Takaisin

Siitepölyallergioihin liittyvä hedelmä- ja vihannesallergia

Näytönastekatsaukset
Mirja Tuomiranta ja tarkastanut Hannele Heikkilä
26.5.2016

Näytön aste: D

Ei ole luotettavaa näyttöä siitepölyallergioihin liittyvän hedelmä- ja vihannesallergian aikuisten atooppista ekseemaa pahentavasta vaikutuksesta.

Saksalaiseen tutkimukseen valittiin satunnaisotoksena 13 300 berliiniläistä, joista 1 739 palautti kyselylomakkeen (ikä 18–65 vuotta) «Worm M, Forschner K, Lee HH ym. Frequency of atopi...»1. Tutkimuksen yhtenä tarkoituksena oli selvittää ruoka-aineallergian merkitystä aikuisten atooppisessa ekseemassa. 23,5 % ilmoitti sairastavansa atooppista ekseemaa (408 henkilöä). Puhelinhaastattelun perusteella näistä 146:lla (8,4 %) varmennettiin atooppisen ekseeman diagnoosi. Kliinisessä tutkimuksessa (111 aikuista) 28:lla (1,6 %) todettiin tutkimushetkellä atooppinen ekseema. Näistä 9:lle tehtiin ruoka-altistukset kaksoissokkona siitepölyjen kanssa ristireagoiville ruoka-allergeeneille. Altistus toteutettiin, mikäli potilailla oli anamnestinen epäily ruoka-aineallergiasta tai mikäli herkistymä oli todettu ihopistotestissä tai IgE-määrityksellä.

Yhdellä altistetuista potilaista atooppinen ekseema hankaloitui altistuksen yhteydessä ja 3 potilasta sai suun limakalvo-oireita (oral allergy syndrome).

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Ruoka-aineallergiaa selvittävässä tutkimuksen osassa potilasmäärä oli pieni.

Bohlen katsausartikkelissa «Bohle B. The impact of pollen-related food allerge...»2käytiin läpi koivulle herkistyneiden potilaiden oireilua erilaisista ruoka-aineista. Oireet johtuvat pääosin pääallergeenista Bet v 1, joka ristiinreagoi hedelmien ja vihannesten, kuten omenan, sellerin, porkkanan, hasselpähkinän ja soijan kanssa. Ruoan valmistus, keittäminen tai mahahapot yleensä poistavat allergeenien kyvyn aiheuttaa IgE-välitteisen oireilun (oral allergy syndrome). Katsauksen mukaan mahahappojen sisältämät pepsiini ja trypsiini pilkkovat allergeenin niin, että sen IgE-välitteinen allergeenisyys häviää, mutta allergeenin kyky stimuloida Bet v 1 spesifisiä T-soluja säilyy eli viivästynyt reaktiomalli säilyy.

Bohlen ja katsauksessa läpikäytyjen tutkimustulosten johtopäätöksenä on, että syödyt allergeenit saattavat pahentaa atooppista ekseemaa viivästyneellä allergisella T-soluvasteella. Ruoka-aineiden kuumentaminen vähentää niiden IgE-herkistävyyttä, mutta ei vaikuta T-soluvasteeseen. Siitepölyallergiaan liittyvän hedelmä- ja vihannesallergian merkitys tulisi tutkijan mukaan arvioida uudelleen erityisesti atooppista ekseemaa sairastavilla potilailla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Worm M, Forschner K, Lee HH ym. Frequency of atopic dermatitis and relevance of food allergy in adults in Germany. Acta Derm Venereol 2006;86:119-22 «PMID: 16648913»PubMed
  2. Bohle B. The impact of pollen-related food allergens on pollen allergy. Allergy 2007;62:3-10 «PMID: 17156335»PubMed