Atooppinen ekseema
Opi ja ota käyttöön
- Lisätietoa: Atooppisen ihottuman ohjattu omahoito aikuisilla «hoi50077a.pdf»1
- Lisätietoa: Atooppisen ihottuman ohjattu omahoito lapsilla «hoi50077b.pdf»2
- Lisätietoa: Ohje vanhemmille atooppisesta ekseemasta «Ohje vanhemmille atooppisesta ekseemasta»1
- Lisätietoa: Potilasohje kostean kääreen käytöstä atooppisen ekseeman hoidossa «Potilasohje kostean kääreen käytöstä atooppisen ekseeman hoidossa»2
- Lisätietoa: Patientinformation om fuktigt omslag vid vård av atopiskt exem «Patientinformation om fuktigt omslag vid vård av atopiskt exem»3
- Lisätietoa: Mitä kortikosteroidia millekin alueelle atooppisessa ekseemassa «Mitä kortikosteroidia millekin alueelle atooppisessa ekseemassa»4
- Lisätietoa: Atooppinen ekseema: vaikutus eri elämänalueisiin «Atooppinen ekseema: vaikutus eri elämänalueisiin»5
- Videot: Atooppinen ekseema (aikuiset) «Atooppinen ekseema -suosituksen videot (aikuiset)»6
- Videot: Atooppinen ekseema (lapset) «Atooppinen ekseema -suosituksen videot (lapset)»7
Koosteet
- Suosituksen tulostettava versio (pdf) «hoi50077.pdf»3
- Tiivistelmä suomeksi «Atooppinen ekseema»1
- Abstrakti englanniksi «Atopic eczema»2
Potilaalle
- Potilasversio suomeksi «Atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema), kutinaa aiheuttava yleinen ihosairaus»3
- Patieninformation på svenska «Atopiskt eksem, en allmän hudsjukdom som orsakar klåda»4
Muut suositukset
- Ihoinfektiot «Ihoinfektiot»5
- Nivelreuma «Nivelreuma»6
- Ruoka-allergia (lapset) «Ruoka-allergia (lapset)»7
- Psoriaasi (iho ja nivelet) «Psoriaasi ja nivelpsoriaasi»8
Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1
Keskeinen sisältö
- Atooppinen ekseema on krooninen, kutiseva, tulehduksellinen ihotauti, jolle tyypillisiä ovat vaikeasti ennustettavat pahenemisvaiheet.
- Diagnoosi on kliininen, joten laboratorio- tai allergiatutkimukset eivät yleensä ole tarpeen.
- Atooppisen ekseeman ehkäisyyn ei tunneta kiistattomia keinoja.
- Osalla alle vuoden ikäisistä keskivaikeaa tai vaikeaa ekseemaa sairastavista lapsista voi taustalla olla ruoka-allergia. Muissa potilasryhmissä ruoka-aineallergiaa ei yleensä tarvitse etsiä.
- Suurimmalla osalla sairaus on lievä ja sen ennuste hyvä. Vaikea atooppinen ekseema heikentää elämänlaatua, ja käsi-ihottumana ilmenevä atooppinen ekseema voi rajoittaa työkykyä.
- Potilailla ja lapsipotilaiden vanhemmilla on hyvä olla riittävästi tietoa atooppisesta
ekseemasta ja sen hoidosta.
- Ohje vanhemmille atooppisesta ekseemasta «Ohje vanhemmille atooppisesta ekseemasta»1
- Perusvoiteiden säännöllinen käyttö ja ihoa ärsyttävien tekijöiden välttäminen ja lääkevoiteiden
käyttö aktiivisen ekseeman aikana ovat omahoidon kulmakivi.
- Atooppisen ihottuman ohjattu omahoito aikuisilla «hoi50077a.pdf»1
- Atooppisen ihottuman ohjattu omahoito lapsilla «hoi50077b.pdf»2
- Videot: Aikuisten «Atooppinen ekseema -suosituksen videot (aikuiset)»6 ja lasten «Atooppinen ekseema -suosituksen videot (lapset)»7 atooppisen ekseeman paikallishoidosta
- Ihottuman tehokas paikallishoito lievittää parhaiten atooppisen ekseeman kutinaa. Useimmat potilaat pärjäävät perusvoiteilla ja ajoittaisella mietojen paikalliskortikosteroidien käytöllä.
- Ellei paikalliskortikosteroideilla oikein käytettynä saada aikaan riittävää vastetta, käytetään paikallisia kalsineuriinin estäjiä tai UV-valohoitoa. Systeemisiä lääkityksiä tarvitaan joskus, jos ihottuma on laaja-alainen ja vaikeahoitoinen.
- Herkästi uusivassa ihottumassa ylläpitohoito kortikosteroidivoiteella tai kalsineuriinin estäjällä kahdesti viikossa on perusteltua.
- Erikoislääkärin konsultaatiota tarvitaan, jos sairaus on laaja-alainen tai vaikeahoitoinen.
Suosituksen tavoitteet
- Suosituksen tavoitteena on luoda yhtenäiset käytännöt atooppisen ekseeman diagnostiikkaan ja hoitoon sekä selkeyttää diagnostiikan ja hoidon porrastusta.
Kohderyhmä
- Suosituksen kohderyhmänä ovat atooppista ekseemaa sairastavia hoitavat terveydenhuollon ammattihenkilöt.
Määritelmä
- Atooppinen ekseema (atooppinen ihottuma, atooppinen dermatiitti, atooppinen taiveihottuma, taiveihottuma, "maitorupi") on krooninen, kutiseva, tulehduksellinen ihotauti, jolle tyypillisiä ovat vaikeasti ennustettavat pahenemisvaiheet.
- Atooppista ekseemaa sairastavan iho on yleensä kuiva, vaikka ihottumaa ei aina ole havaittavissa. Ihosta voidaan tällöin käyttää nimitystä atooppinen iho.
- Noin 20–30 prosentilla atooppista ekseemaa sairastavista ei ole atooppista allergiataipumusta eli IgE-välitteisiä allergioita tai herkistymistä tavallisimpia allergeeneja kohtaan «Kabashima K. New concept of the pathogenesis of at...»1.
Esiintyvyys ja ennuste
- Atooppisen ekseeman vallitsevuus lapsilla on noin 10–20 % «Williams H, Stewart A, von Mutius E ym. Is eczema ...»2. Kansainvälisessä, standardoidussa allergisten sairauksien esiintyvyyttä selvittävässä tutkimuksessa 13–14-vuotiaista lapsista 24 %:lla oli joskus ollut atooppista ekseemaa, 17 %:lla oli ollut viimeisen vuoden aikana ekseemaa ja 0,9 %:lla oli ollut viimeisen vuoden aikana vaikeaa ekseemaa «Williams H, Stewart A, von Mutius E ym. Is eczema ...»2. Eurooppalaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa, jossa oli mukana myös suomalaisia lapsia, atooppisen ekseeman vallitsevuus 4 vuoden iässä oli 27 % «Roduit C, Frei R, Loss G ym. Development of atopic...»3. Aikuisista atooppista ekseemaa on joskus elämänsä aikana sairastanut noin 25–30 %, ja noin puolella heistä ekseemaa on esiintynyt edeltävän vuoden aikana «Vartiainen E, Petäys T, Haahtela T ym. Allergic di...»4, «von Hertzen L, Mäkelä MJ, Petäys T ym. Growing dis...»5, «Mortz CG, Andersen KE, Dellgren C ym. Atopic derma...»6. Aikuisilla atooppisen ekseeman vallitsevuus on noin 10 % «Silverberg JI, Hanifin JM. Adult eczema prevalence...»7.
- Atooppinen ekseema on yleistynyt viime vuosikymmeninä kuten muutkin atooppiseen ekseemaan liittyvät sairaudet (astma, allerginen nuha) ja IgE-välitteinen allergia «Latvala J, von Hertzen L, Lindholm H ym. Trends in...»8, «Asher MI, Montefort S, Björkstén B ym. Worldwide t...»9. Kehittyneissä maissa lisääntyminen näyttää pysähtyneen, mutta kehitysmaissa se jatkuu edelleen «Williams H, Stewart A, von Mutius E ym. Is eczema ...»2, «Deckers IA, McLean S, Linssen S ym. Investigating ...»10.
- Väestötutkimuksissa lapsuusiän atooppinen ekseema suurentaa astmaan ja allergiseen nuhaan sairastumisen riskiä 2–3-kertaiseksi (OR 1,8–3,07) «Dharmage SC, Lowe AJ, Matheson MC ym. Atopic derma...»11.
- Suurella osalla lapsista atooppinen ekseema paranee tai lievenee vuosien kuluessa mutta voi pahentua uudelleen nuoruus- tai aikuisiässä «Illi S, von Mutius E, Lau S ym. The natural course...»12, «Williams HC, Strachan DP. The natural history of c...»13.
- Ks. lisätietoa atooppisen ekseeman luonnollisesta kulusta «Atooppisen ekseeman luonnollinen kulku»8.
Etiologia ja patogeneesi
- Atooppisen ekseeman taustalla on perimän, ympäristön, ihon läpäisyesteen puutteellisen toiminnan ja immunologisten reaktioiden yhdessä aikaansaama tulehdussolujen aktivaatio, joista seuraavat ihon kuivuus, kutina ja tulehdus.
- Atooppinen ekseema on väestötutkimuksien perusteella osittain perinnöllistä «Bieber T. Atopic dermatitis. N Engl J Med 2008;358...»14.
- Atooppista ekseemaa sairastavan ihossa keratiinikerroksen lipidikoostumus poikkeaa terveihoisen lipidikoostumuksesta «van Smeden J, Bouwstra JA. Stratum Corneum Lipids:...»15, «Joo KM, Hwang JH, Bae S ym. Relationship of cerami...»16.
- Osalla potilaista ekseema saattaa liittyä poikkeavuuteen orvaskeden filaggriiniproteiinia koodaavassa geenissä «Palmer CN, Irvine AD, Terron-Kwiatkowski A ym. Com...»17.
- Lisätietoa atooppisen ekseeman etiologiasta ja patogeneesista esitetään lisätietoaineistossa «Taustatietoa atooppisen ekseeman etiologiasta ja patogeneesista»9.
- Ks. video Yleistä atooppisesta ekseemasta, aikuiset «Yleistä atooppisesta ekseemasta (aikuiset) video»10ja lapset «Yleistä atooppisesta ekseemasta (lapset) video»11.
Ehkäisy
- Atooppista ekseemaa ei voi tehokkaasti ehkäistä.
- Tutkimustieto imetyksen vaikutuksesta atooppisen ekseeman ilmaantumiseen on ristiriitaista «Blattner CM, Murase JE. A practice gap in pediatri...»18. Yleisesti suositeltu 4–6 kuukauden täysimetys sopii myös allergiariskiperheille.
- Jos rintamaito ei riitä, käytetään yleensä tavallisia lehmänmaitopohjaisia korvikkeita. Tutkimuksissa on osoitettu, että kun allergiariskiperheessä käytetään osittain tai pitkälle pilkottua korviketta ensimmäisen 4 kuukauden aikana rintamaidon määrän ollessa riittämätön, atooppinen ekseema vähenee «von Berg A, Filipiak-Pittroff B, Schulz H ym. Alle...»19. Ks. Käypä hoito -suositus Ruoka-allergia (lapset) «Ruoka-allergia (lapset)»7.
- Muu ruokavalio:
- Äidin raskauden tai imetyksen aikainen välttämisruokavalio ei näytä pienentävän lapsen riskiä sairastua atooppiseen ekseemaan, ja se saattaa vaikuttaa haitallisesti äidin tai sikiön ravitsemukseen «Foisy M, Boyle RJ, Chalmers JR ym. Overview of Rev...»20. Ks. Käypä hoito -suositus Ruoka-allergia (lapset) «Ruoka-allergia (lapset)»7.
- Kiinteiden ruokien aloitus alle 4 kuukauden iässä saattaa suurentaa atooppisen ekseeman riskiä, mutta muiden allergisten sairauksien riskiin varhaisella kiinteiden ruokien aloituksella ei ole pystytty osoittamaan olevan vaikutusta «Koplin JJ, Allen KJ. Optimal timing for solids int...»21.
- Ei ole näyttöä siitä, että kiinteiden ruokien annon aloituksen siirtäminen 4 kuukauden iästä 6 kuukauden ikään tai pidemmälle vähentäisi atooppisen ekseeman ilmaantuvuutta «Zutavern A, Brockow I, Schaaf B ym. Timing of soli...»22.
- Tuoreiden tutkimusten valossa näyttää päinvastoin siltä, että lisäämällä kiinteitä ruokia imeväisen ruokavalioon ravitsemussuositusten mukaan atooppisen ekseeman riski voi pienentyä «Nwaru BI, Takkinen HM, Kaila M ym. Food diversity ...»23, «Turati F, Bertuccio P, Galeone C ym. Early weaning...»24.
- Probiootti on elävä mikrobivalmiste, joka WHO:n määritelmän mukaan riittävästi käytettynä edistää terveyttä «Pfefferle PI, Prescott SL, Kopp M. Microbial influ...»25.
- Jotkin probioottiset valmisteet vähentävät atooppisen ekseeman ilmaantuvuutta allergian
riskiperheissä «Jotkut probiootit vähentävät atooppisen ekseeman ilmaantuvuutta allergian riskiperheissä. Lactobacillus rhamnosus GG (LGG), joka aloitetaan prenataalisesti vähintään 4 viikkoa ennen laskettua aikaa ja jatketaan lapsella 6 kuukauden ajan, vähentää atooppisen ekseeman ilmaantuvuutta 2 vuoden ikään saakka.»A. Edelleenkin tieto siitä, mitä probioottikantaa tai -kantojen yhdistelmää tulisi
käyttää, kuinka pitkä hoidon tulisi olla tai mikä olisi sopiva annos, on puutteellista.
- Tiedetään, että Lactobacillus rhamnosus GG (LGG), joka aloitetaan prenataalisesti vähintään 4 viikkoa ennen laskettua aikaa ja jota jatketaan lapsella 6 kuukauden ajan, vähentää atooppisen ekseeman ilmaantuvuutta 2 vuoden ikään saakka «Pelucchi C, Chatenoud L, Turati F ym. Probiotics s...»26, «Doege K, Grajecki D, Zyriax BC ym. Impact of mater...»27.
- Probioottisten valmisteiden rutiinimaista käyttöä ryhmänä ei voida suositella väestölle, koska tietoa pitkäaikaisseurannoista ei vielä ole riittävästi.
- Prebiootti on hajoamaton ravintolisä, joka WHO:n määritelmän mukaan vaikuttaa suotuisasti stimuloimalla selektiivisesti tiettyjen bakteerien (probioottien) kasvua tai aktiivisuutta suolistossa ja edistää siten terveyttä «Kuitunen M. Probiotics and prebiotics in preventin...»28.
- Prebiootteilla (esim. galakto- tai frukto-oligosakkaridi) saattaa olla atooppista ekseemaa vähentävää vaikutusta, mutta tutkimustietoa asiasta on vielä niukasti eikä niiden käytöstä voida toistaiseksi antaa suositusta «Osborn DA, Sinn JK. Prebiotics in infants for prev...»29.
- Ihon läpäisyesteen poikkeavuudella on merkittävä osuus atooppisen ekseeman patogeneesissä. Kahdessa tuoreessa tutkimuksessa osoitettiin atooppisen ekseeman riskin pienenevän verrokkivauvoihin verrattuna, kun suuren allergiariskin perheen vauvan ihoa rasvattiin perusvoiteella syntymän jälkeen säännöllisesti ainakin kerran vuorokaudessa 6–7 kuukauden ajan «Simpson EL, Chalmers JR, Hanifin JM ym. Emollient ...»30, «Horimukai K, Morita K, Narita M ym. Application of...»31. Tulos tukee maamme neuvoloissa toteutettavia hoitokäytäntöjä. Tutkimustietoa asiasta on kuitenkin vielä niukasti, eikä sen perusteella voida antaa suosituksia.
Diagnostiikka, oireet ja löydökset
- Atooppisen ekseeman diagnoosi on kliininen.
- Kun tieto atooppisen ekseeman patogeneesistä on lisääntynyt, näyttää siltä, että taudissa voidaan erottaa useita ilmiasuja taustalla esiintyvien geneettisten tekijöiden ja tulehdusmekanismien, kliinisen oirekuvan ja hoitovasteen mukaan. Toistaiseksi ei ole kliiniseen käyttöön soveltuvia geneettisiä markkereita tai biomarkkereita atooppisen ekseeman diagnostiikkaan eikä sen vaikeusasteen tai ennusteen arviointiin «Leung DY, Guttman-Yassky E. Deciphering the comple...»32.
- Kliinisessä työssä diagnoosiin yleensä riittää, että potilaalla on seuraavat löydökset
«Brenninkmeijer EE, Schram ME, Leeflang MM ym. Diag...»33, «Champion RH ym. (toim.) Textbook of Dermatology, 6...»34:
- kutiava ja krooninen tai jatkuvasti toistuva ihotulehdus tyypillisillä ihoalueilla (kuva «Ihottuman tyyppialueet»1)
- ihottumassa punoitusta, inflammaatiota, kutiavia papuloita, raapimajälkiä, rikkoumia tai jäkälöitymistä.
- Tarkemmat diagnostiset kriteerit ovat seuraavat:
- Atooppinen ekseema on aina kutiseva – ilman kutinaa ilmenevä ihottuma ei ole atooppista ekseemaa.
- Kutinan lisäksi potilaalla pitää olla vähintään kolme viidestä seuraavasta oireesta
«Williams HC, Burney PG, Pembroke AC ym. The U.K. W...»35:
- 1) ekseemaa tyypillisellä alueella tutkimushetkellä (kuva «Ihottuman tyyppialueet»1)
- 2) ekseemaa tyypillisellä alueella aiemmin
- 3) kuiva iho
- 4) ekseema alkanut ennen toista ikävuotta tai
- 5) allerginen nuha tai astma (alle 4-vuotiailla kriteerinä atooppinen sairaus perheenjäsenellä).
- Atooppinen ekseema voidaan luokitella seuraavasti:
- Lievä atooppinen ekseema: potilaalla on kuivia ihoalueita, satunnaisesti kutinaa ja pienillä ihoalueilla punoitusta (kuva «Leikki-ikäisen lievä atooppinen ekseema»2).
- Keskivaikea atooppinen ekseema: potilaalla on kuivia ihoalueita, toistuvaa kutinaa ja punoitusta ja mahdollisesti myös ihon rikkoutumista ja paksuuntumista (kuva «Atooppinen ekseema nuoren miehen ranteessa»3).
- Vaikea atooppinen ekseema: iho on kuiva, kutina jatkuvaa ja punoitus laaja-alaista. Lisäksi esiintyy ihorikkoumia, ihon huomattavaa paksuuntumista, verenvuotoa, vetistystä, karstoittumista ja pigmentaatiohäiriöitä (kuvat «Kouluikäisen vaikea atooppinen ekseema kaulassa ja ylävartalossa»4 ja «Kouluikäisen vaikea atooppinen ekseema yläraajoissa»5).
- Tutkimuskäyttöön on olemassa atooppisen ekseeman vaikeusasteluokituksia, esimerkiksi SCORAD (Scoring of Atopic Dermatitis) ja EASI (Eczema Area and Severity Index), joissa ekseeman pinta-ala, vaikeusaste, kutina ja vaikutus unen laatuun pisteytetään «Lisätietoa vaikeusasteluokituksesta atooppisessa ekseemassa»12.
- Ikäryhmittäisiä erityispiirteitä «Akdis CA, Akdis M, Bieber T ym. Diagnosis and trea...»36:
- Vauvaikäisen atooppista ekseemaa kutsutaan joskus ilman maitoallergiaakin maitoruveksi. Ekseema alkaa vauvaiässä usein pään hilseilynä ja leviää vartaloon ja raajoihin. Vaippa-alueella ei yleensä ole ekseemaa. Ekseema voi erittää visvaa, mikä saa sen muistuttamaan märkärupea, tai muuttua erytrodermiaksi (voimakas koko ihon punoitus ja tulehdus) (kuvat «Vauvaikäisen lievä atooppinen ekseema»6 ja «Vauvan vaikea atooppinen ekseema»7).
- Leikki-iässä toisesta ikävuodesta alkaen atooppisen ekseeman tyyppialueet ovat kaula ja niska, kyynär- ja polvitaipeet, ranteet, pakarantaive ja nilkat. Muita tyyppialueita ovat silmien seutu, korvien taustat, korvannipukat ja suun ympäristö. Myös huulten kuiva tulehdus on yleistä. Vartalossa ja raajojen ojentajapuolilla voi esiintyä ekseemaa (kuvat «Leikki-ikäisen lievä atooppinen ekseema»2 ja «Leikki-ikäisen keskivaikea atooppinen ekseema»8).
- Kouluiässä ekseema keskittyy usein polvi- ja kyynärtaipeisiin. Ekseemaa tavataan usein myös niin sanotussa ratsupaikassa pakaroiden ja reisien alueella, käsissä, jalkaterissä, niskassa ja kasvoissa. Muita yleisiä erityismuotoja ovat atoopikon talvijalka, käsien lumipalloihottuma ja niskan neurodermatiitti. Murrosiässä ekseema leviää usein hartioihin, rintaan ja selkään (kuvat «Atooppinen ekseema pojan jalkapohjan alueella (ns. talvijalka)»9, «Kouluikäisen vaikea atooppinen ekseema kaulassa ja ylävartalossa»4 ja «Kouluikäisen vaikea atooppinen ekseema yläraajoissa»5).
- Aikuisiällä tyypillisiä atooppisen ekseeman alueita ovat kyynär- ja polvitaipeiden lisäksi kasvot, kaula ja ylävartalo. Käsien ärsytysihottuma on yleistä aikuisilla (kuvat «Atooppinen ekseema nuoren naisen kyynärtaipeissa»10, «Atooppinen ekseema polvitaipeessa»11, «Atooppinen ekseema silmäluomissa»12, «Atooppinen ekseema nuoren naisen kaulan alueella»13, «Atooppinen ekseema kaulan alueella»14, «Vaikea atooppinen ekseema niskan alueella»15, «Laaja-alainen atooppinen ekseema (erytrodermia)»16, «Atooppinen ekseema nuoren miehen ranteessa»3, «Atooppinen ekseema nuoren aikuisen kädessä»17, «Atooppinen ekseema ranteissa»18, «Vaikea atooppinen ekseema alaraajoissa»19).
- Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon erityisesti seuraavat:
- vauvoilla ja lapsilla hormoninäppylät, seborrooinen ekseema, syyhy, nummulaarinen ekseema «Nummulaarinen ekseema»20, iktyoosi, keratosis pilaris, acrodermatitis enteropathica, psoriaasi ja ihokeliakia
- aikuisilla seborroinen ekseema, psoriaasi, nummulaarinen ekseema «Nummulaarinen ekseema»20), ihokeliakia, parapsoriaasi, syyhy ja iholymfooma.
- kontaktiallergia, ärsytysihottuma ja märkärupi, jotka voivat myös aiheuttaa erotusdiagnostisia ongelmia.
Allergiaselvitykset aikuisilla
- Atooppisen ekseeman diagnoosi on kliininen. Yleensä allergiaselvitykset eivät ole
tarpeen.
- Allergiaselvityksiä voidaan käyttää selvitettäessä hankalahoitoisen ekseeman pahentavia tekijöitä.
- Siitepölyallergioihin liittyvien ruoka-aineallergioiden «Ei ole luotettavaa näyttöä siitepölyallergioihin liittyvän hedelmä- ja vihannesallergian aikuisten atooppista ekseemaa pahentavasta vaikutuksesta.»D tai huonepölypunkkiallergian «Nankervis H, Pynn EV, Boyle RJ ym. House dust mite...»37 atooppista ekseemaa pahentavasta vaikutuksesta ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä. Lapsilla on yhdessä tutkimuksessa osoitettu, että siitepölyherkistyneillä raakojen juuresten syömisen pahentaa atooppista ekseemaa «Breuer K, Wulf A, Constien A ym. Birch pollen-rela...»38. Siitepölyallergisilla altistuminen siitepölylle voi pahentaa varsinkin kasvojen atooppista ekseemaa «Werfel T, Heratizadeh A, Niebuhr M ym. Exacerbatio...»39.
- Jos atooppisen ekseeman paikallishoito ei enää tehoa, kyseessä voi olla kosketusallergian kehittyminen paikallishoitojen aineosille. Tällöin epikutaanitestaus on aiheellinen.
- Aikuisen ei yleensä tarvitse eliminoida ruoka-aineita ruokavaliosta.
- Ks. lisätietoa allergioista aikuisten atooppisessa ekseemassa «Lisätietoa allergioista aikuisten atooppisessa ekseemassa»13
Allergiaselvitykset lapsilla
- Osalla alle vuoden ikäisistä keskivaikeaa tai vaikeaa (kuva «Vauvan vaikea atooppinen ekseema»7) atooppista ekseemaa sairastavista lapsista taustalla voi olla ruoka-allergia ja
allergiaselvitykset ovat aiheellisia.
- Isommilla lapsilla allergiaselvitykset ekseeman vuoksi ovat harvoin tarpeen.
- Lasten ruoka-allergioista on erillinen Käypä hoito -suositus Ruoka-allergia (lapset) «Ruoka-allergia (lapset)»7.
- Lisätietoa ruoka-allergioista lasten atooppisessa ekseemassa on lisätietoaineistossa «Lisätietoa ruoka-allergioista lasten atooppisessa ekseemassa»14.
Atooppista ekseemaa pahentavat tekijät
- Atooppista ekseemaa sairastavan potilaan iho on herkkä ärtymään ja kutina lisääntyy erilaisten mekaanisten, fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden vaikutuksesta. Osa ärsyttävistä tekijöistä tunnetaan tutkimusten perusteella, mutta pääosa havainnoista perustuu kliiniseen kokemukseen.
- Hikoilu, psyykkiset tekijät (ks. kappale Elämänlaatu ja psyykkiset tekijät «A1»2), kuiva sisäilma, talviaika, karheat vaatteet, liian kevyet tai rasvaiset voiteet sekä muut iholle laitettavat kosmetiikka- tai hygieniatuotteet voivat pahentaa ekseemaa ärsytysmekanismilla. Muita pahentavia tekijöitä voivat olla ihon bakteeri- ja virusinfektiot tai yleisinfektiot «Ring J, Alomar A, Bieber T ym. Guidelines for trea...»40.
- Ruoka-, siitepöly- ja eläinepiteeliallergiat sekä kontaktiallergiat voivat myös joskus pahentaa tai ylläpitää atooppista ekseemaa (ks. kappale Allergiaselvitykset aikuisilla «A2»3 ja Käypä hoito -suositus Ruoka-allergia (lapset) «Ruoka-allergia (lapset)»7), «Werfel T, Heratizadeh A, Niebuhr M ym. Exacerbatio...»39, «Werfel T, Heratizadeh A, Niebuhr M ym. Exacerbatio...»41.
- Ks. kuva atooppinen noidankehä «Atooppinen noidankehä»21.
Elämänlaatu ja psyykkiset tekijät
- Vaikea atooppinen ekseema heikentää merkittävästi elämänlaatua «Rehal B, Armstrong AW. Health outcome measures in ...»42. Ekseemaa sairastavilla on muuta väestöä enemmän unihäiriöitä ja kroonista väsymystä
«Silberberg, Garg, Paller, Fishbein, Zee: Sleep Dis...»43. Selittävä tekijä lienee kutina. Ks. Atooppinen ekseema: vaikutus eri elämänalueisiin
«Atooppinen ekseema: vaikutus eri elämänalueisiin»5.
- Ihottuman vaikeusaste, koettu stigma ja ihottuman aiheuttama mielialan lasku näyttävät olevan merkittävimmät ihottumaan liittyvää elämänlaatua heikentävät tekijät aikuisilla «Wittkowski A, Richards HL, Griffiths CE ym. The im...»44.
- Lapsen keskivaikea tai vaikea atooppinen ekseema vaikuttaa perheen elämänlaatuun enemmän kuin lapsen ykköstyypin diabetes «Su JC, Kemp AS, Varigos GA ym. Atopic eczema: its ...»45. Lapsilla kutina, raapiminen ja ihon arkuus ovat haitallisimmin elämänlaatuun vaikuttavat seikat «Gånemo A, Svensson A, Lindberg M ym. Quality of li...»46.
- Ks. lisätietoa lapsen atooppisen ekseeman vaikutuksesta lapsen ja perheen elämänlaatuun «Lapsen atooppisen ekseeman vaikutus lapsen ja perheen elämänlaatuun»15.
- Lapsilla, joilla on tai on ollut atooppista ekseemaa, näyttää olevan muita lapsia useammin aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöitä «Atooppinen ekseema ja ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)»16. Syy-yhteydestä ei kuitenkaan ole tutkimustietoa. Atooppiseen ekseeman kutina vaikuttaa haitallisesti lapsen unen laatuun ja määrään. Myös univaje ja väsymys voivat vaikeuttaa keskittymistä. Ihottuman tehokas hoito lievittää parhaiten atooppisen ekseeman kutinaa.
- Psyykkiset tekijät ja stressi ovat tärkeitä atooppista ekseemaa pahentavia tekijöitä. Stressin mekanismit atooppisen ekseeman laukaisijana tunnetaan huonosti. Aiheesta on julkaistu joitain kokeellisia tutkimuksia. Atooppista ekseemaa sairastavilla on suurentunut riski sairastua masennukseen «Yu SH, Silverberg JI. Association between Atopic D...»47, «Whiteley J, Emir B, Seitzman R ym. The burden of a...»48. Lisätietoa psyykkisistä tekijöistä ja niihin liittyvistä interventioista on lisätietoaineistossa «Lisätietoa psyykkisistä tekijöistä ja niihin liittyvistä interventioista atooppisessa ekseemassa»17.
- Atooppista ekseemaa sairastavan potilaan ja lapsipotilaan vanhempien hyvä sopeutuminen sairauteen auttaa sitoutumaan hoitoon ja takaa mahdollisimman onnistuneen hoitotuloksen. Potilasohjauksella pyritään parantamaan sairauden psyykkistä hallintaa ja voidaan parantaa atooppisen ekseeman hoidon onnistumista «Potilasohjauksella voidaan parantaa atooppisen ekseeman hoidon onnistumista.»A.
- Toistaiseksi on vain vähäinen määrä alustavia, suuntaa antavia tutkimuksia psykologisten hoitokeinojen tehosta lääketieteellisen hoidon tukena atooppisen ekseeman hoidossa aikuisilla tai lapsilla «Chida Y, Steptoe A, Hirakawa N ym. The effects of ...»49, «Ersser SJ, Cowdell F, Latter S ym. Psychological a...»50.
Atooppisen ekseeman hoito
- Atooppisen ekseeman hoidon päätavoite on oireiden hallinta ja pahenemisvaiheiden määrän, ja vaikeusasteen vähentäminen
- Atooppisen ekseeman hoidon porrastuksesta ks. kuva Atooppisen ekseeman hoitoalgoritmi «Atooppisen ekseeman hoitoalgoritmi»22.
- Lasten hoidon erityispiirteet kuvataan kappaleessa Lasten (0–15-vuotiaiden) atooppisen ekseeman hoidon erityispiirteet «A3»4.
Omahoito
- Omahoito on atooppisen ekseeman hoidon kulmakivi. Omahoitoon kuuluvat
- aina perusvoiteet ja kortikosteroidivoiteet lääkärin ohjeiden mukaan
- pahentavien tekijöiden välttäminen (ks. kappale Pahentavat tekijät «A4»5).
- Kesällä ekseema on useimmilla lievempi.
- Päivittäinen pesu vedellä ja tarvittaessa saippualla ei pahenna atooppista ekseemaa
«Päivittäinen pesu vedellä ja jopa saippualla lienee hyväksi atoopikon ekseemaiselle iholle.»C.
- Pesu poistaa iholta likaa, hikeä, karstaa ja bakteereita, jotka ärsyttävät ihoa.
- Pesuun käytetään tarvittaessa hajusteetonta, hapanta tai neutraalia pesunestettä tai saippuaa.
- Perusvoidevoitelu pesun jälkeen estää ihon kuivumista ja sitoo ihoon kosteutta «Chiang C, Eichenfield LF. Quantitative assessment ...»51.
- Atooppisen ihon puhdistuksessa käytetään usein saippuan sijasta perusvoiteita. Tämän käytännön hyödyistä ei kuitenkaan ole tutkimusnäyttöä «Tarr A, Iheanacho I. Should we use bath emollients...»52.
- Ihon rasvauksesta on erityisen tärkeää antaa ohjeet potilaalle. Sitoutumista omahoitoon voidaan lisätä potilasohjauksella.
- Ks. omahoito-ohjeet
- Atooppisen ihottuman ohjattu omahoito aikuisilla «hoi50077a.pdf»1
- Atooppisen ihottuman ohjattu omahoito lapsilla «hoi50077b.pdf»2
- Ohje vanhemmille atooppisesta ekseemasta «Ohje vanhemmille atooppisesta ekseemasta»1
- Videot: Atooppisen ekseeman rasvausohjaus (aikuiset) «Atooppinen ekseema -suosituksen videot (aikuiset)»6 ja Lapsen atooppinen ekseema ja rasvausohjaus sekä Lapsen atooppisen ihon rasvaus «Atooppinen ekseema -suosituksen videot (lapset)»7.
Paikallishoito
- Atooppisen ekseeman ensisijainen hoito on kuivien ihoalueiden säännöllinen rasvaus perusvoiteella 1–2 kertaa päivässä ja ekseeman jaksoittainen paikallishoito kortikosteroideilla.
- Ks. omahoito-ohjeet Atooppisen ihottuman ohjattu omahoito aikuisilla «hoi50077a.pdf»1, Atooppisen ihottuman ohjattu omahoito lapsilla «hoi50077b.pdf»2 ja Ohje vanhemmille atooppisesta ekseemasta «Ohje vanhemmille atooppisesta ekseemasta»1. Ks. myös video, jossa neuvotaan ihon rasvaus, aikuiset «Atooppinen ekseema -suosituksen videot (aikuiset)»6 ja lapset «Atooppinen ekseema -suosituksen videot (lapset)»7.
- Potilasohjauksella voidaan parantaa atooppisen ekseeman hoidon onnistumista «Potilasohjauksella voidaan parantaa atooppisen ekseeman hoidon onnistumista.»A. Sen avulla on myös ollut mahdollista lisätä muun muassa perusvoiteiden asianmukaista käyttöä «Cork MJ, Britton J, Butler L ym. Comparison of par...»53.
Perusvoiteet
- Perusvoiteet voidaan jaotella tavanomaisiin perusvoiteisiin ja perusvoiteisiin, jotka sisältävät ihoon kosteutta sitovia aineita eli humektantteja (mm. karbamidi eli urea, glyseroli ja propyleeniglykoli).
- Perusvoiteita käytetään sitomaan ihoon kosteutta sekä pehmentämään ja suojaamaan ihoa. Tavoitteena on ekseeman parempi hallinta ja uusiutumisen ehkäisy.
- Perusvoiteet ovat lievän atooppisen ekseeman pääasiallinen hoito ja aina osa myös keskivaikean tai vaikean atooppisen ekseeman hoitoa. Yleensä kaksi perusvoidevoitelukertaa päivässä riittää.
- Perusvoidetta ja lääkevoidetta ei laiteta samanaikaisesti samalle ihoalueelle, vaan niiden käytön välillä pidetään vähintään tunnin tauko.
- Perusvoiteet ilmeisesti vähentävät atooppisen ekseeman oireita ja myös parantavat ihon suojaominaisuuksia «Perusvoiteet ilmeisesti vähentävät atooppisen ekseeman oireita.»B. Perusvoiteiden kliininen teho osana atooppisen ekseeman hoitoa lienee parhaiten osoitettu karbamidia sisältävillä voiteilla.
- Atooppista ekseemaa sairastavan on oleellista käyttää perusvoidetta säännöllisesti varsinkin talvisin, vaikkei ihottumaa olisikaan.
- Voidetyypin valinta riippuu yksilöllisistä tekijöistä.
- Potilaan on hyvä valita itse hänelle sopiva perusvoide «Williams HC. Clinical practice. Atopic dermatitis....»54, koska se parantaa hoitoon sitoutumista.
- Hoitoa aloitettaessa voi olla hyvä aloittaa keskirasvaisella perusvoiteella, joka useimmilla potilailla soveltuu parhaiten perushoitoon. Jos tunnin kuluttua perusvoiteen levittämisestä potilaasta tuntuu jo siltä, ettei ihoa olisi rasvattu lainkaan, voide ei ole riittävän tehokas ja tulisi siirtyä rasvaisempaan voiteeseen. Jos taas voide tuntuu liian raskaalta, saattaa olla hyvä siirtyä kevyempään.
- Jos jokin voidetyyppi aiheuttaa ihon kirvelyä, voidaan vaihtaa rasvaisempaan voiteeseen.
- Voidetyypin tarve vaihtelee myös vuodenajan mukaan: kesällä tarvitaan kevyempiä ja talvella rasvaisempia perusvoiteita. Osa potilaista voi pärjätä kesäajan vähemmällä rasvauksella.
- Karvaisille ihoalueille tulisi käyttää kevyempiä, vähemmän öljypitoisia voiteita.
- Niin sanotusta takyfylaksiasta eli ihon "väsymisestä" yhteen perusvoiteeseen pidemmän käytön aikana ei ole näyttöä «Hoare C, Li Wan Po A, Williams H. Systematic revie...»55.
- Reseptille tulisi kirjoittaa riittävän suuri määrä perusvoidetta. Reseptiin kirjoitetaan "pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon". Jos voidellaan kaikki ihoalueet, voiteluun kuluu aikuisella 1,0–1,5 kiloa perusvoidetta kuukaudessa «Hannuksela-Svahn A...»56.
- Lisätietoa perusvoiteiden ominaisuuksista ja käytöstä atooppisessa ekseemassa on lisätietoaineistossa «Lisätietoa perusvoiteiden ominaisuuksista ja humektanttien vaikutuksista»18.
Sidokset ja hauteet
- Joustavat sidokset suojaavat ihoa raapimiselta, mikä voi nopeuttaa ekseeman rauhoittumista. Sidokset soveltuvat raajojen rikkiraavitun ekseeman hoitoon. Sidoksen alla käytetään paikalliskortikosteroidia tai perusvoidetta. Kun hoidetaan erittäin sitkeää ihottumaa, paikallishoidon lisänä voidaan myös käyttää sinkkioksidipastaa sisältävää sidosta, joka saa olla paikallaan muutaman päivän.
- Paikalliskortikosteroidin imeytyminen ja teho voivat lisääntyä peittohoidolla eli okkluusiolla. Peittohoito soveltuu erityisesti pienialaisen paksuuntuneen ihottuman hoitoon. Peittosidoksena käytetään tavallisesti hydrokolloidilevyä, joka saa olla paikallaan jopa viikon. Hydrokolloidilevy kiinnittyy parhaiten, jos kortikosteroidi on liuospohjassa.
- Keittosuola- tai 0,25-prosenttinen sinkkisulfaattihaude soveltuu vetistävän ekseeman alkuvaiheen hoitoon. Hauteiden käyttö lopetetaan ihottuman kuivahdettua. Ks. potilasohjeet kostean kääreen käytöstä atooppisen ekseeman hoidossa suomeksi «Potilasohje kostean kääreen käytöstä atooppisen ekseeman hoidossa»2 ja ruotsiksi «Patientinformation om fuktigt omslag vid vård av atopiskt exem»3.
- Ks. videot Atooppisen ekseeman peittohoito (kääreet) lapsilla «Atooppisen ekseeman peittohoito (video)»19 ja Atooppisen ekseeman peittohoito aikuisilla «Atooppisen ekseeman peittohoito (video)»20.
Paikalliskortikosteroidit
- Paikalliskortikosteroidit ovat atooppisen ekseeman tärkeimmät lääkkeet.
- Paikalliskortikosteroideja käytetään jaksoittain, yleensä 1–2 viikon yhtämittaisina kuureina, minkä jälkeen voidaan tarvittaessa jatkaa 2 kertaa viikossa ylläpitohoitoa «Eichenfield LF, Tom WL, Berger TG ym. Guidelines o...»57.
- Tavallisesti atooppisen ekseeman hoitoon riittävät miedot tai keskivahvat paikalliskortikosteroidit, mutta hankalissa ja jäkälöityneissä tilanteissa voidaan käyttää vahvojakin paikalliskortikosteroideja.
- Keskivahvaa tai vahvaa kortikosteroidia käytetään kerran päivässä. Ei ole näyttöä,
että useampi voitelukerta lisäisi hoidon tehoa «Williams HC. Established corticosteroid creams sho...»58, «Woods MT, Brown PA, Baig-Lewis SF ym. Effects of a...»59, «Bieber T, Vick K, Fölster-Holst R ym. Efficacy and...»60.
- Atooppisen ekseeman hoidossa pidetään taukoja kuurien välillä. Tauot ovat vähintään hoitojakson pituisia. Vaikeimmissa tapauksissa tämä voi kuitenkin johtaa ekseeman nopeaan uusiutumiseen.
- Kuurin jälkeinen ylläpitohoito paikallisella vahvalla kortikosteroidilla (vartalo ja raajat) 2 kertaa viikossa näyttää estävän atooppisen ekseeman relapsia «Ylläpitohoito 2 kertaa viikossa vahvalla paikalliskortikosteroidilla näyttää ehkäisevän atooppisen ekseeman relapsia.»B ilman ei-toivottua ihon ohenemaa.
- Paikalliskortikosteroidit jaetaan Suomessa neljään ryhmään: mietoihin, keskivahvoihin,
vahvoihin ja erittäin vahvoihin (ks. lisätietoa aiheesta «Paikalliskortikosteroidien luokittelu vaikutuksen voimakkuuden mukaan»21).
- Siirtyminen vahvempaan valmisteeseen lisää suorassa suhteessa haittavaikutuksia ja osittain imeytymistä ihoon.
- Paikalliskortikosteroidien pääsy ihon läpi vaihtelee ja on runsainta ohuen ihon (kasvot, kaula, genitaalit) alueilla.
- Miedompia paikalliskortikosteroideja suositellaan helposti läpäisevälle ohuelle iholle ja vahvempia huonommin läpäiseville paksun ihon alueille (ks. lisätietoa aiheesta «Mitä kortikosteroidia millekin alueelle atooppisessa ekseemassa»4).
- Ei ole näyttöä siitä, että paikalliskortikosteroidit menettäisivät tehoaan pitkäaikaisessa käytössä.
- Pelkkä kortikosteroidivoide vähentää myös ihon stafylokokkeja. Mitä vahvempi kortikosteroidi on, sitä tehokkaammin bakteeripitoisuus saadaan pienenemään «Stalder JF, Fleury M, Sourisse M ym. Local steroid...»61, «Nilsson EJ, Henning CG, Magnusson J. Topical corti...»62.
- Paikalliskortikosteroidien käyttöä rajoittavat niiden aiheuttamat haittavaikutukset,
joista tärkein on ihon oheneminen ihossa olevan kollageenin määrän pienentyessä «Oikarinen A, Autio P, Kiistala U ym. A new method ...»63.
- Ihon pysyvä oheneminen edellyttää usein kuukausien yhtäjaksoista käyttöä.
- Ohenemiselle alttiita ovat erityisesti jo valmiiksi ohuet ihoalueet ja muun muassa vanhusten iho.
- Paikallisten kortikosteroidien pohjana on tavallisesti voide tai emulsiovoide (vesi öljyssä tai öljy vedessä), mutta markkinoilla on myös geelejä ja liuoksia muun muassa karvaisten ihoalueiden, kuten hiuspohjan, hoitoon. Voidepohjalla on jonkin verran vaikutusta hoitotehoon atooppisessa ekseemassa. Rasvaisemmat voiteet voivat olla tehokkaampia.
Kalsineuriinin estäjät (takrolimuusi ja pimekrolimuusi)
- Pimekrolimuusiemulsiovoiteen käyttöaihe on lievä tai keskivaikea atooppinen ekseema.
- Takrolimuusin käyttöaihe on keskivaikea tai vaikea atooppinen ekseema.
- Jos paikalliskortikosteroidilla ei saada riittävää pitkäaikaista vastetta, käytetään
takrolimuusivoidetta tai pimekrolimuusiemulsiovoidetta ohuelti ekseema-alueille kahdesti
päivässä, kunnes ekseema on parantunut.
- Poikkeuksena ovat ohuen ihon alueet (esim. kasvot), joilla kalsineuriinin estäjiä voidaan käyttää myös ensisijaisina voiteina «Kang S, Paller A, Soter N ym. Safe treatment of he...»64, «Doss N, Reitamo S, Dubertret L ym. Superiority of ...»65.
- Silmänympäryksen atooppisen ekseeman hoidossa kalsineuriinin estäjät ovat ensisijaisia kortikosteroideihin liittyvien haittavaikutusten vuoksi «Kang S, Paller A, Soter N ym. Safe treatment of he...»64, «Murrell DF, Calvieri S, Ortonne JP ym. A randomize...»66.
- Ekseeman parannuttua pidetään tauko voiteen käytössä.
- Oireiden ilmaantuessa aloitetaan heti uusi hoitojakso.
- Voitelua takrolimuusivoiteella 2–3 kertaa viikossa voidaan käyttää myös ekseeman pahenemisvaiheiden estoon «Ylläpitohoito takrolimuusivoiteella 2–3 kertaa viikossa alueille, joissa ihottumaa yleensä on esiintynyt, vähentää merkittävästi pahenemisvaiheita ja kortikosteroidivoiteiden käyttöä perusvoiteisiin verrattuna.»A.
- Ellei pimekrolimuusiemulsiovoiteen tai takrolimuusivoiteen teho yksinään ole riittävä, voidaan pahenemisvaiheessa käyttää lisäksi keskivahvaa kortikosteroidia ja ihon rauhoituttua palata takaisin pelkkään kalsineuriinin estäjään «Hebert AA, Koo J, Fowler J ym. Desoximetasone 0.25...»69, «Torok HM, Maas-Irslinger R, Slayton RM. Clocortolo...»70. Yhteiskäytöstä kaivataan kuitenkin lisää tutkimuksia «Eichenfield LF, Tom WL, Berger TG ym. Guidelines o...»57.
- 0,1-prosenttinen takrolimuusivoide on teholtaan voidepohjaa parempi ja vastaa keskivahvaa kortikosteroidivoidetta aikuisten atooppisen ekseeman hoidossa «Takrolimuusivoide (0,1-prosenttinen ja 0,03-prosenttinen) on tehokkaampi kuin voidepohja ja 0,1-prosenttinen takrolimuusivoide on yhtä tehokas kuin hydrokortisoni-17-butyraattivoide atooppisen ekseeman hoidossa.»A. 0,1-prosenttinen takrolimuusivoide vaikuttaa 1-prosenttista pimekrolimuusiemulsiovoidetta tehokkaammalta aikuisten atooppisen ekseeman hoidossa «0,1-prosenttinen takrolimuusivoide on ilmeisesti 1-prosenttista pimekrolimuusiemulsiovoidetta tehokkaampi aikuisten atooppisen ekseeman hoidossa.»B, «Cury Martins J, Martins C, Aoki V ym. Topical tacr...»71.
- Pimekrolimuusiemulsiovoide on perusvoidetta tehokkaampi aikuisten lievän ja keskivaikean atooppisen ekseeman hoidossa «Pimekrolimuusiemulsiovoide on voidepohjaa tehokkaampi aikuisten atooppisen ekseeman hoidossa.»A, mutta pimekrolimuusiemulsiovoiteen ja hydrokortisoni paikallishoidon välisiä vertailututkimuksia ei ole julkaistu.
- Takrolimuusivoide aiheuttaa useimmille hoidon alkuvaiheessa ihon kuumoitusta «Takrolimuusivoide aiheuttaa ihon kuumotusta hoidon alkuvaiheessa.»A. Se on hankalinta hoidon ensimmäisinä päivinä ja helpottaa useimmilla jo muutamassa vuorokaudessa voiteen säännöllisen käytön myötä.
- Takrolimuusin ja pimekrolimuusin imeytyminen verenkiertoon on vähäistä «Reitamo S, Wollenberg A, Schöpf E ym. Safety and e...»72, «Hanifin JM, Ling MR, Langley R ym. Tacrolimus oint...»73, «Ling M, Gottlieb A, Pariser D ym. A randomized stu...»74, eikä niiden käyttöön yleensä liity ihon bakteeri-, virus- tai sieni-infektioiden lisääntymistä «Cury Martins J, Martins C, Aoki V ym. Topical tacr...»71, «Ashcroft DM, Dimmock P, Garside R ym. Efficacy and...»75.
- Nykytiedon perusteella ei ole voitu osoittaa syöpäriskin lisääntyneen merkittävästi kalsineuriinin estäjien käytön yhteydessä. Pitkäaikaistutkimusnäyttöä odotetaan varmistamaan asia «Cury Martins J, Martins C, Aoki V ym. Topical tacr...»71, «Arellano FM, Wentworth CE, Arana A ym. Risk of lym...»76, «Naylor M, Elmets C, Jaracz E ym. Non-melanoma skin...»77, «Hultsch T, Kapp A, Spergel J. Immunomodulation and...»78. Ks. lisätietoa aiheesta «Syöpä- ja lymfoomariski kalsineuriinin estäjien käytön yhteydessä»22.
- Lääkeryhmällä ei ole peruskorvattavuutta, vaan siihen tarvitaan atooppisen ekseeman hoitoon perehtyneen erikoislääkärin laatima B-lausunto (ks. Pharmaca Fennica (vaatii kirjautumisen) «https://pharmacafennica.fi/artikkelit/laaketieteelliset-edellytykset-jotka-sairauden-tulee-rajoitetusti-peruskorvattavan-laakkeen-korvaamiseksi-tayttaa317»1). Jatkohakemukseen voidaan hyväksyä myös muun potilasta hoitavan lääkärin antama B-lausunto.
Paikalliset antimikrobiset aineet
- Paikallisten antimikrobisten aineiden hyödystä ei ole näyttöä «Bath-Hextall FJ, Birnie AJ, Ravenscroft JC ym. Int...»79.
- Pelkkä kortikosteroidivoide vähentää ihon stafylokokkien määrää. Mitä vahvempi kortikosteroidi on, sitä tehokkaammin bakteeripitoisuus saadaan pienenemään «Stalder JF, Fleury M, Sourisse M ym. Local steroid...»61, «Nilsson EJ, Henning CG, Magnusson J. Topical corti...»62.
- Myös takrolimuusin on osoitettu vähentävän stafylokokkien määrää atooppisessa ekseemassa «Remitz A, Kyllönen H, Granlund H ym. Tacrolimus oi...»80.
- Paikallisia antiseptisiä aineita (klooriheksidiini, kaliumpermanganaatti) yhdistettynä kortikosteroidivoidehoitoon käytetään vetistävän tai infektoituneen atooppisen ekseeman hoitoon, mutta kontrolloituja tutkimuksia aiheesta ei ole tehty.
- Ks. lisätietoa ihon bakteeri-infektioista atooppisessa ekseemassa «Lisätietoa ihon bakteeri-infektioista atooppisessa ekseemassa»23.
- Ks. myös Käypä hoito -suositus Ihoinfektiot «Ihoinfektiot»5.
- Virusinfektiot:
- Atooppisessa ihossa virustulehdukset saattavat vaurioituneen ihon, raapimisen ja poikkeavan soluvälitteisen immuunipuolustuksen takia lehahtaa laaja-alaisiksi. Tällaisia virustulehduksia ovat muun muassa eczema herpeticum (yleistynyt herpes simplex iholla) ja ontelosyylät.
- Ks. lisätietoa ihon virusinfektioista atooppisessa ekseemassa «Lisätietoa ihon virusinfektioista atooppisessa ekseemassa»24.
- Sieni-infektiot:
- Ihon normaaliflooraan kuuluvien Malassezia-hiivojen merkitys atooppisessa ekseemassa on epävarma, eikä antimykoottisten systeemisten tai paikallisten hoitoaineiden tehosta ole kunnollista näyttöä «Mayser P, Kupfer J, Nemetz D ym. Treatment of head...»81, «Kaffenberger BH, Mathis J, Zirwas MJ. A retrospect...»82.
- Ks. lisätietoa ihon sieni-infektioista atooppisessa ekseemassa «Lisätietoa ihon sieni-infektioista atooppisessa ekseemassa»25.
Atooppisen ekseeman systeemiset lääkehoidot
Sisäiset antibiootit
- Antibiootteja ei käytetä infektoitumattoman atooppisen ekseeman hoidossa «Bath-Hextall FJ, Birnie AJ, Ravenscroft JC ym. Int...»79, «Sidbury R, Davis DM, Cohen DE ym. Guidelines of ca...»83.
- Infektoitumattomassa atooppisessa ekseemassa sisäinen antibioottihoito ei vaikuta kliinisiin oireisiin, vaikka ihon stafylokokkipitoisuus pieneneekin antibioottihoidon aikana väliaikaisesti «Boguniewicz M, Sampson H, Leung SB ym. Effects of ...»84, «Ewing CI, Ashcroft C, Gibbs AC ym. Flucloxacillin ...»85.
- Stafylokokkipitoisuus palautuu lääkehoidon jälkeen nopeasti ennalleen «Boguniewicz M, Sampson H, Leung SB ym. Effects of ...»84, «Ewing CI, Ashcroft C, Gibbs AC ym. Flucloxacillin ...»85, «Lübbe J. Secondary infections in patients with ato...»86.
- Atooppista ekseemaa sairastavista suurella osalla on Staphylococcus aureus -bakteereja sekä ekseema-alueilla että terveeltä näyttävällä iholla ja atooppisessa ekseemassa ihon bakteerikannan monimuotoisuus on vähäisempi kuin terveellä iholla «Atooppista ekseemaa sairastavilla on suurella osalla Staphylococcus aureus -bakteeri sekä ekseema-alueilla että terveeltä näyttävällä iholla. Atooppisessa ekseemassa bakteerikannan monimuotoisuus on vähäisempi kuin terveellä iholla.»A, joten päätöstä mahdollisesta antibioottihoidosta ei pidä tehdä vain ihon bakteeriviljelyn perusteella.
- Läpäisyesteen puutteellinen toiminta atooppisessa ihossa altistaa kuitenkin ihottuman sekundaariselle infektoitumiselle.
- Antibioottihoito on aiheellinen vain, jos ekseemaan kehittyy sekundaarinen infektio. Infektoituneen ihottuman ensisijainen antibioottihoito on ensimmäisen polven kefalosporiini. Ks. Käypä hoito -suositus Ihoinfektiot «Ihoinfektiot»5.
- Tavanomaista paikallishoitoa jatketaan infektoituneessa atooppisessa ekseemassa antibioottihoidon rinnalla.
- Myös potilaat on hyvä opettaa tunnistamaan infektoituneen ihottuman oireet ja löydökset (ihottuma-alueen märkäinen erite, märkärakkulat, ruvet, nopeasti hankaloituva atooppinen ekseema, kuume ja sairauden tunne).
- Ks. myös tämän suosituksen kappale Paikalliset antimikrobiset aineet «A5»6.
Antihistamiinit
- Väsyttämättömillä antihistamiineilla ei ilmeisesti ole tehoa atooppisen ekseeman kutinaan «Antihistamiineilla ei ilmeisesti ole vaikutusta atooppisen ekseeman kutinaan.»B, «Diepgen TL, Early Treatment of the Atopic Child St...»87.
- Väsyttävien antihistamiinien vaikutus kutinaan perustuu niiden sedatiiviseen vaikutukseen eikä antihistamiinivaikutukseen «Klein PA, Clark RA. An evidence-based review of th...»88.
- Ihottuman tehokas paikallishoito lievittää parhaiten atooppisen ekseeman kutinaa.
Sisäiset kortikosteroidit
- Systeemihaittojen vuoksi sisäisten kortikosteroidien käyttöä ei suositella.
- Elleivät oikein toteutetut paikallis- tai UV-valohoidot auta, vaikeassa atooppisessa
ekseemassa voidaan valikoiduissa tapauksissa käyttää lyhytaikaisia sisäisiä kortikosteroidikuureja
«Hoare C, Li Wan Po A, Williams H. Systematic revie...»55.
- Sisäisten kortikosteroidien teho on nopea mutta väliaikainen. Niiden käytöstä atooppisessa ekseemassa ei kuitenkaan ole kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia.
- Ks. lisätietoa sisäisten kortikosteroidien käytöstä atooppisen ekseeman hoidossa «Lisätietoa sisäisten kortikosteroidien käytöstä atooppisen ekseeman hoidossa»26.
Muut sisäiset hoidot (siklosporiini, atsatiopriini ja metotreksaatti)
- Systeemisten haittojen vuoksi näitä lääkkeitä tulisi käyttää vain niillä vaikeaa atooppista
ekseemaa sairastavilla, joille ei saada riittävää hoitovastetta hyvin toteutuneella
paikallis- tai UV-valohoidolla.
- Näistä lääkkeistä vain siklosporiinilla on virallinen indikaatio atooppisen ekseeman hoitoon.
- Lääkkeiden aiheuttamien haittojen vuoksi tulisi annos pitää hoitovasteen saavuttamisen jälkeen mahdollisimman pienenä.
- Ihon säännöllistä paikallishoitoa tulee jatkaa systeemisen lääkehoidon rinnalla.
- Vaikka siklosporiini näyttää lievittävän tehokkaasti hoitoresistentin atooppisen ekseeman
oireita «Siklosporiini näyttää lievittävän tehokkaasti aikuisten ja lasten atooppisen ekseeman oireita lyhytaikaisessa hoidossa.»B, «Haeck IM, Knol MJ, Ten Berge O ym. Enteric-coated ...»89, haittavaikutustensa vuoksi sitä suositellaan käytettäväksi vain poikkeustapauksissa
ja lyhyen aikaa niin, että pyritään lyhyeen, mielellään vain muutamien kuukausien
pituiseen hoitojaksoon.
- Samanaikainen UV-valohoito on vasta-aiheinen.
- Siklosporiinin haittavaikutukset ja annokset on esitetty Käypä hoito -suosituksen Psoriaasi (iho ja nivelet) taulukossa 5: Siklosporiinilääkityksessä huomioon otettavaa «Psoriaasi ja nivelpsoriaasi»8.
- Metotreksaattia ja atsatiopriinia voidaan myös käyttää vaikean atooppisen ekseeman
hoidossa, jos muista hoidoista ei saada riittävää hyötyä tai muut hoidot eivät sovi
«Schram ME, Roekevisch E, Leeflang MM ym. A randomi...»90, «Weatherhead SC, Wahie S, Reynolds NJ ym. An open-l...»91, «Meggitt SJ, Gray JC, Reynolds NJ. Azathioprine dos...»92, «Berth-Jones J, Takwale A, Tan E ym. Azathioprine i...»93.
- Teho on osoitettu pienissä aineistoissa.
- Metotreksaattihoidon toteutuksesta ja haittavaikutuksista on lisätietoa Käypä hoito -suosituksen Psoriaasi (iho ja nivelet) taulukossa 4: Metotreksaattilääkityksessä huomioon otettavaa «Psoriaasi ja nivelpsoriaasi»8.
- Atsatiopriinihoidon toteutuksesta ja haittavaikutuksista on tarkempaa tietoa Käypä hoito -suosituksen Nivelreuma taulukossa 10: Atsatiopriinilääkityksessä huomioitavia seikkoja «Nivelreuma»6.
- Mykofenolaattimofetiilia käytetään atooppisen ekseeman hoitoon, mutta käyttökokemus
Suomessa on vähäistä «Haeck IM, Knol MJ, Ten Berge O ym. Enteric-coated ...»89.
- Mykofenolaattimofetiilin toteutuksesta ja haittavaikutuksista on tarkempaa tietoa Käypä hoito -suosituksen Nivelreuma taulukossa 11: Mykofenolaattihoidossa huomioitavia seikkoja «Nivelreuma»6.
- Tulevaisuudessa käyttöön on mahdollisesti tulossa biologisia lääkehoitoja vaikeimpien potilaiden hoitoon. Dupilumabi (IL-4-vasta-aine) on pisimmällä tuotekehityksessä, mutta se ei ole vielä markkinoilla «Beck LA, Thaçi D, Hamilton JD ym. Dupilumab treatm...»94, «Thaçi D, Simpson EL, Beck LA ym. Efficacy and safe...»95. Ks. lisätietoa aiheesta «Uudet tutkimusvaiheessa olevat hoidot atooppiseen ekseemaan»27.
Atooppisen ekseeman muut hoitomuodot
UV-valohoidot
- UV-valohoitoa voidaan käyttää aikuisten keskivaikean ja vaikean atooppisen ekseeman hoidossa, ellei paikallishoidoilla saada riittävää vastetta.
- Laitteet luokitellaan UV-spektrin mukaan «Eri valohoitolamppujen emittoiman UV-säteilyn aallonpituusspektrit»23. Suomessa atooppisen ekseeman hoitoon käytetään pääasiassa kapeakaistaista UVB- tai SUP-hoitoa.
- UV-valohoitoja antavien laitosten tulee noudattaa viranomaisten antamia ohjeita. Ks. www «http://www.fimea.fi/documents/160140/753095/19712_julkaisut_laitteet_ja_tarvikkeet_julkaisusarja_4_1998_1_.pdf.pdf»2.
- UV-valohoidon vaikutus perustuu immunologisen tulehdusprosessin vaimentamiseen. UV-säteily vaikuttaa tulehdussoluihin, tulehduksen välittäjäaineisiin ja antimikrobiaalisiin peptideihin «Krutmann J, Morita A. Mechanisms of ultraviolet (U...»96, «Tintle S, Shemer A, Suárez-Fariñas M ym. Reversal ...»97, «Gambichler T, Skrygan M, Tomi NS ym. Changes of an...»98.
- Aikuispotilaiden ensisijainen UV-valohoito on kapeakaistainen UVB (loisteputki TL01, aallonpituusalue 311 ± 2 nm) «Lübbe J. Secondary infections in patients with ato...»86, «Garritsen FM, Brouwer MW, Limpens J ym. Photo(chem...»99.
- Tutkimustietoa valohoidon annoksista, hoidon kestosta, ylläpidosta ja mahdollisista pitkäaikaishaitoista atooppisen ekseeman hoidossa on vähän.
- Kapeakaistainen UVB-hoito on ilmeisesti tehokas aikuisten atooppisen ekseeman hoidossa «Kapeakaistainen UVB-hoito on ilmeisesti tehokas aikuisen atooppisen ekseeman hoidossa.»B.
- Remission kestosta on melko vähän tietoa: 3 kuukauden kuluttua hoidon päättymisestä suotuisa vaste on ilmeisesti nähtävissä noin puolella potilaista «Reynolds NJ, Franklin V, Gray JC ym. Narrow-band u...»100.
- Mahdollisia akuutteja haittavaikutuksia ovat punekynnyksen ylittävästä annoksesta johtuva ihon punoitus (UV-eryteema) ja herpes simplex -infektion aktivoituminen iholla.
- Ihosyöpäriskiä suurentavasta vaikutuksesta ei ole tietoa.
- Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen valojaos on laatinut suomalaisille ihotyypeille sovelletut ohjeelliset annoskaaviot (Ks. lisätietoa aiheesta Ihosairauksien hoito kapeakaistaisella UVB:llä «hoi50062a.pdf»4).
- Ks. kapeakaistaisen UVB-hoidon potilasohje «Ihosairauksien hoito kapeakaistaisella UVB:llä»28.
- UV-valohoitojen vasta-aiheita ovat
- infektoitunut ekseema (bakteeri- ja virusinfektiot) tai hyvin ärtynyt ekseema
- ihottuman akuutti tilanne tulee ensin rauhoittaa
- valoherkkyys (suhteellinen vasta-aihe)
- aiempi ihosyöpä (suhteellinen vasta-aihe)
- tiettyjen lääkkeiden käyttö (valoherkisteet, immunosuppressiiviset lääkkeet, kalsineuriinin estäjät) (suhteellinen vasta-aihe).
- infektoitunut ekseema (bakteeri- ja virusinfektiot) tai hyvin ärtynyt ekseema
- UVA1-hoitoa (aallonpituusalue 340–400 nm) ei Suomessa käytetä atooppisen ekseeman hoitoon.
- SUP-hoito (selektiivinen ultraviolettivalohoito, aallonpituusalue vastaa suomalaista kesäaurinkoa) on väistyvä hoitomuoto.
- Lasten UV-valohoitojen pitkäaikaisturvallisuudesta ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä. Lapsille UV-valohoitoa käytetään (kapeakaistainen UVB tai SUP) vain harkiten erikoislääkärin valvonnassa.
- Ilmastohoito (auringonvalohoito, helioterapia) saattaa lievittää atooppista ihottumaa ja parantaa potilaiden elämänlaatua. Suotuisan vaikutuksen kestosta ei ole luotettavaa näyttöä «Ilmastohoito saattaa lievittää atooppista ihottumaa ja parantaa potilaiden elämänlaatua. Suotuisan vaikutuksen kestosta ei ole luotettavaa näyttöä.»C.
- Ks. lisätietoa aurinkopainotteisesta sopeutumisvalmennuksesta «Aurinkopainotteinen sopeutumisvalmennus ja atooppinen ekseema»29.
Kutinan hoito
- Raapiminen vaurioittaa ihoa, mikä voi johtaa ekseeman lisääntymiseen ja hankalaan kutina-raapimiskierteeseen «Hoare C, Li Wan Po A, Williams H. Systematic revie...»55.
- Paras hoito kutinaan on ekseeman hyvä hoito, ensisijaisesti paikallishoitona: säännöllinen rasvaus perusvoiteella ja ohjeiden mukainen paikallishoitolääkkeiden käyttö. Vaihtoehtoina ovat UV-valohoito tai systeemilääkkeet.
- Antihistamiineista ei ilmeisesti ole hyötyä atooppisen ekseeman kutinan hoidossa «Antihistamiineilla ei ilmeisesti ole vaikutusta atooppisen ekseeman kutinaan.»B, «Sher LG, Chang J, Patel IB ym. Relieving the pruri...»101.
- Ks. myös tämän suosituksen kohta Antihistamiinit «A6»7.
Vakiintumattomat ja vaihtoehtoiset hoidot
- Ihotautipotilaat käyttävät paljon vakiintumattomia ja vaihtoehtoisia hoitoja. Käytön
elinikäinen esiintyvyys on eri tutkimuksissa ollut 35–69 % «Ernst E, Pittler MH, Stevinson C. Complementary/al...»102, «Kim GW, Park JM, Chin HW ym. Comparative analysis ...»103.
- Lähetteellä yliopistoklinikkaan tulleista atooppista ekseemaa sairastavista potilaista 50 % käytti myös vaihtoehtoisia hoitoja ihottumaansa «Simpson EL, Basco M, Hanifin J. A cross-sectional ...»104. Irlannissa lähetteellä ihotautiklinikkaan tulleista atooppista ekseemaa sairastavista lapsista 42,5 %:lle oli käytetty vaihtoehtoisia hoitoja «Hughes R, Ward D, Tobin AM ym. The use of alternat...»105.
- Tavallisimmin käytetyt vaihtoehtoiset hoidot ovat ravintolisä välttämättömillä rasvahapoilla, kiinalaiset yrttivalmisteet ja homeopatia.
- Tyytymättömyys tavanomaisiin hoitoihin ja turhautuminen atooppisen ekseeman krooniseen luonteeseen ovat syitä kokeilla vaihtoehtoisia hoitoja.
- Anamneesiin on hyvä sisällyttää myös kysymys vakiintumattomien ja vaihtoehtoisten hoitojen käytöstä, sillä potilaat tai lapsipotilaiden vanhemmat harvoin kertovat näistä hoidoista spontaanisti.
- Kiinalaisten yrttivalmisteiden tehoa selvittävissä tutkimuksissa harhan riski on suuri erityisesti sokkouttamisen osalta. Tutkimuksissa ei ole pystytty selkeästi osoittamaan, että kiinalaiset yrttivalmisteet paikallisesti tai systeemisesti käytettyinä olisivat tehokkaita atooppisen ekseeman hoidossa «Gu S, Yang AW, Xue CC ym. Chinese herbal medicine ...»106, «Tan HY, Zhang AL, Chen D ym. Chinese herbal medici...»107, «Gu S, Yang AW, Li CG ym. Topical application of Ch...»108. Kiinalaisilla lääkeyrteillä on kuvattu olevan useita haittavaikutuksia, ja osa niistä on vakavia (laajentava kardiomyopatia, maksatoksisuus) «Hoare C, Li Wan Po A, Williams H. Systematic revie...»55, «Sheehan MP, Atherton DJ. One-year follow up of chi...»109. Lisäksi valmisteista on löydetty merkittäviä määriä potentteja kortikosteroideja «Boneberger S, Rupec RA, Ruzicka T. Complementary t...»110. Monet luontaistuotteet saattavat sisältää raskasmetalleja, ja myös allergiset reaktiot ovat mahdollisia siitepölyallergikoilla.
- Välttämättömillä rasvahapoilla ei ole todettu olevan tehoa atooppiseen ekseemaan «Välttämättömillä rasvahapoilla ei ole tehoa atooppisen ekseeman hoidossa.»A, «Hoare C, Li Wan Po A, Williams H. Systematic revie...»55, «Bath-Hextall F, Williams H. Atopic eczema. Clin Ev...»111.
- Homeopatian tehosta atooppisen ihottuman hoidossa ei ole näyttöä «Boneberger S, Rupec RA, Ruzicka T. Complementary t...»110, «Torley D, Futamura M, Williams HC ym. What's new i...»112.
- D-vitamiinin osuus atooppisessa ekseemassa on aktiivisen tutkimuksen kohteena. Atooppista ekseemaa ei ainakaan toistaiseksi voi suositella D-vitamiinilisän käyttöaiheeksi «Vestita M, Filoni A, Congedo M ym. Vitamin D and a...»113. Paikalliset D-vitamiinijohdokset eivät ole atooppisen ekseeman hoito «Ong PY, Boguniewicz M. Investigational and unprove...»114.
- B6-vitamiinilla (pyridoksiini), E-vitamiinilla, seleenillä tai sinkillä ei ole todettu olevan tehoa atooppiseen ekseemaan «Hoare C, Li Wan Po A, Williams H. Systematic revie...»55, «Bath-Hextall F, Williams H. Atopic eczema. Clin Ev...»111.
Käsien atooppinen ekseema
- Atooppisen ekseeman yksi tyyppipaikka on kädet. Käsi-ihottumaan on tärkeä puuttua
varhaisvaiheessa ennen ekseeman kroonistumista.
- Kuiva atooppinen iho ärtyy herkästi muun muassa kosteudesta ja kosketuksesta saippuoihin, ruoka-aineisiin, veteen, likaan ja pölyyn.
- Käsien suojaus kosteudelta ja ärsyttäviltä tekijöiltä on tärkeätä, jos käsissä on ollut ekseemaa (ks. ohjeet www «http://www.allergia.fi/allergiat/kasi-ihottuma/ ja https://iholiitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/fd05baca07637a090e5bbfd2bd5683b9/1466425322/application/pdf/2167920/Kasi-ihottumat_2015.pdf»3).
- Käsiekseeman hoito ovat säännöllinen rasvaus perusvoiteella 1–2 kertaa päivässä
ja ekseeman jaksoittainen paikallishoito kortikosteroideilla «Diepgen TL, Andersen KE, Chosidow O ym. Guidelines...»115
- Käsiekseeman hoidossa tarvitaan usein vahvoja III ryhmän kortikosteroidivoiteita. Kuurit ovat pidempiä kuin muilla ihoalueilla, yleensä 2–4 viikkoa. Kuuria voidaan jatkaa tarvittaessa 6 viikkoon asti.
- Ihottuman parannuttua tarvitaan usein ylläpitohoitoa kortikosteroidivoiteella uusimisen ehkäisyyn 2 kertaa viikossa.
- Kortikosteroidien haittavaikutukset ovat samat kuin muilla ihoalueilla.
- Kämmenten ekseemassa kalsineuriinin estäjät eivät pääse kunnolla imeytymään ihon paksuuden vuoksi.
- Ammatinvalinnassa tulee ottaa huomioon käsiekseema (ks. kappale Ammatinvalinta «A7»8).
Raskaana olevien hoito
- Raskauden aikana voidaan jatkaa perusvoiteiden lisäksi mietojen ja keskivahvojen paikalliskortikosteroidien käyttöä «Weatherhead S, Robson SC, Reynolds NJ. Eczema in p...»116.
- Elleivät nämä ole riittävän tehokkaita, potilas ohjataan erikoissairaanhoitoon.
- Raskauden aikana voidaan käyttää UV-valohoitoja.
- Kalsineuriinin estäjien paikalliskäytöstä raskauden aikana ei ole vielä riittävästi kokemusta. Ks. lisätietoa Gravbase & Lactbase -tietokannasta (vaatii tunnistautumisen, «http://www.terveysportti.fi/terveysportti/dlv.koti?p_kielikoodi=fi&p_sovellustunnus=RI&p_mainos=E»4).
- Kalsineuriinin estäjien käyttö ei ole este imettämiselle, kunhan lääkettä ei laiteta rintojen alueelle.
Lasten (0–15-vuotiaiden) atooppisen ekseeman hoidon erityispiirteet
- Lapsen atooppisen ekseeman hoidon päätavoite ovat oireiden hallinta ja pahenemisvaiheiden määrän ja vaikeuden vähentäminen.
- Vanhempien hyvä ohjaus atooppisen ekseeman syihin liittyvissä asioissa, hoitojen tehon ja sivuvaikutusten läpikäyminen, hoidon ohjaus ja ennusteen arvioiminen ovat hoidon onnistumisen kannalta oleellisen tärkeitä. Hoitajan antaman tehokkaan ohjauksen on todettu parantavan hoitotulosta ja lisäävän voiteiden käyttöä «Cork MJ, Britton J, Butler L ym. Comparison of par...»53.
- Suosituksen liitteenä on lyhyt informaatio vanhemmille, omahoito-ohje ja rasvausvideo lääkäreille, hoitajille ja vanhemmille «Ohje vanhemmille atooppisesta ekseemasta»1, (Atooppisen ihottuman ohjattu omahoito lapsilla «hoi50077b.pdf»2, videot «Atooppinen ekseema -suosituksen videot (lapset)»7).
- Lapsen atooppisen ekseeman ensisijainen hoito ovat säännöllinen rasvaus perusvoiteella 1–2 kertaa päivässä
ja jaksoittainen hoito paikalliskortikosteroidivoiteella.
- Lapsilla käytetään yleensä mietoja tai keskivahvoja kortikosteroidivoiteita. Vahvoja kortikosteroidivoiteita käytetään vain erikoistilanteissa erikoislääkärin määräämänä.
- Tuoreen tutkimuksen tulokset korostavat atooppisen ekseeman paikallishoidon tärkeyttä. Tutkimuksen tulosten mukaan imeväisiän vaikea atooppinen ekseema ja kotipölyssä oleva pähkinäproteiini suurentavat pähkinäallergian riskiä kouluiässä «Brough HA, Simpson A, Makinson K ym. Peanut allerg...»117. Yksi mahdollinen selitys on, että imeväinen herkistyy pähkinälle rikkinäisen ihon kautta.
- Atooppisen ekseeman uusiutumista ehkäisevä ylläpitohoito kalsineuriinin estäjillä lapsen keskivaikeassa tai vaikeassa atooppisessa ekseemassa, jossa ei ole saatu riittävää hoitotehoa kortikosteroidivoiteilla, on osoittautunut tehokkaaksi pahenemisvaiheita vähentäväksi ja turvalliseksi hoitomuodoksi «Ylläpitohoito takrolimuusivoiteella 2–3 kertaa viikossa alueille, joissa ihottumaa yleensä on esiintynyt, vähentää merkittävästi pahenemisvaiheita ja kortikosteroidivoiteiden käyttöä perusvoiteisiin verrattuna.»A.
- Osalla alle vuoden ikäisistä lapsista vaikean atooppisen ekseeman taustalla voi olla lehmänmaito-, vilja- tai kananmuna-allergia, joten allergiaselvitykset ovat aiheellisia (ks. Käypä hoito -suositus Ruoka-allergia (lapset) «Ruoka-allergia (lapset)»7).
- Yli 2-vuotiailla lapsilla allergiaselvitykset ekseeman vuoksi ovat harvoin tarpeen.
Lasten atooppisen ekseeman lääkehoito
Paikalliskortikosteroidit
- Ekseeman ilmaantuessa käytetään paikalliskortikosteroideja kuuriluonteisesti «Mitä kortikosteroidia millekin alueelle atooppisessa ekseemassa»4.
- Alle 2-vuotiaan hoidossa käytetään 1-prosenttista hydrokortisonivoidetta 1–2
kertaa vuorokaudessa 3–7 vuorokauden jaksoissa «Akdis CA, Akdis M, Bieber T ym. Diagnosis and trea...»36, minkä jälkeen pidetään tauko haittavaikutusten minimoimiseksi.
- Jos ihottuma on pahana, hoito voidaan aloittaa rasvauksella kaksi kertaa päivässä. Vaikka voiteen annostelusta pienille lapsille kerran päivässä ei ole vielä tutkimustietoa, kliinisen kokemuksen perusteella lievemmissä tiloissa kerran päivässä tapahtuva rasvaus riittää.
- Hoitoa voidaan tehostaa käyttämällä paikallisesti sidoksia, peittävää okkluusiota tai kosteita kääreitä «Devillers AC, Oranje AP. Efficacy and safety of 'w...»118, «Nicol NH, Boguniewicz M, Strand M ym. Wet wrap the...»119. Ks. myös kappale Sidokset ja hauteet «A8»9.
- Hoitotauon optimaalista pituutta ei tiedetä. Kokemusperäisesti vähintään hoitojakson pituinen tauko on turvallinen.
- Tutkimustietoa tämän hoitomallin haittavaikutuksista ei ole, mutta kliininen kokemus on osoittanut hoidon turvalliseksi ja tehokkaaksi.
- 2–7-vuotiaan hoidossa voidaan käyttää mietoa tai keskivahvaa kortikosteroidivoidetta
kerran vuorokaudessa 3–7 vuorokauden jaksoina. Koululaisilla hoitojakson pituus
voi tarvittaessa olla 1–2 viikkoa «Ainley-Walker PF, Patel L, David TJ. Side to side ...»120. Hoitotauko on vähintään yhtä pitkä kuin hoitojakso.
- Hoitoa voidaan tehostaa käyttämällä paikallisesti sidoksia, peittävää okkluusiota tai kosteita kääreitä «Devillers AC, Oranje AP. Efficacy and safety of 'w...»118, «Nicol NH, Boguniewicz M, Strand M ym. Wet wrap the...»119.
- Vahvaa kortikosteroidivoidetta käytetään vain erikoislääkärin ohjeen mukaan.
- Ylläpitohoidosta kahdesti viikossa käytettävällä vahvalla kortikosteroidivoiteella on saatu jonkin verran tutkimusnäyttöä «Hanifin J, Gupta AK, Rajagopalan R. Intermittent d...»121, «Thomas KS, Armstrong S, Avery A ym. Randomised con...»122, «Ylläpitohoito 2 kertaa viikossa vahvalla paikalliskortikosteroidilla näyttää ehkäisevän atooppisen ekseeman relapsia.»B. Hoito soveltuu vain vartalolle ja raajoihin.
- Varsinkin silloin, kun käytetään vahvoja kortikosteroidivoiteita ohuille ihoalueille pitkiä aikoja (yli 2 viikkoa), paikallisten (ihon atrofia) ja myös systeemisten haittavaikutusten (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuoriakselin supressio) riski suurenee lapsilla «Eichenfield LF, Tom WL, Berger TG ym. Guidelines o...»57. Lapsilla, joilla on laaja-alaista ekseemaa, on miedoillakin kortikosteroidivoiteilla todettu voiteen systeemistä imeytymistä (plasman kortisolitasoja mitattu) «Turpeinen M, Salo OP, Leisti S. Effect of percutan...»123.
Kalsineuriinin estäjät
- Jos paikalliskortikosteroidivoiteilla ei saada riittävää vastetta, yli 2-vuotiaiden
hoidossa käytetään takrolimuusivoidetta tai pimekrolimuusiemulsiovoidetta ohuelti
ekseema-alueille kahdesti päivässä, kunnes ekseema on parantunut. Ks. video Kalsineuriinin
estäjät atooppisen ekseeman paikallishoidossa «Kalsineuriinin estäjät atooppisen ekseeman paikallishoidossa (video) (kesto 1:41)»30.
- Pimekrolimuusiemulsiovoiteen käyttöaihe 2–15-vuotiailla on lievä tai keskivaikea atooppinen ekseema.
- 0,03-prosenttisen takrolimuusin käyttöaihe 2–15-vuotiailla on keskivaikea tai vaikea atooppinen ekseema. Vahvempaa (0,1 %) takrolimuusivoidetta käytetään 16 vuotta täyttäneiden hoidossa.
- Kalsineuriinin estäjien teho lapsilla on osoitettu.
- 1-prosenttinen pimekrolimuusiemulsiovoide on tehokkaampi kuin perusvoide lasten lievän tai keskivaikean atooppisen ekseeman sekä lyhyessä että pitkäkestoisessa (12 kk) hoidossa. Se on tehokas ja turvallinen myös kasvojen alueen ihottuman hoitoon «1-prosenttinen pimekrolimuusiemulsiovoide on tehokkaampi kuin perusvoide lasten atooppisen ekseeman hoidossa. Se on tehokas ja turvallinen myös kasvojen alueen ihottuman hoidossa ja vähentää kortikosteroidivoiteen tarvetta.»A.
- Lievässä ja keskivaikeassa atooppisessa ekseemassa 1-prosenttinen pimekrolimuusiemulsiovoide vähentää kortikosteroidin käyttöä «Wahn U, Bos JD, Goodfield M ym. Efficacy and safet...»124.
- 0,03- ja 0,1-prosenttinen takrolimuusivoide ovat tehokkaampia kuin hydrokortisonivoide lasten keskivaikean tai vaikean atooppisen ekseeman hoidossa ja yhtä tehokkaita kuin keskivahva kortikosteroidivoide «0,03-prosenttinen ja 0,1-prosenttinen takrolimuusivoide ovat tehokkaampia kuin sekä perusvoide että hydrokortisonivoide lasten keskivaikean tai vaikean atooppisen ekseeman hoidossa. 0,03-prosenttinen takrolimuusivoide on yhtä tehokas kuin 0,005-prosenttinen flutikasonivoide lasten keskivaikean tai vaikean atooppisen ekseeman hoidossa.»A. Voidevahvuuksilla ei ilmeisesti lapsilla ole merkitsevää tehoeroa «Chen SL, Yan J, Wang FS. Two topical calcineurin i...»125.
- Pimekrolimuusiemulsiovoidetta käytetään ekseema-alueille kahdesti vuorokaudessa, kunnes oireet häviävät. Tähän voi mennä useita viikkoja. Pitkäaikaishoidossa pimekrolimuusiemulsiovoiteen käyttö tulee ihottumalehahdusten estämiseksi aloittaa atooppisen ekseeman ensimmäisten oireiden ilmaantuessa «Sigurgeirsson B, Ho V, Ferrándiz C ym. Effectivene...»126.
- Takrolimuusivoidetta käytetään ihottuma-alueille kahdesti päivässä, kunnes ihottuma on parantunut. Ekseeman uusiutuessa hoito aloitetaan uudelleen.
- Jos ekseema uusiutuu tiheästi, päivittäisen hoidon jälkeen voidaan jatkaa ylläpitohoidolla,
kunnes ihottuma on parantunut täysin tai lähes täysin. Ylläpitohoidossa takrolimuusivoidetta
käytetään kahdesti viikossa kerran päivässä korkeintaan 12 kuukauden ajan alueille,
joilla ihottumaa yleensä esiintyy. Tämän jälkeen lääkärin tulee arvioida potilaan
vointi ja päättää, jatketaanko ylläpitohoitoa. Jos ihottuma pahenee ylläpitohoidon
aikana, voidetta käytetään jälleen kahdesti päivässä «Schmitt J, von Kobyletzki L, Svensson A ym. Effica...»127.
- Ylläpitohoito takrolimuusivoiteella 2–3 kertaa viikossa alueille, joissa ihottumaa yleensä on esiintynyt, vähentää merkittävästi pahenemisvaiheita ja kortikosteroidivoiteiden käyttöä perusvoiteisiin verrattuna «Ylläpitohoito takrolimuusivoiteella 2–3 kertaa viikossa alueille, joissa ihottumaa yleensä on esiintynyt, vähentää merkittävästi pahenemisvaiheita ja kortikosteroidivoiteiden käyttöä perusvoiteisiin verrattuna.»A.
- Ellei pimekrolimuusiemulsiovoiteen teho yksinään ole riittävä, pahenemisvaiheessa käytetään lisäksi mietoa tai keskivahvaa kortikosteroidivoidetta «Eichenfield LF, Tom WL, Berger TG ym. Guidelines o...»57.
- Takrolimuusivoidetta käytetään yleensä ainoana lääkevoiteena. Jos teho yksin käytettynä ei ole riittävä, voidaan pahenemisvaiheessa käyttää keskivahvaa kortikosteroidivoidetta ja ihon rauhoituttua palata takaisin pelkkään kalsineuriinin estäjään «Eichenfield LF, Tom WL, Berger TG ym. Guidelines o...»57.
- Perusvoiteet saattavat haitata kalsineuriinin estäjien imeytymistä, joten perusvoidetta ja lääkevoidetta ei laiteta samanaikaisesti samalle ihoalueelle. Niiden käytön välillä pidetään vähintään tunnin tauko. Ks. omahoito-ohje Atooppisen ihottuman ohjattu omahoito lapsilla «hoi50077b.pdf»2.
- Takrolimuusivoidetta ja pimekrolimuusiemulsiovoidetta ei yhdistetä UV-valohoitoihin.
- Kalsineuriinin estäjien yleinen haittavaikutus on hoidettujen ihoalueiden kuumoitus. Se on voimakkaimmillaan ensimmäisillä hoitokerroilla ja vähenee ja useimmiten häviää hoidon jatkuessa. On tärkeää kertoa tämä potilaalle tai potilaan vanhemmille ennen hoidon aloitusta. Kalsineuriinin estäjät eivät aiheuta ihoatrofiaa «Reitamo S, Rissanen J, Remitz A ym. Tacrolimus oin...»67.
- Ei ole selkeää näyttöä siitä, että kalsineuriininestäjähoito lisäisi herpex simplexin aiheuttamien ihotulehdusten tai ontelosyylien määrää lapsilla «Paul C, Cork M, Rossi AB ym. Safety and tolerabili...»128, «Kapp A, Papp K, Bingham A ym. Long-term management...»129, «Koo JY, Fleischer AB Jr, Abramovits W ym. Tacrolim...»130,
- Lapsilla ei ole osoitettu esiintyneen systeemisiä haittavaikutuksia tai merkittävää systeemistä imeytymistä kalsineuriinin estäjien käytön yhteydessä «Staab D, Pariser D, Gottlieb AB ym. Low systemic a...»131, «Alaiti S, Kang S, Fiedler VC ym. Tacrolimus (FK506...»132, «Remitz A, Harper J, Rustin M ym. Long-term safety ...»133.
- Pimekrolimuusi- ja takrolimuusihoidolla ei ole todettu olevan vaikutusta rokotevasteisiin «Stiehm ER, Roberts RL, Kaplan MS ym. Pneumococcal ...»134, «Papp KA, Breuer K, Meurer M ym. Long-term treatmen...»135. Käytännön työssä ei ole rajoituksia rokotuksille, kun ihottumaa hoidetaan kalsineuriinin estäjillä, vaikka valmisteyhteenvedossa pimekrolimuusin osalta kehotetaan varovaisuuteen.
- Tuoreessa amerikkalaisessa hoitosuosituksessa otetaan vahva kanta (näytönaste A) kalsineuriinin estäjien käytön puolesta alle 2-vuotiailla atooppista ekseemaa sairastavilla lapsilla «Eichenfield LF, Tom WL, Berger TG ym. Guidelines o...»57. Pimekrolimuusiemulsiovoiteen käytön vapauttamista alle 2-vuotiaille lapsille suositellaan tuoreessa katsausartikkelissa vahvan tehonäytön ja vähäisten sivuvaikutusten perusteella «Luger T, Boguniewicz M, Carr W ym. Pimecrolimus in...»136. Tuoreen alle 2-vuotiailla tehdyn tutkimuksen mukaan pimekrolimuusiemulsiovoide on tehokas ja turvallinen 5 vuoden seurannassa «Sigurgeirsson B, Boznanski A, Todd G ym. Safety an...»137. Sen sijaan takrolimuusivoiteen tehoa ja turvallisuutta alle 2-vuotiailla on tutkittu hyvin vähän «Mandelin JM, Rubins A, Remitz A ym. Long-term effi...»138.
Muut hoidot lapsilla
- Probiooteilla ei näytä olevan yleistä tehoa atooppisen ekseeman hoidossa «Boyle RJ, Bath-Hextall FJ, Leonardi-Bee J ym. Prob...»139, «Baquerizo Nole KL, Yim E, Keri JE. Probiotics and ...»140.
- Prebioottien tehosta ekseeman hoidossa ei ole riittävästi näyttöä «van der Aa LB, Heymans HS, van Aalderen WM ym. Eff...»141.
- Systeemihaittojen vuoksi sisäisten kortikosteroidien käyttöä ei suositella.
- Siklosporiinia tulee käyttää vain erikoislääkärin valvonnassa.
- UV-valohoidon tehoa lasten atooppisen ekseeman hoidossa ei ole selvitetty kontrolloiduin ja satunnaistetuin tutkimuksin, mutta hoitovaste ja haitat todennäköisesti vastaavat aikuisilla saatuja tuloksia.
- Lasten UV-valohoidon pitkäaikaisturvallisuudesta ei ole luotettavaa näyttöä.
- UV-valohoitoa (SUP tai kapeakaistainen UVB) voidaan käyttää keskivaikeassa ja vaikeassa atooppisessa ekseemassa kaikenikäisille lapsille harkitusti ja vain erikoislääkärin valvonnassa «Collins P, Ferguson J. Narrowband (TL-01) UVB air-...»142.
Hoidon porrastus
- Ks. kuva Atooppisen ekseeman hoitoalgoritmi (kuva «Atooppisen ekseeman hoitoalgoritmi»22).
- Porrastuskäytännöt sovitaan alueellisesti sen mukaan, miten tietoa ja taitoa on eri tasoilla saatavilla.
- Perusterveydenhuollossa ilman erikoislääkärin konsultaatiota järjestetään
- diagnostiikka anamneesin ja kliinisen kuvan perusteella
- aikuisten lievän ja keskivaikean ekseeman hoito ja hoidonohjaus
- lasten lievän ekseeman hoito
- ekseemaa ylläpitävien ja pahentavien tekijöiden kartoittaminen
- Allergiatestaukset eivät yleensä ole tarpeen.
- hoidon aloitus, hoidonohjaus ja hoitovasteen seuranta: rasvauksen ja perusvoiteiden
käytön opastus, miedot ja keskivahvat paikalliskortikosteroidivalmisteet ja erikoissairaanhoidossa
aloitetun kalsineuriininestäjähoidon jatkaminen aikuisilla ja nuorilla. Ks. omahoito-ohjeet
(Atooppisen ihottuman ohjattu omahoito aikuisilla «hoi50077a.pdf»1, Atooppisen ihottuman ohjattu omahoito lapsilla «hoi50077b.pdf»2, «Ohje vanhemmille atooppisesta ekseemasta»1 ja videot rasvausohjauksesta, aikuiset «Atooppinen ekseema -suosituksen videot (aikuiset)»6 ja lapset «Atooppinen ekseema -suosituksen videot (lapset)»7).
- Kalsineuriinin estäjistä peruskorvauksen saa vain erikoislääkärin laatiman B-lausunnon perusteella. Lausunto voidaan uusia perusterveydenhuollossa.
- Potilas lähetetään erikoislääkärin konsultaatioon, kun kyseessä on
- vähintään keskivaikea atooppinen ekseema lapsella
- lapsella epäily perusruoka-aineallergiasta (ks. Käypä hoito -suositus Ruoka-allergia (lapset) «Ruoka-allergia (lapset)»7)
- aikuisen vaikea atooppinen ekseema
- lievemmissä ekseemoissa hoidon toteutumisen ongelma
- epäily ammattitaudista
- erotusdiagnostinen ongelma
- seuraavien harkinta: UV-valohoidot tai sisäiset lääkkeet.
- Erikoislääkärikonsultaation jälkeen
- jatkohoito järjestetään yleensä perusterveydenhuollossa
- uusintakonsultaatiot tehdään tarvittaessa.
- Hoitoresistenttiä tai laaja-alaista ekseemaa sairastavia kouluikäisiä tai aikuisia seurataan erikoissairaanhoidossa.
- Vaikeita ruoka-aineallergioita tai vaikeaa atooppista ekseemaa sairastavia lapsia seurataan erikoissairaanhoidossa.
Rajoitukset, etuudet ja kuntoutus
Ammatinvalinta
- Atooppinen ekseema on tärkein työperäisen käsi-ihottuman riskitekijä. Atooppista ekseemaa
sairastavilla on lisääntynyt taipumus saada käsi-ihottumaa aikuisiässä työstä riippumatta
«Bryld LE, Hindsberger C, Kyvik KO ym. Risk factors...»143. Työn ihoa ärsyttävät tekijät suurentavat käsi-ihottuman puhkeamisen riskiä. Käsi-ihottuma
voi kuitenkin oireilla, vaikkei potilas olisi työssä.
- Suurentunut riski liittyy käsien ärsytysihottumaan erityisesti käsien ihoa rasittavassa työssä, kuten märkätyössä.
- Atooppista ekseemaa sairastavalla ei kuitenkaan ole suurentunutta riskiä saada käsi-ihottumana ilmenevää allergista kosketusihottumaa. Allerginen kosketusihottuma voi syntyä altistumisesta allergisoiville kemikaaleille työssä tai vapaa-aikana.
- Työntekijälle on syytä selvittää ihoa ärsyttäviin töihin liittyvät riskit «Työperäiset sairaudet. Työterveyslaitos, 2008. www...»144 (Internet-linkki «http://www.ttl.fi»5).
- Ammatinvalintaan on ohjeita Työterveyslaitoksen "Töissä terveenä" -sivustolla. (Internet-linkki «http://www.ttl.fi/fi/tyoura/toissa_terveena/sivut/default.aspx»6)
- Työhön liittyvät rajoitukset:
- Lievää atooppista ekseemaa sairastavilla, joita ekseema vaivaa lähinnä talvella ja joilla sitä ei esiinny käsissä, ei ole ehdottomia rajoituksia. Heidän olisi kuitenkin parempi valita kuiva ja puhdas työ.
- Atooppista ekseemaa sairastavat, joilla on ollut käsi-ihottumaa, sopivat huonosti kaikenlaiseen käsien ihoa rasittavaan työhön, kuten jatkuvaan märkään ja likaiseen työhön, kemikaaleille altistavaan työhön sekä töihin, joissa edellytetään tiheää käsienpesua tai tiiviiden kumi- tai muovikäsineiden jatkuvaa käyttöä.
Asepalvelus
- Lievä atooppinen ekseema ei vaikuta yleiseen palveluskelpoisuuteen, mutta vaikeampi atooppinen ekseema voi asettaa rajoituksia.
- Palveluskelpoisuuden luokitukset ja niiden yleisperusteet esitetään lisätietoaineistossa (Internet-linkki TTO-kirjaan pdf-muodossa «http://www.mil.fi./laitokset/laaketiede/terveysohje.pdf»7).
Kansaneläkelaitoksen etuudet
- Alle 16-vuotiaan vammaistuki on tarkoitettu lapselle, joka sairauden tai vamman takia on vähintään 6 kuukautta hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeessa niin, että se sitoo perhettä enemmän kuin samanikäisen terveen lapsen hoito. Lisäksi hoidon tulee aiheuttaa erityistä rasitusta (Internet-linkki «http://www.kela.fi/kelan-etuusohjeet_ohjeet-etuuksittain»8).
- Kalsineuriinin estäjien peruskorvattavuutta pitää anoa erikseen. Peruskorvattavuutta voidaan hakea vaikeahoitoista atooppista ekseemaa sairastaville, jotka eivät ole saaneet riittävää vastetta tavanomaisista hoidoista tai joille tavanomaiset hoidot eivät sovi. Hakemukseen tarvitaan lääkärinlausunto B atooppista ihottumaa hoitavasta ihotautien ja allergologian tai lastentautien erikoissairaanhoidon yksiköstä, ihotautien ja allergologian erikoislääkäriltä tai lasten atooppisten sairauksien hoitoon perehtyneeltä lastentautien erikoislääkäriltä. Määräaikaisen korvausoikeuden jatkohakemuksissa voidaan hoidon tarpeen jatkuessa hyväksyä erillisselvitykseksi myös muun potilasta hoitavan lääkärin kuin edellä mainittujen alojen erikoislääkärin antama B-lausunto. Peruskorvausoikeus myönnetään kerrallaan enintään 5 vuodeksi (Internet-linkki «http://www.kela.fi/laakkeet-ja-laakekorvaukset_rajoitettu-peruskorvaus»9)
- Vaikeasta atooppisesta ekseemasta aiheutuu joskus tarvetta ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen. Niihin hakeudutaan yleisen käytännön mukaan. (Internet-linkki «http://www.kela.fi/kuntoutus»10 ja «http://www.kuntoutusportti.fi/portal/fi/kuntoutus/kuntoutusjarjestelma/»11)
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen, Atopialiiton ja Iholiiton asettama työryhmä
Atooppinen ekseema -suosituksen historiatiedot «Atooppinen ekseema, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»31
Puheenjohtaja:
Leena Koulu, dosentti, iho- ja sukupuolitautien ja ihoallergologian erikoislääkäri; Tyks Ihoklinikka
Jäsenet:
Hannele Heikkilä, dosentti, iho- ja sukupuolitautien ja ihoallergologian erikoislääkäri; HYKS:n iho- ja allergiasairaala
Antti Lauerma, professori, iho- ja sukupuolitautien, ihoallergologian ja ammatti-ihotautien erikoislääkäri; HYKS:n iho- ja allergiasairaala
Anna Pelkonen, dosentti, lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri; HYKS:n iho- ja allergiasairaala
Sanna Poikonen, LT, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri; Lääkärikeskus Dextra ja Jokilaakson sairaala
Jorma Savolainen, yleislääketieteen erikoislääkäri †
Raija Sipilä, LT, Käypä hoito -toimittaja, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Maarit Vaalamo, LT, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri; HYKS:n Iho- ja allergiasairaala ja Mehiläinen
Asiantuntija:
Kristiina Aalto-Korte, ylilääkäri; Työterveyslaitos
Sidonnaisuudet
Hannele Heikkilä: Matkakorvaus (Pfizer, Novartis, Abbott/Abbvie), Luentopalkkio (Leo Pharma, Avene)
Leena Koulu: Asiantuntijapalkkio (Celgene, Filha, Novartis, Pfizer), Luentopalkkio (Janssen, UCB-Pharma), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Abbvie, Novartis)
Antti Lauerma: Ei sidonnaisuuksia
Anna Pelkonen: Korvaukset koulutus – ja kongressikuluista (Orion, Boehringer-Ingelheim, Meda)
Sanna Poikonen: Ei sidonnaisuuksia
Raija Sipilä: Ei sidonnaisuuksia
Maarit Vaalamo: Luentopalkkio (Galderma, Orion, Novartis ), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Abbvie, Nordic Shire, Novartis, Meda), Muu palkkio (Novartis Advisory board )
Kirjallisuusviite
Atooppinen ekseema.Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen, Atopialiiton ja Iholiiton asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»12
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.
Tiedonhakukäytäntö
Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007
Kirjallisuutta
- Kabashima K. New concept of the pathogenesis of atopic dermatitis: interplay among the barrier, allergy, and pruritus as a trinity. J Dermatol Sci 2013;70:3-11 «PMID: 23473856»PubMed
- Williams H, Stewart A, von Mutius E ym. Is eczema really on the increase worldwide? J Allergy Clin Immunol 2008;121:947-54.e15 «PMID: 18155278»PubMed
- Roduit C, Frei R, Loss G ym. Development of atopic dermatitis according to age of onset and association with early-life exposures. J Allergy Clin Immunol 2012;130:130-6.e5 «PMID: 22521248»PubMed
- Vartiainen E, Petäys T, Haahtela T ym. Allergic diseases, skin prick test responses, and IgE levels in North Karelia, Finland, and the Republic of Karelia, Russia. J Allergy Clin Immunol 2002;109:643-8 «PMID: 11941314»PubMed
- von Hertzen L, Mäkelä MJ, Petäys T ym. Growing disparities in atopy between the Finns and the Russians: a comparison of 2 generations. J Allergy Clin Immunol 2006;117:151-7 «PMID: 16387599»PubMed
- Mortz CG, Andersen KE, Dellgren C ym. Atopic dermatitis from adolescence to adulthood in the TOACS cohort: prevalence, persistence and comorbidities. Allergy 2015;70:836-45 «PMID: 25832131»PubMed
- Silverberg JI, Hanifin JM. Adult eczema prevalence and associations with asthma and other health and demographic factors: a US population-based study. J Allergy Clin Immunol 2013;132:1132-8 «PMID: 24094544»PubMed
- Latvala J, von Hertzen L, Lindholm H ym. Trends in prevalence of asthma and allergy in Finnish young men: nationwide study, 1966-2003. BMJ 2005;330:1186-7 «PMID: 15849204»PubMed
- Asher MI, Montefort S, Björkstén B ym. Worldwide time trends in the prevalence of symptoms of asthma, allergic rhinoconjunctivitis, and eczema in childhood: ISAAC Phases One and Three repeat multicountry cross-sectional surveys. Lancet 2006;368:733-43 «PMID: 16935684»PubMed
- Deckers IA, McLean S, Linssen S ym. Investigating international time trends in the incidence and prevalence of atopic eczema 1990-2010: a systematic review of epidemiological studies. PLoS One 2012;7:e39803 «PMID: 22808063»PubMed
- Dharmage SC, Lowe AJ, Matheson MC ym. Atopic dermatitis and the atopic march revisited. Allergy 2014;69:17-27 «PMID: 24117677»PubMed
- Illi S, von Mutius E, Lau S ym. The natural course of atopic dermatitis from birth to age 7 years and the association with asthma. J Allergy Clin Immunol 2004;113:925-31 «PMID: 15131576»PubMed
- Williams HC, Strachan DP. The natural history of childhood eczema: observations from the British 1958 birth cohort study. Br J Dermatol 1998;139:834-9 «PMID: 9892950»PubMed
- Bieber T. Atopic dermatitis. N Engl J Med 2008;358:1483-94 «PMID: 18385500»PubMed
- van Smeden J, Bouwstra JA. Stratum Corneum Lipids: Their Role for the Skin Barrier Function in Healthy Subjects and Atopic Dermatitis Patients. Curr Probl Dermatol 2016;49:8-26 «PMID: 26844894»PubMed
- Joo KM, Hwang JH, Bae S ym. Relationship of ceramide-, and free fatty acid-cholesterol ratios in the stratum corneum with skin barrier function of normal, atopic dermatitis lesional and non-lesional skins. J Dermatol Sci 2015;77:71-4 «PMID: 25455137»PubMed
- Palmer CN, Irvine AD, Terron-Kwiatkowski A ym. Common loss-of-function variants of the epidermal barrier protein filaggrin are a major predisposing factor for atopic dermatitis. Nat Genet 2006;38:441-6 «PMID: 16550169»PubMed
- Blattner CM, Murase JE. A practice gap in pediatric dermatology: does breast-feeding prevent the development of infantile atopic dermatitis? J Am Acad Dermatol 2014;71:405-6 «PMID: 25037796»PubMed
- von Berg A, Filipiak-Pittroff B, Schulz H ym. Allergic manifestation 15 years after early intervention with hydrolyzed formulas--the GINI Study. Allergy 2016;71:210-9 «PMID: 26465137»PubMed
- Foisy M, Boyle RJ, Chalmers JR ym. Overview of Reviews The prevention of eczema in infants and children: an overview of Cochrane and non-Cochrane reviews. Evid Based Child Health 2011;6:1322-1339 «PMID: 22822349»PubMed
- Koplin JJ, Allen KJ. Optimal timing for solids introduction - why are the guidelines always changing? Clin Exp Allergy 2013;43:826-34 «PMID: 23889238»PubMed
- Zutavern A, Brockow I, Schaaf B ym. Timing of solid food introduction in relation to eczema, asthma, allergic rhinitis, and food and inhalant sensitization at the age of 6 years: results from the prospective birth cohort study LISA. Pediatrics 2008;121:e44-52 «PMID: 18166543»PubMed
- Nwaru BI, Takkinen HM, Kaila M ym. Food diversity in infancy and the risk of childhood asthma and allergies. J Allergy Clin Immunol 2014;133:1084-91 «PMID: 24472626»PubMed
- Turati F, Bertuccio P, Galeone C ym. Early weaning is beneficial to prevent atopic dermatitis occurrence in young children. Allergy 2016;71:878-88 «PMID: 26893011»PubMed
- Pfefferle PI, Prescott SL, Kopp M. Microbial influence on tolerance and opportunities for intervention with prebiotics/probiotics and bacterial lysates. J Allergy Clin Immunol 2013;131:1453-63; quiz 1464 «PMID: 23643095»PubMed
- Pelucchi C, Chatenoud L, Turati F ym. Probiotics supplementation during pregnancy or infancy for the prevention of atopic dermatitis: a meta-analysis. Epidemiology 2012;23:402-14 «PMID: 22441545»PubMed
- Doege K, Grajecki D, Zyriax BC ym. Impact of maternal supplementation with probiotics during pregnancy on atopic eczema in childhood--a meta-analysis. Br J Nutr 2012;107:1-6 «PMID: 21787448»PubMed
- Kuitunen M. Probiotics and prebiotics in preventing food allergy and eczema. Curr Opin Allergy Clin Immunol 2013;13:280-6 «PMID: 23594506»PubMed
- Osborn DA, Sinn JK. Prebiotics in infants for prevention of allergy. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD006474 «PMID: 23543544»PubMed
- Simpson EL, Chalmers JR, Hanifin JM ym. Emollient enhancement of the skin barrier from birth offers effective atopic dermatitis prevention. J Allergy Clin Immunol 2014;134:818-23 «PMID: 25282563»PubMed
- Horimukai K, Morita K, Narita M ym. Application of moisturizer to neonates prevents development of atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 2014;134:824-830.e6 «PMID: 25282564»PubMed
- Leung DY, Guttman-Yassky E. Deciphering the complexities of atopic dermatitis: shifting paradigms in treatment approaches. J Allergy Clin Immunol 2014;134:769-79 «PMID: 25282559»PubMed
- Brenninkmeijer EE, Schram ME, Leeflang MM ym. Diagnostic criteria for atopic dermatitis: a systematic review. Br J Dermatol 2008;158:754-65 «PMID: 18241277»PubMed
- Champion RH ym. (toim.) Textbook of Dermatology, 6. painos, 1998
- Williams HC, Burney PG, Pembroke AC ym. The U.K. Working Party's Diagnostic Criteria for Atopic Dermatitis. III. Independent hospital validation. Br J Dermatol 1994;131:406-16 «PMID: 7918017»PubMed
- Akdis CA, Akdis M, Bieber T ym. Diagnosis and treatment of atopic dermatitis in children and adults: European Academy of Allergology and Clinical Immunology/American Academy of Allergy, Asthma and Immunology/PRACTALL Consensus Report. J Allergy Clin Immunol 2006;118:152-69 «PMID: 16815151»PubMed
- Nankervis H, Pynn EV, Boyle RJ ym. House dust mite reduction and avoidance measures for treating eczema. Cochrane Database Syst Rev 2015;1:CD008426 «PMID: 25598014»PubMed
- Breuer K, Wulf A, Constien A ym. Birch pollen-related food as a provocation factor of allergic symptoms in children with atopic eczema/dermatitis syndrome. Allergy 2004;59:988-94 «PMID: 15291908»PubMed
- Werfel T, Heratizadeh A, Niebuhr M ym. Exacerbation of atopic dermatitis on grass pollen exposure in an environmental challenge chamber. J Allergy Clin Immunol 2015;136:96-103.e9 «PMID: 26044854»PubMed
- Ring J, Alomar A, Bieber T ym. Guidelines for treatment of atopic eczema (atopic dermatitis) part I. J Eur Acad Dermatol Venereol 2012;26:1045-60 «PMID: 22805051»PubMed
- Werfel T, Heratizadeh A, Niebuhr M ym. Exacerbation of atopic dermatitis on grass pollen exposure in an environmental challenge chamber. J Allergy Clin Immunol 2015;136:96-103.e9 «PMID: 26044854»PubMed
- Rehal B, Armstrong AW. Health outcome measures in atopic dermatitis: a systematic review of trends in disease severity and quality-of-life instruments 1985-2010. PLoS One 2011;6:e17520 «PMID: 21533286»PubMed
- Silberberg, Garg, Paller, Fishbein, Zee: Sleep Disturbances in Adults with Eczema Are Associated with Impaired Overall Health: A US Population-Based Study. JID 2015:135,56-66
- Wittkowski A, Richards HL, Griffiths CE ym. The impact of psychological and clinical factors on quality of life in individuals with atopic dermatitis. J Psychosom Res 2004;57:195-200 «PMID: 15465076»PubMed
- Su JC, Kemp AS, Varigos GA ym. Atopic eczema: its impact on the family and financial cost. Arch Dis Child 1997;76:159-62 «PMID: 9068310»PubMed
- Gånemo A, Svensson A, Lindberg M ym. Quality of life in Swedish children with eczema. Acta Derm Venereol 2007;87:345-9 «PMID: 17598039»PubMed
- Yu SH, Silverberg JI. Association between Atopic Dermatitis and Depression in US Adults. J Invest Dermatol 2015;135:3183-6 «PMID: 26316069»PubMed
- Whiteley J, Emir B, Seitzman R ym. The burden of atopic dermatitis in US adults: results from the 2013 National Health and Wellness Survey. Curr Med Res Opin 2016;:1-7 «PMID: 27240604»PubMed
- Chida Y, Steptoe A, Hirakawa N ym. The effects of psychological intervention on atopic dermatitis. A systematic review and meta-analysis. Int Arch Allergy Immunol 2007;144:1-9 «PMID: 17449959»PubMed
- Ersser SJ, Cowdell F, Latter S ym. Psychological and educational interventions for atopic eczema in children. Cochrane Database Syst Rev 2014;:CD004054 «PMID: 24399641»PubMed
- Chiang C, Eichenfield LF. Quantitative assessment of combination bathing and moisturizing regimens on skin hydration in atopic dermatitis. Pediatr Dermatol 2009;26:273-8 «PMID: 19706087»PubMed
- Tarr A, Iheanacho I. Should we use bath emollients for atopic eczema? BMJ 2009;339:b4273 «PMID: 19914950»PubMed
- Cork MJ, Britton J, Butler L ym. Comparison of parent knowledge, therapy utilization and severity of atopic eczema before and after explanation and demonstration of topical therapies by a specialist dermatology nurse. Br J Dermatol 2003;149:582-9 «PMID: 14510993»PubMed
- Williams HC. Clinical practice. Atopic dermatitis. N Engl J Med 2005;352:2314-24 «PMID: 15930422»PubMed
- Hoare C, Li Wan Po A, Williams H. Systematic review of treatments for atopic eczema. Health Technol Assess 2000;4:1-191 «PMID: 11134919»PubMed
- Hannuksela-Svahn A, Hannuksela M. Ihotautien paikallishoito ja ultraviolettivalohoito. Kirjassa Ihotaudit. Hannuksela, Peltonen, Reunala, Suhonen toim.. Kustannus Oy Duodecim 2011
- Eichenfield LF, Tom WL, Berger TG ym. Guidelines of care for the management of atopic dermatitis: section 2. Management and treatment of atopic dermatitis with topical therapies. J Am Acad Dermatol 2014;71:116-32 «PMID: 24813302»PubMed
- Williams HC. Established corticosteroid creams should be applied only once daily in patients with atopic eczema. BMJ 2007;334:1272 «PMID: 17569936»PubMed
- Woods MT, Brown PA, Baig-Lewis SF ym. Effects of a novel formulation of fluocinonide 0.1% cream on skin barrier function in atopic dermatitis. J Drugs Dermatol 2011;10:171-6 «PMID: 21283922»PubMed
- Bieber T, Vick K, Fölster-Holst R ym. Efficacy and safety of methylprednisolone aceponate ointment 0.1% compared to tacrolimus 0.03% in children and adolescents with an acute flare of severe atopic dermatitis. Allergy 2007;62:184-9 «PMID: 17298428»PubMed
- Stalder JF, Fleury M, Sourisse M ym. Local steroid therapy and bacterial skin flora in atopic dermatitis. Br J Dermatol 1994;131:536-40 «PMID: 7947206»PubMed
- Nilsson EJ, Henning CG, Magnusson J. Topical corticosteroids and Staphylococcus aureus in atopic dermatitis. J Am Acad Dermatol 1992;27:29-34 «PMID: 1619073»PubMed
- Oikarinen A, Autio P, Kiistala U ym. A new method to measure type I and III collagen synthesis in human skin in vivo: demonstration of decreased collagen synthesis after topical glucocorticoid treatment. J Invest Dermatol 1992;98:220-5 «PMID: 1732386»PubMed
- Kang S, Paller A, Soter N ym. Safe treatment of head/neck AD with tacrolimus ointment. J Dermatolog Treat 2003;14:86-94 «PMID: 12775315»PubMed
- Doss N, Reitamo S, Dubertret L ym. Superiority of tacrolimus 0.1% ointment compared with fluticasone 0.005% in adults with moderate to severe atopic dermatitis of the face: results from a randomized, double-blind trial. Br J Dermatol 2009;161:427-34 «PMID: 19416227»PubMed
- Murrell DF, Calvieri S, Ortonne JP ym. A randomized controlled trial of pimecrolimus cream 1% in adolescents and adults with head and neck atopic dermatitis and intolerant of, or dependent on, topical corticosteroids. Br J Dermatol 2007;157:954-9 «PMID: 17935515»PubMed
- Reitamo S, Rissanen J, Remitz A ym. Tacrolimus ointment does not affect collagen synthesis: results of a single-center randomized trial. J Invest Dermatol 1998;111:396-8 «PMID: 9740230»PubMed
- Kyllönen H, Remitz A, Mandelin JM ym. Effects of 1-year intermittent treatment with topical tacrolimus monotherapy on skin collagen synthesis in patients with atopic dermatitis. Br J Dermatol 2004;150:1174-81 «PMID: 15214906»PubMed
- Hebert AA, Koo J, Fowler J ym. Desoximetasone 0.25% and tacrolimus 0.1% ointments versus tacrolimus alone in the treatment of atopic dermatitis. Cutis 2006;78:357-63 «PMID: 17186796»PubMed
- Torok HM, Maas-Irslinger R, Slayton RM. Clocortolone pivalate cream 0.1% used concomitantly with tacrolimus ointment 0.1% in atopic dermatitis. Cutis 2003;72:161-6 «PMID: 12953943»PubMed
- Cury Martins J, Martins C, Aoki V ym. Topical tacrolimus for atopic dermatitis. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD009864 «PMID: 26132597»PubMed
- Reitamo S, Wollenberg A, Schöpf E ym. Safety and efficacy of 1 year of tacrolimus ointment monotherapy in adults with atopic dermatitis. The European Tacrolimus Ointment Study Group. Arch Dermatol 2000;136:999-1006 «PMID: 10926735»PubMed
- Hanifin JM, Ling MR, Langley R ym. Tacrolimus ointment for the treatment of atopic dermatitis in adult patients: part I, efficacy. J Am Acad Dermatol 2001;44:S28-38 «PMID: 11145793»PubMed
- Ling M, Gottlieb A, Pariser D ym. A randomized study of the safety, absorption and efficacy of pimecrolimus cream 1% applied twice or four times daily in patients with atopic dermatitis. J Dermatolog Treat 2005;16:142-8 «PMID: 16096179»PubMed
- Ashcroft DM, Dimmock P, Garside R ym. Efficacy and tolerability of topical pimecrolimus and tacrolimus in the treatment of atopic dermatitis: meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ 2005;330:516 «PMID: 15731121»PubMed
- Arellano FM, Wentworth CE, Arana A ym. Risk of lymphoma following exposure to calcineurin inhibitors and topical steroids in patients with atopic dermatitis. J Invest Dermatol 2007;127:808-16 «PMID: 17096020»PubMed
- Naylor M, Elmets C, Jaracz E ym. Non-melanoma skin cancer in patients with atopic dermatitis treated with topical tacrolimus. J Dermatolog Treat 2005;16:149-53 «PMID: 16096180»PubMed
- Hultsch T, Kapp A, Spergel J. Immunomodulation and safety of topical calcineurin inhibitors for the treatment of atopic dermatitis. Dermatology 2005;211:174-87 «PMID: 16088174»PubMed
- Bath-Hextall FJ, Birnie AJ, Ravenscroft JC ym. Interventions to reduce Staphylococcus aureus in the management of atopic eczema: an updated Cochrane review. Br J Dermatol 2010;163:12-26 «PMID: 20222931»PubMed
- Remitz A, Kyllönen H, Granlund H ym. Tacrolimus ointment reduces staphylococcal colonization of atopic dermatitis lesions. J Allergy Clin Immunol 2001;107:196-7 «PMID: 11150013»PubMed
- Mayser P, Kupfer J, Nemetz D ym. Treatment of head and neck dermatitis with ciclopiroxolamine cream--results of a double-blind, placebo-controlled study. Skin Pharmacol Physiol 2006;19:153-8 «PMID: 16612143»PubMed
- Kaffenberger BH, Mathis J, Zirwas MJ. A retrospective descriptive study of oral azole antifungal agents in patients with patch test-negative head and neck predominant atopic dermatitis. J Am Acad Dermatol 2014;71:480-3 «PMID: 24925733»PubMed
- Sidbury R, Davis DM, Cohen DE ym. Guidelines of care for the management of atopic dermatitis: section 3. Management and treatment with phototherapy and systemic agents. J Am Acad Dermatol 2014;71:327-49 «PMID: 24813298»PubMed
- Boguniewicz M, Sampson H, Leung SB ym. Effects of cefuroxime axetil on Staphylococcus aureus colonization and superantigen production in atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 2001;108:651-2 «PMID: 11590398»PubMed
- Ewing CI, Ashcroft C, Gibbs AC ym. Flucloxacillin in the treatment of atopic dermatitis. Br J Dermatol 1998;138:1022-9 «PMID: 9747366»PubMed
- Lübbe J. Secondary infections in patients with atopic dermatitis. Am J Clin Dermatol 2003;4:641-54 «PMID: 12926982»PubMed
- Diepgen TL, Early Treatment of the Atopic Child Study Group. Long-term treatment with cetirizine of infants with atopic dermatitis: a multi-country, double-blind, randomized, placebo-controlled trial (the ETAC trial) over 18 months. Pediatr Allergy Immunol 2002;13:278-86 «PMID: 12390444»PubMed
- Klein PA, Clark RA. An evidence-based review of the efficacy of antihistamines in relieving pruritus in atopic dermatitis. Arch Dermatol 1999;135:1522-5 «PMID: 10606058»PubMed
- Haeck IM, Knol MJ, Ten Berge O ym. Enteric-coated mycophenolate sodium versus cyclosporin A as long-term treatment in adult patients with severe atopic dermatitis: a randomized controlled trial. J Am Acad Dermatol 2011;64:1074-84 «PMID: 21458107»PubMed
- Schram ME, Roekevisch E, Leeflang MM ym. A randomized trial of methotrexate versus azathioprine for severe atopic eczema. J Allergy Clin Immunol 2011;128:353-9 «PMID: 21514637»PubMed
- Weatherhead SC, Wahie S, Reynolds NJ ym. An open-label, dose-ranging study of methotrexate for moderate-to-severe adult atopic eczema. Br J Dermatol 2007;156:346-51 «PMID: 17223876»PubMed
- Meggitt SJ, Gray JC, Reynolds NJ. Azathioprine dosed by thiopurine methyltransferase activity for moderate-to-severe atopic eczema: a double-blind, randomised controlled trial. Lancet 2006;367:839-46 «PMID: 16530578»PubMed
- Berth-Jones J, Takwale A, Tan E ym. Azathioprine in severe adult atopic dermatitis: a double-blind, placebo-controlled, crossover trial. Br J Dermatol 2002;147:324-30 «PMID: 12174106»PubMed
- Beck LA, Thaçi D, Hamilton JD ym. Dupilumab treatment in adults with moderate-to-severe atopic dermatitis. N Engl J Med 2014;371:130-9 «PMID: 25006719»PubMed
- Thaçi D, Simpson EL, Beck LA ym. Efficacy and safety of dupilumab in adults with moderate-to-severe atopic dermatitis inadequately controlled by topical treatments: a randomised, placebo-controlled, dose-ranging phase 2b trial. Lancet 2016;387:40-52 «PMID: 26454361»PubMed
- Krutmann J, Morita A. Mechanisms of ultraviolet (UV) B and UVA phototherapy. J Investig Dermatol Symp Proc 1999;4:70-2 «PMID: 10537012»PubMed
- Tintle S, Shemer A, Suárez-Fariñas M ym. Reversal of atopic dermatitis with narrow-band UVB phototherapy and biomarkers for therapeutic response. J Allergy Clin Immunol 2011;128:583-93.e1-4 «PMID: 21762976»PubMed
- Gambichler T, Skrygan M, Tomi NS ym. Changes of antimicrobial peptide mRNA expression in atopic eczema following phototherapy. Br J Dermatol 2006;155:1275-8 «PMID: 17107401»PubMed
- Garritsen FM, Brouwer MW, Limpens J ym. Photo(chemo)therapy in the management of atopic dermatitis: an updated systematic review with implications for practice and research. Br J Dermatol 2014;170:501-13 «PMID: 24116934»PubMed
- Reynolds NJ, Franklin V, Gray JC ym. Narrow-band ultraviolet B and broad-band ultraviolet A phototherapy in adult atopic eczema: a randomised controlled trial. Lancet 2001;357:2012-6 «PMID: 11438134»PubMed
- Sher LG, Chang J, Patel IB ym. Relieving the pruritus of atopic dermatitis: a meta-analysis. Acta Derm Venereol 2012;92:455-61 «PMID: 22773026»PubMed
- Ernst E, Pittler MH, Stevinson C. Complementary/alternative medicine in dermatology: evidence-assessed efficacy of two diseases and two treatments. Am J Clin Dermatol 2002;3:341-8 «PMID: 12069640»PubMed
- Kim GW, Park JM, Chin HW ym. Comparative analysis of the use of complementary and alternative medicine by Korean patients with androgenetic alopecia, atopic dermatitis and psoriasis. J Eur Acad Dermatol Venereol 2013;27:827-35 «PMID: 22620682»PubMed
- Simpson EL, Basco M, Hanifin J. A cross-sectional survey of complementary and alternative medicine use in patients with atopic dermatitis. Am J Contact Dermat 2003;14:144-7 «PMID: 14744405»PubMed
- Hughes R, Ward D, Tobin AM ym. The use of alternative medicine in pediatric patients with atopic dermatitis. Pediatr Dermatol 2007;24:118-20 «PMID: 17461804»PubMed
- Gu S, Yang AW, Xue CC ym. Chinese herbal medicine for atopic eczema. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD008642 «PMID: 24018636»PubMed
- Tan HY, Zhang AL, Chen D ym. Chinese herbal medicine for atopic dermatitis: a systematic review. J Am Acad Dermatol 2013;69:295-304 «PMID: 23759835»PubMed
- Gu S, Yang AW, Li CG ym. Topical application of Chinese herbal medicine for atopic eczema: a systematic review with a meta-analysis. Dermatology 2014;228:294-302 «PMID: 24821063»PubMed
- Sheehan MP, Atherton DJ. One-year follow up of children treated with Chinese medicinal herbs for atopic eczema. Br J Dermatol 1994;130:488-93 «PMID: 8186115»PubMed
- Boneberger S, Rupec RA, Ruzicka T. Complementary therapy for atopic dermatitis and other allergic skin diseases: facts and controversies. Clin Dermatol 2010;28:57-61 «PMID: 20082952»PubMed
- Bath-Hextall F, Williams H. Atopic eczema. Clin Evid 2006;15:1-20
- Torley D, Futamura M, Williams HC ym. What's new in atopic eczema? An analysis of systematic reviews published in 2010-11. Clin Exp Dermatol 2013;38:449-56 «PMID: 23750610»PubMed
- Vestita M, Filoni A, Congedo M ym. Vitamin D and atopic dermatitis in childhood. J Immunol Res 2015;2015:257879 «PMID: 25973433»PubMed
- Ong PY, Boguniewicz M. Investigational and unproven therapies in atopic dermatitis. Immunol Allergy Clin North Am 2010;30:425-39 «PMID: 20670823»PubMed
- Diepgen TL, Andersen KE, Chosidow O ym. Guidelines for diagnosis, prevention and treatment of hand eczema--short version. J Dtsch Dermatol Ges 2015;13:77-85 «PMID: 25640512»PubMed
- Weatherhead S, Robson SC, Reynolds NJ. Eczema in pregnancy. BMJ 2007;335:152-4 «PMID: 17641349»PubMed
- Brough HA, Simpson A, Makinson K ym. Peanut allergy: effect of environmental peanut exposure in children with filaggrin loss-of-function mutations. J Allergy Clin Immunol 2014;134:867-875.e1 «PMID: 25282568»PubMed
- Devillers AC, Oranje AP. Efficacy and safety of 'wet-wrap' dressings as an intervention treatment in children with severe and/or refractory atopic dermatitis: a critical review of the literature. Br J Dermatol 2006;154:579-85 «PMID: 16536797»PubMed
- Nicol NH, Boguniewicz M, Strand M ym. Wet wrap therapy in children with moderate to severe atopic dermatitis in a multidisciplinary treatment program. J Allergy Clin Immunol Pract 2014;2:400-6 «PMID: 25017527»PubMed
- Ainley-Walker PF, Patel L, David TJ. Side to side comparison of topical treatment in atopic dermatitis. Arch Dis Child 1998;79:149-52 «PMID: 9797597»PubMed
- Hanifin J, Gupta AK, Rajagopalan R. Intermittent dosing of fluticasone propionate cream for reducing the risk of relapse in atopic dermatitis patients. Br J Dermatol 2002;147:528-37 «PMID: 12207596»PubMed
- Thomas KS, Armstrong S, Avery A ym. Randomised controlled trial of short bursts of a potent topical corticosteroid versus prolonged use of a mild preparation for children with mild or moderate atopic eczema. BMJ 2002;324:768 «PMID: 11923161»PubMed
- Turpeinen M, Salo OP, Leisti S. Effect of percutaneous absorption of hydrocortisone on adrenocortical responsiveness in infants with severe skin disease. Br J Dermatol 1986;115:475-84 «PMID: 2946314»PubMed
- Wahn U, Bos JD, Goodfield M ym. Efficacy and safety of pimecrolimus cream in the long-term management of atopic dermatitis in children. Pediatrics 2002;110:e2 «PMID: 12093983»PubMed
- Chen SL, Yan J, Wang FS. Two topical calcineurin inhibitors for the treatment of atopic dermatitis in pediatric patients: a meta-analysis of randomized clinical trials. J Dermatolog Treat 2010;21:144-56 «PMID: 20394490»PubMed
- Sigurgeirsson B, Ho V, Ferrándiz C ym. Effectiveness and safety of a prevention-of-flare-progression strategy with pimecrolimus cream 1% in the management of paediatric atopic dermatitis. J Eur Acad Dermatol Venereol 2008;22:1290-301 «PMID: 18624866»PubMed
- Schmitt J, von Kobyletzki L, Svensson A ym. Efficacy and tolerability of proactive treatment with topical corticosteroids and calcineurin inhibitors for atopic eczema: systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Br J Dermatol 2011;164:415-28 «PMID: 20819086»PubMed
- Paul C, Cork M, Rossi AB ym. Safety and tolerability of 1% pimecrolimus cream among infants: experience with 1133 patients treated for up to 2 years. Pediatrics 2006;117:e118-28 «PMID: 16361223»PubMed
- Kapp A, Papp K, Bingham A ym. Long-term management of atopic dermatitis in infants with topical pimecrolimus, a nonsteroid anti-inflammatory drug. J Allergy Clin Immunol 2002;110:277-84 «PMID: 12170269»PubMed
- Koo JY, Fleischer AB Jr, Abramovits W ym. Tacrolimus ointment is safe and effective in the treatment of atopic dermatitis: results in 8000 patients. J Am Acad Dermatol 2005;53:S195-205 «PMID: 16021175»PubMed
- Staab D, Pariser D, Gottlieb AB ym. Low systemic absorption and good tolerability of pimecrolimus, administered as 1% cream (Elidel) in infants with atopic dermatitis--a multicenter, 3-week, open-label study. Pediatr Dermatol 2005;22:465-71 «PMID: 16191004»PubMed
- Alaiti S, Kang S, Fiedler VC ym. Tacrolimus (FK506) ointment for atopic dermatitis: a phase I study in adults and children. J Am Acad Dermatol 1998;38:69-76 «PMID: 9448208»PubMed
- Remitz A, Harper J, Rustin M ym. Long-term safety and efficacy of tacrolimus ointment for the treatment of atopic dermatitis in children. Acta Derm Venereol 2007;87:54-61 «PMID: 17225017»PubMed
- Stiehm ER, Roberts RL, Kaplan MS ym. Pneumococcal seroconversion after vaccination for children with atopic dermatitis treated with tacrolimus ointment. J Am Acad Dermatol 2005;53:S206-13 «PMID: 16021176»PubMed
- Papp KA, Breuer K, Meurer M ym. Long-term treatment of atopic dermatitis with pimecrolimus cream 1% in infants does not interfere with the development of protective antibodies after vaccination. J Am Acad Dermatol 2005;52:247-53 «PMID: 15692469»PubMed
- Luger T, Boguniewicz M, Carr W ym. Pimecrolimus in atopic dermatitis: consensus on safety and the need to allow use in infants. Pediatr Allergy Immunol 2015;26:306-15 «PMID: 25557211»PubMed
- Sigurgeirsson B, Boznanski A, Todd G ym. Safety and efficacy of pimecrolimus in atopic dermatitis: a 5-year randomized trial. Pediatrics 2015;135:597-606 «PMID: 25802354»PubMed
- Mandelin JM, Rubins A, Remitz A ym. Long-term efficacy and tolerability of tacrolimus 0.03% ointment in infants:* a two-year open-label study. Int J Dermatol 2012;51:104-10 «PMID: 21923693»PubMed
- Boyle RJ, Bath-Hextall FJ, Leonardi-Bee J ym. Probiotics for the treatment of eczema: a systematic review. Clin Exp Allergy 2009;39:1117-27 «PMID: 19573037»PubMed
- Baquerizo Nole KL, Yim E, Keri JE. Probiotics and prebiotics in dermatology. J Am Acad Dermatol 2014;71:814-21 «PMID: 24906613»PubMed
- van der Aa LB, Heymans HS, van Aalderen WM ym. Effect of a new synbiotic mixture on atopic dermatitis in infants: a randomized-controlled trial. Clin Exp Allergy 2010;40:795-804 «PMID: 20184604»PubMed
- Collins P, Ferguson J. Narrowband (TL-01) UVB air-conditioned phototherapy for atopic eczema in children. Br J Dermatol 1995;133:653-5 «PMID: 7577604»PubMed
- Bryld LE, Hindsberger C, Kyvik KO ym. Risk factors influencing the development of hand eczema in a population-based twin sample. Br J Dermatol 2003;149:1214-20 «PMID: 14674899»PubMed
- Työperäiset sairaudet. Työterveyslaitos, 2008. www.ttl.fi
- Abramovits W, Fleischer AB Jr, Jaracz E ym. Adult patients with moderate atopic dermatitis: tacrolimus ointment versus pimecrolimus cream. J Drugs Dermatol 2008;7:1153-8 «PMID: 19137769»PubMed
- Adler-Cohen C, Czarnowicki T, Dreiher J ym. Climatotherapy at the Dead Sea: an effective treatment modality for atopic dermatitis with significant positive impact on quality of life. Dermatitis 2012;23:75-80 «PMID: 22653123»PubMed
- Autio P, Komulainen P, Larni HM. Heliotherapy in atopic dermatitis: a prospective study on climatotherapy using the SCORAD index. Acta Derm Venereol 2002;82:436-40 «PMID: 12575850»PubMed
- Bath-Hextall FJ, Jenkinson C, Humphreys R ym. Dietary supplements for established atopic eczema. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD005205 «PMID: 22336810»PubMed
- Berth-Jones J, Damstra RJ, Golsch S ym. Twice weekly fluticasone propionate added to emollient maintenance treatment to reduce risk of relapse in atopic dermatitis: randomised, double blind, parallel group study. BMJ 2003;326:1367 «PMID: 12816824»PubMed
- Berth-Jones J, Graham-Brown RA. Failure of terfenadine in relieving the pruritus of atopic dermatitis. Br J Dermatol 1989;121:635-7 «PMID: 2574594»PubMed
- Bohle B. The impact of pollen-related food allergens on pollen allergy. Allergy 2007;62:3-10 «PMID: 17156335»PubMed
- Breneman D, Fleischer AB Jr, Abramovits W ym. Intermittent therapy for flare prevention and long-term disease control in stabilized atopic dermatitis: a randomized comparison of 3-times-weekly applications of tacrolimus ointment versus vehicle. J Am Acad Dermatol 2008;58:990-9 «PMID: 18359127»PubMed
- Breuer K, Haussler S, Kapp A ym. Staphylococcus aureus: colonizing features and influence of an antibacterial treatment in adults with atopic dermatitis. Br J Dermatol 2002;147:55-61 «PMID: 12100185»PubMed
- Chapman MS, Schachner LA, Breneman D ym. Tacrolimus ointment 0.03% shows efficacy and safety in pediatric and adult patients with mild to moderate atopic dermatitis. J Am Acad Dermatol 2005;53:S177-85 «PMID: 16021173»PubMed
- Chinn DJ, Poyner T, Sibley G. Randomized controlled trial of a single dermatology nurse consultation in primary care on the quality of life of children with atopic eczema. Br J Dermatol 2002;146:432-9 «PMID: 11952543»PubMed
- Der-Petrossian M, Seeber A, Hönigsmann H ym. Half-side comparison study on the efficacy of 8-methoxypsoralen bath-PUVA versus narrow-band ultraviolet B phototherapy in patients with severe chronic atopic dermatitis. Br J Dermatol 2000;142:39-43 «PMID: 10651692»PubMed
- Doss N, Kamoun MR, Dubertret L ym. Efficacy of tacrolimus 0.03% ointment as second-line treatment for children with moderate-to-severe atopic dermatitis: evidence from a randomized, double-blind non-inferiority trial vs. fluticasone 0.005% ointment. Pediatr Allergy Immunol 2010;21:321-9 «PMID: 19563466»PubMed
- Eichenfield LF, Lucky AW, Boguniewicz M ym. Safety and efficacy of pimecrolimus (ASM 981) cream 1% in the treatment of mild and moderate atopic dermatitis in children and adolescents. J Am Acad Dermatol 2002;46:495-504 «PMID: 11907497»PubMed
- El-Khalawany MA, Hassan H, Shaaban D ym. Methotrexate versus cyclosporine in the treatment of severe atopic dermatitis in children: a multicenter experience from Egypt. Eur J Pediatr 2013;172:351-6 «PMID: 23229188»PubMed
- Fleischer AB Jr, Abramovits W, Breneman D ym. Tacrolimus ointment is more effective than pimecrolimus cream in adult patients with moderate to very severe atopic dermatitis. J Dermatolog Treat 2007;18:151-7 «PMID: 17538803»PubMed
- George SA, Bilsland DJ, Johnson BE ym. Narrow-band (TL-01) UVB air-conditioned phototherapy for chronic severe adult atopic dermatitis. Br J Dermatol 1993;128:49-56 «PMID: 8427822»PubMed
- Gollnick H, Kaufmann R, Stough D ym. Pimecrolimus cream 1% in the long-term management of adult atopic dermatitis: prevention of flare progression. A randomized controlled trial. Br J Dermatol 2008;158:1083-93 «PMID: 18341665»PubMed
- Grundmann-Kollmann M, Behrens S, Podda M ym. Phototherapy for atopic eczema with narrow-band UVB. J Am Acad Dermatol 1999;40:995-7 «PMID: 10365933»PubMed
- Hannuksela M, Kalimo K, Lammintausta K ym. Dose ranging study: cetirizine in the treatment of atopic dermatitis in adults. Ann Allergy 1993;70:127-33 «PMID: 8430920»PubMed
- Harari M, Shani J, Seidl V ym. Climatotherapy of atopic dermatitis at the Dead Sea: demographic evaluation and cost-effectiveness. Int J Dermatol 2000;39:59-69 «PMID: 10651969»PubMed
- Hjerppe M, Hasan T, Saksala I ym. Narrow-band UVB treatment in atopic dermatitis. Acta Derm Venereol 2001;81:439-40 «PMID: 11859955»PubMed
- Ho VC, Gupta A, Kaufmann R ym. Safety and efficacy of nonsteroid pimecrolimus cream 1% in the treatment of atopic dermatitis in infants. J Pediatr 2003;142:155-62 «PMID: 12584537»PubMed
- Hoeger PH, Lee KH, Jautova J ym. The treatment of facial atopic dermatitis in children who are intolerant of, or dependent on, topical corticosteroids: a randomized, controlled clinical trial. Br J Dermatol 2009;160:415-22 «PMID: 19067708»PubMed
- Hoeger PH, Lenz W, Boutonnier A ym. Staphylococcal skin colonization in children with atopic dermatitis: prevalence, persistence, and transmission of toxigenic and nontoxigenic strains. J Infect Dis 1992;165:1064-8 «PMID: 1583324»PubMed
- Jensen MP, Meldrum S, Taylor AL ym. Early probiotic supplementation for allergy prevention: long-term outcomes. J Allergy Clin Immunol 2012;130:1209-1211.e5 «PMID: 22958946»PubMed
- Kalliomäki M, Salminen S, Arvilommi H ym. Probiotics in primary prevention of atopic disease: a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2001;357:1076-9 «PMID: 11297958»PubMed
- Kalliomäki M, Salminen S, Poussa T ym. Probiotics and prevention of atopic disease: 4-year follow-up of a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2003;361:1869-71 «PMID: 12788576»PubMed
- Kalliomäki M, Salminen S, Poussa T ym. Probiotics during the first 7 years of life: a cumulative risk reduction of eczema in a randomized, placebo-controlled trial. J Allergy Clin Immunol 2007;119:1019-21 «PMID: 17289135»PubMed
- Karppinen TT, Ylianttila L, Kautiainen H ym. Empowering heliotherapy improves clinical outcome and quality of life of psoriasis and atopic dermatitis patients. Acta Derm Venereol 2015;95:579-82 «PMID: 25474161»PubMed
- Kaufmann R, Bieber T, Helgesen AL ym. Onset of pruritus relief with pimecrolimus cream 1% in adult patients with atopic dermatitis: a randomized trial. Allergy 2006;61:375-81 «PMID: 16436149»PubMed
- Kaufmann R, Fölster-Holst R, Höger P ym. Onset of action of pimecrolimus cream 1% in the treatment of atopic eczema in infants. J Allergy Clin Immunol 2004;114:1183-8 «PMID: 15536429»PubMed
- Kempers S, Boguniewicz M, Carter E ym. A randomized investigator-blinded study comparing pimecrolimus cream 1% with tacrolimus ointment 0.03% in the treatment of pediatric patients with moderate atopic dermatitis. J Am Acad Dermatol 2004;51:515-25 «PMID: 15389185»PubMed
- Kirsner RS, Heffernan MP, Antaya R. Safety and efficacy of tacrolimus ointment versus pimecrolimus cream in the treatment of patients with atopic dermatitis previously treated with corticosteroids. Acta Derm Venereol 2010;90:58-64 «PMID: 20107727»PubMed
- Kong HH, Oh J, Deming C ym. Temporal shifts in the skin microbiome associated with disease flares and treatment in children with atopic dermatitis. Genome Res 2012;22:850-9 «PMID: 22310478»PubMed
- Kuitunen M, Kukkonen K, Juntunen-Backman K ym. Probiotics prevent IgE-associated allergy until age 5 years in cesarean-delivered children but not in the total cohort. J Allergy Clin Immunol 2009;123:335-41 «PMID: 19135235»PubMed
- Kukkonen K, Savilahti E, Haahtela T ym. Probiotics and prebiotic galacto-oligosaccharides in the prevention of allergic diseases: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. J Allergy Clin Immunol 2007;119:192-8 «PMID: 17208601»PubMed
- Lindh JD, Bradley M. Clinical Effectiveness of Moisturizers in Atopic Dermatitis and Related Disorders: A Systematic Review. Am J Clin Dermatol 2015;16:341-59 «PMID: 26267423»PubMed
- Luger T, Van Leent EJ, Graeber M ym. SDZ ASM 981: an emerging safe and effective treatment for atopic dermatitis. Br J Dermatol 2001;144:788-94 «PMID: 11298538»PubMed
- Paller AS, Eichenfield LF, Kirsner RS ym. Three times weekly tacrolimus ointment reduces relapse in stabilized atopic dermatitis: a new paradigm for use. Pediatrics 2008;122:e1210-8 «PMID: 19015204»PubMed
- Paller AS, Lebwohl M, Fleischer AB Jr ym. Tacrolimus ointment is more effective than pimecrolimus cream with a similar safety profile in the treatment of atopic dermatitis: results from 3 randomized, comparative studies. J Am Acad Dermatol 2005;52:810-22 «PMID: 15858471»PubMed
- Panduru M, Panduru NM, Salavastru CM ym. Probiotics and primary prevention of atopic dermatitis: a meta-analysis of randomized controlled studies. J Eur Acad Dermatol Venereol 2015;29:232-42 «PMID: 24698503»PubMed
- Peserico A, Städtler G, Sebastian M ym. Reduction of relapses of atopic dermatitis with methylprednisolone aceponate cream twice weekly in addition to maintenance treatment with emollient: a multicentre, randomized, double-blind, controlled study. Br J Dermatol 2008;158:801-7 «PMID: 18284403»PubMed
- Reitamo S, Harper J, Bos JD ym. 0.03% Tacrolimus ointment applied once or twice daily is more efficacious than 1% hydrocortisone acetate in children with moderate to severe atopic dermatitis: results of a randomized double-blind controlled trial. Br J Dermatol 2004;150:554-62 «PMID: 15030341»PubMed
- Reitamo S, Ortonne JP, Sand C ym. A multicentre, randomized, double-blind, controlled study of long-term treatment with 0.1% tacrolimus ointment in adults with moderate to severe atopic dermatitis. Br J Dermatol 2005;152:1282-9 «PMID: 15948994»PubMed
- Reitamo S, Rustin M, Ruzicka T ym. Efficacy and safety of tacrolimus ointment compared with that of hydrocortisone butyrate ointment in adult patients with atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 2002;109:547-55 «PMID: 11898005»PubMed
- Reitamo S, Van Leent EJ, Ho V ym. Efficacy and safety of tacrolimus ointment compared with that of hydrocortisone acetate ointment in children with atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 2002;109:539-46 «PMID: 11898004»PubMed
- Roekevisch E, Spuls PI, Kuester D ym. Efficacy and safety of systemic treatments for moderate-to-severe atopic dermatitis: a systematic review. J Allergy Clin Immunol 2014;133:429-38 «PMID: 24269258»PubMed
- Salek MS, Finlay AY, Luscombe DK ym. Cyclosporin greatly improves the quality of life of adults with severe atopic dermatitis. A randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Br J Dermatol 1993;129:422-30 «PMID: 8217757»PubMed
- Siegfried E, Korman N, Molina C ym. Safety and efficacy of early intervention with pimecrolimus cream 1% combined with corticosteroids for major flares in infants and children with atopic dermatitis. J Dermatolog Treat 2006;17:143-50 «PMID: 16854753»PubMed
- Simpson E, Trookman NS, Rizer RL ym. Safety and tolerability of a body wash and moisturizer when applied to infants and toddlers with a history of atopic dermatitis: results from an open-label study. Pediatr Dermatol 2012;29:590-7 «PMID: 22775151»PubMed
- Soter NA, Fleischer AB Jr, Webster GF ym. Tacrolimus ointment for the treatment of atopic dermatitis in adult patients: part II, safety. J Am Acad Dermatol 2001;44:S39-46 «PMID: 11145794»PubMed
- Sowden JM, Berth-Jones J, Ross JS ym. Double-blind, controlled, crossover study of cyclosporin in adults with severe refractory atopic dermatitis. Lancet 1991;338:137-40 «PMID: 1677063»PubMed
- Staab D, Diepgen TL, Fartasch M ym. Age related, structured educational programmes for the management of atopic dermatitis in children and adolescents: multicentre, randomised controlled trial. BMJ 2006;332:933-8 «PMID: 16627509»PubMed
- Takwale A, Tan E, Agarwal S ym. Efficacy and tolerability of borage oil in adults and children with atopic eczema: randomised, double blind, placebo controlled, parallel group trial. BMJ 2003;327:1385 «PMID: 14670885»PubMed
- Taylor AL, Dunstan JA, Prescott SL. Probiotic supplementation for the first 6 months of life fails to reduce the risk of atopic dermatitis and increases the risk of allergen sensitization in high-risk children: a randomized controlled trial. J Allergy Clin Immunol 2007;119:184-91 «PMID: 17208600»PubMed
- Thaci D, Chambers C, Sidhu M ym. Twice-weekly treatment with tacrolimus 0.03% ointment in children with atopic dermatitis: clinical efficacy and economic impact over 12 months. J Eur Acad Dermatol Venereol 2010;24:1040-6 «PMID: 20158589»PubMed
- Thaçi D, Reitamo S, Gonzalez Ensenat MA ym. Proactive disease management with 0.03% tacrolimus ointment for children with atopic dermatitis: results of a randomized, multicentre, comparative study. Br J Dermatol 2008;159:1348-56 «PMID: 18782319»PubMed
- Uehara M, Takada K. Use of soap in the management of atopic dermatitis. Clin Exp Dermatol 1985;10:419-25 «PMID: 4075572»PubMed
- Wahlgren CF, Hägermark O, Bergström R. The antipruritic effect of a sedative and a non-sedative antihistamine in atopic dermatitis. Br J Dermatol 1990;122:545-51 «PMID: 2110817»PubMed
- Van Der Meer JB, Glazenburg EJ, Mulder PG ym. The management of moderate to severe atopic dermatitis in adults with topical fluticasone propionate. The Netherlands Adult Atopic DermatitisStudy Group. Br J Dermatol 1999;140:1114-21 «PMID: 10354080»PubMed
- van Gool CJ, Zeegers MP, Thijs C. Oral essential fatty acid supplementation in atopic dermatitis-a meta-analysis of placebo-controlled trials. Br J Dermatol 2004;150:728-40 «PMID: 15099370»PubMed
- van Joost T, Heule F, Korstanje M ym. Cyclosporin in atopic dermatitis: a multicentre placebo-controlled study. Br J Dermatol 1994;130:634-40 «PMID: 8204472»PubMed
- White MI, Jenkinson DM, Lloyd DH. The effect of washing on the thickness of the stratum corneum in normal and atopic individuals. Br J Dermatol 1987;116:525-30 «PMID: 3580287»PubMed
- Wickens K, Black P, Stanley TV ym. A protective effect of Lactobacillus rhamnosus HN001 against eczema in the first 2 years of life persists to age 4 years. Clin Exp Allergy 2012;42:1071-9 «PMID: 22702506»PubMed
- Wickens K, Black PN, Stanley TV ym. A differential effect of 2 probiotics in the prevention of eczema and atopy: a double-blind, randomized, placebo-controlled trial. J Allergy Clin Immunol 2008;122:788-94 «PMID: 18762327»PubMed
- Wickens K, Stanley TV, Mitchell EA ym. Early supplementation with Lactobacillus rhamnosus HN001 reduces eczema prevalence to 6 years: does it also reduce atopic sensitization? Clin Exp Allergy 2013;43:1048-57 «PMID: 23957340»PubMed
- Williams JV, Vowels BR, Honig PJ ym. S. aureus isolation from the lesions, the hands, and the anterior nares of patients with atopic dermatitis. Pediatr Dermatol 1998;15:194-8 «PMID: 9655314»PubMed
- Wollenberg A, Reitamo S, Girolomoni G ym. Proactive treatment of atopic dermatitis in adults with 0.1% tacrolimus ointment. Allergy 2008;63:742-50 «PMID: 18592619»PubMed
- Worm M, Forschner K, Lee HH ym. Frequency of atopic dermatitis and relevance of food allergy in adults in Germany. Acta Derm Venereol 2006;86:119-22 «PMID: 16648913»PubMed
- Yamanaka K, Motomura E, Noro Y ym. Olopatadine, a non-sedating H1 antihistamine, decreases the nocturnal scratching without affecting sleep quality in atopic dermatitis. Exp Dermatol 2015;24:227-9 «PMID: 25641045»PubMed
- Yan J, Chen SL, Wang XL ym. Meta-analysis of tacrolimus ointment for atopic dermatitis in pediatric patients. Pediatr Dermatol 2008;25:117-20 «PMID: 18304172»PubMed
- Yin Z, Xu J, Luo D. Efficacy and tolerance of tacrolimus and pimecrolimus for atopic dermatitis: a meta-analysis. J Biomed Res 2011;25:385-91 «PMID: 23554715»PubMed
- Zuberbier T, Bräutigam M. Long-term management of facial atopic eczema with pimecrolimus cream 1% in paediatric patients with mild to moderate disease. J Eur Acad Dermatol Venereol 2008;22:718-21 «PMID: 18312323»PubMed
Kuvat

Atooppisen ekseeman tyypilliset ihoalueet eri ikäkausina.
Lähde: Hannuksela M, Alanko K. Atooppinen ekseema. Kirjassa: Hannuksela M, Karvonen J, Reunala T, Suhonen R (toim.). Ihotaudit. Kustannus Oy Duodecim 2003, s. 79
Lupa käyttöön saatu Kustannus Oy Duodecim/Hannele Pirttimaa 21.8.2008

Leikki-ikäisen lievä atooppinen ekseema. Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala
Kuva: Anna Pelkonen

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala
Kuva: Hannele Heikkilä

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala
Kuva: Anna Pelkonen.

Kouluikäisen vaikea atooppinen ekseema yläraajoissa. Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala
Kuva: Anna Pelkonen.

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala
Kuva: Anna Pelkonen.

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala
Kuva: Anna Pelkonen.

Leikki-ikäisen keskivaikea atooppinen ekseema. Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala
Kuva: Anna Pelkonen

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala
Kuva: Hannele Heikkilä

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala
Kuva: Hannele Heikkilä

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala
Kuva: Hannele Heikkilä

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala
Kuva: Hannele Heikkilä.

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala
Kuva: Hannele Heikkilä

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala
Kuva: Hannele Heikkilä

Pitkään kestänyt, voimakkaasti kutiseva ja rikki raavittu atooppinen ekseema niskan ja yläselän alueella.
Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala
Kuva: Hannele Heikkilä

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala
Kuva: Hannele Heikkilä

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala
Kuva: Hannele Heikkilä

Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala
Kuva: Hannele Heikkilä

Pitkään kestänyt, hyvin kutiseva, jäkälöitynyt ja rikki raavittu atooppinen ekseema.
Lähde: HYKS:n iho- ja allergiasairaala
Kuva: Hannele Heikkilä


Lähde: Hannuksela M, Lauerma A. Atooppinen ekseema. Kirjassa: Hannuksela M, Peltonen S, Reunala T, Suhonen R (toim.). Ihotaudit. 2., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2011, s. 55
Lupa käyttöön saatu Kustannus Oy Duodecim/Hannele Pirttimaa 21.3.2016

Hoidossa käytetään perusvoiteita, erivahvuisia kortikosteroidivoiteita, kalsineuriinin salpaajia ja valohoitoa ihottuman vaikeusasteen mukaan. Hoitoa voidaan tehostaa käyttämällä sidoksia. Vaikeassa ekseemassa saatetaan tarvita sisäisiä lääkehoitoja.
© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

© Tapio Rantanen