D-vitamiini
D-vitamiinilla on vaikutuksia luonnolliseen ja adaptiiviseen immuniteettiin, antimikrobiaalisten peptidien muodostumiseen ihossa sekä ihosolujen erilaistumiseen ja kasvuun.
Vuonna 2022 julkaistu systemaattinen katsaus ja meta-analyysi tarkasteli D-vitamiinin veripitoisuuksia atooppista ekseemaa sairastavilla ja D-vitamiinilisän tehoa atooppisen ekseeman hoidossa. Katsaukseen sisällytettiin 14 tutkimusta, joissa oli yhteensä 1 498 atooppista ekseemaa sairastavaa lapsi- tai aikuispotilasta sekä 970 kontrollihenkilöä. Veren kalsidiolipitoisuus (25(OH)D) oli atooppista ekseemaa sairastavilla merkittävästi pienempi kuin terveihoisilla kontrollihenkilöillä. Vaikeaa ekseemaa sairastavilla kalsidiolipitoisuus oli pienempi kuin lievää tai keskivaikeaa ekseemaa sairastavilla.
Neljässä tutkimuksessa, joissa oli yhteensä 96 atooppista ekseemaa sairastavaa pääasiassa lapsipotilasta, atooppisen ekseeman vaikeutta mittaava SCORAD-arvo väheni merkitsevästi (aleneman keskiarvo 11,54; 95 % luottamusväli 20,02–3,05, p < 0,001), kun potilaat saivat 2 tai 3 kuukauden ajan D-vitamiinilisää 1000–2 000 IU/vrk (25–50 µg/vrk) «Ng JC, Yew YW. Effect of Vitamin D Serum Levels an...»1.
Akupunktio
Vuonna 2020 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä, joka sisälsi 8 satunnaistettua ja kontrolloitua tutkimusta (434 potilasta), verrattiin akupunktion tehoa ei-hoitoon, paikalliskortikosteroidi- tai antihistamiinihoitoon. Kaikissa alkuperäistutkimuksissa harhan riski oli suuri (pienet potilasmäärät, heterogeeniset tulokset ja julkaisuharha). Tulosten luotettavuus arvioitiin pieneksi. Meta-analyysin mukaan akupunktio saattoi olla hieman tehokkaampi lievittämään kutinaa ja pienentämään EASI-arvoa (keskiero: -1,89; 95 % luottamusväli -3,04 – -0,75, I2: 78 %) verrattuna tavanomaiseen hoitoon (paikalliskortikosteroidi tai antihistamiini), mutta meta-analyysin perusteella akupunktiota ei voi suositella atooppisen ekseeman hoidoksi «Jiao R, Yang Z, Wang Y ym. The effectiveness and s...»2.