueilta, terveeltä iholta ja sieraimista bakteeriviljely «Hoeger PH, Lenz W, Boutonnier A ym. Staphylococcal...»1. Potilaat eivät olleet käyttäneet antibiootteja tai kortikosteroidivalmisteita 4 viikkoon. Atooppisen ekseeman vakavuusaste asteikolla 1–5 oli 2,8. Staphylococcus aureus löytyi iholta ja/tai nenästä 38 atooppiselta potilaalta (93 %) ja 13 kontrollipotilaalta (32 %) (p < 0,001). Atooppisten potilaiden terveellä iholla stafylokokki oli noin 75 %:lla ja kontrolleilla noin 5 %:lla.

Nämä prosenttiosuudet on kuvattu vain kaaviossa, joten tarkkoja lukuja ei voi esittää.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvalloissa sadalta 2 kuukauden – 19 vuoden ikäiseltä atooppisen ekseeman takia hoitoon tulleelta potilaalta ja sadalta jonkin muun ihotaudin takia hoitoon tulleelta kontrollilta otettiin Staphylococcus aureus -viljely terveeltä ja ihottumaiselta iholta. Tutkimukseen «Williams JV, Vowels BR, Honig PJ ym. S. aureus iso...»2 ei otettu potilaita, jotka olivat käyttäneet edeltävän viikon aikana systeemisiä tai paikallisantibiootteja tai systeemisiä kortikosteroideja. Mietoa tai keskivahvaa paikalliskortikosteroidia käyttävät sisällytettiin tutkimukseen. Sairauden vaikeusaste vaihteli lievästä vaikeaan.

Atoopikkojen ekseemaläiskistä löytyi stafylokokki 2 kertaa useammin (39 vs 19 %) ja terveeltä iholta 3 kertaa useammin (25 vs 8 %) kuin kontrollipotilaiden vastaavilta ihokohdilta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Tutkittujen etnistä alkuperää ei kuvattu.

Kaikilta tutkimusjakson aikana saksalaisella iho- ja allergiapoliklinikalla käyneiltä aikuisilta atooppista ekseemaa sairastavilta potilailta otettiin bakteeriviljely stafylokokin osoittamiseksi. Mitään valintaa ei tehty iän, sukupuolen, ekseeman sijainnin tai vaikeusasteen perusteella. 66 iältään 19–65-vuotiasta potilasta (mediaani 30 vuotta), joilla ei ollut kliinistä sekundääri-infektiota, otettiin tutkimukseen «Breuer K, Haussler S, Kapp A ym. Staphylococcus au...»3.

62/66 potilasta kantoi Staphylococcus aureusta (94 %) iholla, nenän limakalvolla tai useimmiten molemmissa. 50 %:lla potilaista stafylokokki oli sekä ekseemassa että terveeltä näyttävällä iholla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

12:lta keskivaikeaa tai vaikeaa atooppista ekseemaa sairastavalta lapsipotilaalta ja 11:ltä kontrollipotilaalta, joilla ei ollut ihosairautta, otettiin näytteet ihon mikrobiomin molekyyligeneettistä analyysiä varten «Kong HH, Oh J, Deming C ym. Temporal shifts in the...»4. Mikrobiomit ovat ihoa ja limakalvoja asuttavia monimuotoisia bakteeriyhteisöjä. Ihottumaa sairastavilta näytteet kerättiin tutkimuksen alussa, ihottuman ollessa hallinnassa, ihottuman pahenemisvaiheessa ja 2 viikkoa akuuttivaiheen hoidon jälkeen. Näytteet otettiin tyypillisiltä ihottuma-alueilta (kyynär- ja polvitaipeista), terveeltä iholta ja sieraimista.

Ihottuman pahenemisvaiheessa todettiin ihon bakteerikannan monimuotoisuuden väheneminen ihottuma-alueilla ja stafylokokkien (aureus ja epidermidis) osuuden lisääntyminen. Hoito palautti mikrobiomin monimuotoisuuden.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Tutkittujen etnistä alkuperää ei kuvattu.

Kirjallisuutta

  1. Hoeger PH, Lenz W, Boutonnier A ym. Staphylococcal skin colonization in children with atopic dermatitis: prevalence, persistence, and transmission of toxigenic and nontoxigenic strains. J Infect Dis 1992;165:1064-8 «PMID: 1583324»PubMed
  2. Williams JV, Vowels BR, Honig PJ ym. S. aureus isolation from the lesions, the hands, and the anterior nares of patients with atopic dermatitis. Pediatr Dermatol 1998;15:194-8 «PMID: 9655314»PubMed
  3. Breuer K, Haussler S, Kapp A ym. Staphylococcus aureus: colonizing features and influence of an antibacterial treatment in adults with atopic dermatitis. Br J Dermatol 2002;147:55-61 «PMID: 12100185»PubMed
  4. Kong HH, Oh J, Deming C ym. Temporal shifts in the skin microbiome associated with disease flares and treatment in children with atopic dermatitis. Genome Res 2012;22:850-9 «PMID: 22310478»PubMed