Takaisin

Probioottien vaikutus ekseeman ilmaantuvuuteen

Näytönastekatsaukset
Anna Pelkonen
26.5.2016

Näytön aste: A

Jotkut probiootit vähentävät atooppisen ekseeman ilmaantuvuutta allergian riskiperheissä. Lactobacillus rhamnosus GG (LGG), joka aloitetaan prenataalisesti vähintään 4 viikkoa ennen laskettua aikaa ja jatketaan lapsella 6 kuukauden ajan, vähentää atooppisen ekseeman ilmaantuvuutta 2 vuoden ikään saakka.

Äskettäin julkaistussa yhteenvetoartikkelissa «Kuitunen M. Probiotics and prebiotics in preventin...»1 on käyty läpi vuoteen 2013 mennessä julkaistut 23 tutkimusta, joissa selvitetään probioottien vaikutusta atooppisen ekseeman ilmaantuvuuteen. Näistä tutkimuksista 12 (N = 3 028) voitiin todeta probioottien vähentävän ekseeman ilmaantuvuutta, 11 (N = 2 422) tehoa ei voitu osoittaa. Tutkimuksissa, joissa teho voitiin osoittaa, hoito oli aloitettu prenataalisesti, ja sitä jatkettiin lapsille syntymän jälkeen. Eroa oli myös probiooteissa: LGG:n käyttöön liittyi eniten tehoa. Tehon kesto vaihteli säilyen LGG:llä 2 vuoden ja joissain töissä 6 vuoden ikään.

Suurimmassa kohortissa, joka oli etenevä, satunnaistettu kaksoissokkotutkimus «Kukkonen K, Savilahti E, Haahtela T ym. Probiotics...»2, suomalaisväestössä annettiin 1 223 korkean allergiariskiperheen äidille probioottisekoitusta, joka sisälsi 2 laktobasillikantaa, 1 bifidobakteerin ja propionibakteerin tai lumevalmistetta 4 viikkoa ennen laskettua aikaa, ja lapselle samaa valmistetta syntymästä 6 kuukauden ikään. Lapsi sai lisäksi aktiiviryhmässä prebioottista galakto-oligosakkaridia ja lumeryhmässä lumesiirappia. 925 intention-to-treat-lasta toteuttivat 2 vuoden seurannan. 2 vuoden iässä atooppisen ekseeman kumulatiivinen riski oli aktiiviryhmässä OR 0,74; 95 % luottamusväli 0,55–0,98, p = 0,035 verrattuna lumeryhmään. IgE-herkistyneillä riskin alenema oli suurempi, OR = 0,66; 95 % luottamusväli 0,46–0,95, p = 0,025.

Laktobasillit ja bifidobakteerit kolonisoivat suoliston useammin aktiiviryhmän lapsilla p < 0,001. Seurantaa jatkettiin 5 vuoden ikään (n = 891), jolloin eroa ekseeman esiintyvyydessä ei voitu todeta koko kohortissa «Kuitunen M, Kukkonen K, Juntunen-Backman K ym. Pro...»3.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Toiseksi suurimmassa kohortissa «Wickens K, Black PN, Stanley TV ym. A differential...»4 Uudesta Seelannista isossa etenevässä lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa verrattiin eri probiootteja ja satunnaistettiin korkean allergiariskin perheen äidit saamaan Lactobacillus rhamnosus HN001:tä, Bifidobacterium animalis ssp lactis HN019:ää tai lumetta päivittäin 35 raskausviikolta lähtien lapsen 6 kuukauden ikään asti, mikäli rintaruokinta jatkui, ja sen lisäksi lapsille syntymästä 2 vuoden ikään. Yhteensä 512 äitiä satunnaistettiin, ja seurannan lopussa yllä mainituissa ryhmissä oli 150, 144 ja 152 lasta eli 91 % lapsista.

Lapsilla, jotka saivat L. rhamnosusta, oli selvästi pienentynyt riski sairastua ekseemaan (HR 0,51; 95 % luottamusväli 0,30–0,85) verrattuna lumeryhmään, mutta bifidobakteeriryhmässä näin ei ollut (HR 0,90; 0,58–1,41). Seurannassa vielä 4 ja 6 vuoden iässä L. rhamnosusta saaneilla oli edelleen vähemmän ekseemaa «Wickens K, Black P, Stanley TV ym. A protective ef...»5, «Wickens K, Stanley TV, Mitchell EA ym. Early suppl...»6.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Etenevässä satunnaistetussa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa «Kalliomäki M, Salminen S, Arvilommi H ym. Probioti...»7annettiin korkean allergiariskin äidille lactobacillus GG:tä tai lumetta 1 kuukauden ajan ennen lapsen syntymää. Sen jälkeen äiti jatkoi valmisteen käyttöä niin kauan, kun imetti lastaan ja suoraan lapselle, kun äiti ei imettänyt, kunnes lapsi oli 6 kuukauden ikäinen.

Atooppinen ekseema 2 vuoden iässä todettiin 15/64 (23 %) lapsella probioottiryhmässä ja 31/68 (46 %) lapsella lumeryhmässä. Relatiivinen riski oli 0,51 (95 % luottamusväli 0,32–0,84). NNT (number needed to treat) oli 4,5 (luottamusväli 2,6–15,6).

Samaa lapsiryhmää seurattiin «Kalliomäki M, Salminen S, Poussa T ym. Probiotics ...»8 4 vuoden ikään, jolloin ekseemaa todettiin laktobasilliryhmässä 14/53 lapsella ja lumeryhmässä 25/54 lapsella. Relatiivinen riski oli 0,57 (95 % luottamusväli 0,33–0,97). Herkistymisfrekvenssi mitattuna ihopistokokein ei eronnut ryhmien välillä.

Lapsia seurattiin «Kalliomäki M, Salminen S, Poussa T ym. Probiotics ...»9 7 vuoden ikään, jossa vaiheessa 73 % alkuperäisestä kohortista osallistuivat tutkimukseen. Atooppisen ekseeman kumulatiivinen insidenssi oli tuolloin laktobasilliryhmässä merkitsevästi matalampi lumeryhmään verrattuna (43 vs 66 %; RR 0,64; 95 % luottamusväli 0,45–0,92). Atooppinen herkistyminen mitattuna ihopistokokein oli ryhmissä yhtä yleistä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Sen sijaan etenevässä, satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa «Taylor AL, Dunstan JA, Prescott SL. Probiotic supp...»10, jossa 231 allergisen australialaisäidin lapselle annettiin Lactobacillus acidophilusta tai lumetta ensimmäisen 6 kuukauden ajan syntymästä, tehoa ei voitu osoittaa. 178 lasta toteutti tutkimuksen seurantavaiheen. 6 kuukauden iässä atooppisen ekseeman ilmaantuvuus oli sama laktobasilli- (n = 23/89; 25,8 %) ja lumeryhmässä (n = 20/88; 22,7 %), p = 0,63. Eroa ei myöskään ollut yhden vuoden eikä 5 vuoden iässä «Jensen MP, Meldrum S, Taylor AL ym. Early probioti...»11. Herkistyminen oli yhden vuoden iässä yleisempää laktobasillia saaneiden lasten ryhmässä (p = 0,03). Kolonisaatioaste oli laktobasilliryhmässä merkittävästi korkeampi (p = 0,039).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Italialaiset ja ranskalaiset julkaisivat vuonna 2012 meta-analyysin, jossa verrattiin probiootteja ja lumetta. Atooppisen ekseeman ilmaantuvuutta, ja lisäksi tarkasteltiin IgE-positiivisen ekseeman ilmaantuvuutta. Kirjallisuus käytiin läpi lokakuuhun 2011 asti. Mukaan hyväksyttiin 18 julkaisua, jotka perustuivat 14 kohorttiin.

Meta-analyysin «Pelucchi C, Chatenoud L, Turati F ym. Probiotics s...»12 tulos oli, että probiootin käyttö vähensi atooppisen ekseeman ilmaantuvuutta lumeeseen verrattuna (RR 0,79; 95 % luottamusväli = 0,71–0,88) ja IgE-positiivisen ekseeman ilmaantuvuutta (RR 0,80; 95 % luottamusväli = 0,66–0,96). Tulos oli riippumaton probiootin käytön ajoituksesta tai siitä, annettiinko probiootti äidille, lapselle tai molemmille.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Meta-analyysin tulokseen tulee suhtautua varauksella tutkimusasetelmien suuren vaihtelun (käytetty probiootti, antoajankohta ja hoidon kesto) vuoksi.

Saksalaiseen meta-analyysiin valittiin 7 satunnaistettua, lumekontrolloitua ja kaksoissokkoutettua probioottitutkimusta, joissa arvioitiin raskaudenaikaisen probioottien käytön vaikutusta atooppisen ekseeman ilmaantuvuuteen.

Atooppinen ekseema väheni merkittävästi 2–7 vuoden ikään asti lumeryhmään verrattuna (vähenemä 5,7 %; p = 0,022). Vaikutus oli merkittävä vain lactobasillia käytettäessä (vähenemä 10,6 %; p = 0,045) «Doege K, Grajecki D, Zyriax BC ym. Impact of mater...»13.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuonna 2015 julkaistuun meta-analyysiin «Panduru M, Panduru NM, Salavastru CM ym. Probiotic...»14kelpuutettiin 16 tutkimusta. Probiootit ennen syntymää ja syntymän jälkeen käytettynä vähensivät atooppisen ekseeman ilmaantuvuutta sekä korkean allergiariskin perheissä että myös ei riskiperheissä (OR 0,64, P < 0,001). Vain syntymän jälkeen annosteltuna probioottien atooppiselta ekseemalta suojaava vaikutus ei ollut merkittävä (OR = 0,95, P < 0,82). Sekä Lactobacillus että Lactobacillus ja Bifidobakteerit vähensivät atooppista ekseemaa (OR = 0,7, P = 0,004).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Kuitunen M. Probiotics and prebiotics in preventing food allergy and eczema. Curr Opin Allergy Clin Immunol 2013;13:280-6 «PMID: 23594506»PubMed
  2. Kukkonen K, Savilahti E, Haahtela T ym. Probiotics and prebiotic galacto-oligosaccharides in the prevention of allergic diseases: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. J Allergy Clin Immunol 2007;119:192-8 «PMID: 17208601»PubMed
  3. Kuitunen M, Kukkonen K, Juntunen-Backman K ym. Probiotics prevent IgE-associated allergy until age 5 years in cesarean-delivered children but not in the total cohort. J Allergy Clin Immunol 2009;123:335-41 «PMID: 19135235»PubMed
  4. Wickens K, Black PN, Stanley TV ym. A differential effect of 2 probiotics in the prevention of eczema and atopy: a double-blind, randomized, placebo-controlled trial. J Allergy Clin Immunol 2008;122:788-94 «PMID: 18762327»PubMed
  5. Wickens K, Black P, Stanley TV ym. A protective effect of Lactobacillus rhamnosus HN001 against eczema in the first 2 years of life persists to age 4 years. Clin Exp Allergy 2012;42:1071-9 «PMID: 22702506»PubMed
  6. Wickens K, Stanley TV, Mitchell EA ym. Early supplementation with Lactobacillus rhamnosus HN001 reduces eczema prevalence to 6 years: does it also reduce atopic sensitization? Clin Exp Allergy 2013;43:1048-57 «PMID: 23957340»PubMed
  7. Kalliomäki M, Salminen S, Arvilommi H ym. Probiotics in primary prevention of atopic disease: a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2001;357:1076-9 «PMID: 11297958»PubMed
  8. Kalliomäki M, Salminen S, Poussa T ym. Probiotics and prevention of atopic disease: 4-year follow-up of a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2003;361:1869-71 «PMID: 12788576»PubMed
  9. Kalliomäki M, Salminen S, Poussa T ym. Probiotics during the first 7 years of life: a cumulative risk reduction of eczema in a randomized, placebo-controlled trial. J Allergy Clin Immunol 2007;119:1019-21 «PMID: 17289135»PubMed
  10. Taylor AL, Dunstan JA, Prescott SL. Probiotic supplementation for the first 6 months of life fails to reduce the risk of atopic dermatitis and increases the risk of allergen sensitization in high-risk children: a randomized controlled trial. J Allergy Clin Immunol 2007;119:184-91 «PMID: 17208600»PubMed
  11. Jensen MP, Meldrum S, Taylor AL ym. Early probiotic supplementation for allergy prevention: long-term outcomes. J Allergy Clin Immunol 2012;130:1209-1211.e5 «PMID: 22958946»PubMed
  12. Pelucchi C, Chatenoud L, Turati F ym. Probiotics supplementation during pregnancy or infancy for the prevention of atopic dermatitis: a meta-analysis. Epidemiology 2012;23:402-14 «PMID: 22441545»PubMed
  13. Doege K, Grajecki D, Zyriax BC ym. Impact of maternal supplementation with probiotics during pregnancy on atopic eczema in childhood--a meta-analysis. Br J Nutr 2012;107:1-6 «PMID: 21787448»PubMed
  14. Panduru M, Panduru NM, Salavastru CM ym. Probiotics and primary prevention of atopic dermatitis: a meta-analysis of randomized controlled studies. J Eur Acad Dermatol Venereol 2015;29:232-42 «PMID: 24698503»PubMed