Takaisin

Potilasohjauksen vaikutus atooppisen ekseeman hoitotulokseen

Näytönastekatsaukset
Jorma Savolainen
26.5.2016

Näytön aste: A

Potilasohjauksella voidaan parantaa atooppisen ekseeman hoidon onnistumista.

Vuonna 2014 julkaistiin Cochrane-analyysin päivitys «Ersser SJ, Cowdell F, Latter S ym. Psychological a...»1, jossa selvitettiin psykologisen tuen ja koulutusintervention tehoa atooppisen ekseeman hoidossa lapsilla. Aikaisempaan katsaukseen mukaan oli otettu 5 uutta tutkimusta.

Cochrane-analyysiin hyväksyttiin mukaan 10 RCT-tutkimusta, joista 9 oli koulutusinterventiotutkimusta ja yksi psykologisen tuen tutkimus. Koulutusinterventiotutkimuksissa ohjaus kohdistui pääasiassa lasten vanhempiin. Tutkimuksiin osallistuneiden kokonaismäärä oli 2 003. Psykologisen tuen tutkimuksessa tuki kohdistui lapsiin ja siinä oli mukana 44 potilasta.

Vain 1 tutkimus oli tehty perusterveydenhuollossa «Chinn DJ, Poyner T, Sibley G. Randomized controlle...»4, 5 oli tehty sairaassa, 2:ssa kävi epäsuorasti ilmi, että ne olivat sairaalapotilailla tehtyjä tutkimuksia ja 2 tutkimuksessa tutkimuspaikka jäi epäselväksi.

Suurin ja vahvin valituista tutkimuksista «Staab D, Diepgen TL, Fartasch M ym. Age related, s...»5 (n = 992) osoitti oireiden merkittävää vähenemistä ja elämänlaadun paranemista sekä sairaanhoitajan että ihotautilääkärin johtamissa interventioryhmissä. Interventio koostui 6 standardoidusta koulutustilaisuudesta, joihin tutkittavat oli jaettu ikäryhmittäin.

Koulutusinterventioryhmässä SCORAD-pisteet paranivat tilastollisesti merkittävästi enemmän kuin kontrolliryhmässä. Parannukset SCORAD-pisteissä (interventio miinus kontrolli) eri ikäluokissa olivat seuraavia: 3 kk – 7 v = 4,2; 95 % luottamusväli 1,7–6,8; 8–12 v = 6,7; 95 % luottamusväli 2,1–11,2 ja 13–18 v = 9,9; 95 % luottamusväli 4,3–15,5.

Kolmessa viidestä tutkimuksesta, joissa käytettiin SCORAD-pisteitä (joita ei kuitenkaan voitu yhdistää niiden epäyhtenäisyyden takia), objektiivisten SCORAD-pisteiden ero oli tilastollisesti merkittävästi parempi interventioryhmässä verrattuna kontrolliryhmään.

Psykologisen tuen tutkimus osoitti, että rentoutumismenetelmät vähensivät ekseeman vaikeutta verrattuna pelkkään keskusteluun.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Meta-analyysiä ei voitu tehdä, koska tutkimukset poikkesivat liikaa toisistaan. Missään valituista tutkimuksista SCORAD-pisteiden luottamusväli ei ylittänyt kliinisen merkittävyyden rajaa (8,2 pistettä). Vuonna 2007 on julkaistu toinen systemaattinen kirjallisuuskatsaus «Chida Y, Steptoe A, Hirakawa N ym. The effects of ...»3 aiheesta. Katsauksessa oli mukana 6 tutkimusta, jotka ovat vanhempia kuin Cochrane-katsauksessa olleet ja 1 sama tutkimus. Tehdyssä meta-analyysissä psykologisen tuen interventiolla saatiin merkittävä paraneminen atooppisesta ekseemasta kärsineillä kutinaan, ihottuman vaikeusasteeseen ja ihottuman raapimiseen.

51 atooppista ekseemaa sairastavaa, huonon hoitovasteen takia erikoissairaanhoitoon lähetettyä lasta (ikä keskimäärin 4 vuotta 4 kuukautta) ja heidän perhettään sai erikoissairaanhoitajan toteuttaman koulutuspaketin «Cork MJ, Britton J, Butler L ym. Comparison of par...»2. Koulutukseen sisältyi perustietoa atooppisesta ekseemasta, sen hoitomenetelmistä ja siitä, mihin hoidon teho perustuu, hoidon käytännön toteuttamisesta sekä perus- ja muiden voiteiden suositelluista käyttömääristä. Seurantakäynneillä erikoissairaanhoitaja kontrolloi vanhempien rasvaustekniikat ja demonstroi rasvauksen tarvittaessa uudelleen. Verrokkiryhmää tutkimuksessa ei ollut.

1 vuoden kuluttua interventiosta perusvoiteiden käyttö oli lisääntynyt 800 % alkutilanteeseen nähden (keskimääräinen viikkokulutus 426 vs 54,3 g) mutta paikallisten kortikosteroidien käyttö ei lainkaan. Ekseeman vaikeusasteessa (SASSAD 42,9 vs 4,6) tapahtui merkittävää paranemista. Tilastollista merkitsevyyttä ei ilmoitettu.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Ersser SJ, Cowdell F, Latter S ym. Psychological and educational interventions for atopic eczema in children. Cochrane Database Syst Rev 2014;1:CD004054 «PMID: 24399641»PubMed
  2. Cork MJ, Britton J, Butler L ym. Comparison of parent knowledge, therapy utilization and severity of atopic eczema before and after explanation and demonstration of topical therapies by a specialist dermatology nurse. Br J Dermatol 2003;149:582-9 «PMID: 14510993»PubMed
  3. Chida Y, Steptoe A, Hirakawa N ym. The effects of psychological intervention on atopic dermatitis. A systematic review and meta-analysis. Int Arch Allergy Immunol 2007;144:1-9 «PMID: 17449959»PubMed
  4. Chinn DJ, Poyner T, Sibley G. Randomized controlled trial of a single dermatology nurse consultation in primary care on the quality of life of children with atopic eczema. Br J Dermatol 2002;146:432-9 «PMID: 11952543»PubMed
  5. Staab D, Diepgen TL, Fartasch M ym. Age related, structured educational programmes for the management of atopic dermatitis in children and adolescents: multicentre, randomised controlled trial. BMJ 2006;332:933-8 «PMID: 16627509»PubMed